Aino Juusola työskentelee HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä ja on ollut mukana tuomassa Suomeen kaltoinkohdeltujen lasten hoidossa käytettävää Tf-cbt lyhytterapiamallia (Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen lyhytterapia). Tf-cbt:ssä käytetään näyttöön perustuvia terapiamenetelmiä lapsen (3-18 vuotiaiden) ja hänen perheensä tukemiseen. Hoitomalli on ollut jo pidempään käytössä muissa pohjoismaissa. Juusola kertoo terapiamallista ja kokemuksista sen soveltamisesta traumaattisten kokemusten läpikäyneiden lasten ja nuorten hoidossa.
Aino Juusola, psykologi, tohtorikoulutettava
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Aino Juusola työskentelee HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä ja on ollut mukana tuomassa Suomeen kaltoinkohdeltujen lasten hoidossa käytettävää Tf-cbt lyhytterapiamallia (Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen lyhytterapia). Tf-cbt:ssä käytetään näyttöön perustuvia terapiamenetelmiä lapsen (3-18 vuotiaiden) ja hänen perheensä tukemiseen. Hoitomalli on ollut jo pidempään käytössä muissa pohjoismaissa. Juusola kertoo terapiamallista ja kokemuksista sen soveltamisesta traumaattisten kokemusten läpikäyneiden lasten ja nuorten hoidossa.
Aino Juusola, psykologi, tohtorikoulutettava
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Linnea Karlsson: Millaisen kasvuympäristön aivot tarvitsevat? Lapsen kehitys neurotieteen näkökulmasta.
1. +
MILLAISEN KASVUYMPÄRISTÖN AIVOT
TARVITSEVAT?
LAPSEN KEHITYS NEUROTIETEEN NÄKÖKULMASTA
Linnea Karlsson, lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja
TY, FinnBrain Birth Cohort Study ja Lastenpsykiatria
VSSHP,TYKS, Lastenpsykiatria
MLL
LSKL 270917
5. mains
uroi-
tical
brain
ordi-
eural
eters
y are
m ill
ental
ns of
This high variability has important implications for the
interpretation and utility of brain imaging results. Con-
Gray
matter
volume
5 years Age 20 years
0.0
Figure 1. Cortical thinning during childhood and adolescence (Gogtay
et al, 2004).
rders
et al
..........
REVIEW
LSKL 270917
7. LSKL 270917
SOPIVA STRESSI ON HYVÄKSI
n Tottuminen, vaimentuminen vs herkistyminen
n Sopivaa stressiä tarvitaan
n sopiva stressi parantaa stressinsäätelykykyä
n Ja tehostaa oppimista
n hallintakeinot muokkaavat stressireaktiota
12. Raskausaikana
sikiön aivojen kehitykseen vaikuttavat
n Myrkyt, alkoholi, huumeet, säteily, infektiot
n Raskausajan komplikaatiot kuten
aivoverenvuodot ja ennenaikaisen syntymän
aiheuttamat aivojen kypsymättömyys ja
mahdolliset aivovauriot
n äidin mieliala: ahdistuneisuus, masennus,
stressi, traumakokemukset (O’Donnell, Glover, Barker and O’Connor,
2014)
à raskaudenaikaisesta ohjelmoituminen
LSKL 270917
13. Varhaisen hoivan (ja muun
kasvuympäristön) merkitys
Lapsen itsesäätelyjärjestelmä saa muotonsa
varhaisessa vuorovaikutuksessa
- Vauvaiässä vanhempi auttaa lapsen fyysisten ja
emotionaalisten tilojen säätelyssä
- näiden kokemusten myötä lapselle syntyy
oma säätelyjärjestelmä
- lapsen biologisilla ominaisuuksilla merkittävä
osuus tässä kehitysprosessissa
LSKL 270917
14. Lapsen osuus vuorovaikutuksessa
ympäristönsä kanssa
n Lapsen biologiset ominaisuudet vaikuttavat
vuorovaikutuksen laatuun (Murray et al.2002)
n Itku, uni ja muu vauva iän käyttäytyminen
n Temperamentti
n Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus
n Oppimisen valmiudet
n JNE…
LSKL 270917
15. Hoivakäyttäytymisen ennustettavuus
psykopatologian ennustajana (Davis et al. 2012)
- Fragmentaatio, pirstaloituneisuus
- Vanhempi voi reagoida lapsen yksittäisiin tarpeisiin
sensitiivisesti ilman riittävää koordinaatiota, rytmiä ja
ennustettavuutta
- Hoivan alhainen ennustettavuus vaikuttaa lapsen aivojen
toimintaan?
- VARHAINEN HOIVA OHJELMOI UUDELLEEN
RASKAUDENAIKAISTA OHJELMOINTIA?
LSKL 270917
18. Vanhemman mielenterveyden
merkitys
n Vanhemman depressio
n Vaikuttaa nuoren hoidon tuloksellisuuteen
n Hoitaminen saattaa ainoana toimenpiteenä riittää
lievittämään lapsen ja nuoren depressiota
n On keskeinen lapsen/nuoren depression
riskitekijä (geneettinen, psykososiaalinen)
n Ennaltaehkäisevät koko perheelle
suunnatut palvelut ja aikuisten psykiatrinen
hoito!!!
LSKL 270917
19. Äidin remissio * lapsen depressio-
oireet
LSKL 270917
Am J Psychiatry 2008, 165:1136-1147
20. +
MIKÄ AVUKSI?
LSKL 270917
n Lapsen aivot erityisen joustavat aikuisten aivoihin
verrattuna: hyvät ja huonot puolet
n Rakenteiden suunnittelu tutkimustiedon pohjalta:
epävakaat aivot tarvitsevat vakaan kasvuympäristön
n Riskiryhmien tunnistaminen: maailma ei ole reilu
n Kohdennetut ja yksilöllistetyt toimenpiteet: Roomaan
on monta tietä
21. +
MIKÄ AVUKSI?
n Vuorovaikutuksella suuri voima: mahdollisuus hoitaa ja
korjata
n Vanhemman mielenterveyden häiriöiden hoito: so ja te
n Varhaiset ja tehokkaiksi todetut toimenpiteet: odottelu
ei auta
n Jaettu ilo vie eteenpäin: huomaa hyvä
n Ihmissuhteet ja niiden laatu
LSKL 270917