3. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja3
Tämän käsikirjan tarkoituksena on kertoa asioista, jotka vaikuttavat yrityksen rahoittaja-
suhteisiin ja sitä kautta rahan saantiin ja hintaan.Tavoitteena on antaa lukijalle suuntaa
ja vinkkejä siihen,kuinka rahoitusta tulisi hoitaa,jotta yritys pääsisi tavoitteisiinsa ja saisi
rahoitusta oikealla hinnalla ja järkevällä tavalla.Tavoitteenani on myös ohjata vastuuhen-
kilöitä suuntaan,jolla luodaan yrityksen omaehtoinen velka-ja rahoitushallinto.Otetaan
käyttöön isännän otteet.
Rahoitusvaihtoehtoihin en erityisemmin ota kantaa, vaan keskityn yleisesti velkasuh-
teiden asianmukaiseen johtamiseen ja hoitamiseen. Viestini tavoitteena on herättää
yrityksiä omaehtoiseen velanhoitoon niin,että yritys on kuskin paikalla suhteessa rahoit-
tajiin eikä päinvastoin.Jotain ristiriitaista on siinä,että yritys kysyy rahoittavalta pankilta
neuvoa niin rahoituksesta kuin suojauksistakin.
Uskoisin, että kaikki yritykset eivät menettele rahoitusasioissa parhaalla tavalla tai eivät
ylipäätään osaa toimia oikein näinkin tärkeässä osa-alueessa.
Kaikista otsikoistani on kirjoitettu kirja tai useampi.Tämän vuoksi rajasin aiheita tiukasti.
Käytän lähinnä kokemusperäistä kommentointia ja rahoituksen best practice -lähesty-
mistapaa kunkin aihealueen sisällä. Tämän oppaan tarjoamat asiat ja ajatukset liittyvät
suurehkon velkasalkun hoitoon.
Mitä enemmän olen tietoa kaivanut, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, kuinka
laajoista asioista on kysymys.
Kirjoitan myös rahoituksen johtamisesta. Uskoisin, että myös keskisuuret ja pienemmät
yritykset voivat hyötyä näistä vinkeistä.Periaatteet ovat kaikille samat,mutta koska kaikki
rahoitusmuodot ja -menetelmät eivät ole pienten yritysten käytettävissä, niiden rahoi-
tuksen hoitaminen on vielä astetta haasteellisempaa.
Olen koonnut aiheita aiemmista blogikirjoituksistani ja muistiinpanoistani, joita olen
tehnyt kollegojen seminaariesitelmistä sekä pankkisektorin ja tilintarkastustoimistojen
esitteistä.
Kiitos kollegoille, jotka ovat esilukeneet ja kommentoineet tekstiäni.
Espoo, 26.2.2015
Jari Kähkönen
Esipuhe
4. 4 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
Vakaa rahoitus,
riittävä omapääoma ja
riittävien limiittien määrä
antavat liiketoimintaan uskottavuutta.
5. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja5
S
uomen rahoitussektori on muutosvaiheessa. Olemme
vähitellen siirtymässä pankkipainotteisesta rahoituk-
sesta markkinapainotteiseen rahoitukseen.
Pankkirahoitusta säätelevät Basel III -säännökset, jotka
ohjaavat pankin vakavaraisuutta ja likviditeettiä ja tätä kautta
vaikuttavat yritysasiakkaiden rahoituksen riskeihin, ehtoihin
ja lopulta kustannuksiin. Tavoitteena on hinnoitella raha
oikein. Käytännössä tämä vähentää pankin riskinottointoa.
Kilpailu niukkuudesta asiakkaiden kesken kasvaa. On toden-
näköistä, että rahoittajia kiinnostavat ensisijaisesti parhaat
ja suurimmat asiakkaat. Uskoisin silti, että rahaa löytyy
pieniinkin hankkeisiin, jos ne ovat hyviä. Paljolti rahansaanti
on kiinni myös hakemisen laadusta,rohkeudesta hakea rahoi-
tusta ja oikea-aikaisuudesta.
Vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin jälkeen pankkirahoi-
tuksen ehtoihin tuli yli 20 lisäsivua. Uusina ehtoina tulivat
muun muassa kovenantit eli erityisehdot.Ne voivat aiheuttaa
yrityksissä yllätyksiä, mikäli talous- ja rahoituslaskelmien
toimivuutta markkinamuutoksissa ja yrityksen eri suhdan-
netilanteissa ei ole testattu riittävästi. On syytä selvittää,
tunteeko esimerkiksi yrityksen hallitus rahoituksen kaikki
ehdot. Esimerkiksi omistusehdosta voi tulla kriittinen suku-
polvenvaihdoksen tai yrityskaupan suunnittelun yhteydessä.
Rahoituksessa on ensiarvoisen tärkeää tehdä valmistelut ja
taustatyöt huolellisesti.Rahoituskriisin jälkeen avainasemassa
on ollut rahoituksen läpinäkyvyys. Yhden pankin varaan ei
kannata jättäytyä. Varsinkin keskisuurten yritysten on mietit-
tävä uusia rahoitusmuotoja, ja pankkeja on kilpailutettava
aggressiivisesti ja riittävän useasti. Rahoitusstrategia ei saa
olla kolmea vuotta lyhyempi, ja myös oman pääoman riittä-
vyyttä on mietittävä.Vakaa rahoitus,riittävä omapääoma ja riit-
tävien limiittien määrä antavat liiketoimintaan uskottavuutta.
Talousjohdon rooli on tänä päivänä laajempi kuin aikai-
semmin, sillä liiketoiminnan syvempi ymmärtäminen nousee
entistä tärkeämmäksi jo pelkästään hyvien rahoittajasuh-
teiden hoitamisessa.
Pohjoismaat ovat vähitellen siirtymässä Yhdysvaltojen tyyli-
seen, markkinaehtoiseen joukkovelkakirjamuotoiseen rahoi-
tukseen. Myös muut rahoitusvaihtoehdot ovat nousussa.
1
Johdanto
Esimerkiksi joukkorahoitus on uusi ja mielenkiintoinen rahoi-
tusmuoto, jolla monet pienyritykset ovat saaneet riskirahaa,
kun muut lähteet ovat vielä olleet tukossa.
Kehitystyötäontehtäväjatkuvasti,jakassanhallintaakannattaa
tehostaa erilaisten järjestelmien avulla.Esimerkiksi kassavarat
voidaan usein käyttää nykytilannetta tehokkaammin, ja myös
käyttöpääomaan – myyntisaataviin, ostovelkoihin ja varas-
toon–on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota.Käyttöpääomatar-
peen pienentäminen on valitettavan usein projektiluonteista.
Sen pitäisi kuitenkin olla prosessimaista, jatkuvaa, niin hyvin
kuin huonosti kannattavissa yhtiöissä.Varsinkin varasto ja sen
optimaalinen koko jäävät helposti vähälle huomiolle. Käyttö-
pääoma on otettava yhdeksi mittariksi bonusohjelmiin kaikilla
organisaatiotasoilla ja eri funktioissa. Näin estetään sisäinen
kilpailu ja varmistetaan optimitulokset.
Hankintaketjun rahoittaminenyleistyytulevaisuudessa merkit-
tävästi. Strategisten toimittajien on oltava rahoitukseltaan
vakaita, muutoin voi tulla toimitusongelmia. Erikoisrahoitus-
muodoissa käytetään hyväksi toimittajien ja asiakkaiden luot-
toluokitusta. Tämä taas johtaa siihen, että yhteistyökumppa-
neiden taloudellinen asema ja strateginen merkitys omalle
yritykselle on selvitettävä. Jos alihankkijalla on esimerkiksi
huonompi luottoluokitus kuin ostajalla,voidaan ostajan parem-
malla luottoluokituksella rahoittaa alihankkijaa ja samalla
järjestää ostajalle pidempi maksuaika, esimerkiksi 90 päivää.
Yritysten rahoitusosastoissa on tänä päivänä pienet henkilö-
resurssit ja usein riittämättömät rahoitusjärjestelmät. Tästä
syystä pienen rahoitusosaston on vaikea ylläpitää teknistä
osaamista ja jatkuvaa kehittämistä sekä päivittää rahoitusru-
tiineja.Ammattitaitoisen henkilöstön löytäminen on jo haaste
sinänsä.Näihin rahoitusosaston tarpeisiin löytyySuomestakin
uusia palvelumuotoja.
Nykyaikaisilla rahoitusmarkkinoilla rahoitusammattilaisen
tulee hallita myös viestintä. Velkasijoittajaviestintä on
tärkeässä asemassa varsinkin hankittaessa pääomaa esimer-
kiksi ulkomailta.
Monimutkaiset rahoitusinstrumentit edellyttävät myös lain-
säädännön ja sopimustekniikan hallintaa. Verotus ja sen
käytännöt tuovat lisäulottuvuuden rahoituksen kokonai-
suuden hallintaan.
7. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja7
2.1. Hallituksen rooli
Yrityksen hallitus tekee rahoitusta koskevat päätökset ja on
siten niistä myös vastuussa. Kun hallitus päättää osingon
jaosta,on lähtökohtana aina tilinpäätös.Osingon jaosta päätet-
täessä on otettava huomioon maksuvalmius, vakavaraisuus,
kannattavuus sekä tulevaisuuden näkymät. Myös rahoitusrat-
kaisujen pohtiminen kuuluu hallitukselle, ja rahoitusasioiden
johtamisen tulisikin kuulua yrityksen hyvään hallintotapaan.
Hallituksen tehtäviin kuuluvat myös valvonta-ja riskienhallin-
tatehtävät sekä jälleenrahoituksesta huolehtiminen.
Hallituksessa ei välttämättä ole rahoituskokemusta ja -osaa-
mista. Käytännössä rahoitusta hoitaa toimitus- tai talousjoh-
taja. Velkaehdot eivät välttämättä tule hallituksen tietoon,
ellei hallitus niitä itse aktiivisesti kysy. Käytännössä halli-
tukselle voi tulla yllätyksiä esimerkiksi yrityskaupassa, osin-
gonmaksussa tai omistajan-vaihdoksissa, jos rahoitusehdot
kieltävätkin tai rajoittavat kyseisiä toimia. Tämän vuoksi on
tärkeää, että yrityksellä on omaehtoinen velka- ja rahoitus-
politiikka, joka on hallituksen hyväksymä.
Kun rahoitustoiminnon tärkeys on ymmärretty, hallitus voi
alkaa tarkistaa, miten hyvin rahoitus toimii. Mitä lisäarvoa
rahoitus tuo yritykselle? Mikään toiminto ei saa olla yrityk-
selle pelkkä kustannus, vaan sen on tuotettava ja tätä tuottoa
on myös voitava mitata. Rahoituksen saaminen ei kuitenkaan
ole laman aikana itsestään selvää,ja samalla vastapuolen riskit
ovat kasvaneet huomattavasti. Tämän vuoksi muun muassa
raportoinnin määrää ja laatua on parannettava jatkuvasti.
Johdannaiset eivät välttämättä ole hallituksen parasta osaa-
misaluetta. Rajauksia niiden käytölle on kuitenkin osat-
tava tehdä. Johdannaisten määrään on myös kiinnitettävä
huomiota, nimittäin johdannaisten nimellisarvot eivät saa
ylittää velkojen kokonaismäärää. Muiden kuin vakiomuo-
toisten johdannaisten käyttäminen saattaa tuottaa niiden
monimutkaisuuden vuoksi ylimääräisiä riskejä ja ongelmia.
Varsinkin strukturoitujen johdannaisten ehdot saattavat olla
riskiltään rajaamattomia. Niiden suojausvaikutuskin voi olla
vajavainen. Lisäksi niistä on erittäin vaikea päästä eroon,
koska niiden markkinat eivät ole likvidejä. Yritysten syytä
myös tarkistaa, valvoa ja rajoittaa johdannaisten kaupan-
tekolimiittejä pankkien kanssa. Näin estetään mahdollinen
valtuuksien ylitys.
Eräässä yrityskaupassa johdannaisia ei huomioitu lainkaan.
Ostaja sai huomattavia voittoja,kun johdannaisten markkina-
arvot muuttuivat reilusti positiivisiksi. Toinen mahdollinen
epäedullinen ratkaisu on ottaa yrityskaupassa vastaan osto-
kohteen mukana tulevat johdannaiset. Ne voivat yllättäen
olla arvoltaan negatiivisia, jos niitä ei ole huomioitu kauppa-
kirjan teon yhteydessä ostohintaa alentavana seikkana.
2.2. Rahoitusjohtajan rooli
Varsinkin matalien taloussuhdanteiden aikana rahoitus-
johdon rooli on merkittävä ja sen valta vaikuttaa liiketoimin-
taan on kasvanut. Samoin kasvaa lisävaade, että rahoituksen
on tuotettava yritykselle lisäarvoa. Vaatimustaso on lisään-
tynyt paitsi osaamisen suhteen, myös siinä, että rahoituksen
tulee tukea, ohjata ja myös kasvattaa liiketoimintaa erityyp-
pisten rahoitusratkaisujen avulla.
Rahoitusratkaisuilta edellytetään myös kustannustehokkuutta
sekä toimintojen läpinäkyvyyden lisäämistä. Liiketoiminnan
ohjauksen ja kontrolloinnin avulla hallinnoidaan, analysoidaan
ja raportoidaan syntyneitä kassavirtoja ja riskejä. Parhaiten
lisäarvoa tuotetaan silloin, kun rahoitus tukee liiketoimintaa.
Rahoitusjohdon ja hallituksen suora yhteistoiminta strategisten
vaihtoehtojenselvittämisessä ja liiketoiminnan ohjauksessa
on kasvussa. Rahoitusjohdon rooli laajenee myös taseraken-
teen optimointiin ja pääoman hinnan minimoimiseen.
Yrityskaupoissa rahoitusosaston on arvioitava ostettavan
yrityksen arvo ja investoinnin riskit sekä osallistuttava hank-
keiden läpivientiin ja tietenkin rahoittamiseen. Luottoriskin
hallinnointi on ensiarvoisen tärkeä osa-alue.Erikoisrahoituk-
sissa, myyntisaamisten myynnissä ja ostojen rahoituksessa
luottoriskin merkitys korostuu, jolloin voidaan hyödyntää
luottoluokituseroja.
2
Rahoituksen johtaminen
8. 8 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
Käyttöpääoman seuranta on tärkeää joka suhdanteessa.
Joissakin yhtiöissä rahoituksen alaan kuuluvat myös eläke-
ja vakuutusasiat. Tulevaisuudessa rahoitukseen lisättäneen
uusiakin sektoreita, mikäli niillä on rahallista merkitystä.
Tällaisia voisivat olla esimerkiksi yhtiön autokanta. Rahoitus
hallinnoi sektoreiden operatiivista toimintaa.
Projektiluonteisessa valmistuksessa ja vientikaupassa on
monenlaisia riskitekijöitä ja -tilanteita. Rahoitusosaston on
ehdottomasti johdettava tällaista toimintaa ja synkronoi-
tava kaupallisen sopimuksen ja rahoitussopimusten ehdot
keskenään.
Rahoitustoimintaa saadaan ohjattua haluttuun suuntaan
oikein laadittujen suoritusmittareiden avulla.
2.3. Rahoituksen johtaminen
Rahoituksessa pätevät samat lainalaisuudet ja toiminta-
tavat kuin muussakin liiketoiminnassa, joten rahoitusta sopii
johtaa kuten liiketoimintaa.Liiketoiminnan luonne,suunta ja
vauhti pitää tuntea ja ymmärtää. Jokaisella liiketoiminnalla
on oma luonteensa. Esimerkiksi kiinteistösijoittaminen on
pitkäjänteistä ja suhteellisen ennakoitavaa toimintaa. Rahoi-
tuksen näkökulmasta projektiluonteinen teollisuustuotanto
on huomattavasti vaikeammin ennakoitavissa. Liiketoimin-
nassa tapahtuu kaikennäköistä yllättävää ja ehkä isojakin
muutoksia. Tämän vuoksi rahoituksesta on löydyttävä myös
jousto-ominaisuuksia eri tilanteita varten.
Alla on lueteltu yrityksen oman velka- ja rahoitushallinnon
tärkeitä asioita ja prosessin vaiheita:
−− Rakenna rahoitusstrategia liiketoiminnan mukaiseksi.
−− Palastele strategia toimintasuunnitelmiksi
vuosibudjettia varten; vuosikello on hyvä ajastin.
−− Pilko strategia myös eri toimintojen politiikoiksi;
keskeisessä asemassa ovat rahoitus-, luotto-, korko-,
valuutta- ja likviditeettipolitiikat.
−− Muuta politiikat yksityiskohtaisiksi toimintasäännöiksi
ja -ohjeiksi.
−− Rakenna toimintaohjeet kestäviksi prosesseiksi.
−− Tee alaisille tavoitteet palkkioperusteita varten.
−− Jaa isot muutokset pienemmiksi projekteiksi.
Prosessiajattelu
Rahoitustoimintaa voidaan kuvata prosessijohtamismenetel-
mällä.Toiminnan kuvaaminen auttaa näkemään,miten asiak-
kaalle arvoa tuottava toiminta syntyy. Toimintamallin tavoit-
teena on lisätä organisaation palveluksessa olevien ihmisten
ymmärrystä toiminnan päämääristä ja omasta osuudestaan
niiden saavuttamisessa. Prosessijohtamisessa toimintapro-
sessit eivät noudata toimintokohtaisen organisaation rajoja
vaan ovat horisontaalisia eli kulkevat eri organisaatioyk-
siköiden läpi. Toimintaprosesseihin osallistuu tyypillisesti
monia ihmisiä eri puolelta organisaatiota.
Prosessista haetaan nopeutta ja joustavuutta. Perusajatuk-
sena on lisätä tehokkuutta todennäköisissä ongelmakoh-
dissa eli toimintojen saumakohdissa, joita ei johda kukaan.
Isommissa yhtiöissä puhutaan treasury-asioista ja-osastosta,
jossa toiminnot jaetaan Front,Middle ja Back Officeen.Niiden
tehtäviä on kuvattu seuraavalla sivulla olevassa taulukossa.
9. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja9
Rahoituksen tulevaisuuden visiot proaktiivisesti
Pyri ymmärtämään liiketoiminnan strategia ja lainalaisuudet
sekä sen partnerit. Tarjoa palveluja ja neuvoja sekä
tue toimintaa eri rahoitusvaihtoehdoilla päämäärien
saavuttamiseksi.
Muuta strategia politiikoiksi, prosesseiksi ja menettelyiksi.
Toteuta yksinkertaiset ratkaisut automatiikkaa hyödyntäen.
Suosi prosessivetoisia ratkaisuja, ei hallinnointia tapahtuma kerrallaan.
Rahoitus on strategista neuvonantoa liiketoiminnalle ja johdolle.
Rahoituksen johtaminen
Strategiat ja politiikat
Johdon raportointi
Riskitietoisuus
Regulaatiot
Liiketoiminta
kehykset ja tarpeet
Back OfficeFront Office Kirjanpito
Middle Office
Tapahtumien hallinta
Markkinaseuranta
Riskien hallinta
Rahoitus
Kassan hallinta
Kauppojen toteutus
Salkkuhallinta
Tapahtumakäsittelyt
Täsmäytys
Netotus
Vahvistukset
Maksut
Yhdistäminen
Dokumentit
Päivittäiset kirjaukset
Tapahtumien päättäminen
Suojauslaskenta
Audit trail
Riskit ja raportointi
Arvostukset
Riskien kontrollointi
Määräysten noudattaminen
Rahoituslimiitit
Suorittamisen mittaaminen
Raportointi
Simulointi
Analysointi
Strat
egia Tekn
ologia
Ihm
iset Pro
sessi
10. 10 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
Yrityksen arvoon
vaikuttavat yritys itse sekä
ympäröivien markkinoiden kehitys
– tarvitaan tietämys toimialasta ja
yrityksen asemasta markkinoilla.
11. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja11
3.1. Velka ja velkaantuminen
Velan lähikäsite on luotto.Luotto on luotonantajan ja luoton-
saajanvälinen suhde,joka perustuu oikeustoimeen.On huomi-
oitava,että velaksi luetaan luoton lisäksi myös muiden rahoi-
tusinstrumenttien kautta tullut raha. Kaikenlainen velkaan-
tuminen luetaan velan luonteiseksi vastuuksi, joka otetaan
huomioon esimerkiksi kovenantteja laskettaessa. Velkaantu-
mista syntyy mm. seuraavien rahoitusinstrumenttien kautta:
−− lainattu raha tai laina- tai tililimiitti
−− kaikki hyväksytyt luotot ja diskontatut laskut
−− mikä tahansa hankintainstrumentti, liikkeelle laskettu
velkakirja, note, debentuuri, osakevelka
−− rahoitusleasing
−− myyty tai diskontattu myyntisaatava
−− johdannaisvelka (negatiivinen markkina-arvo) ja
−− joko takaukseen tai remburssiin annettu vastatakaus.
3.2. Velkasijoittajan näkökulma
Lähtökohtaisesti velkasijoittaminen on samankaltaista kuin
osakesijoittaminen. Kohde on arvioitava huolellisesti. Velka-
sijoittajan on joskus ikään kuin tasapainoiltava osakesijoitta-
jien kanssa, sillä osakesijoittajat saattavat haluta suurempaa
riskinottoa kuin velkasijoittaja. Suuret yrityskaupat eivät
kuitenkaan välttämättä vahvista velkasijoittajan asemaa.
Velkasijoittajan on joka tilanteessa arvioitava, miten toden-
näköisesti yhtiö suoriutuu lainojen koroista ja pääomasta.
Velkasijoittamisessa velkojan riski on osakesijoittajan riskiä
pienempi, koska konkurssitilanteessa velkasijoittajalla on
rahojen takaisinmaksussa parempi asema.
Pääoman kustannuksen voi mieltää sijoittajien tuottovaati-
mukseksi. Se kuvastaa sijoittajan näkemystä yrityksen liike-
toimintariskistä ja sen mukaista riskimarginaalia. Sijoittajilla
on myös vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia.
Velkasijoittaja arvostaa vahvaa liiketulosta, vakavaraisuutta,
yritystoiminnan jatkuvuuden suunnitelmallisuutta ja totta
kai hyviä omistajia. Omistajavaihdolle asetetaan usein niin
sanottu myrkkypilleri eli lunastusvelvollisuus, sillä rahoitus-
toiminnassa ei pidetä yllätyksistä. Yrityskaupat, liiketoimin-
tamuutokset, myynnit ja yhteenliitokset eivät saa tulla yllä-
tyksenä rahoittajille. Kaiken kaikkiaan velkasijoittajan näkö-
kulmasta vahva kassa parantaa tunnuslukuja ja viestii, että
yrityksen prosessit ovat kunnossa. Osingonjaon suuruudessa
on oltava huolellinen, ja viestintä on pidettävä avoimena ja
jatkuvana: huonojakaan asioita ei saa peitellä ja piilotella.
3.3. Luottoriski
Rahoittajaa kiinnostaa yrityksen maksukyky. Jos velallinen
tulee ennen velkapaperin eräpäivää maksukyvyttömäksi eikä
vakuuksia ole, sijoittajan luottoriski (credit risk, dafault risk)
toteutuu ja sijoittajan kannalta tapahtuu pahin. Silloin se
menettää jäljellä olevan pääoman ja kertyneet korot.
Velanottajan näkökulmasta on hyvä huomioida velanantajan
luottopolitiikka. Monella sijoittajalla rajana on investment
grade eli BBB-luokitus. Tästä alaspäin mentäessä riskin lisä-
tuottovaade kasvaa erittäin nopeasti. Myös yrityksen koko ja
toimiala vaikuttavat sijoituspäätökseen. Monesti päätökset
tehdään erisuuruisissa ja -tasoisissa komiteoissa. Tämän
vuoksi velan hakijan papereiden on oltava kunnossa.
3.4. Luottoluokitus
Yritysanalyysilla arvioidaan yrityksen kykyä toimia mark-
kinoilla ja tuottaa riittävästi katetta myös rahoituskulujen
maksamiseen. Kallunki ja Niemelä (2004) jakavat Uusi
yrityksen arvonmääritys -kirjassaan arvonmääritysprosessin
kolmeen päävaiheeseen:
1. strateginen analyysi
2. tilinpäätöksen analysointi
3. tulevan kehityksen ennakointi.
3
Velkasijoittajan näkökulma
12. 12 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
Samat näkökulmat tulevat esille rahoittajien arvioidessa
yritystä ennen rahoituspäätöstään.
Yrityksen arvoon vaikuttavat paitsi yritys itse myös ympä-
röivien markkinoiden kehitys.Kokonaisvaltaisen arvion teke-
miseen tarvitaan riittävä tietämys toimialasta ja yrityksen
asemasta markkinoilla (strateginen analyysi). Lisäksi on
keskeistä yrityksen historiallisen kehityksen ja nykyisen tilan-
teen analysointi tilinpäätösten avulla (tilinpäätöksen analy-
sointi). Myös yrityksen tulevan kehityksen arviointi on vält-
tämätöntä.
Strategisen analyysin eli liiketoiminnan analyysin tavoitteena
on tunnistaa yrityksen taloudelliseen menestykseen vaikut-
tavat tekijät,esimerkiksi markkinoiden ja tuotealueiden koko
ja arvioitu kasvu, yrityksen asema markkinoilla sekä yritys-
johdon valinnat.
Strategisen analyysin avulla saadaan selville yrityksen voit-
toja ja kassavirtoja yleisellä tasolla määräävät asiat. Strate-
ginen analyysi voidaan jakaa edelleen yrityksen sisäiseen ja
ulkoiseen analyysiin.
Yrityksen liiketoiminnan sisäisen analyysin avulla pyritään
selvittämään muun muassa yrityksen tuotteisiin, hinnoitte-
luun,tuotantoprosessiin,osaamiseen ja henkilöstöön liittyvät
tekijät, jotka vaikuttavat yrityksen taloudelliseen menestyk-
seen. Ulkoisen analyysin avulla tarkastellaan kilpailijoiden,
toimialan, yleisen taloudellisen ja teknologisen kehityksen
sekä muiden yrityksen ulkopuolisten tekijöiden vaikutusta
yrityksen menestymiseen.
Yrityksen liikeidean analysoinnin tarkoituksena on arvioida,
onko yrityksen liiketoiminnan lähtökohta toimiva ja onko sen
avulla ylipäätään mahdollista harjoittaa kannattavaa liike-
toimintaa.
Tilinpäätösanalyysi. Tilinpäätöstietojen analysoinnilla pyri-
tään arvioimaan yrityksen kannattavuus sekä rahoitus- ja
varallisuusasema.
Tulevan kehityksen analysointi.Tulevaisuuden ennakointi voi
perustua yrityksen omiin arvioihin ja ennusteisiin esimerkiksi
myynnistä, tuloskehityksestä tai rahoituksellisesta asemasta.
Standard & Poor’sin arviointi perustuu yrityksen liiketoimin-
taprofiilin analysointiin ja taloudellisten riskien arviointiin.
Loppuraportissa liiketoimintaprofiililla on tuplasti paina-
vampi merkitys kuin taloudellisilla luvuilla.
Liiketoimintariskin taustalta löytyvät
−− maariski: talous,hallitus,lainsäädäntö,talousjärjestelmä.
−− teollisuusriskit: kasvupotentiaali, markkinarakenne ja
kilpailu, taloussyklit
−− kilpailutilanne, edut, skaalautuminen, koko, erikoistu-
minen ja kannattavuus.
Taloudelliset riskit arvioidaan kassavirtojen ja velkaantu-
misen kautta. Johdon osaamisella on suuri merkitys.
Standard & Poor’sin luottoluokat ovat
AAA Erittäin vahva (Extremely Strong)
AA Hyvin vahva (Very Strong)
A Vahva (Strong)
BBB Hyvä (Adequate)
Investment grade
BB Heikko (Less Vulnerable)
B Heikohko (More Vulnerable)
CCC
Velkajärjestely
(Currently Vulnerable)
CC
Maksukyvytön
(Currently Highly Vulnerable)
D Maksuhäiriö (Default)
SD Luottohäiriö (Sensitive Default)
Luottoluokitusta voidaan tilinpäätöstietojen tavoin käyttää
yleisesti moniin taloudellisiin tarkoituksiin. Rahoittajat
huomioivat myös henkilö- ja ympäristöriskit sekä toimialaan
ja yritykseen liittyvät riskit.
Lopuksi arvioidaan yrityksen kokonaisluottoriski ja anne-
taan arvio yrityksen luottoluokituksesta,joka määrää lopulta
yrityksen rahan hinnoittelun. Yleensä luottoluokittajan
tekemät luokitukset ovat julkisia.
Pankkien antaman hinnoittelun kanssa tulee olla tarkka.
Pankin marginaali saattaa olla houkutteleva. Kokonaisuus
ratkaisee, sillä pankki voi rahastaa lisämarginaalin johdan-
naisilla, vakuutuksilla tai maksuliikenteellä.
Luottoluokitus on rahoittajan näkemys yrityksen tilanteesta.
Yrityksellä on oltava myös oma näkemys.
13. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja13
Yritysten eritasoisia luottoluokituksia hyödynnetään muun
muassa erikoisrahoituksessa, josta kerrotaan jäljempänä
omassa osiossa.
3.5. Lainaehdot, nk. kovenantit
Kovenantteja kutsutaan myös sopimusvakuuksiksi. Ne eivät
ole vakuuksia niiden perimmäisessä merkityksessä. Niiden
käyttöön ei liity vakuusesinettä tai kolmannen osapuolen
antamaan sitoumusta.
Vakuuden sijaan kovenanteilla pyritään turvaamaan yrityksen
kassavirta. Rahoittaja turvaa oman asemansa asettamalla
rahoitettavalle erilaisia ehtoja. Yrityksen on itse huolehdit-
tava, laskettava ja arvioitava, pysyykö sen toiminta asetet-
tujen rajojen sisällä. Entä kun menee huonosti tai tulee
heikko markkinataloustilanne? Ehtojen on oltava riittävän
joustavia eri tilanteissa. Kovasta kasvusta, yrityskaupasta ja
osingonmaksusta on yleensä neuvoteltava rahoittajan kanssa,
ja omaisuuden myynti ja omistajavaihdos voivat nousta
kompastuskiveksi.
Vakuuskeskeinen lähestymistapa ei välttämättä ole aina paras
mahdollinen yritysrahoituksessa. Siinä keskitytään liikaa
vakuuskohteen arvoon ja sen säilymiseen. Vakuuksien hallin-
nointikin on yleensä byrokraattista,aikaa vievää ja jopa kallista,
koska siinä usein tarvitaan lakitoimiston apua.Kaikkiin pankin
tarjoamiin standardiehtoihin ei tarvitse myöntyä. Taloudelli-
sissa ehdoissa voi syntyä myös tulkinnanvaraisuuksia,jos niitä
ei ole laadittu riittävän tarkasti.Jos tulkintaan joudutaan mene-
mään,häviäjä on yleensä velanottaja.Sovittujen ehtojen muut-
taminen on mahdollista, mutta se voi tulla kalliiksi.
Olli Välimäki (2009) jaottelee kovenantit kirjassaan
Yritysrahoituksen relevantit kovenantit seuraavasti:
Kovenanttityypit Tarkoitus Tavoite
Informaatio-
kovenantit
Informaatioriskin hallinta Edellyttävät jatkuvaa raportointia
Sovitut tiedot ja aikataulu Luovat edellytykset muiden kovenanttien
käytölle ja seurannalle
Edellyttävät sopimussuhteen toimimista
Määrittävät sopimusrikkomussanktiot
Toiminta-
kovenantit
Luottoriskin hallinta Varmistavat mm. omaisuuden pysyvyyden,
vakuuksien arvon ja
rahoittajien tasapuolisuudenRajoitteita operatiiviselle toiminnalle
Finanssi-
kovenantit
Luottoriskin hallinta Varoittavat talouden heikkenemisestä
Taloudelliset raamit tunnuslukujen
muodossa
Sisältävät sanktioita rikkomuksesta
Tuottavat hinnoittelukovenanttien raha-arvot
Insentiivi-
kovenantit
Tuottoriskin hallinta Varmistavat riskin ja tuoton oikean
suhteen dynaamisella tuotto- ja
hinnoittelumekanismilla
14. 14 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
AAA
Informaatiovelvoite on varmasti jokaisella rahoittajalla.
Finanssikovenanteissa käytetään yhä enenevässä määrin
tulevaisuuteen liittyviä kassavirtoja.
3.6. Pankkirahoitus vai joukkovelkakirjalaina?
Periaatteessa pankkirahoituksessa ja joukkovelkakirjalai-
nassa on hallinnon kannalta sama jako kuin pankki- ja mark-
kinarahassa.
Merkittävimmät erot ovat seuraavat:
Asia Joukkovelkakirjarahoitus Pankkirahoitus
Velkavipu Sallii korkeamman vivutuksen Konservatiivinen vivutus
Kovenantit Ei talouskovenantteja
Kun luottoluokitus > BBB
Tiukat talouslukurajat eri tunnusluvuille
ja kokonaisvelkaantumisasteelle
Kustannustaso Yleensä kalliimpi kuin pankkilaina Sisäinen luottoluokitus (+ palkkiot)
Kontrolli, jos menee huonosti
Lyhennykset Ei lyhennyksiä Lyhennysohjelma
Takaisinmaksu Kertalyhenteinen Joustavasti
Osingonmaksu Yleensä ei rajoituksia Rajoituksia
Raportointi
Ei listattu yhtiö: ei kvartaaleittain,
vaan puolivuosittain
Listattu yhtiö: raportointi paikan tai
sijoittajien vaatimusten mukaan
Pankkirahoitus
Kvartaaleittain
Tilintarkastetut vuosiraportit
Vakuudet Harvemmin Yleisesti
15. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja15
Markkinaehtoisessa rahoituksessa johdon rooli korostuu ja
sen työmäärä on huomattavasti suurempi kuin pankkirahoi-
tuksessa. Myös viestinnän määrä kasvaa, muoto muuttuu ja
tärkeys korostuu.
Joukkovelkakirjojen markkinat kasvavat Suomessa jatkuvasti.
Ne tunnetaan entistä paremmin, ja rahoitukseen haetaan
hajautusta.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtama työryhmä on kehit-
tänyt pienille ja keskisuurille yrityksille joukkovelkakirja-
lainan standardimallisopimuksen.Malliehtojen avulla vähen-
netään yritysten juridisia kuluja ja siten helpotetaan niiden
markkinoille tuloa. Samalla edesautetaan markkinoiden
kasvua.
Bondirahoituksen dokumentaatio on vähemmän rajoittava
kuin pankkirahoituksessa.Niiden sopimuksessa onvähemmän
kovenantteja ja eräännyttämisperusteita.
Suurimpia syitä markkinaehtoisen rahoituksen käyttöön on
joustavuuden ja vapauden lisääntyminen liiketoiminnassa.
Yksityiskohtaisia rajoituksia on huomattavasti vähemmän
kuin pankkirahoituksessa.Tästä vapaudesta kannattaa jonkin
verran maksaakin.
17. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja17
4.1. Miten rahoituksen avulla voi
tuottaa liiketoimintaan lisäarvoa?
On aika siirtyä rahoituksen tehtävä- ja kustannuskeskeisestä
ajattelusta lisäarvon tuottamiseen. Samalla siirrytään tilin-
päätöskeskeisestä toiminnasta proaktiiviseen markkinakes-
keiseen toimintaan.
Mitä tahansa teemmekin liiketoiminnassa, se aiheuttaa
kustannuksia.On valittava paras vaihtoehto juuri oman liike-
toiminnan kannalta. Meidän täytyy tiedostaa vaihtoehtoiset
kustannukset voidaksemme asettaa vertailtavia vaihtoehtoja
nykyiselle toimintatavallemme. Seuraavaksi tulee selvittää
vaihtoehtoisten toimintojen arvot, jotka voivat olla sekä
pehmeitä että kovia. Tämän jälkeen on arvioitava eri vaihto-
ehtojen riskit ja päätettävä, mikä vaihtoehto valitaan.
Liiketoiminnan arvon tunnistaminen on liiketoimintamah-
dollisuuksien tunnistamista sekä niiden taloudellisten vaiku-
tusten ja riskien arvioimista. Liiketoiminnassa arvon tuotta-
minen on siis parhaan vaihtoehdon valitsemista.
Liiketoiminnan lisäarvojen lähteet:
Tuoton lisääminen. Tuottoa voidaan lisätä esimerkiksi
myymällä myyntisaamiset tai hakemalla ostajalle rahoitusta.
Kustannusten leikkaaminen. Esimerkiksi ostorahoituksen
avulla pidennetään maksuaikaa tai hankitaan rahoitusta
edullisemmin.
Informaationkulun tehostaminen. Laadukkaammalla rapor-
toinnilla saadaan laadukkaampaa tietoa ja laadukkaampia
päätöksiä.Kun raportoidaan nopeasti,voidaan reagoida nope-
asti markkinamuutoksiin.
Markkinaseurannalla ja markkinaliikkeisiin reagoimalla halli-
taan riskejä paremmin ja saadaan myyjälle vaikkapa parempi
valuuttakurssi, jolloin kate paranee.
Parempitietojohtaaparempaankäsitykseensiitä,millaisiaavain-
tulosmittareita tarvitaan, ja sitä kautta parempaan ohjaukseen.
4
Rahoituksen lisäarvo
Muita lisäarvon lähteitä:
−− hyvät markkinanäkemykset ja markkinatalouden
ennusteet
−− poliittisten päätösten liiketoimintavaikutusten
ennakoiminen
−− toiminnan kehittäminen rahoituksen
suoritusarvioinnin kautta
−− johdon ja liiketoiminnan sparraaminen ja
kouluttaminen rahoituksen näkökulmasta
−− pääoman riittävyyden seuraaminen ja ehtojen
joustavuus
−− riskien hallinta, suojaukset oikeaan aikaan ja paikkaan
−− luottoriskien välttäminen
−− investointien kannattavuuden analysointi
−− sen varmistaminen, että rahoitus riittää huonojen
markkinatilanteiden aikana
−− pitkäaikaisten ja kestävien ratkaisujen suosiminen
nopeiden ja tilapäisten ratkaisujen sijasta.
4.2. Erikoisrahoituksen hyödyntäminen
liiketoiminnassa
Monissa rahoitusmuodoissa käytetään hyväksi toisenyrityksen
parempaa luottoluokitusta.Otetaan esimerkiksi tavanomainen
tilanne, jossa on yritys, tavarantoimittaja ja asiakas.
18. 18 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
Tämän jälkeen tarkastellaan yritysten luottoluokitusta.
Tavarantoimittaja
B
Yritys
A
Asiakas
C
Luottokelpoisuus
BB
Luottokelpoisuus
A-
Luottokelpoisuus
BBB+
Aluksi tarkastellaan yritysten raha- ja tavaravirrat, jotka menevät seuraavasti:
Liiketoimintaketju luo mahdollisuuden käyttää hyväksi toisen yrityksen parempaa luottoluokitusta.
Yritysten eri luottoluokitusta voidaan hyödyntää erikoisrahoituksessa, myyntisaamisten ja ostovelko-
jen rahoituksessa.
Rahavirrat
Tavaravirrat
M
ateriaalitja
palvelut
Tavarantoimittaja
B
Yritys
A
Asiakas
C
Valm
iittuotteet
ja
palvelut
Raha- ja tavaravirrat
Luottoluokitus
19. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja19
Myyntisaamisrahoitus
Esimerkki: Asiakas C:llä on parempi luottoluokitus kuin toimittaja A:lla. Toimittaja A voi myydä asiakas
C:n myyntisaatavat, koska C:lla on parempi luottoluokitus ja rahan hinta määräytyy sen mukaisesti.
Ostovelkarahoitus
Esimerkki: Tavarantoimittajalla on huonompi luokitus kuin ostajayritys A:lla.
Yritys A:n parempaa luottoluokitusta voidaan käyttää hyväksi ostolaskujen rahoittamiseen,
käytännössä maksuajan pidentämiseen: toimittaja B saa rahansa heti tilille,mutta maksaa rahoituskuvion.
Asiakas C maksaa maksuehtojen mukaisesti
Yritys A saa rahat heti käyttöön
Rahoittaja
Yritys A maksaa rahoituksen
Asiakas
C
Yritys
A
Yritys A maksaa pidennettyjen maksuehtojen mukaisesti
Tavarantoimittaja B saa rahat heti käyttöön
Tavarantoimittaja B maksaa rahoituksen
Rahoittaja
Yritys
A
Tavarantoimittaja
B
Luottokelpoisuus
BB
Luottokelpoisuus
A
Luottokelpoisuus
BB
Luottokelpoisuus
A
20. 20 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
Käyttöpääoman hallinta
Maksuehdot Ennustaminen Ostot käteisellä
Tyypilliset
parannuskeinot
TAKTINEN OPERATIONAALINEN RAKENNE
Maksamismenetelmät Lykätään maksuja Muutetaan maksuehtoja Muutetaan sopimusehtoja
Käytetään erikoisrahoitus-
keinoja
4.3. Käyttöpääoma
Miksi kannattaa keskittyä käyttöpääoman hallintaan? Käyt-
töpääoma on usein yrityksen suurin investointi. Silti se on
useasti tuottaa vähiten.Jos rahaa on lainattu pankilta tarpeet-
tomasti limiitinmuodossa tai lyhytaikaisella lainalla, sen
marginaalikustannus voi nousta hyvinkin isoksi.
Vapautettu käyttöpääoma on ilmainen rahoitusmuoto, jota
voidaan käyttää yrityskauppoihin, investointeihin, muuhun
liiketoimiin, lainanmaksuun tai vaikka uusien henkilöiden
palkkaamiseen.
Käyttöpääoman hyvästä hallinnasta saadaan seuraavia etuja:
−− Kassan suuruus otetaan huomioon kovenanttien
laskemisessa.
−− Käteisostolla voi saada alennusta hankinnoista.
Tiukalla keskittymisellä käyttöpääomaan on muitakin hyötyjä:
−− Alentuneilla kustannuksilla parannetaan EBITDA:ta
(tulosta).
−− Liiketoiminnan prosessit paranevat.
Sopimukset ja ehdot
Tilausten tarkkuus
Laskutuksen tarkkuus
ja nopeus
Saamisten kerääminen
Riitojen ratkaisut
Käteisedut
Elinkaarisuunnittelu
Asiakaspalvelun taso
Virheiden ennustaminen
Hankintasuhteet
Läpimenoajat ja syklit
Yhteistyöverkosto
Sopimukset ja ehdot
Pidempi maksuaika
Maksut
Maksupäivät
Kellonajat
Maksuvälit
Kun taloustilanne paranee, monille yrityksille tulee merkit-
täviä käyttöpääomatarpeita. Tarpeita voidaan pienentää
keskittymällä käyttöpääoman asianmukaiseen hallintaan.
Käyttöpääoman hallinnasta on luotava oma kulttuuri. Siitä
on tehtävä projektin sijaan prosessi. Sen toiminnan ja rapor-
toinnin on oltava selkeää, tarkkaa ja läpinäkyvää, ja sitä on
kontrolloitava jatkuvasti. Toiminnolle on luotava organi-
saatiossa selkeät tehtävät ja vastuut. Tavoitteisiin päästään
parhaiten käyttämällä kannustimia yrityksen joka toiminnossa.
Käyttöpääoman hallinnoinnissa voidaan erottaa kolme eri
tasoa: taktinen, operatiivinen ja rakenteellinen. Päähuomio
on siirrettävä lyhyen ajan taktisista muutoksista pitkäai-
kaiseen ja kestävään rakennemuutokseen, jossa kassavarat
jaetaan taktisiin lyhyen ajan tarpeisiin,operatiivisiin varoihin,
joita kasvatetaan prosessimuutoksilla ja kaupallisilla järjes-
telyillä, sekä rakenteellisiin varoihin, joita säädellään mark-
kinoiden, tuotteiden, yhteistyön ja radikaalien uudelleenjär-
jestelyiden avulla.Alla olevassa taulukossa on muutama asia,
joihin kussakin tasossa voidaan vaikuttaa.
21. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja21
4.4. Kassavirtaennusteet
Cash is king, aina!
Kassaennusteen tekeminen on vaativaa tiimityötä. Tarkka
ennustaminen edellyttää monen kollegan panostusta, mutta
jo yksi henkilö voi aiheuttaa myöhästymisen tai epäluotet-
tavuutta.
Ennustettua tietoa on hyvä verrata edelliseen ennusteeseen.
Poikkeamapalautteen kautta voidaan parantaa raportoinnin
luotettavuutta ja tarkkuutta.
Lopullista raporttia tehtäessä on hyvä arvioida jokainen
yksikkö sekä verrata jokaista ennustetta ja toteutumaa. Hae
tiedon johdonmukaisuutta, eliminoi yli- ja aliarvioiminen.
Miten tieto on kerätty ja analysoitu, ja kuka sen on tehnyt?
Kyseenalaista ja varmista tiedon oikeellisuus.
Raportointi
Kulttuuri
Parannukset Vastuut
Tiedon laatu
Järjestelmät
Menetelmät
Prosessit
Kuten käyttöpääomassakin,yritykselle on ensinnäkin luotava
oma ja vankka kassakulttuuri, jossa liiketoiminnan kassan ja
tuloksen ennustaminen ovat rutiinitoimintoja.
Raportointitaitoa on syytä lisätä koko organisaatiossa, ja
myös johdon tuki on siinä tärkeää. Ennustaminen voi olla
vaikeaa ja aikaa vievää, mutta se on sen arvoista!
Viereisen kuvan asiat ovat kassavirran suunnittelussa
keskeisiä:
Jaettu vastuu: Rahoitusosaston rooli on tärkeä johdon
ja hallituksen raportointiprosessissa.
Tiedon laatu: Tiedon laadulla on erittäin tärkeä merkitys.
Hiljainen ja kokemusperäinen tieto on saatava raporttiin
mukaan.
Raportointi: Raporttien ja työkalujen on oltava toimivia
ja yksinkertaisia.
Jatkuva parantaminen: Kommentit ja palautteet ovat
sisällön parantamisen kannalta tärkeitä.
Kassaraportoinnissa on syytä tiedostaa liiketoiminnan luonne
ja syklit, korkeat ja matalat myyntijaksot, lomat jne. Siinä
hyödynnetään olemassa olevaa tietoa. Keskustele säännöl-
lisesti avainhenkilöiden kanssa ja kysele, missä mennään.
Kassaraportointiin osallistuville henkilöille on annettava
palautetta jatkuvasti. Se on paras keino varmistaa laaduk-
kaan tiedon saaminen. Jos ei anna keppiä tai porkkanaa, ei
päästä haluttuun lopputulokseen.
Jaa tietoa sitä tarvitseville. Raportoijat ovat yleensä talous-
tai tuotantohenkilöitä, jotka eivät välttämättä ymmärrä, että
rahoituksessa kiinnostaa vain tapahtumien arvopäivät. Sen
vuoksi on hyvä opettaa ja kouluttaa heitä. Raportointi on
muutoinkin prosessi, jota voidaan kehittää koko ajan.
23. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja23
5.1. Rahoitustoiminnan mittaaminen
Onko rahoitustoiminto kuin suljettu laatikko, josta ei tiedetä
mitään? Mittaamisella ja seurannalla toimintaa voidaan
ohjata haluttuun suuntaan ja tavoitteisiin.
Mittaus on tärkeä osa toiminnan ohjaamista, ja sen avulla
voidaan viestittää henkilöstölle,mitkä asiat ovat organisaati-
olle tärkeitä.Aluksi saattaa tuntua, ettei rahoitukseen välttä-
mättä löydy oikeita mittareita. Lisäksi avainhenkilöt joutuvat
mittaamaan omaa suoritustaan. Jos etvoi mitata,etvoi ohjata.
Yleensä rahoitushenkilöt ovat osa talousosastoa.Tämän vuoksi
heitä myös mitataan taloudellisilla mittareilla eli esimerkiksi
tuotoilla.Heitä tulisi kuitenkin mitata markkinaehtoisilla mitta-
reilla ja peilata toimintaa suhteessa alla olevaan markkinaan.
Yleensä tarkoituksena on riskin alentaminen.Tehdyillä toimen-
piteillä on kuitenkin voitu nostaa riskiä, esimerkiksi sijoitta-
malla käteinen huonoon kohteeseen.
Epäolennaiset mittarit ovat vaarallisia,sillä ne antavat väärän
kuvan mitattavuudesta ja voivat ohjata väärään suuntaan.
Mitattavien henkilöiden on sitouduttava tavoitteisiin, jotta
niiden saavuttaminen olisi varmempaa. Tavoitteisiin pääse-
minen edellyttää myös johdon tukea.
Mittaamistoimintaa voidaan johtaa esimerkiksi tasapaino-
tetun tuloskortin eli suorituskyvyn mittaamisen menetelmää
käyttäen. Mittareiden tulisi heijastaa rahoituksen näkökulmaa
ja siten mitata paitsi toimintoja myös rahamääriä, varsinkin
siinä tapauksessa,kun ne liitetään henkilön tulospalkkaukseen.
Miten voisi parantaa toiminnon suorituksen tasoa, ellei tiedä,
mistä tasosta lähdetään tai mihin verrataan? On siis alettava
mittaamaan. Mitä sitten voi mitata? Esimerkiksi seuraavia:
−− käteisvarojen riittävyyttä eri aikoina ja liiketoiminnan
eri osa-alueilla
−− kassan prosentuaalista suuruutta päivittäin,kassavarojen
ennustamisen onnistumista ja ns. laiskan rahan määrää
−− rahan siirtymistä oikeaan aikaan ja paikkaan
−− rahoituksen hankinnan kilpailutusta
−− kassaennusteen valmistumisaikataulun riittävyyttä
5
Rahoitustoiminnan
kehittäminen ja mittaaminen
−− rahoituskustannuksia
−− korko- ja valuuttasuojauksia, jotta päästäisiin
mahdollisimman lähelle markkinahintaa.
Lisäksi voidaan mitata, tehdäänkö
−− suojaustoimet yrityksen politiikan mukaisesti
−− rahoitusinstrumenttien maksut ja pankkiraportit ajallaan
−− suojaus saman tien, kun valuuttamääräinen saatava
rekisteröityy.
Jos yhtiön politiikka on kirjoitettu suosimaan esimerkiksi
aina vaihtuvakorkoista lainaamista, mutta rahoitusosasto
on kuitenkin tehnyt kiinteäkorkoisen sopimuksen, on syytä
pohtia, miksi näin on toimittu.
5.2. Rahoitustoiminnan kartoitus
Treasury- eli rahoitustoimintaa voidaan kehittää rahoitustoi-
minnon kartoituksen avulla.Siinä arvioidaan yrityksen rahoi-
tuksen nykytila sekä mitataan henkilöiden osaamistaso ja
rahaprosessien tehokkuus. Rahoituksesta tutkitaan käytössä
olevat rahoitusstrategiat, -muodot, -ehdot ja -kustannukset.
Rahoitustoiminnon tehokkuuden mittaamiseen voidaan
käyttää keinoja,jotka on mainittu aikaisemmin luvussa Rahoi-
tuksen toiminnan mittaaminen. Kartoituksessa henkilöstön
osaamistaso suhteutetaan yrityksen rahoituksen vaatimus-
tasoon. Siinä analysoidaan myös käytössä olevien työkalujen
riittävyys ja toimivuus. Loppuraportti kertoo puutteet, kehi-
tyskohteet ja tehostamistavat.
Rahoitustoiminnan kartoitus kaaviona sivulla 24.
24. 24 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
5.3. Johdannaiset
Yritys voi johdannaisten avulla suojata riskejään markki-
noiden hintaliikkeitä vastaan.
Johdannaisten käyttäjät voivat suojautua valuuttakurssien,
korkojen, hyödykkeiden, osakkeiden sekä luottokelpoisuuden
hinnanmuutoksiavastaan.Riskit siirretään muiden hallittaviksi.
Johdannaisia käytetään myös spekulatiiviseen kaupankäyn-
tiin. Johdannaisia on monentyyppisiä. Menemättä niihin
syvällisemmin suosittelen pitäytymistä standardi-instru-
menteissa, joiden markkinatkin ovat likvidit. Kiinnittäisin
huomiota pitkiin sopimuksiin, joissa esimerkiksi kymmenen
vuoden jälkeen on molemminpuolinen irtisanomisoikeus.
Tämä oikeus voi olla myös pankin puolelta yksipuolinen.
Silloin yrityksen on ostettava sopimus makkinahintaan irti-
sanomispäivänä.
Tärkein asia johdannaisten käytössä on kaupan ajoitus ja
määrän hajautus eri ajankohtiin. Lainan noston yhteydessä
pankki yleensä pakottaa ottamaan korkosuojauksen. Kerralla
kaikki samana päivänä? Ei osakekaupassakaan munia laiteta
samaan koriin yhtenä päivänä.
Valitettavan usein yritys pyytää apua johdannaisista päät-
tämiseen itseltään kaalimaan vartijalta, pankilta. Pankkien
tulos pohjautuu vahvasti johdannaismarkkinoiden tuottoihin,
ja asiakkaan on syytä ymmärtää tämän tiedon vaikutukset.
Pankkien kaupankäyntisuositukset eivät välttämättä perustu
aina markkinoiden todellisiin liikkeisiin.
Tresol-analyysi
Tilanne-
kartoitus
Selvitys Analysointi Ratkaisupaketit Toiminta
Nykyinen liiketoiminta
Operatiivinen toiminta
Tavoitteet
Henkilöstö
Ohjelmistot
Raportointi
Parannusehdotukset
Ratkaisumallit
Luodaan tavoitteet
Jaetaan vastuualueet
Järjestelmäehdotukset
Prosessien tehostaminen
Henkilöstön kouluttaminen
Uudistettu rakenne
ja toimintatapa
Rahoitus
Järjestelmät
Henkilöstö
5.4. Valuuttariskien hallitseminen
Kuulen usein vientiä tai tuontia harjoittavilta yrityksiltä,
ettei heillä ole valuuttariskiä, koska he ostavat tai myyvät
euroina. Yritys siis antaa vastapuolen hinnoitella tuotteensa
aika vapaasti, varsinkin valuuttakurssin hinnan. Eurohinnoit-
telulla yritys voi myydä liian kalliilla tai liian halvalla hinnalla.
Vahvemmalla valuuttakurssilla myyjä saa paremman katteen,
mutta hintataso ei välttämättä kiinnosta ostajaa.Jos yritys myy
pelkällä eurolla, siltä jää saamatta tieto hintaherkkyydestä
määrän ja hinnan suhteen.Eurokaupassa saatetaan antaa liian
suuri alennus, kun asiakas pääsee hinnoittelemaan valuutan
vaihtokurssin.Yrityksen kannattaa myydä ja ostaa kohdemaan
valuutassa saadakseen paremman kuvan oikeasta hintatasosta.
Valuuttariskit saadaan kyllä hallinnoitua.
Kahden valuutan vaihtosuhteeseen vaikuttavat muun muassa
erot inflaatioasteessa ja korkotasossa sekä maahan liittyvät
tekijät, kuten valuutan arvosta huolehtivan keskuspankin
luotettavuus,talouskasvu ja alueelliset riskit.Korkea inflaatio
johtaa valuutan suhteellisen arvon laskemiseen, kuten myös
epävakaat taloudelliset tai poliittiset olot; voimakas talous-
kasvu tai suuret odotukset taas nostavat valuutan arvoa.
Keskuspankin nauttima luottamus taas riippuu sen kyvystä
huolehtia valuutan vakaudesta ja aiemmasta toiminnasta.
Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna
kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi
valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetin avulla mitataan
kansantalouden rahan arvoa sen perusteella,miten paljon sen
valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.Ostovoimapariteet-
teja kannattaa seurata, koska se antaa kuvan valtion kansan-
talouden tuotoksesta.
25. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja25
5.5. Raportointi
Yrityksen rahoituksen kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan
ennustetiedot liiketoiminnan kassavirroista ja rahoitusinstru-
menttien kassavirroista. Isommissa yhtiöissä näitä tietoja
hallinnoidaan rahoitukseen erikoistuneilla (treasury)järjes-
telmillä. Järjestelmällä pyritään nopeaan ja reaaliaikaiseen
tietojen raportointiin,jossa hyödynnetään informaatiotekno-
logiaa siten,että yrityksen eri järjestelmistä haetaan suoraan
tietoa ohjelmistojen väliin rakennettujen rajapintojen avulla.
Pyritään siis mahdollisimman korkeaan automaatiotasoon ja
prosessiajatteluun, jossa on nopea aikataulu. Yrityksen tili-
tiedot haetaan suoraan pankeista.
Raporttia täydennetään manuaalisesti kokemusperäisellä
tiedolla sekä erikoistiedoilla, jotka eivät yleensä ole missään
järjestelmässä, kuten suunnitellut isot investoinnit, yritys-
kaupat, ostot ja myynnit sekä osingot.
Rahoitusmarkkinan tiedot–korko,valuutta,hyödyke ja osake-
markkinoiden noteeraukset – tulevat jostain markkinaläh-
teestä,esimerkiksi Reutersilta,Bloombergiltä tai Sixiltä.Mark-
kinatietojen avulla yrityksen rahoitusinstrumentit saadaan
markkina-arvoisiksi, jolloin niiden riskejä ja herkkyyttä
markkina-muutoksille voidaan analysoida. Kun kaikki tarvit-
tavat tiedot ovat kasassa, voidaan halutut kassavirtaennus-
teet ja riskiraportit sekä kaikki tilinpäätösaineisto ja -mate-
riaali esittää graafisina taulukoina. Raportteja ei enää lähe-
tetä johdolle tai hallitukselle, vaan sovitut raportit löytyvät
omasta web-osoitteesta,josta ajantasaiset raportit ovat koska
tahansa luettavissa.
5.6. Velanottajan viestintä
Velkasuhteen viestinnästä on vain vähän kirjallisuutta.
National Investor Relations Instituten määrittelemänä sijoitta-
jasuhteet ovat strategisen johtamisen osa-alue, jossa yhdis-
tyvät rahoituksen, viestinnän, markkinoinnin ja lainsää-
dännön näkökulmat ja jonka tarkoituksena on mahdollistaa
tehokas,kaksisuuntainen viestintä yrityksen,rahoitusyhteisön
ja muiden yrityksen osakkeiden arvostukseen vaikuttavien
tahojen välillä.
Yritys saa rahoittajilta toimintansa kannalta tärkeitä tietoja.
Sijoittajasuhdetoiminnan lähtökohtana on jatkuva ja sään-
nöllinen tiedonantovelvollisuus. Sijoittajasuhdetoiminnon
strategista roolia voidaan tarkastella sidosryhmäteorian
avulla. Teoriassa sidosryhmiä pidetään tahoina, joilla on
vaikutusta yrityksen strategisiin päätöksiin tai joihin strate-
giset päätökset vaikuttavat.
Rahoittajaviestintä on tullut yhä tärkeämmäksi, kun rahoi-
tusvaihtoehtojen määrä on lisääntynyt ja yritykset kilpai-
levat keskenään rahoittajien huomiosta. Yrityksen on tästä
syystä ymmärrettävä,mitä asioita rahoittajat pitävät tärkeinä
eli mitkä asiat tätä kautta vaikuttavat rahan hintaan. Velka-
suhteessa pääasiallisin tiedonsiirron muoto ovat kahdenkes-
kiset tapaamiset.Koska markkinaehtoisen rahoituksen määrä
kasvaa, tarvitaan enemmän julkista tietoa, jolloin sama tieto
on kaikille yhtä aikaa tarjolla.
Viestinnällä on merkittävä asema kilpailussa, jota yritykset
käyvät eri rahoitusmuodoista. Velkasijoittajien päätöksente-
koprosessia on viety myös erilaisiin ”komiteoihin” eli kohde
esitellään päättäjille. Tällöin esityksen muodolla on suuri
merkitys.
27. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja27
K
eskisuurilla ja pienillä yrityksillä ei ole resursseja
palkata omaa rahoitusosaamista. Nämä yritykset
tukeutuvat ja turvautuvat liian usein pankkien tarjoa
miin ”ilmaisiin” konsultointeihin. Tässä on omat riskinsä.
Toisena ongelmana on riittävien työkalujen puute. Pankit
pyrkivät tarjoamaan kokonaispalveluja ja-ratkaisuja,joilla he
sitovat yrityksiä asiakkaikseen ja haluavat hoitoonsa myös
yrityksen rahoitusasiat.
Rahoituspalvelut ovat kasvava sektori,ja uusia tarjoajia tulee
markkinoille koko ajan. Myös rahoitusohjelmistot kehittyvät.
Myös kirjanpitoyhtiöt tarjoavat jonkin verran tukea rahoitus-
asioiden järjestämiseen.
CRM Treasury Systems -jäjestelmä
Nykyaikainen ja joustava Oraclen tietokannassa pyörivä pilvi-
palvelu CRM Treasury Systems AB on Pohjoismaiden johtavin
TM-rahoitusjärjestelmä.
6
Rahoituspalvelut ja työkalut
Ohjelmistoa käyttävät pääosin yritykset,joilla on hyvin moni-
mutkainen rahoituspohja ja sen hallinta on elintärkeää.
Suomessa järjestelmää käyttävät mm.TVO,Kotkan kaupunki ja
Kotkan Energiaja maailmalla laajemmin mm.Sandvik,Boliden,
Atlas Copco,Trelleborg,Det Norske Veritas,Elekta,Vasakronan,
Kongsberg Gruppen, Norrporten, SJ ja Tukholman kaupunki.
Järjestelmän ominaisuuksien ja palvelun kautta saavutetut
hyödyt helposti ja varmasti:
−− Nopea läpimenoprosessi
−− Parhaat käytännöt
−− Proaktiivinen analysointi
−− Automaattiset toiminnot ja liittymät
muihin järjestelmiin
−− Ajantasaiset markkina- ja liiketoimintatiedot
−− Rahoitusinstrumenttien markkina-arvostukset
−− Tiedot suoraan kirjanpitoon
−− Suojauslaskenta
−− EMIR-raportit
−− Johdon web-raportit.
Straight Trough Process, Proactivity, Best Practices, Analysis, Automating Process, Fast Installation
Company data from different tools, Cash Flow / Forex / Commodity reporting
Market Valuation / Positions / Risk management / What if? / Dashboard reporting
Market data
Company data
28. 28 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
Alla treasury-jäjestelmän tuottamia englanninkielisiä graafisia rahoitusraportteja,
joista saa nopeasti kuvan rahoituksen riskitilanteesta.
30. 30 PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja
Tresolin rahoituspalvelut
Tresol on yritysrahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka tarjoaa
rahoitusosaamista ja -työkaluja. Tresolin rahoituspalvelussa
yhdistyvät rahoituksen ammattilaisten kokeneisuus,pilvipal-
veluna tarjottavat erikoisohjelmistot sekä viimeisin markkina
tietous yhdeksi paketiksi, jonka avulla voit hallita rahoitus-
tasi joustavasti. Voit ulkoistaa treasury-toimintosi Tresolille
ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.
Tresol on ensimmäinen suomalainen yritys, joka on erikois-
tunut Treasury-palveluihin ja rahoitustoiminnon ulkoistami-
seen palvelutuotantona. Edelläkävijänä Tresol tekee yrityk-
sesi rahoituksen helpoksi sekä joustavaksi tehokkailla
palveluilla. Toiminta perustuu kolmen peruspilarin varaan:
1. Kokeneisiin rahoituksen ammattilaisiin
2. Markkinoiden parhaisiin ohjelmistoihin
3. Reaaliaikaiseen markkinadatan ja
yritysanalytiikan yhdistämiseen
Rahoituksen tehtävät vaativat aina alaan perehtyneitä amma-
tilaisia, jotka omaavat rahoituksen erikoisosaamista. Tänään
ne voi korvata vuokrajohtajuudella tai ostamalla treasury
toiminnon valmiina palvelupakettina. Oman rahoitustoi-
minnon käynnistäminen onnistuu nopeasti ja edullisesti. Tresol
tuo valmiit toimintatavat, jotka voidaan helposti muokata
yrityksen prosessin mukaisiksi.
Sinun tehtäväsi on liiketoimintasi kehittäminen ja hoitaminen.
Kun keskityt kasvattamiseen,voit varmistaa ketterän rahoitus-
toiminnon antamalla rahoitusasiat Tresolin hoidettavaksi.
Miksi Tresol kehitettiin?
Yritysten rahoitusprosessit monimutkaistuvat,analysointitar-
peet ja organisaatioiden hallinnolliset rutiinit kasvavat jatku-
vasti.Pienen rahoitusosaston on vaikea ylläpitää osaamistaan,
jatkuvaa teknistä kehittämistä ja päivittää rahoitusrutiineja
sekä tukea talousosastoa.Keskittämällä Tresolin rahoituspal-
veluihin asiakkaille taataan sujuva ja joustava rahoitusosasto.
Tresol-rahoituspalvelu keskittyy yritysten rahoitustoiminnon
tehostamiseen ketterästi. Palvelu perustuu rahoitusfunktion
neljän osa-alueen hallintaan:
1 Markkinaseuranta ja kaupankäynti
(Front office – Rahoitusmarkkinarajapinta)
Tresol tekee rahoitusmarkkinaoperaatiot valtakirjalla asiak-
kaan määrittelemällä tavalla yhtiön hallituksen hyväksy-
mien vastapuolien kanssa. Toimeksiannot viedään käytän-
töön Tresolin analyysien ja asiakkaan antaman mandaatin
perusteella.
Esimerkkejä tällaiseen toimintaan kuuluvat:
−− Spot ja valuuttatermiinit
−− Valuuttaoptiot
−− Koronvaihtosopimukset ja optiot
−− Korkotermiinit
−− Investoinnit mukaan lukien kassa, määräaikais
talletukset, joukkovelkakirjat
−− Velkanostot
−− Yritystodistusohjelmat
2 Analysointi ja simulointi (Middle office – Riskien seuranta)
Palvelun avulla rahoitusinstrumenttien riskiä, tuottoa ja
markkinapositiota voidaan seurata ja raportoida. Valuutta-
ja korkomuutosten tulevia vaikutuksia voidaan ennakoida ja
niistä laatia riskiskenaariota. Tilinpäätöksiä varten tehdään
myös markkina-arvostukset.
3 Kirjaamo- ja selvityspalvelu (Back office – Selvityspalvelut)
Kirjanpitoa varten ajetaan tarvittavat kirjanpitomateriaalit,
kaupanvahvistukset sekä näistä johdetut kaikki johdon
tarvitsemat rahoitusraportit.
4 Kassavirta palveluna (liquidity)
Tehokkaassa rahoituksen hyödyntämisessä kirjanpito ja talous
raportointi tulisi eriyttää reaaliaikaiseksi.Tresol rakentaayhtiön
kokonaisrahoitustilanteen ja käyttöpääomaennusteen raportit
nopeasti ja luotettavasti.Analysoimalla kriittiset paikat ja anta-
malla toimintaohjeita.–Oikeilla tiedoilla oikeita päätöksiä!
Onko rahoituksesi vireä ja ketterä?
Tukeeko rahoitustoimintosi jokapäiväistä liiketoimintaasi?
Riittääkö kassassa edullinen käteinen?
31. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja31
Järjestelmäintegraatiot Tresolin rahoituspalveluun
Tresol hakee tarvittavat tiedot olemassaolevista järjestel-
mistä eri rajapintojen kautta. Oli kyseessä sitten pankki-
tiedot, kirjanpito-, CRM-, tai toiminnanohjausjärjestelmä
Tresol hoitaa automaattisesti integraatiot puolestasi.Vapauta
aikasi jättämällä järjestelmän ylläpito ja rutiinit päivittäisessä
rahoituksen ylläpidossa ammattilaisen hoidettavaksi.Verrat-
tuna inhouse-toimintoon Tresolin kokemus tarjoaa mahdol-
lisuuden saada heti täysi hyöty ja tehokkuus irti järjestel-
mästä. Tuntemalla rahoitusohjelmistot Tresol ottaa uudet
piirteet heti hyötykäyttöön. Et tarvitse rahoitusohjelmistoa
varten asennuksia omaan IT-ympäristöösi. Säästät aikaa ja
kustannuksia asennustyössä, ohjelmapäivityksissä ja tekni-
sessä ylläpidossa.
Millaisissa tilanteissa yritykset yleensä tarvitsevat ulkopuolista apua rahoituskysymyksiin?
Seuraavassa on esitelty yleisimpiä tilanteita – kasvua, muutosta tai toiminnan hiipumista –,
joissa ulkopuolinen asiantuntemus sekä uusi käsipari tulevat tarpeeseen:
Erityistilanteet Yrityksellä on ongelmia rahoituksessa, johdannaisissa, henkilöissä.
Resurssivuokraus Talossa ei ole riittävää rahoitusosaamista, tai keskeinen rahoitushenkilöstö on vaihtumassa.
Johtaminen Johdon asiantuntemus ei riitä rahoitusasioissa.
Kehitystarve Yhtiön toiminnot kaipaavat muutosta tai kehittämistä.
Järjestelmä Yhtiössä ei ole rahoitusjärjestelmää ja se pitää luoda.
Spin off Merkittävää liiketoiminnan osaa ollaan irrottamassa.
Jatkuva tarve Yritys tarvitsee jatkuvasti rahoitusosaamista, osittain tai kokonaan.
Kova kasvu Yhtiön toiminta kasvaa kovasti, eivätkä resurssit pysy perässä.
Kustannukset Yhtiön liiketoiminta hiipuu. Kustannussäästöjä on löydettävä, mutta taso ei saa heiketä.
Alasajo Yhtiön liiketoiminta heikkenee voimakkaasti,
ja kaikki mahdolliset kustannussäästöt on osattava tehdä.
Yrityskauppa Ostettavan yrityksen haltuun ottamisessa tarvitaan asiantuntemusta ja auttavia käsiä.
Liiketoiminta Myynti- ja osto-osastot eivät tunne mahdollisuuksiaan käyttää rahoitusta hyödykseen.
Tiivistäen, Tresolin palvelua ostava yritys saa itselleen etua ja tehoa seuraavilla osa-alueilla:
Panos ja tuotos Ostettavassa rahoituspalvelussa on ylivertainen panos-tuotossuhde.
Liiketoiminnan tuki Kun toimintoja siirretään asiantuntijalle, johdolle jää aikaa keskittyä olennaisimpiin toimiin.
Mittakaava-etu Palvelujen lisääminen tai volyymin kasvu eivät aiheuta yritykselle lisäinvestointeja tai -ponnisteluja.
Prosessit Tehokkaat prosessit parantavat tulosta.
Erityisosaaminen Palvelukonseptin avulla yritys saa erityisosaamista kustannustehokkaasti ja joustavasti.
Kehittäminen Erikoisasiantuntijat kehittävät yritystä koko ajan.
Riskit
Simulointi
Markkina-arvot
Web Treasury
E-Treasury
Raportointi/Ennustaminen
Tresol kontrolloi, analysoi ja hallinnoi yrityksesi rahoitustoiminnot
Rahoituksen hallinta
RAHOITUKSEN HALLINTA
33. PK-sektorin rahoituksen johtamisen käsikirja33
P
ankkirahoituksen osuus yritysten kokonaisrahoituk-
sesta tulee lisääntyneen sääntelyn johdosta pienene-
mään ja samaan aikaan joukkovelkakirjat ja muut
rahoitusmuodot yleistyvät. Tästä on esimerkkinä joukko-
rahoitusmuoto, joka on kasvattanut Suomessa suosiotaan.
Kaiken kaikkiaan riskirahoituksen määrän on kasvettava,jotta
kansantalous kasvaisi.
Rahoittajia saavat ensisijassa sellaiset yritykset, joita on
hoidettu hyvin ja joilla on hyvin hoidetut rahoittajasuhteet.
Sen vuoksi yritysten on kiinnitettävä enemmän huomiota
rahoitukseensa ja sen hoitoon. Käyttöpääomaan ja kassan-
suunnitteluun on panostettava.Yrityksen on luotava omaeh-
toinen velka- ja rahoitusstrategiansa.
Rahoituksen käytännön asioiden hoitaminen sähköistyy ja
automatisoituu entisestään.Rahoitusinstrumenttien kaupan-
käynti muuttuu lähes kokonaan sähköiseen muotoon.Samaan
7
Yhteenveto ja tulevaisuus
aikaan ohjelmistot kehittyvät ja toiminnot integroituvat raja-
pintojen avulla keskenään. Automatiikan määrä lisääntyy,
joten yrityksen on tärkeää osata tehdä oikeita ohjelmistova-
lintoja. Informaatioteknologian integroitumisen myötä käyt-
töpääoman hallintaankin saataneen oma työkalunsa.
Pilvipalveluiden ansiosta myös rahoituspalvelut paranevat ja
monipuolistuvat.Kalliita erikoisohjelmistoja ei tarvitse ostaa
omaksi. Samalla yritys voi hankkia rahoituksen erikoisosaa-
mista tarpeidensa mukaan. Vanha sanonta ”tehdä enemmän
vähemmällä” pitää paikkansa. Jotkut rahoituksen toiminnot
voidaan ulkoistuksen avulla tehdä kustannustehokkaammin.
Näin myös keskisuuret ja pienet yritykset saavat tarpeelliset
työkalut ja pääsevät hyödyntämään ammattimaista rahoi-
tuksen hoitoa.
Lähteet
Richard A. Brealey, Stewart C. Myers: Principles of Corporate Finance. McGraw-Hill, 2000.
Juha-Pekka Kallunki, Jaakko Niemelä: Uusi yrityksen arvonmääritys.Talentum, 2004.
Robert S. Kaplan, David P. Norton: Maps: Converting Intangible Assets into Tangible Outcomes. Harvard Business Press, 2004.
Robert S. Kaplan, David P. Norton,Arthur Lowes: The Balanced Scorecard: Translating Strategy into Action. Harvard Business Press, 1996.
Laura Sälli: Sijoittajaviestintä osakemarkkinoiden ja yrityksen välisenä vuorovaikutusmekanismina. Helsingin kauppakorkeakoulu, 2010.
Olli Välimäki: Yritysrahoituksen relevantit kovenantit. Lakimiesliiton Kustannus, 2014.
