Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt kestävyysvajeen kampittajina, esitys, Vates-päivät, 9.-10.4.2014

1. Vammaiset ja osatyökykyiset
kestävyysvajeen kampittajina

2. Kestävyysvaje
2
%, jäämä/BKT
Lähde: Tilastokeskus ja VM

3. Väestön ikärakenne
3
Lähde: Tilastokeskus.
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
4 000 000
4 500 000
5 000 000
5 500 000
6 000 000
6 500 000
1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060
0-19 20-34 35-49 50-64 65-79 80-
henkilöä

4. Elatussuhde
4
Lähde: STM
0,8
1
1,2
1,4
1,6
1960
1970
1980
1990
2000
2010
2020
2030
2040
2050
2060
Työllisyysaste 69 % vuonna 2025
Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura)
Työllisyysaste 79 % vuonna 2025
Elatussuhde – lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin

5. Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi
5
Lähde: VATT ja Tilastokeskus

6. Vaikeasti työllistyvät
6
Lähde: TEM ja Findikaattori

7. Työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaali
työhön
7
Lähde: ETK ja Kela

8. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden
ikäjakauma
8
Lähde: ETK ja Kela

9. Työkyvyttömyyseläkettä
saaneiden väestöosuus 2012
9
Lähde: ETK

10. Vammaisten potentiaali työhön
• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)
– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000
– Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000
– Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000
• Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla
• Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)
– Töissä avoimilla markkinoilla 300-400
– Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500
• Avotyötoiminnassa noin 2 500
10
Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT.
Verotuksen invelidivähennys.
2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM.

11. Osatyökykyisten työttömien määrä
11
Lähde: TEM

12. Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden
ikäjakauma
12
Lähde: TEM

13. Osatyökykyisten pitkäaikaistyöttömien
työnhakijoiden ikäjakauma
13
Lähde: TEM

14. Miksi mahdollisuus työhön tärkeää?
• Henkilöiden kannalta (työ on perusoikeus):
– Työkykyä on – mutta säilyy ja kehittyy vain työssä
– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – osallisuus ja
hyvinvointi
– Oman taloudellisen tilanteen parantaminen työ- ja vanhuusiässä
• Työnantajien kannalta:
– Työvoimapula mm. osa-aikaisissa suorittavissa tehtävissä
– Monimuotoinen, viihtyisä, innovoiva ja tuottava yritys
– Yhteiskuntavastuun kantaminen
• Julkisen talouden kannalta:
– Julkisen talouden haasteet mm. ikääntymisestä johtuen
– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä
– Säästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa
14

15. Keskeisimmät kokonaisuudet
• Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja
järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena
• Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona
• Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen
• Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen
kehittäminen
• Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen
• Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön
kehittäminen
• Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien
vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä
• Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten
investointiluonteisuuden oivaltaminen
15

16. TYÖNANTAJIEN INTRESSI
16

17. Poissaolojen kustannus työnantajalle
• Sairastamisen hinta työnantajille: lähes 5,5 mrd. €/v
– Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv
– Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v
• Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla
kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 € =>
reilut 3,5 mrd. €/v
• Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot,
työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja
menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno
reilut 3 mrd. €/v
• Kun lisäksi mm. yksilöiden ja yhteiskunnan menetykset =>
heikomman työkyvyn ja –hyvinvoinnin kok.hinta 25 mrd. € 1)
17
1) Prof. Guy Ahonen.

18. Vastuullisuuden olennaisuus yrityksen
kannalta 2014
18
Lähde: FIBS

19. Yrityksen vastuullisuuteen panostamisen
syyt 2014
19
Lähde: FIBS

20. Vastuullisuuden hyötö yritykselle 2014
20
Lähde: FIBS

21. Vastuullisuusinvestointien kehitys
seuraavan viiden vuoden aikana 2014
21
Lähde: FIBS

22. KESKEISIMMÄT TOIMET
22

23. KANNUSTAVA SOSIAALITURVA
• Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukku on purettava.
– Purkaminen voisi tapahtua esimerkiksi sovittelemalla
palkkatulo ja eläke niin, että jokainen ansaittu euro leikkaisi
eläkettä 40 senttiä.
• Sosiaaliturvajärjestelmämme on analysoitava
kokonaisuutena ja uudistettava siten, että palkka- ja yrittäjä-
tulojen sekä sosiaaliturvan yhteensovittaminen on jokaisen
kohdalla mahdollisimman joustavaa, toimeentulon
turvaavaa ja kannustavaa.
– Aina on oltava taloudellisesti kannattavaa olla aktiivinen ja
pyrkiä avoimille työmarkkinoille.
23

24. TOIMIVAT VÄLITYÖMARKKINAT
• Ammatillista, lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta tulee
tarkastella kokonaisuutena ja tehdä kuntoutusjärjestelmän
kokonaisuudistus.
– Eri kuntoutusmuotojen tavoitteiden ja toteutuksen on pelattava
paremmin yhteen niin, että asiakkaalle saadaan järkevä ja tehokas
polku yksilön tarpeista lähtevään tavoitteeseen – sisältäen
mahdollisuuksien mukaan työllistymisen.
• Työhönvalmennuspalvelun saatavuutta on parannettava.
• Siirtymiä edistävä monipuolinen työpankkitoiminta on
laajennettava koko maahan välityömarkkinoiden toimintamallina.
– Mukana on oltava palkitseminen avoimille työmarkkinoille
työllistämisestä.
• Sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä on kehitettävä, jotta
avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella pysyvämmin oleville
voidaan luoda markkinaehtoisesti toimeentulon turvaavia
mahdollisuuksia työhön ja osallisuuteen.
24

25. AKTIIVISTA YRITTÄJYYTTÄ
• Työhönvalmennuspalvelu on mahdollistettava myös
yrittäjänä toimimista aloitteleville.
• Yrityskummi- ja mentorointitoiminta on tuotava paremmin
tarjolle vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille.
– Mahdollisesti tarvitaan oma toimintamalli vammaisten ja
osatyökykyisten henkilöiden yrittäjyyden mentorointiin.
– Mentorointitoiminta voisi vertautua työhönvalmennukseen
erityisryhmien kohdalla, koska tuen tarve voi usein olla
suurempi. Tätä kautta toiminta voisi olla samalla tavalla
tuettua kuin työhönvalmennus.
25

26. TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄT JULKISET PALVELUT
• Sosiaalisten kriteerien käyttöä on lisättävä julkisten
hankintojen kilpailutusten hankintakohteiden määrittelyssä,
toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa, tarjousten
vertailussa ja hankintasopimuksissa.
– Näillä voidaan luoda työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksia
mm. vammaisille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille.
Välillisesti näillä kriteereillä voidaan tukea paikallista
välityömarkkinatoimintaa.
26

27. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN
KANNUSTINLOUKUN PURKAMINEN
27

28. Kannustinloukun purkaminen
• Nykyisin kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee enintään juuri
eläkkeen ansaintarajan 743,38 euroa tai sitten vasta ansion
ollessa yli 1 700 euroa
• Purkaminen:
– Vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevien eläke leikkaantuisi
40 prosentilla koko palkkaa vastaan, kun palkka ylittää 743,38
euroa (suojaosuus)
– Ts. jokaista ansaittua palkkaeuroa vastaan työkyvyttömyyseläke
olisi 40 senttiä pienempi, kun palkka ylittää 743,38 euroa
• Tällöin efektiiviset työllistymisveroasteet saataisiin painettua
60–80 prosentin tasoon
28

29. Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä
väh.työkyv.eläkkeeltä/työttömyysturvalta
29

30. Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä
vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä –
nykyisin ja 40 % leikkurilla
30

31. Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyys-
eläkettä saavien taloudelle
• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 743,38 euroa tai
sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa
• Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä 1 500
euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee 4 500 eurolla
yli 19 000 euroon
• Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen
työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä
ostovoimassa
1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
31

32. Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen
potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle
• Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen –
työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle merkitsisi
270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja
sova-maksujen tuotossa
• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80
miljoonaa enemmän
• Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja
työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt
• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla
pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla
• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa
1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
32