KEV ennakointiluentosarja

1. PAIKALLISEN RUOAN
TULEVAISUUS SUOMESSA
Valtioneuvoston kanslian ennakointiverkoston
verkkoluentosarja, 15.3.2016
Riikka Saarimaa
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

2. Tulevaisuuden ruoka?
• Syödäänkö aitojen raaka-aineiden sijasta keinotekoisia
valmisteita, ravintopuristeita ja -pillereitä?
• Kuuluuko tulevaisuuden ruokavalioon toukkia, sirkkoja,
keinolihaa tai levää?
• Tulostetaanko ruoka-annokset tulevaisuudessa
3D-tulostimilla?
• Tuoko jakeluauto gourmet -aterian kouluun tai työpaikalle?
• Syödäänkö tulevaisuudessa kotimaista ruokaa vai
keskittyykö ruoantuotanto ja -jalostus ulkomaille
monikansallisiin suuryrityksiin?
• Pysyykö elintarvikealan osaaminen Suomessa
(koulutus, tutkimus ja tuotekehitys)?

3. Tutu-keskuksen ruoka-aiheiset
tutkimus- ja kehittämishankkeet (1)
1. Novel Protein Sources for Food Security, ScenoProt
(2015–2018) -tutkimushanke
Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/scenoprot.aspx
2. Paikallisen ruuan tulevaisuuskuvat ja yhteiskunnalliset
vaikutukset, PARTY (2015–2016)
Maa- ja metsätalousministeriö
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/party.aspx
3. VOIMAKAS ‒ elinvoimaa puutarhasektorin
uudistumiseen ja kasvuun (2015–2017)
Maiju ja Yrjö Rikala puutarhasäätiö
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/
voimakas.aspx

4. Ruoka-aiheiset T&K-hankkeet (2)
4. Siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon: esteet ja
mahdollisuudet, SWIP (2013–2015)
Maj ja Tor Nesslingin säätiö
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/swip.aspx
5. Tulevaisuuden välipala – The future of snacks (2013)
Kehittämishanke kuuden suomalaisen pk-ruokayrityksen kanssa.
6. Synergies and Trade-offs between food and energy?
LUST (2010-2013)
Tutkimushanke. The purpose on the project is to analyze land use
requirements of food and energy production and assess, what kinds of
trade-offs and synergies exist between the increasing demand for food
and bioenergy.
Suomen Akatemia
http://ffrc.utu.fi/en/research/projects/lust.html

5. Ruoka-aiheiset T&K-hankkeet (3)
7. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke,
VARRU (2011–2014)
• Yhteistyöverkoston ja varsinaissuomalaisen elintarvikeketjun
kehittäminen
• Uusien avauksien löytäminen sekä eteenpäin vieminen
• Elintarvikealan strategisen painoarvon lisääminen
Varsinais-Suomessa
• Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
2007–2013, Varsinais-Suomen ELY-keskus
http://www.varru.fi/

6. Ruoka-aiheiset T&K -hankkeet (4)
8. Futures for Food -konferenssi, 6.–7.6.2013, Turku
Konferenssin esitykset nähtävissä:
http://www.futuresconference.fi/2013
9. BaltFood: The BSR Food Cluster; innovation and
Competitiveness in Action (2009–2012)
EU Interreg Baltic Sea Region
http://www.baltfood.org
10. Kuluttajat painonhallinnan markkinoilla (KULUMA) –
Consumers in the markets of weight watching (2009–2010)
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankearkisto/sosio-
kulttuuri/Sivut/kuluma.aspx

7. Ruoka-aiheiset T&K-hankkeet (5)
11. Bridging the Value-Action Gap: Combining Producers,
Consumers and Expert Perspectives for Sustainable Food
Consumption, BRIGADE (2006–2009)
Suomen Akatemia
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankearkisto/kansallinen-
ennakointi/Sivut/brigade.aspx
12. Mitä ruoaksi huomenna? – Suomalaisten
ruoankulutusrakenteen tulevaisuus ja sitä ohjaavat
muutostekijät, MIRHAMI 2030 (2006–2009)
Maa- ja metsätalousministeriö
http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankearkisto/kansallinen-
ennakointi/Sivut/mirhami2030.aspx

8. Yhteenvetoa ruokahankkeista
• Hankkeet ovat olleet monitieteisiä, monitoimijaisia,
käytännönläheisiä ja osallistavia, akateemisia.
• Tukeneet tulevaisuussuuntautunutta ajattelua ja toimintaa
hankkeisiin osallistuvissa organisaatioissa.
• Avanneet uusia näkökulmia ja kehitetty tulevaisuustyökaluja
ennakointia varten.
• Systemaattinen, järjestelmällinen tulevaisuustieto on
hyödyllistä esim. organisaatioiden pitkän tähtäimen
suunnittelussa ja kehittämistyössä, visioinnissa, strategisessa
päätöksenteossa ja skenaarioprosesseissa.
• Räätälöitävissä asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi.

9. Ruoan tulevaisuuden tutkiminen
• Tulevaisuuden tutkimus/ menetelmiä kehitetty ruoan
tulevaisuuden tutkimiseen
• Peruskysymys: Miten käy ruoankulutuksen ja -tuotannon
muuttuvassa maailmassa?
• Voidaan hahmottaa mahdollisia, vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia
ja skenaarioita
• Systemaattisuus, pitkän tähtäyksen tarkastelu (aikahorisontti
kaukana), kriittisyys, toisin katsominen, monialaisuus

10. Ruoankulutuksen tulevaisuutta
jäljittämässä
• Toimintaympäristöjen muutosvoimien kartoitus
• Ruoankulutuksen trendien havainnointi esim.
kuluttajatutkimus, tilastollinen tarkastelu
• Ruokaan kytkeytyvien uusien ilmiöiden ja innovaatioiden
havainnointi
• Heikkojen signaalien tunnistaminen
• Mustien joutsenten tarkastelu

11. Ruoankulutuksen ja -tuotannon
toimintaympäristöjen moniulotteisuus
1. Politiikka: lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset,
rikollisuus, yhdentyminen esim. EU, tutkimus-, kehittämis-, alue-,
matkailu-, elintarvike- ja maatalouspolitiikka;
2. Talous: maailman ja Euroopan alueen talouskehitys, talouskriisit,
kilpailurajoitukset, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima;
3. Teknologia: informaatio- ja tietoliikenne, bio-, nano-, energiateknologiat,
verkkokauppa, virtuaalimaailma, pakkausteknologiat;
4. Sosiokulttuuriset tekijät: kulutuskäyttäytyminen, muuttoliike,
kaupungistuminen, väestökehitys (ikärakenne ja syntyvyys);
5. Ekologia: luonnonresurssien liikakäyttö, saastuminen, jäteongelmat,
rakentaminen, infrastruktuurin muutos, peltopinta-alan saatavuus
6. Arvomaailma: eettisyys, vastuullisuus, ympäristötietoisuus, eläinten
oikeudet jne.
Ilmastonmuutos
Väestönkasvu ja
kehittyvien talouksien
elintason nousu
Globalisaatio ja
kytkennällisyys

12. Mitä ruoaksi huomenna,
MIRHAMI 2013 -hanke (2006–2009)
• Tutkimus- ja kehittämishanke
• Taustatieteet: tulevaisuuden tutkimus, kuluttaja- ja
kulttuurintutkimus
• Monitieteinen ja -toimijainen hanke
• Tavoitteena selvittää ruoan kulutuksen tulevaisuutta
vuonna 2030
• Vaihtoehtoisten skenaarioiden luominen kuluttajan ja
ihmisten arjen näkökulmasta

13. Projektipartnerit
Tutkimus:
• Tulevaisuuden tutkimuskeskus (koordinaattori)
• Kuluttajatutkimuskeskus (nyk. Helsingin yliopiston yksikkö)
• Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT
(nyk. Luonnonvarakeskus, LUKE)
• Finpro
Rahoittaja:
• Maa- ja metsätalousministeriö, Laatuketju
• 6 yritystä ruokaketjun eri sektoreilta:
Raisio, Saarioinen, Fazer, S-ryhmä, Olvi ja YTV

14. Mitä ruoaksi huomenna, MIRHAMI 2013 -hanke
2006
2008
Aineiston
analyysi
Yritysten tulevaisuusverstaat (TUTU, KTK, Finpro)
Yrityskohtaisesti räätälöidyt verstaat hankkeen partneriyrityksille
Tilastoanalyysi (TUTU)
Delfoi 2. kierros (TUTU)
Kysely asiantuntijoille
Delfoi 1. kierros (TUTU)
Asiantuntijahaastattelut
Kuluttajatutkimus
(KTK ja TUTU)
Kysely ja kuluttajaverstaat
Alustavien skenaarioiden muodostus
Kansainväliset haastattelut
ja havainnot
(Finpro ja TUTU)
Lopulliset skenaariot ja loppuseminaari
Politiikka-analyysi (MTT)

15. Mirhamin tutkimusprojekti
• Rakentui useasta toisiinsa kytkeytyvästä osasta:
kirjallisuuskatsaus, trenditutkimus
• Tilastollinen analyysi ruoan kulutusrakenteesta Suomessa
vuosina 1900–2002 → valittujen ruoan perusraaka-aineiden
kulutus (vilja, kasvikset, liha)
• Politiikka-analyysi
• Kansainvälinen trenditutkimus
• Asiantuntijadelfoi
• Kuluttujatutkimus
• Yritysten tulevaisuusverstaat

16. Toimintaympäristöjen tarkastelu
• Kirjallisuuskatsaus, tilastoanalyysi: kansalliset
toimintaympäristön muutokset
• Globaalit toimintaympäristön muutokset ja trendit
• FINPRO tuotti maaraportit: Saksa, Venäjä, Kanada, USA,
Intia, Kiina ja Japani
• Koosteraportti: Future Images of Food Consumption
– A Global summary and analysis
• Politiikka-analyysin toteutti MTT

17. Delfoi-tutkimus
• Soveltava ja käytännönläheinen, yhdistyi asiantuntija- ja
kuluttajatietämys ruoan tulevaisuudesta
• Kahden kierroksen delfoi-tutkimus ruoankulutuksen
tulevaisuudesta
• Asiantuntijahaastattelut (N=39) + kysely (N=21)
• Kuluttajakysely sama kuin asiantuntijoille (N=177)
• Kuusi osallistavaa kuluttajaverstasta, 53 osallistujaa

18. Yritysten tulevaisuusverstaat
• Yrityksille räätälöityjä yhden päivän kestoisia osallistavia
verstaita
• Sisältyi ennakointikoulutus ja tulevaisuusajattelun
juurruttaminen yritysten toimintaan
• Näkökulmien avartaminen
• Yritykset saivat ideoita tuotekehitykseen ja palvelujen
suunnitteluun
• Yritysten innovaatioprosessien tukeminen ja kyvykkyyden
parantaminen ennakoinnin avulla

19. Mirhamin asiantuntijamatriisi, PESTEV
Asiantuntijuusalue
Tausta-
organisaatio
Politiikka Talous Sosio-
kulttuurinen
Teknologia Ympäristö &
etiikka
Tutkimus 2
(0)
2
(1)
3
(2)
2
(2)
1
(1)
Kansalais-
järjestöt
2
(0)
2
(1)
2
(1)
3
(3)
2
(1)
Virkamiehet
ja poliitikot
3
(0)
2
(1)
1
(1)
1
(1)
1
(0)
Yritykset 1
(1)
3
(3)
2
(2)
4
(1)
1
(1)
Lähde: Kirveennummi, Saarimaa & Mäkelä (2008) Syödään leväpullia pimeässä.
http://ffrc.utu.fi/tutkimus/projektit/mirhami/MIRHAMI_loppuraportti.pdf

20. Ruoankulutuksen skenaariot 2030
1. Runsaudensarvi – Hyvinvointia, makua ja nautintoa kaikille,
yltäkylläisyys
2. Ekotekoja – Kestävää, sopeutuvaa ja vastuullista toimintaa
tulevaisuuden puolesta
3. Niukkuus ja puute – Sopeutumista ja perusruokaa
globalisoituvassa maailmassa
4. Teknoelämää – Harkittuja keinoravinteita ja säädeltyjä
aistinautintoja
Lähde: Kirveennummi, Saarimaa & Mäkelä (2008) Syödään leväpullia pimeässä.
http://ffrc.utu.fi/tutkimus/projektit/mirhami/MIRHAMI_loppuraportti.pdf

21. Ruoan kulutuksen tähtikartastot

22. Skenaario 1 – Runsaudensarvi

23. Yhteenvetoa skenaarioista
• Mahdollisti uudenlaisia lähestymistapoja tutkia ruoan
tulevaisuutta
• Tarkastelun keskiössä kuluttajat
• Skenaarioiden kuvaaminen tähtikartastoina
• Globaalien muutosvoimien tarkastelu ja trendien selvittäminen
• Skenaariot auttavat meitä ymmärtämään yhteyksiä,
mahdollisia seurauksia ja muutoksia ruoan kulutuksessa

24. Skenaariotyön hyödyt
• Mahdollistaa kommunikaation eri ruokaketjun eri toimijoiden
välillä
• Toimivat lähtökohtastrategioina tuotekehityksessä ja
kansallisille ruoka- ja politiikkaohjelmille
• Avaa näkökulmia tulevaisuuden ruoankulutuksesta
• Tapa organisoida hajanaisia käsityksiä ja tietoa mahdollisista
tulevaisuuksista
• Tuottaa tietoa strategisiin tarkoituksiin, kuten ongelma-
ratkaisuun, päätöksentekoon ja politiikkatoimenpiteisiin
• Voivat myös toimia simuloinnin lähteenä ja työkaluina
nousevien ilmiöiden tunnistamiseksi

25. Ilmastonmuutos + väestönkasvu +
globalisaatio?
• Ruoantuotannon vaikeutuminen maailmanlaajuisesti
• Pula puhtaasta vedestä ja ruoasta
• Nälkä (hiljainen tsunami) ja ympäristöpakolaisuus
• Ruokamellakat ja -sodat
• Ruoan tuotantoketjut pitkiä, ruoan alkuperä hämärtyy
→ ruokaturvallisuuden ylläpitäminen entistä haasteelli-
sempaa, kun uhkat laajempia ja vaikeampia hallita
• Asenteet, elämäntyylit, kulutustottumukset, markkinat, tieto,
teknologiat, tuotantoprosessit yhdenmukaistuvat
maailmassa

26. Ilmastonmuutos + väestönkasvu + globalisaatio?
Seurauksia:
• Land grapping: maatalousmaan vuokraus ja ostaminen
ruokaturvan varmistamiseksi
• Uusien maanviljelysmenetelmien kehittäminen sopeuttaen
ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin
• Elintarviketuotannosta ja -jalostuksesta tulee kiinnostava
liiketoiminnan ja investointien kohde kun ruoan hinta
kallistuu
→ Maapallon resurssien riittävyys? Miten taata ruoan
riittävyys maapallon kasvavalle väestölle niukentuvassa
maailmassa?

27. Mirhamin lopputulemia (1)
• Ruoka ja syöminen ovat poliittisesti motivoituneita aiheita
• Käsitykset ruoan merkityksestä osana ihmisten elämää ovat
muuttumassa moniulotteisemmiksi
• Kansainvälistyminen ja globalisaatio vahvistuvat
• Ruokaturva (kansallisen tuotannon suojeleminen)
• Ruokaturvallisuuden ylläpitäminen haastavampaa:
uhat laajempia ja vaikeammin hallittavissa, pitkät ketjut
• Kuluttujat ovat aktiivisia tuotekehityksessä
Consumer → prosumer
• Kuluttajalähtöinen laatuajattelu vahvistuu (”from fork to farm”)
 Vastuulllisuus tärkeä osa yritysten kilpailukykyä
 Kuluttajien verkostoituminen ja tiedonvaihto vaikuttavat
ruokavalintoihin ja ostoskäyttäytymiseen,
vertaistieto

28. Mirhamin lopputulemia (2)
• Elintarvikeyritykset ovat kiinnostuneita
kuluttajakäyttäytymisestä
 Mitkä ovat kriteerit ja mieltymykset kuluttajien valintojen
taustalla
• Maailma muuttunut kompleksiseksi  kuluttajat entistä
hetoregeenisempiä, haaste segmentointiajattelulle
• Monitieteinen tutkimus ja eri menetelmien yhdistäminen
keino the complex field of food consumption
• Tulevaisuussuuntautuneelle kuluttajatutkimukselle on
tarvetta

29. TULEVAISUUDEN
RUOKAJÄRJESTELMÄ?

30. Globaali vai paikallinen ruokajärjestelmä
tulevaisuuden elinehtona?
Tavoitteena tulisi olla vastuullinen ja kestävä ruoantuotanto
ja -kulutus.
”Ruokajärjestelmä ei ole kestävä, jos ruokavirrat ovat
globaalit ja kilpailu käydään globaalilla tasolla.
Resurssitalouden näkökulmasta on palattava suppeampiin
toimintaympäristöihin ja haettava ympäristöongelmiin
alueellisia ratkaisuja.”
Professori Sirpa Kurppa
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus, MTT, nyk. Luke

31. Ruokajärjestelmä
Tarvitaan monia vaihtoehtoisia ruoantuotannon malleja
torjumaan nälkää maailmassa
→ Suomalainen ruoantuotanto vahvoilla
→ Ruoantuotanto- ja jalostus tärkeätä paikallisesti
→ Ruoantuottaminen lähellä
→ Kulutusvalinnat, ruoan ympäristövaikutukset kriteerinä
(ks. esim. MTT, Luonnonvarapuntari)
→ Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä
→ Varsinais-Suomen ruokaketju, VARRU

32. Kiitos!