Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kaisa Lähteenmäki-Smith: Ilmiömäinen hallinto

261 views

Published on

Ennakoiva ja ilmiömäinen julkinen johtaminen

Published in: Leadership & Management
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kaisa Lähteenmäki-Smith: Ilmiömäinen hallinto

  1. 1. Ennakoiva ja ilmiömäinen julkinen johtaminen Keskustelualoitteen alustavia poimintoja Kaisa Lähteenmäki-Smith 6.4.2018
  2. 2. Julkisen hallinnon uudistamisen keskeiset tavoitteet • Entistä strategisempi hallitusohjelma • Hallitusohjelmaa mukaileva ministeriöiden modulaarinen organisointi, ilmiölähtöisyyttä tukeva budjetointi ja osaamisresurssien liikuteltavuus • Laadukas ja ennakoiva julkisen politiikan ohjaus • Kokonaisvaltainen ajattelutapa julkisen hallinnon kokonaisuudesta • Tulevaisuusorientoitunut johtaminen • Hallinnon kansainvälisyys
  3. 3. Ilmiölähtöisyys ja muut avainkäsitteet: ILMIÖ, MEGATRENDI, MUUTOSTEKIJÄ, MISSIO… - Ilmiö: yksinkertaisimmillaan havainnoinnin kohde, jokin asia tai asiantila, joka havaitaan, mutta jonka syy tai selitys ei ole havainnoitavissa. Se voi olla esimerkiksi ajankohtainen asia, tapahtuma tai asioiden mielekkäästi rajattavissa oleva kokonaisuus. - Ilmiölähtöisyys, ilmiöperusteisuus & ilmiöpohjaisuus: tapa katsoa asioita kokonaisvaltaisesti, monesta näkökulmasta, systeemisesti ja hallinnonalarajat ylittäen. - Megatrendi: nykyhetkellä tunnistettava yhtenäinen, eri yhteiskunnan tuotantosektoreiden yhteinen, horisontaalinen ja läpileikkaavien ilmiöiden kokonaisuus, joka voi sisältää erilaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Megatrendit liittyvät yhteiskunnalliseen muutokseen, ne ovat jokin kehityksen suuri aalto tai linja, jolla on oma kehityskulku. - Muutostekijä: asia, ilmiö, tapahtumaketju, megatrendi tms., joka tapahtuu tai toteutuu hallinnon toimintaympäristössä (”demokratian murros”) ja jolla on hallinnon toiminnan näkökulmasta merkitystä. - Missiolähtöisyys viittaa julkisen sektorin uuteen tehtävään ja rooliin ongelmanratkaisun ja resurssien mobilisoinnin mahdollistajana. Missio muodostetaan yhteiskunnalliselle ilmiölähtöiselle haasteelle, kuten ilmastonmuutos, nuorisotyöttömyys, ylipaino tai ikääntyminen….
  4. 4. Missiolähtöisyyden ominaispiirteitä - Rohkeus ja merkittävä yhteiskunnallinen relevanssi ja vaikuttavuus, joiden avulla voidaan mobilisoida merkittäviä voimavaroja ja toimijajoukkoja (mm. epätasa- arvoisuus, ilmastonmuutos, köyhyyden vastainen kamppailu…). - Tavoitteellisuus, selkeä suunta ja mitattavuus: Suuresta mittakaavastaan ja pitkästä aikajänteestään huolimatta ko. yhteiskunnallisten missioiden tulee olla muotoiltavissa mitattaviksi toimenpiteiksi eli vaiheiksi. - Toimenpiteiden kunnianhimoisuus, mutta realistisuus: toimenpiteet sellaisia, että yksityinen sektori ei ryhtyisi niihin ilman julkisen sektorin väliintuloa ja tukea. - Rajojen ylittävyys: Tieteenalojen, toimialojen ja yhteiskunnan sektorien rajojen ylittäminen leimaa yhteiskunnallisia missioita. - Ratkaisujen moninaisuus ja alhaalta ylöspäin suuntautuneisuus: Missiolähtöisyydelle on tyypillistä, että ratkaisuun voidaan päästä monia vaihtoehtoisia polkuja. Tässä suhteessa se muistuttaa luonteeltaan kokeiluja, joissa olennaisinta on lopullinen tavoite ja siihen pääsemiseksi matkan varrella syntyvä monipuolinen oppiminen.
  5. 5. Ilmiömäinen julkinen hallinto 2030 Tarkennettu visio Kaikki alkaa uudenlaisesta julkisen hallinnon strategisesta ajattelusta ja keskeistä siinä on: Hajaannuksesta yhteisiin tavoitteisiin Julkinen hallinto asettaa ilmiöpohjaiset yhteiset vaikuttavuustavoitteet monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi ja tarttuu mahdollisuuksiin systeemisesti, strategisesti ja ennakoivasti. Uusi hallinto saa voimansa ihmisistä Uusi julkinen hallinto on radikaalisti avoin ja dialoginen – toiminta, tekeminen ja yhteinen arvonluonti tapahtuu yhdessä kansalaisten ja kumppaneiden kanssa. Luottamuksen, yhteistyön ja yhteisen ymmärryksen yhteiskunta Uusi hallinto on monimuotoinen ja kumppaniverkostoista koostuva ja sitä johdetaan kokonaisuutena uudistetuin keinoin/instrumentein, ei jäykkiin hierarkioihin ja holhoamiseen perustuen. Ikkunat ja ovet auki maailmalle Hallinto toimii samanaikaisesti ja vaikuttavasti kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Hallinnossa toimii kansainvälisiä työntekijöitä. Muutosälykäs ja uusiutuva organisaatio Julkinen hallinto on digitaalisesti älykäs, resurssiviisas, jatkuvasti uudistuva ja reaaliaikaisesti toimiva. Ei sankareita, vaan joukkuepelaajia Julkisen hallinnon johtaminen on edellytyksiä luovaa, itseohjautuvuutta tukevaa ja motivaatiota edistävää – kokonaisuuden johtamista tukee joustava ja siiloton resurssien käyttö. Referenssi: Sitran keskustelualoitetyö 2017-2018
  6. 6. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Julkisen politiikan ja johtamisen kehitysyksikkö (Public Policy & Leadership Development Unit) Pysyvä valtiosihteeri/alivaltiosihteeri TEHTÄVÄKOKONAISUUDET: Hallituksen reformien tuki ja ohjaus Ennakointi Ylimmän virkamiesjohdon rekrytointi ja rotaatio Ylimmän virkamiesjohdon johtamiskompetenssit Valtion keskitetty HR Valtionhallinnon hallintopolitiikka Valtionhallinnon kokeilutoiminta Valtioneuvoston tutkimustoiminta Muutosjohtamisen ja reformien PMO-tuki Toimintamalli 2020 (”koeponnistettu” #Uudistuja –koulutuksissa) VALTIONEUVOSTON KANSLIA HALLINNONALAN tulosohjaus Strateginen ohjaus EU-asioiden ohjaus Taloudelliset ulkosuhteet Omistajaohjaus Viestintä Tarvittavat tukipalvelut Budjetti Kansantalous Vero Rahoitusmarkkinat Kv. rahoitusasiat JULK ICT Kunta – ja maakunta-asiat Virasto A Virasto B Virasto C 1 2 3 HAUS kehittämiskeskus Oy 4 JOKO osana VNK:ta tai virasto Pääministerin valtiosihteeri ja hallituspuolueiden koordinoivat valtiosihteerit
  7. 7. sitra.fi | seuraavaerä.fi @sitrafund

×