1. B4 > HELSINI
i
»-.
TORSTAINA 12. HElNAKUUTA 2012
n p
TORSTAINA 12. HEINAKUUTA 2012
Mielipid hs.mieHpide@hs.fi
Tiedustelut: (09) 1221 ma-pe 11.3O-1
PI71, 00089 Sanoma
Lyhyiden kirjoitusten enimmaispituus on 750, pitkien 3 200ja jatkopuheenvuorojen 2 200 merkkia vaTilyonteineet
Ei liitetiedostoja. Tekstejavoidaan muokata tai lyhentaa tarvittaessa. Hyvaksymme nimimerkin vain poikkeustapat
Terveys- ja hyvinvointierot
koskevat myosikaantyneita
"Omaishoidon avulla saavutettava
saasto vanhustenhuollonkuluissa
voi olla erittain merkittava
kansantalouden kannalta."
I
kaantyneiden kansalaisten hoivan ja hoidon
jcirjestaminen nyt ja lahitulevaisuudessa on yksi
ajankohtaisimpia kysymyksia. Ikaantyneiden
hoivariskit kohdistuvat tutkimusten perusteella
erityisesti pienituloisiin ja vahan koulutettuihin, jotka
muodostavat valtaosan suurista ikaluokista.
JUURl ilmestyneen suomalaisten ikaantyneiden (yli
65-vuotiaiden) hoivariskeja kasittelevan Elinkeinoela-
man tutkimuslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnnin
laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistutkimuksen
perusteella voitiin tunnistaa useita elamanlaatua suo-
jaavia ja kustannuksiltaan suhteellisen kalliin pitka-
aikaisen laitoshoidon riskia ennaltaehkaisevia
sosio-ekonomisia tekijoita.
Tutkimuksessa havaittiin, etta keskituloisilla tai
parisuhteessa elavilla henkiloilla oli pienempi riski
siirtya laitoshoitoon kuin pienituloisilla tai yksinasu-
villa. Pienituloisten laitoshoitoon siirtymisen riski oli
tutkimuksessa noin 1,5-kertainen keskituloisiin
verrattuna, kun huomioitiin ikaantyneiden toiminta-
kyvyn ja terveyden vajeet.Naimisissa olevien elinajan
odote 65-vuotiaana oli tutkimuksen perusteella mie-
hilla nelja vuotta ja naisilla kaksi vuotta korkeampi
kuin naimattomilla. Vaikuttaa siis silta, etta puolisoi-
den toisilleen antama omaishoito ja sosiaalinen tuki
ehkaisevat keskeisesti laitoshoidon riskia. Vaeston
sosio-ekonomiset terveys- ja hyvinvointierot sailyvat
tutkimuksen perusteella vanhuusikaan saakka.
Julkisen sektorin hoidon ohella vanhus voi turvau-
tua julkiseen kotihoitoon, omaishoidon tuen avulla
annettavaan hoitoon tai ostaa yksityista hoitoa kotiin
kayttaen kotitalousvahennysta. Tutkimusten ja
julkisuudessa esitettyjen arvioiden perusteella omais-
hoidon avulla saavutettava saasto vanhustenhuollon
kuluissa voi olla erittain merkittava kansantalouden
kannalta ja liikkua jopa useissa miljardeissa euroissa
vuositasolla. Lisaksi ruotsalaisen omaishoitoon liitty-
neen tutkimuksen mukaan muistisairaiden omais-
hoidettavien laitoshoitoon siirtymista voitiin myo-
henta'a jopa vuodella, kun omaishoitajille annettiin
kurssimuotoista hoitokoulutusta.
Yli 65-vuotiaiden vaestoosuuden kasvaessa noin 60
prosentilla vuoteen 2040 mennessa julkisten perus-
palveluiden saatavuus, vaikuttavuus ja laatu korostu-
vat. Useissa kunnissa on kehitetty niin sanottua kun-
touttavaa tyootetta vanhuspalveluissa. Kaytannossa
tama tarkoittaa muun muassa uusien ikaantyneille
suunnattujen kuntoutusyksikoiden perustamista
sairaaloiden valittomaan yhteyteen. Tavoitteena on
mahdollisimman korkea kotiutumisprosentti erityi-
sesti akuutin sairaalahoidon jalkeen.
RATKAISUINA vanhustenhuollon kasvaviin kustan-
nuspaineisiin voivat toimia palveluiden kustannus-
tehokkuuden ja kustannusvaikuttavuudenkasvattami-
nen seka yksiloiden ja perheiden suurempi vastuu
itsestaan ja lahipiiristaan. Yksityisten palveluiden ja
omaishoidon taydentava rooli muodostunee keskei-
seksi, erityisesti mikali julkiset palvelut sailyvatnykyi-
sella tasollaan, silla vaeston terveiden elinvuosien
osuus kokonaiselinajasta on kasvamassa.Siksijulkisen
vanhuuteen liittyvan "hoivalupauksen" tasmentymi-
nen mahdollistaisi paremmin yksityisen rahoituksen,
hoivavakuutuksen ja yksityisten hoivapalveluiden
kasvun myostalla sektorilla.
Eero Siljander
erikoistutkija, valtiotieteiden lisensiaatti
Vantaa
Ei lisarasitteita puhtaalleenergialle
esitelty (HS riippuvaisia oljyn tuonnista. Mutta En kuitenkaan nae mitaan
••; ^ nitVSian- tarvetta sille, etta sahkoyhtioille