SlideShare a Scribd company logo
1 of 24
Mitä tutkimukset kertoo lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Prof., LT; UKK-instituutti, THL
Sisältö  ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995 2005-2006 2009-2010 pojat tytöt 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995 2005-2006 2009-2010 3—6 vuotta 7—11 vuotta 12—14 vuotta 15—18 vuotta Kansallinen liikuntatutkimus 2009—2010 (SLU) Urheilun harrastaminen urheiluseurassa (%) 3—18-vuotiaiden urheiluseurassa harrastettu liikunta sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuosina 1995—2010 % %
Pyöräily Hiihto Juoksulenkkeily Jalkapallo Uinti 217 000 180 000 166 000 149 000 147 000 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä vuosista 2005—2006 Laskettelu Ratsastus Salibandy Yleisurheilu Juoksulenkkeily Hiihto Kuntosaliharjoittelu +13 000 +16 000 +13 000 +10 000 +5 000 -43 000 Pyöräily -22 000 -18 000 Uinti Jalkapallo -16 000 -13 000 Suosio lisääntynyt Suosio vähentynyt Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009—2010   3—18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 (SLU)
LAJIT IKÄRYHMÄ 3—18-vuotiaat 19—65-vuotiaat 66—79-vuotiaat Kaukalopallo Laskettelu Lentopallo Luistelu Ratsastus Salibandy Tanssi Yleisurheilu Juoksulenkkeily Hiihto Kuntosaliharjoittelu Voimistelu Sauvakävely +13 000 +16 000 +13 000 +10 000 +5 000 -43 000 Pyöräily -22 000 -18 000 Uinti Jalkapallo -16 000 -13 000 +189 000 +143 000 +49 000 +32 000 +31 000 -84 000 Kävelylenkkeily -50 000 -27 500 -20 000 -20 000 muutos vuosiin 2005—06 muutos vuoteen 2008 +45 000 +26 000 +25 000 +20 000 +1 500 Muutoksia eri lajien harrastajien määrissä. 3—65-vuotiaiden edelliset tiedot liikuntatutkimuksesta vuosilta 2005—2006 ja 66—79-vuotiaiden liikuntatutkimuksesta vuodelta 2008 -2 500 -7 000 -24 000 -27 000 Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 (SLU)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 Lukio, pojat Peruskoulu, pojat Lukio, tytöt Peruskoulu, tytöt % % LUKIO PERUSKOULU AMMATTIOPPILAITOS Pojat Tytöt Koulutuntien ulkopuolinen liikunta eri kouluasteilla . Lasten ja nuorten osuus (%), joilla koulutuntien ulkopuolella harrastettua hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa vähintään 7 tuntia viikossa Vuosijakso 2008/09 22 % 19 % 13 % 12 % 11 % 5 % Kouluterveyskysely (THL) Vuodet 2000—09
0 10 20 30 40 50 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 Lukio, pojat Peruskoulu, pojat Lukio, tytöt Peruskoulu, tytöt % LUKIO PERUSKOULU AMMATTIOPPILAITOS Koulutuntien ulkopuolinen liikunta eri kouluasteilla . Lasten ja nuorten osuus (%), joilla hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa koulutuntien ulkopuolella vähintään 7 tuntia viikossa Vuosijakso 2008/09 0 10 20 30 40 50 % 22 % 19 % 13 % 12 % 11 % 5 % Kouluterveyskysely (THL) Pojat Tytöt Vuodet 2000—09 HUOM! Kuvioiden asteikot katkaistu 50 %:n kohdalta (vrt. edellinen sivu)
Pojat 12-v. Pojat 14-v. 0 20 40 60 80 100 % 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 0 20 40 60 80 100 % 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Riittävä Selvästi riittämätön 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 14-v. % Riittävä Selvästi riittämätön Riittävä Selvästi riittämätön Nuorten terveystapatutkimus (Tay)  Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys.   Suomalaisten 12—14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991—2009 % 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 12-v. 0 20 40 60 80 100 Riittävä Selvästi riittämätön
Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys.   Suomalaisten 16—18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991—2009 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 16-v. 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 16-v. % % 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 18-v. 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 18-v. % % Riittävä Selvästi riittämätön Riittävä Selvästi riittämätön Riittävä Selvästi riittämätön Selvästi riittämätön Riittävä Nuorten terveystapatutkimus (Tay)
Nuorten terveystapatutkimukset 1977 – 2009 (Tay) 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 -77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 vuodet Kysymysmuoto muuttui vuonna 1991 Pojat Tytöt -07 -09 Urheiluseuran ulkopuolella Urheiluseurassa 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tytöt Pojat Pojat Tytöt Pojat Tytöt Nuorten vapaa-ajan liikunta. 12—18-vuotiaiden urheiluseurassa ja seuran ulkopuolella harrastettu vapaa-ajan liikunta (>1 krt/vk) sukupuolen mukaan vuosina 1977-2009
48 % 24 % 15 % 37 % 15 % 9 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat Pojat Tytöt % Liikunnan riittävyys 11—15-vuotiailla tytöillä ja pojilla . Lasten ja nuorten osuus (%), joilla päivittäinen kohtuullisesti kuormittavan liikunnan määrä ylitti vähintään 60 min/vrk  WHO-Koululaistutkimus 2005—2006 (JY)
Lasten ja nuorten tyttöjen ja poikien liikunta eri maissa  V ähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien 11—15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet (%)  WHO-Koululaistutkimus 2005—2006 (JY) 26 26 22 21 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Suomi Kanada USA Muut Pohjoismaat Eurooppa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 36 33 28 29 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % % % % Tytöt Pojat 37 48 11-vuotiaat 13-vuotiaat USA Kanada Suomi Muut Pohjoismaat Eurooppa 35 31 24 21 25 21 16 15 15 14 USA Kanada Muut Pohjoismaat Eurooppa Suomi 34 27 15 20 15 14 13 11 11 9 15-vuotiaat
Physical inactivity - 4 th  leading risk factor for global mortality   60% of global deaths due to NCDs Source:  WHO's report on "Global health risks"
Ruutuaika yli kaksi tuntia /pv viikonloppuisin
Liikkumattomuuden seuraukset / liikunnan hyödyt
12 – 18-vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977 - 2005 Nuorten terveystapatutkimus 0 5 10 15 20 25 30 % 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat -77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 Vuosi
12 – 18-vuotiaiden tyttöjen ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977 - 2005 0 5 10 15 20 25 30 -77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 % Vuosi 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat Nuorten terveystapatutkimus
PALVELUKSEEN ASTUVIEN MIESTEN JUOKSUTESTIN  KESKIARVOT JA JAKAUMAT VUOSINA 1975-2010   Santtila et. al., MSSE, 2006, mukaillen Keskiarvo Kiitettävä Huono JUOKSUMATKA 12 MIN (m) 2650 2699 2661 2722 2760 2734 2699 2683 2684 2662 2672 2713 2643 2678 2581 2665 2630 2632 2559 2620 2582 2611 2541 2514 2460 2480 2468 2456 2464 2430 2473 2451 2445 2445 2449 2454 2300 2400 2500 2600 2700 2800 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 VUOSI 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 JAKAUMA (%)
PALVELUKSEN ATUVIEN MIESTEN LIHASKUNTOINDEKSIN JAKAUMAT VUOSINA 1982-2010   Santtila et. al., MSSE, 2006, mukaillen LIHASKUNTOINDEKSI  JAKAUMA (%) 56,5 56,2 61,2 61,2 63,0 61,3 65,7 58,4 66,7 66,5 66,8 57,0 57,5 51,2 44,5 44,9 43,7 40,1 42,2 41,8 42,6 41,2 44,2 41,6 41,6 41,4 42,1 45,2 16,5 16,3 12,1 12,1 12,1 13,5 10,2 13,5 9,1 8,6 8,1 10,4 16,1 18,1 23,0 21,3 21,2 24,5 24,2 24,4 24,3 25,2 23,4 25,0 26,0 26,4 27,7 31,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 VUOSI Kiitettävä+hyvä Huono
Liikkumaton lapsi – sosiaalinen riski? ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Lapset -keskiössä lapsiperheet ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Kysymys lasten arkeen vaikuttamisesta ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Kyseessä ”ylätason politiikka”! ,[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
[object Object]

More Related Content

Similar to Nappulat kaakkoon - Mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta?

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla: Millais...
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millais...Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millais...
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla: Millais...Satakunnan sairaanhoitopiiri
 
Häiriöpalvelumenojen kasvu
Häiriöpalvelumenojen kasvuHäiriöpalvelumenojen kasvu
Häiriöpalvelumenojen kasvuMatti Heikkinen
 
Elämäntaidot: Mitä koululaisille kuuluu ja Koulun terveyskirjasto esittelyssä
Elämäntaidot: Mitä koululaisille kuuluu ja Koulun terveyskirjasto esittelyssäElämäntaidot: Mitä koululaisille kuuluu ja Koulun terveyskirjasto esittelyssä
Elämäntaidot: Mitä koululaisille kuuluu ja Koulun terveyskirjasto esittelyssäSitra / Hyvinvointi
 
Kaatuilevan ikäihmisen profiili. Harri Sievänen
Kaatuilevan ikäihmisen profiili. Harri SievänenKaatuilevan ikäihmisen profiili. Harri Sievänen
Kaatuilevan ikäihmisen profiili. Harri SievänenUKK-instituutti
 
Vaikutusten arvioinnin lyhyt oppimäärä
Vaikutusten arvioinnin lyhyt oppimääräVaikutusten arvioinnin lyhyt oppimäärä
Vaikutusten arvioinnin lyhyt oppimääräSaila Tykkyläinen
 
Työntekijän työkyky ja hyvinvointi, Odum 2015
Työntekijän työkyky ja hyvinvointi, Odum 2015Työntekijän työkyky ja hyvinvointi, Odum 2015
Työntekijän työkyky ja hyvinvointi, Odum 2015Työeläkeyhtiö Varma
 
Jani Miettinen: Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä (blogi 5.1.2016)
Jani Miettinen: Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä (blogi 5.1.2016)Jani Miettinen: Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä (blogi 5.1.2016)
Jani Miettinen: Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä (blogi 5.1.2016)Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
 
LIITU 2018 – objektiivisesti mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uni
LIITU 2018 – objektiivisesti mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uniLIITU 2018 – objektiivisesti mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uni
LIITU 2018 – objektiivisesti mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uniUKK-instituutti
 
Kainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattorit
Kainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattoritKainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattorit
Kainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattoritMatti Heikkinen
 
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...THL
 
Nuorisobarometri: Katse tulevaisuudessa, Sami Myllyniemi
Nuorisobarometri: Katse tulevaisuudessa, Sami MyllyniemiNuorisobarometri: Katse tulevaisuudessa, Sami Myllyniemi
Nuorisobarometri: Katse tulevaisuudessa, Sami MyllyniemiTilastokeskus
 
Miten pyöräilevää elämäntapaa voi edistää? Sinuhe Wallinheimo
Miten pyöräilevää elämäntapaa voi edistää? Sinuhe WallinheimoMiten pyöräilevää elämäntapaa voi edistää? Sinuhe Wallinheimo
Miten pyöräilevää elämäntapaa voi edistää? Sinuhe WallinheimoJyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry
 

Similar to Nappulat kaakkoon - Mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? (16)

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla: Millais...
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millais...Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millais...
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla: Millais...
 
Häiriöpalvelumenojen kasvu
Häiriöpalvelumenojen kasvuHäiriöpalvelumenojen kasvu
Häiriöpalvelumenojen kasvu
 
Elämäntaidot: Mitä koululaisille kuuluu ja Koulun terveyskirjasto esittelyssä
Elämäntaidot: Mitä koululaisille kuuluu ja Koulun terveyskirjasto esittelyssäElämäntaidot: Mitä koululaisille kuuluu ja Koulun terveyskirjasto esittelyssä
Elämäntaidot: Mitä koululaisille kuuluu ja Koulun terveyskirjasto esittelyssä
 
Kaatuilevan ikäihmisen profiili. Harri Sievänen
Kaatuilevan ikäihmisen profiili. Harri SievänenKaatuilevan ikäihmisen profiili. Harri Sievänen
Kaatuilevan ikäihmisen profiili. Harri Sievänen
 
Vaikutusten arvioinnin lyhyt oppimäärä
Vaikutusten arvioinnin lyhyt oppimääräVaikutusten arvioinnin lyhyt oppimäärä
Vaikutusten arvioinnin lyhyt oppimäärä
 
Työntekijän työkyky ja hyvinvointi, Odum 2015
Työntekijän työkyky ja hyvinvointi, Odum 2015Työntekijän työkyky ja hyvinvointi, Odum 2015
Työntekijän työkyky ja hyvinvointi, Odum 2015
 
Jani Miettinen: Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä (blogi 5.1.2016)
Jani Miettinen: Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä (blogi 5.1.2016)Jani Miettinen: Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä (blogi 5.1.2016)
Jani Miettinen: Oulun sote-alue Kelan tutkijoiden syynissä (blogi 5.1.2016)
 
Syntyvyys, sukupuoli ja eriarvoisuus
Syntyvyys, sukupuoli ja eriarvoisuusSyntyvyys, sukupuoli ja eriarvoisuus
Syntyvyys, sukupuoli ja eriarvoisuus
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
 
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.
 
LIITU 2018 – objektiivisesti mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uni
LIITU 2018 – objektiivisesti mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uniLIITU 2018 – objektiivisesti mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uni
LIITU 2018 – objektiivisesti mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uni
 
Kainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattorit
Kainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattoritKainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattorit
Kainuun lasten jan nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattorit
 
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
TOIMIAn suositus: Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutki...
 
Lasten ja nuorten liikkumissuositukset
Lasten ja nuorten liikkumissuosituksetLasten ja nuorten liikkumissuositukset
Lasten ja nuorten liikkumissuositukset
 
Nuorisobarometri: Katse tulevaisuudessa, Sami Myllyniemi
Nuorisobarometri: Katse tulevaisuudessa, Sami MyllyniemiNuorisobarometri: Katse tulevaisuudessa, Sami Myllyniemi
Nuorisobarometri: Katse tulevaisuudessa, Sami Myllyniemi
 
Miten pyöräilevää elämäntapaa voi edistää? Sinuhe Wallinheimo
Miten pyöräilevää elämäntapaa voi edistää? Sinuhe WallinheimoMiten pyöräilevää elämäntapaa voi edistää? Sinuhe Wallinheimo
Miten pyöräilevää elämäntapaa voi edistää? Sinuhe Wallinheimo
 

More from Demos Helsinki

Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020
Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020 Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020
Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020 Demos Helsinki
 
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)Demos Helsinki
 
Bees and trees_ist2018_tyyra_linko
Bees and trees_ist2018_tyyra_linkoBees and trees_ist2018_tyyra_linko
Bees and trees_ist2018_tyyra_linkoDemos Helsinki
 
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?Demos Helsinki
 
Digitaalisen transformaation perusteesit kunnille
Digitaalisen transformaation perusteesit kunnilleDigitaalisen transformaation perusteesit kunnille
Digitaalisen transformaation perusteesit kunnilleDemos Helsinki
 
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseenTutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseenDemos Helsinki
 
The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being
The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being
The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being Demos Helsinki
 
Scenarios for hyperconected society 2040
Scenarios for hyperconected society 2040Scenarios for hyperconected society 2040
Scenarios for hyperconected society 2040Demos Helsinki
 
Bees and Trees - a novel way for large companies and startups to co-create su...
Bees and Trees - a novel way for large companies and startups to co-create su...Bees and Trees - a novel way for large companies and startups to co-create su...
Bees and Trees - a novel way for large companies and startups to co-create su...Demos Helsinki
 
Developping a transdisciplinary research project - a case study
Developping a transdisciplinary research project - a case study Developping a transdisciplinary research project - a case study
Developping a transdisciplinary research project - a case study Demos Helsinki
 
Nextera global: from transformation to just society
Nextera global: from transformation to just societyNextera global: from transformation to just society
Nextera global: from transformation to just societyDemos Helsinki
 
What is evidence-based policy?
What is evidence-based policy?What is evidence-based policy?
What is evidence-based policy?Demos Helsinki
 
Work, income and progress in the next era
Work, income and progress in the next eraWork, income and progress in the next era
Work, income and progress in the next eraDemos Helsinki
 
Work, income and progress in the next era
Work, income and progress in the next eraWork, income and progress in the next era
Work, income and progress in the next eraDemos Helsinki
 
How sharing economy changes cities
How sharing economy changes citiesHow sharing economy changes cities
How sharing economy changes citiesDemos Helsinki
 
Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?
Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?
Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?Demos Helsinki
 
Jakamistalous tulevaisuuden ilmiönä
Jakamistalous tulevaisuuden ilmiönäJakamistalous tulevaisuuden ilmiönä
Jakamistalous tulevaisuuden ilmiönäDemos Helsinki
 
Kuluttajien nousu energia-alalla
Kuluttajien nousu energia-alallaKuluttajien nousu energia-alalla
Kuluttajien nousu energia-alallaDemos Helsinki
 
Internet of No Things -Otto Markkanen, Cargotec
Internet of No Things  -Otto Markkanen, CargotecInternet of No Things  -Otto Markkanen, Cargotec
Internet of No Things -Otto Markkanen, CargotecDemos Helsinki
 

More from Demos Helsinki (20)

Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020
Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020 Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020
Miksi kaupungistuminen jatkuu? Urmi aamiaisseminaari ja julkistus 6.2.2020
 
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)
Resurssifiksu henna -hankkeen tulokset (tiivistelmä)
 
Bees and trees_ist2018_tyyra_linko
Bees and trees_ist2018_tyyra_linkoBees and trees_ist2018_tyyra_linko
Bees and trees_ist2018_tyyra_linko
 
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
Miten tutkija voi vaikuttaa päätöksentekoon?
 
Digitaalisen transformaation perusteesit kunnille
Digitaalisen transformaation perusteesit kunnilleDigitaalisen transformaation perusteesit kunnille
Digitaalisen transformaation perusteesit kunnille
 
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseenTutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen
Tutkimuksesta toimintaan - tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen
 
The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being
The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being
The Next Era: a new Nordic Societal Vision for Well-Being
 
Scenarios for hyperconected society 2040
Scenarios for hyperconected society 2040Scenarios for hyperconected society 2040
Scenarios for hyperconected society 2040
 
Bees and Trees - a novel way for large companies and startups to co-create su...
Bees and Trees - a novel way for large companies and startups to co-create su...Bees and Trees - a novel way for large companies and startups to co-create su...
Bees and Trees - a novel way for large companies and startups to co-create su...
 
Developping a transdisciplinary research project - a case study
Developping a transdisciplinary research project - a case study Developping a transdisciplinary research project - a case study
Developping a transdisciplinary research project - a case study
 
Nextera global: from transformation to just society
Nextera global: from transformation to just societyNextera global: from transformation to just society
Nextera global: from transformation to just society
 
What is evidence-based policy?
What is evidence-based policy?What is evidence-based policy?
What is evidence-based policy?
 
Work, income and progress in the next era
Work, income and progress in the next eraWork, income and progress in the next era
Work, income and progress in the next era
 
Work, income and progress in the next era
Work, income and progress in the next eraWork, income and progress in the next era
Work, income and progress in the next era
 
Co creating Change
Co creating ChangeCo creating Change
Co creating Change
 
How sharing economy changes cities
How sharing economy changes citiesHow sharing economy changes cities
How sharing economy changes cities
 
Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?
Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?
Digitaalinen aika: demokratian nousu vai tuho?
 
Jakamistalous tulevaisuuden ilmiönä
Jakamistalous tulevaisuuden ilmiönäJakamistalous tulevaisuuden ilmiönä
Jakamistalous tulevaisuuden ilmiönä
 
Kuluttajien nousu energia-alalla
Kuluttajien nousu energia-alallaKuluttajien nousu energia-alalla
Kuluttajien nousu energia-alalla
 
Internet of No Things -Otto Markkanen, Cargotec
Internet of No Things  -Otto Markkanen, CargotecInternet of No Things  -Otto Markkanen, Cargotec
Internet of No Things -Otto Markkanen, Cargotec
 

Nappulat kaakkoon - Mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta?

  • 1. Mitä tutkimukset kertoo lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Prof., LT; UKK-instituutti, THL
  • 2.
  • 3. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995 2005-2006 2009-2010 pojat tytöt 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1995 2005-2006 2009-2010 3—6 vuotta 7—11 vuotta 12—14 vuotta 15—18 vuotta Kansallinen liikuntatutkimus 2009—2010 (SLU) Urheilun harrastaminen urheiluseurassa (%) 3—18-vuotiaiden urheiluseurassa harrastettu liikunta sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuosina 1995—2010 % %
  • 4. Pyöräily Hiihto Juoksulenkkeily Jalkapallo Uinti 217 000 180 000 166 000 149 000 147 000 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä vuosista 2005—2006 Laskettelu Ratsastus Salibandy Yleisurheilu Juoksulenkkeily Hiihto Kuntosaliharjoittelu +13 000 +16 000 +13 000 +10 000 +5 000 -43 000 Pyöräily -22 000 -18 000 Uinti Jalkapallo -16 000 -13 000 Suosio lisääntynyt Suosio vähentynyt Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009—2010 3—18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 (SLU)
  • 5. LAJIT IKÄRYHMÄ 3—18-vuotiaat 19—65-vuotiaat 66—79-vuotiaat Kaukalopallo Laskettelu Lentopallo Luistelu Ratsastus Salibandy Tanssi Yleisurheilu Juoksulenkkeily Hiihto Kuntosaliharjoittelu Voimistelu Sauvakävely +13 000 +16 000 +13 000 +10 000 +5 000 -43 000 Pyöräily -22 000 -18 000 Uinti Jalkapallo -16 000 -13 000 +189 000 +143 000 +49 000 +32 000 +31 000 -84 000 Kävelylenkkeily -50 000 -27 500 -20 000 -20 000 muutos vuosiin 2005—06 muutos vuoteen 2008 +45 000 +26 000 +25 000 +20 000 +1 500 Muutoksia eri lajien harrastajien määrissä. 3—65-vuotiaiden edelliset tiedot liikuntatutkimuksesta vuosilta 2005—2006 ja 66—79-vuotiaiden liikuntatutkimuksesta vuodelta 2008 -2 500 -7 000 -24 000 -27 000 Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 (SLU)
  • 6. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 Lukio, pojat Peruskoulu, pojat Lukio, tytöt Peruskoulu, tytöt % % LUKIO PERUSKOULU AMMATTIOPPILAITOS Pojat Tytöt Koulutuntien ulkopuolinen liikunta eri kouluasteilla . Lasten ja nuorten osuus (%), joilla koulutuntien ulkopuolella harrastettua hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa vähintään 7 tuntia viikossa Vuosijakso 2008/09 22 % 19 % 13 % 12 % 11 % 5 % Kouluterveyskysely (THL) Vuodet 2000—09
  • 7. 0 10 20 30 40 50 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 Lukio, pojat Peruskoulu, pojat Lukio, tytöt Peruskoulu, tytöt % LUKIO PERUSKOULU AMMATTIOPPILAITOS Koulutuntien ulkopuolinen liikunta eri kouluasteilla . Lasten ja nuorten osuus (%), joilla hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa koulutuntien ulkopuolella vähintään 7 tuntia viikossa Vuosijakso 2008/09 0 10 20 30 40 50 % 22 % 19 % 13 % 12 % 11 % 5 % Kouluterveyskysely (THL) Pojat Tytöt Vuodet 2000—09 HUOM! Kuvioiden asteikot katkaistu 50 %:n kohdalta (vrt. edellinen sivu)
  • 8. Pojat 12-v. Pojat 14-v. 0 20 40 60 80 100 % 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 0 20 40 60 80 100 % 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Riittävä Selvästi riittämätön 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 14-v. % Riittävä Selvästi riittämätön Riittävä Selvästi riittämätön Nuorten terveystapatutkimus (Tay) Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten 12—14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991—2009 % 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 12-v. 0 20 40 60 80 100 Riittävä Selvästi riittämätön
  • 9. Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten 16—18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991—2009 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 16-v. 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 16-v. % % 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 18-v. 0 20 40 60 80 100 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 18-v. % % Riittävä Selvästi riittämätön Riittävä Selvästi riittämätön Riittävä Selvästi riittämätön Selvästi riittämätön Riittävä Nuorten terveystapatutkimus (Tay)
  • 10. Nuorten terveystapatutkimukset 1977 – 2009 (Tay) 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 -77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 vuodet Kysymysmuoto muuttui vuonna 1991 Pojat Tytöt -07 -09 Urheiluseuran ulkopuolella Urheiluseurassa 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tytöt Pojat Pojat Tytöt Pojat Tytöt Nuorten vapaa-ajan liikunta. 12—18-vuotiaiden urheiluseurassa ja seuran ulkopuolella harrastettu vapaa-ajan liikunta (>1 krt/vk) sukupuolen mukaan vuosina 1977-2009
  • 11. 48 % 24 % 15 % 37 % 15 % 9 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat Pojat Tytöt % Liikunnan riittävyys 11—15-vuotiailla tytöillä ja pojilla . Lasten ja nuorten osuus (%), joilla päivittäinen kohtuullisesti kuormittavan liikunnan määrä ylitti vähintään 60 min/vrk WHO-Koululaistutkimus 2005—2006 (JY)
  • 12. Lasten ja nuorten tyttöjen ja poikien liikunta eri maissa V ähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien 11—15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet (%) WHO-Koululaistutkimus 2005—2006 (JY) 26 26 22 21 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Suomi Kanada USA Muut Pohjoismaat Eurooppa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 36 33 28 29 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % % % % Tytöt Pojat 37 48 11-vuotiaat 13-vuotiaat USA Kanada Suomi Muut Pohjoismaat Eurooppa 35 31 24 21 25 21 16 15 15 14 USA Kanada Muut Pohjoismaat Eurooppa Suomi 34 27 15 20 15 14 13 11 11 9 15-vuotiaat
  • 13. Physical inactivity - 4 th leading risk factor for global mortality 60% of global deaths due to NCDs Source: WHO's report on "Global health risks"
  • 14. Ruutuaika yli kaksi tuntia /pv viikonloppuisin
  • 15. Liikkumattomuuden seuraukset / liikunnan hyödyt
  • 16. 12 – 18-vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977 - 2005 Nuorten terveystapatutkimus 0 5 10 15 20 25 30 % 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat -77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 Vuosi
  • 17. 12 – 18-vuotiaiden tyttöjen ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977 - 2005 0 5 10 15 20 25 30 -77 -79 -81 -83 -85 -87 -89 -91 -93 -95 -97 -99 -01 -03 -05 % Vuosi 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat Nuorten terveystapatutkimus
  • 18. PALVELUKSEEN ASTUVIEN MIESTEN JUOKSUTESTIN KESKIARVOT JA JAKAUMAT VUOSINA 1975-2010 Santtila et. al., MSSE, 2006, mukaillen Keskiarvo Kiitettävä Huono JUOKSUMATKA 12 MIN (m) 2650 2699 2661 2722 2760 2734 2699 2683 2684 2662 2672 2713 2643 2678 2581 2665 2630 2632 2559 2620 2582 2611 2541 2514 2460 2480 2468 2456 2464 2430 2473 2451 2445 2445 2449 2454 2300 2400 2500 2600 2700 2800 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 VUOSI 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 JAKAUMA (%)
  • 19. PALVELUKSEN ATUVIEN MIESTEN LIHASKUNTOINDEKSIN JAKAUMAT VUOSINA 1982-2010 Santtila et. al., MSSE, 2006, mukaillen LIHASKUNTOINDEKSI JAKAUMA (%) 56,5 56,2 61,2 61,2 63,0 61,3 65,7 58,4 66,7 66,5 66,8 57,0 57,5 51,2 44,5 44,9 43,7 40,1 42,2 41,8 42,6 41,2 44,2 41,6 41,6 41,4 42,1 45,2 16,5 16,3 12,1 12,1 12,1 13,5 10,2 13,5 9,1 8,6 8,1 10,4 16,1 18,1 23,0 21,3 21,2 24,5 24,2 24,4 24,3 25,2 23,4 25,0 26,0 26,4 27,7 31,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 VUOSI Kiitettävä+hyvä Huono
  • 20.
  • 21.
  • 22.
  • 23.
  • 24.

Editor's Notes

  1. 60% of global death are due to non communicable diseases; That includes 15% of the total number of deaths with occurs before the age of 60, and 27% of the total number which occurs before the age of 70. Physical inactivity is ranked 4 th on global level (5.5%) – overweight/obesity 4.8% - unsafe sex 7 th with 4 %: money to HIV-AIDS enormous. High income: physical inactivity 4 th with 7.7% - overweight/obesity: 3rd with 8.4% - unsafe sex: not Middle income: physical inactivity 4 th : 6.6% - overweight/obesity: 3rd with 6.7% - unsafe sex: not Low income: physical inactivity 8 th with 3.8% - unsafe sex 3 rd with 6.6%