Miten häiriöpalvelumenot ovat kehittyneet Kainuun alueella viime vuosina? Mitä on häiriöpalvelumenojen taustalla? Mihin pitäisi kiinnittää huomiota? Esimerkki kustannusten kertymisestä yksittäisen nuoren osalta. Esitys alueellisessa koulutustilaisuudessa 21.2.2014.

1. Häiriöpalvelumenojen kasvu
Pikkulapsen hätä - kainuulaisen lapsen suojelu yhteistyönä –
lastentautien alueellinen koulutus 21.2.2014 Kajaani
Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL
21.2.2014

2. Sisältö
1. Mitä ovat ”häiriöpalvelumenot”?
2. Mitä on häiriöpalvelumenojen taustalla?
3. Mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
4. Esimerkki kustannusten kertymisestä yksittäisen nuoren osalta

3. 1. Mitä ovat ”häiriöpalvelumenot”?
• Häiriöpalvelumenot kuvaavat kokonaisuutena lasten ja nuorten
psyykkisestä pahoinvoinnista ja sairastamisesta kunnan eri sektoreille
aiheutuneita menoja
– ei sisällä ns. hyvinvointimenoja (päivähoitoa, iltapäiväkerhoja,
harrastusmahdollisuuksia jne.)
– ei sisällä kehitysvammahuoltoon tai somaattiseen sairastamiseen
liittyviä menoja tai aikuisten hoitomenoja (ks. Nevalainen 2009)
• Uudissana, terminä liitetään prof. Matti Rimpelään
– sosiaalisen ongelman markkinointia:
• vrt. Kainuussa Kelan sakkomaksut olivat 2,3 M€ vuonna 2013
(kasvua +27 %)
(ks. Nevalainen 2009. Lapsiperheiden häiriöpalvelumenojen kuntakohtaisen kustannusrakenteen arvioiminen.)

4. Häiriöpalvelumenot ovat kokonaisuuden
hahmottamista yli sektori-/budjettirajojen
• sairaanhoitopiirin lastenpsykiatria
(poliklinikka, osasto)
• sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatria
(poliklinikka, osasto)
• kasvatus- ja perheneuvola
• kunnalliset nuorten hoitajat (miekkarit)
+
• lastensuojelun sijaishuolto (oma
toiminta ja ostopalvelut)
• lastensuojelun työntekijät ja avohuolto
• perheohjaajat
• kodinhoitajat
• jälkihuolto-ohjaajat
• lastensuojelun avustukset
(vrt. Nevalainen 2009. Lapsiperheiden häiriöpalvelumenojen kuntakohtaisen kustannusrakenteen arvioiminen.)
+
• koulupsykologit
• koulukuraattorit (puuttuvat
laskelmasta)
• luokallinen erityisopetus ja
koulunkäyntiavustajat (puuttuvat)
• kotikuntakorvaukset (puuttuvat)
Kainuussa menojen seuraaminen on
kohtuullisen helppoa, sillä suurin osa
kustannuksista on osa perhepalveluiden
tulosaluetta (näyttää vähintään
kehityssuunnan).

5. Luvut sisältävät vain perhepalveluiden tulosalueen kustannuskehityksen (ei sisällä esim. kotikuntakorvauksia,
erityisopetusta, eikä koulukuraattoreja). Kustannusten kasvu v.2005-2012 on yhteensä 11,4 M€ (+ 60 %),
vuosittain keskimäärin 1,6 M€ (14,7 %). Vuoden 2013 luvuista puuttuu Puolanka (ei vertailukelpoinen
aikaisempaan).
- 1,3 M€
- 7 %
-1,071 -1,151 -1,144 -1,627 -1,616 -1,509 -1,752 -2,168 -2,000
-1,006 -1,061 -1,096
-1,013 -982 -1,278 -1,313
-1,236 -1,421-969 -1,037 -1,132
-1,133 -1,236 -1,285 -1,297
-1,311 -1,316
-760 -797 -834
-1,024 -1,355 -1,384
-1,483
-1,552 -1,549
0 0 0
0
0 -31
-209
-241 -282
-3,393
-5,664
-6,710
-7,555
-8,386
-9,551
-10,678
-11,913
-10,548
-20,000
-18,000
-16,000
-14,000
-12,000
-10,000
-8,000
-6,000
-4,000
-2,000
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Häiriöpalvelumenojen kehitys Kainuussa v. 2005-2013 (1000 e)
Nuorten psykiatrinen Lasten psykiatrinen Perheneuvola Perhetyö Koulujen psykosos.pa Lastensuojelu
+ 1,7 M€
+ 10 %
+ 1,7 M€
+ 11 %
+ 1,4 M€
+ 11 %
+ 1,2 M€
+ 10
+ 1,4 M€
+ 13 %
+ 1,2 M€
+ 12 %
+ 2,5 M€
+ 36 %

6. 2. Mitä on häiriöpalvelumenojen taustalla?
• Useita muutostekijöitä:
– lastensuojelulainsäädännön uudistus (2008)?
– osaoptimointi (sektoribudjetointi,
juustohöyläsäästäminen)?
– talousarviokausi vai pitkäjänteinen kehittäminen?
– hyvinvointi jakautuu kaikkien toimijoiden vastuulle,
mutta hyvinvointi ei ole kenenkään
budjettivastuulla?
– keskittyminen vain lainmukaisten palveluiden
tuottamiseen, tuhoaa hyvinvointia ylläpitävät
palvelut
– Hyvinvointiongelmien ylisukupolvisuus?
– Lapsibisnestä ei valvo kukaan” (Taloussanomat
16.6.2012)
– Pesäpallotermein: ”koulu syöttää, terveydenhuolto
lyö ja sosiaalitoimi maksaa kustannukset?”
(vrt. Nevalainen 2009. Lapsiperheiden häiriöpalvelumenojen kuntakohtaisen kustannusrakenteenarvioiminen; kuva Microsoft/Fotolia; Kataja ym. 2014.)

7. Terveydenhuollon erikoispalvelut
ja kuntoutus
apuvälinepalvelu
erikoissairaanhoito
fysioterapia
kotisairaanhoito
lasten ja nuorten psykiatria
lääkärin vastaanotto
perhe-, ryhmä-, ravitsemus- ja
puheterapiat
vammaispalvelut…
Sosiaalihuollon erityispalvelut
ensi- ja turvakotipalvelut
lapsi- ja perhekohtainen
lastensuojelu (avo-, sijais- ja
jälkihuolto)
tukihenkilö tai -perhe
perhetyö ja perhekuntoutus
päihde- ja mielenterveyspalvelut
toimeentulotuki
työvoimapalvelut…
Arjen tuki ja yhteisöllinen toiminta
aamu- ja iltapäivätoiminta
avoin varhaiskasvatus
järjestöjen ja yhdistysten toiminta
kansalaisopisto ja kirjasto
kotiapu, siivousapu
kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan
palvelut
oppilas- ja opiskelijahuollon
yhteisöllinen toiminta…
Universaalit palvelut
äitiys- ja lastenneuvola
päivähoito
oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut
kouluterveydenhuolto
opiskeluterveydenhuolto
psykososiaaliset palvelut
suun terveydenhuolto…
Kohdennettu tuki
varhainen tuki päivähoidossa
etsivä nuorisotyö
oppilas- ja opiskelijahuolto
perhetyö
erityis- ja lisäopetus
tuki opetuksessa
Kohdennettu tuki
ehkäisevä päihdetyö
ehkäisevä toimeentulotuki
erityisryhmien palvelut
erityisvarhaiskasvatus
perheneuvola
Korjaavat
palvelut
Arjen tuki ja
yhteisöllinen
toiminta
Kohdennettu
tuki
Lakisääteiset
universaalit
palvelut
Häiriöpalvelumenot
kuvaavat ennen kaikkea
korjaavien ja
kohdennettujen palvelujen
kustannuksia, mutta ei
lainkaan lakisääteisiä
universaaleja palveluja tai
arjen tuen palveluja.
Yksittäisen kunnan ja
kuntalaisen näkökulmasta
tarjolla oleva
palveluvalikoima saattaa
vaihdella merkittävästi.
Kolmiportaisuus on
korostunut esimerkiksi
perusopetuksessa (2011):
lähikouluperiaate, varhainen
puuttuminen ja tuen
kolmiportaisuus.
(Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus ryhmiteltyinä, mukailtu Perälä ym. 2012, 56)

8. Kehityssuuntia v. 2005-2012
Indikaattori (THL/Sotkanet; Kelasto) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kehitys Kehitys
Pth:n lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1 000 0 - 7-vuotiasta 2723 2856 2927 3311 3152 572 3068
Pth:n kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18 -vuotiasta 1667 1723 1641 2174 1714 515 1972
Pth:n opiskeluterveydenhuollon käynnit yhteensä / 1000 16-25 vuotiasta 614 734 861 1081 787 128 918
Esh:n avohoitokäynnit, lastentaudit / 1000 0-14-vuotiasta 395 431 478 454 492 456 520
Esh:n avohoitokäynnit, lastenneurologia / 1000 0-14 -vuotiasta 163 143 134 165 142 164 167
Esh:n avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1000 0-12-vuotiasta 128 116 114 101 98 119 127
Esh:n avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1000 13-17-vuotiasta 571 583 634 534 676 822 896
Mielenterveyshäiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1 000 vast.
ikäistä
5,9 5,7 6,5 7,0 6,6 7,5 7,6
Lapsen vammaistukea saaneet Kainuussa (Kelasto) 745 717 682 683 629 649 649
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita v.
aikana, % vast. ikäisestä väestöstä
5,9 5,9 6,3 7,8 7,6 7,2 6,7
Lastensuojelulaitoksissa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuodessa,
kunnan kustantamat palvelut
7786 9983 13427 13339 17961 21651 22117
Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä 0,1 0,1 0,3 0,4 1,2 1,5 1,6
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64 -vuotiaat, % vast.
ikäisestä väestöstä
1,5 1,7 1,8 2,1 1,9 1,8 1,7
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 8,6 8,5 8,9 9,5 9,6 9,4 9,4
(Ks. THL/SOTKAnet. 2014.)

9. (Ks. KELA/Kelasto. 2014.)
1,1351,148
1,032
1,0561,061
1,006
815
753
733 722
745
717
682 683
629
649 649
614
0
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Lapsen vammaistukea saaneet Kainuussa v.
1996-2013 (Kelasto)
• Kela myöntää lapsen
vammaistukea
(ensisijainen etuus),
joka tukee lasten
kotihoitoa
• alle 16-vuotiaan sairaan
lapsen hoidosta ja
kuntoutuksesta
aiheutuvan rasituksen
korvaamiseksi (kesto yli
6 kk)
• Kelan myöntämien
lasten
vammaisetuuksien
perusteella
kainuulaislapset ovat
entistä terveempiä…

10. 167 169 174 177 200 192
229 245 254 272 294 288 290 284 261 242 258 270
376
448 412 435
464
420
243 189 149 123
132
110 95 114
99 110 97 64
70
61
57
64
68
70
64
70
75 80
84
86
82 77
73 81 76
76
158
135
108
110
91
86
58
57
54 60
64
54
46 30
22 27 27
23
97
94
79
77
78
76
73
73
72 62
56
55
45 43
37 33 34
30
65
67
66
59
50
46
39
36
34 36
33
37
39 40
38 48 51
54
33
36
37
36
29
29
23
20
23 21
26
32
30 33
35 42 48
39
35
34
27
23
28
33
34
30
29 31
23
26
26 23
18
18 16
9
36
36
26
28
19
19
15
6
6 4
4
1
5 14
23
24 16
24
48
27
11
11
14
17
18
10
15 10
9
10
8 9
7
6 8
9
9
10
9
9
6
5
7
5
7 6
6
3
2 5
4
6 4
4
11
12
8
7
3
0
2
2
3 6
4
5
5 4
3
3 3
2
3
2
3
3 3
2
3
3
5 5
5
5
5 4
4
5 4
4
6
4
4
6 4
4
2
2
2 3
2
1
2 2
3
4 5
5
9
7
6
5 2
6
3
2
2 0
0
0
0 0
0
0 2
1
2
4
4
5 2
1
2
3
3 2
3
3
2 1
2
0 0
0
10
2
1
1 0
0
0
0
0 1
0
1
0 0
0
0 0
0
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
I A00-B99 Tartunta- ja loistaudit
XIV N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet
XIX S00-T99 Vammat, myrkytykset ja muut ulk.
syiden seur.
VII H00-H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet
III D50-D99 Veren ja vertamuodostavien elinten
sairaudet
IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet
II C00-D49 Kasvaimet
VIII H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet
Muut pääryhmät (XV,XVI,XVIII,XX)
XIII M00-M99 Tuki- ja liikuntael. sekä sidekudoksen
sair.
XI K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet
XVII Q00-Q99 Synnynn. epämuod. ja
kromosomipoikkeavuudet
VI G00-G99 Hermoston sairaudet
XII L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet
IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja
aineenvaihduntasair.
X J00-J99 Hengityselinten sairaudet
V F00-F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen
häiriöt
…taustalla on kuitenkin
hengityselinten sairauksien
vähentyminen (astman
hoitokäytäntö muutos 2000-
luvulla) sekä samaan
aikaan mielenterveyden ja
käyttäytymisen häiriöiden
yleistyminen
(Ks. KELA/Kelasto. 2014.)

11. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat
vuonna 2013 yleisin vammaistuen myöntämisperuste
alle 16-vuotiailla kainuulaislapsilla (44 % tuista).
(Ks. KELA/Kelasto. 2014.)
270, 44%
76, 12%
64, 10%
54, 9%
39, 6%
30, 5%
24,
4%
23,
4%
9, 2%
9, 1%
5, 1%
4, 1%
4, 1%
2, 0%
1, 0%
V F00-F99 Mielenterveyden ja
käyttäytymisen häiriöt 2013
IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus-
ja aineenvaihduntasair. 2013
X J00-J99 Hengityselinten sairaudet
2013
XVII Q00-Q99 Synnynn. epämuod. ja
kromosomipoikkeavuudet 2013
XI K00-K99 Ruoansulatuselinten
sairaudet 2013
VI G00-G99 Hermoston sairaudet
2013
Muut pääryhmät (XV,XVI,XVIII,XX)
2013
XII L00-L99 Ihon ja
ihonalaiskudoksen sairaudet 2013
XIII M00-M99 Tuki- ja liikuntael. sekä
sidekudoksen sair. 2013
VIII H60-H99 Korvan ja
kartiolisäkkeen sairaudet 2013
VII H00-H59 Silmän ja sen
apuelinten sairaudet 2013
II C00-D49 Kasvaimet 2013

12. Kainuussa on viime vuosina ollut
lastensuojelun tukitoimien piirissä
samansuuruinen joukko lapsia kuin
koko maassa.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen
lasten määrä on koko maata
suurempi (kasvu on ollut koko
maata jyrkempää).
(Ks. KELA/Kelasto. 2014.)

13. 16694 17667 20352 21330 22175
26773 25923
7786
9983
13427 13339
17961
21651 22117
16708
18812
15007 14503
13407
11632 14670
0
60
198 329
308
13
318
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu Kainuu
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Hoitopäivät toimintamuodoittain, kunnan
kustantamat palvelut (THL)
Summa / Muussa laitoshuollossa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuodessa, kunnan
kustantamat palvelut
Summa / Ammatillisissa perhekodeissa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuodessa, kunnan
kustantamat palvelut
Summa / Lastensuojelulaitoksissa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuodessa, kunnan
kustantamat palvelut
Summa / Perhehoidossa olleiden lasten ja nuorten hoitopäivät vuoden aikana, kunnan kustantamat
palvelut
• Perhehoito on
lastensuojelussa
ensisijaista (v.
2012 alkaen)
• Laitoshoitoa vain,
jos ei riittävien
tukitoimien avulla
muualla
• Kainuussa
lastensuojelun
hoitopäivät ovat
kasvaneet
suhteellisesti
eniten viime
vuosina
• Hoitopäivän hinta
on n. 140-330 €
(Ks. THL. 2014.)

14. 3. Mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
• 1990-luvulla Suomen kunnissa säästettiin lasten, nuorten ja perheiden
palveluissa, mikä on heijastunut korjaavien palveluiden tarpeen kasvuun
• 2000-luvulla palveluiden ohjaus on kuntia sitovia säännöksiä, joissa
palvelupistettä on pyritty siirtämään korjaavista ehkäiseviin palveluihin
– esim. lastensuojelulaki täsmennyksineen, uusi oppilas- ja
opiskelijahuoltolaki
• hankkeilla kehittämisen haasteellisuus (määräaikainen rahoitus, toiminnan
lyhytjänteisyys, heikko arviointi)
• investoinnit lasten ja nuorten peruspalveluihin näkyvät vasta pitkällä
aikavälillä
(Ks. Ristolainen ym. 2013. Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä?
Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus.)

15. • Tutkimukseen ja asiantuntija-arvioihin
perustuvia suosituksia (2013, 55-56):
– pätevän henkilöstön riittävyys ja
varhaisen tuen toteutuminen
(neuvolapalvelut, varhaiskasvatus, esi-
ja perusopetuksen oppilashuolto)
– monialaisen perhekeskusmallin
vakiinnuttaminen, perhekohtaisen
kotikäynteihin perustuvan työn
lisääminen lisätuen tarpeessa oleville
– päivähoitoryhmille enimmäiskoko ja
erityislastentarhanopettajien
saatavuuden parantaminen (päivähoito
ja esiopetus)
– lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen
ennalta ehkäisevänä tukena
– lastensuojelun avohuollon resurssien
lisääminen, jotta kodin ulkopuolelle
sijoittaminen vähenisi
– asiakasmaksujen tarkistaminen aamu-
ja iltapäivätoiminnoissa (mm. sosiaaliset
perusteet)
– lisätään nivelvaiheyhteistyötä ja tietojen
siirtoa opetusasteiden välillä
• Tuen suuntaaminen kohti lapsen/perheen
luonnollisia kasvu- ja kehitysympäristöjä
(Ks. Ristolainen ym. 2013. Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä?
Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus.)
Vapaa-aika,
harrastukset ja
ympäristö
Päivähoito /
koulu
Koti ja perhe
Lapsi

16. • Häiriöpalvelumenot voivat kertyä yksittäisen asiakkaan/potilaan
näkökulmasta erilaisista vaihtoehdoista tai poluista
– palveluvalinnat (nivelvaiheet) määrittävät kustannuksia
– kuvitteellinen esimerkki, jonka taustalla tutkimuslähteitä
– on aina myös tilanteita, joissa avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä,
tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia, jolloin lapsella on myös oikeus
tulla huostaan otetuksi
(Heinonen ym. 2012. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun keskusliitto.)
4. Esimerkki kustannusten kertymisestä
yksittäisen nuoren osalta

17. (Heinonen ym. 2012. Miten lastensuojelun kustannukset
kertyvät? Lastensuojelun keskusliitto.)
• Taustatarinana on 15-
vuotias tyttö, joka on
psykiatrisessa
osastohoidossa
yritettyään vahingoittaa
itseään.
• Polut kuvaavat
vaihtoehtoisia
kustannuksia lapsen ja
perheen tarinalle.
• Ks. tarkemmin Heinonen
ym. (2012, 11-16)
Oikein kohdennetut,
ehkäisevät palvelut ovat
oikea-aikaisesti toteutettuina
lähes aina korjaavia palveluja
halvempia!

18. Kiitos!
Matti Heikkinen
perhepalvelujohtaja
p. 044 750 2424
matti.heikkinen@kainuu.fi