Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•4,183 views
Sitran Gaia Consulting -yhtiöltä tilaama selvitys kansalaisten omien toimien CO2-päästövähennysmahdollisuuksista energiasektorilla vuoteen 2030 mennessä.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (17)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
Similar to Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016 (20)
More from Sitra / Ekologinen kestävyys
More from Sitra / Ekologinen kestävyys (20)
Kansalaisten potentiaali co2 päästöjen vähentämisessä - raportti 31.8.2016
- 1. Kansalaisten omien toimien CO2-päästövähennysmahdollisuudet energiasektorilla vuoteen 2030 mennessä Raportti | 31.8.2016 | Aki Pesola, Juha Vanhanen
- 2. 2 Sisältö • Johdanto • Tarkasteluun valikoidut ratkaisut • Laskentamenetelmä • Ratkaisukohtaiset oletukset ja saavutettavat päästövähennykset • Yhteenveto tuloksista • Ratkaisujen vaikutukset • Johtopäätökset Liite 1: Laskennan lähtötiedot, oletukset ja lähteet
- 3. 3 Johdanto • Suomen energia- ja ilmastostrategioita rakennettaessa on perinteisesti käytetty top-down - malleja, jolloin kansalaisten omien toimien merkitystä ei ole pystytty täysin huomioimaan – tai niiden merkitystä ei ole tuotu selkeästi esille julkisessa keskustelussa. • Viime vuosina tapahtunut teknologinen kehitys on mahdollistanut kansalaisten aktiivisemman osallistumisen energiamarkkinoille – kansalaisista on tullut energian tuottajia ja energiatehokkuustoimien aktiivisia toteuttajia. • Samoin kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan tuotetun energian alkuperään sekä edistää uusiututuvan energian lisäämistä sähkömarkkinoilla osallistumalla kysyntäjouston toteutukseen. • Tämän selvityksen tavoitteena on laskea valikoitujen kansalaisten omiin toimiin perustuvien vähähiilisten energiaratkaisujen mahdollistama CO2-päästöjen vähentämispotentiaali vuoteen 2030 mennessä. • Selvityksen tulokset havainnollistavat kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien mittakaavan suomalaisessa energiajärjestelmässä. • Tämä tarkastelu on rajattu energian tuotantoon ja kulutukseen. Sen lisäksi kansalaiset voivat tehdä valintoja vähähiilisen ruoan, tavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi.
- 4. 4 Sisältö • Johdanto • Tarkasteluun valikoidut ratkaisut • Laskentamenetelmä • Ratkaisukohtaiset oletukset ja saavutettavat päästövähennykset • Yhteenveto tuloksista • Ratkaisujen vaikutukset • Johtopäätökset Liite 1: Laskennan lähtötiedot, oletukset ja lähteet
- 5. 5 Lämpöpumput Energiatehokas korjausrakentaminenLED-valaistus ja energiatehokkaat kodinkoneet Aurinkosähkö ja aurinkolämpö Sähkökuormien ohjaus Sähköautot CO2-vapaan sähkön hankinta* *) Tarkastellaan sillä periaatteella, että tämä edellyttää lisätuotantokapasiteettia (olemassa olevan kapasiteetin myyminen ”vihreänä” ei vähennä CO2-päästöjä, vaan kysynnän täytyy ylittää tarjonta, jotta uutta CO2-vapaata kapasiteettia rakentuu). Tarkasteltavat ratkaisut Biokaasuautot
- 6. 6 Sisältö • Johdanto • Tarkasteluun valikoidut ratkaisut • Laskentamenetelmä • Ratkaisukohtaiset oletukset ja saavutettavat päästövähennykset • Yhteenveto tuloksista • Ratkaisujen vaikutukset • Johtopäätökset Liite 1: Laskennan lähtötiedot, oletukset ja lähteet
- 7. 7 Laskentamenetelmä • Selvityksessä on tarkasteltu eri teknologioiden lisääntyvän käyttöönoton synnyttämiä vaikutuksia energiankulutukseen ja -tuotantoon sekä hiilidioksidipäästöihin. Vaikutukset kuvaavat muutosta nykytilaan. Muutos riippuu siitä, mitä energiamuotoa tarkastellulla ratkaisulla oletetaan korvattavan. • Tässä selvityksessä ei ole tarkasteltu energiajärjestelmän systeemisiä muutoksia. Esimerkiksi lämpöpumppujen lisääntymisen vaikutuksia sähkön kulutusprofiiliin ei ole otettu huomioon. Samoin sähkön ja kaukolämmön päästökertoimet on oletettu vakioiksi koko tarkastelujakson ajan. Päästökertoimet ja laskennan muut lähtötiedot sekä lähteet on esitetty liitteessä 1. • Kustakin tarkastellusta ratkaisusta on tuotettu laskelmat, jotka edustavat kunnianhimoista mutta realistista kehityspolkua vuoteen 2030 saakka. • Jotkin tarkasteltavat ratkaisut ovat vaikutuksiltaan päällekkäisiä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lämpö- pumppujen energiansäästö- ja päästövähennyspotentiaali muodostuu tulevaisuudessa sitä vähäisemmäksi, mitä laajamittaisemmin samaan rakennuskantaan toteutetaan esimerkiksi lisälämmöneristystä. • Selvityksessä on kuitenkin otettu päällekkäisyysvaikutukset huomioon yhden ratkaisuryhmän sisällä – esimerkiksi eri lämpöpumpputyyppien on arvioitu syövän osittain toistensa hyötyjä. • Mikäli päällekkäisyysvaikutukset otettaisiin täysmääräisesti huomioon kaikkien tässä selvityksessä tarkasteltavien ratkaisujen välillä, olisi tehtävä valintoja ratkaisujen/teknologioiden käyttöönoton järjestyksestä (joka vaikuttaa myös ratkaisujen kokonaistaloudellisuuteen), eikä tämä kuulu tämän selvityksen laajuuteen.
- 8. 8 Sisältö • Johdanto • Tarkasteluun valikoidut ratkaisut • Laskentamenetelmä • Ratkaisukohtaiset oletukset ja saavutettavat päästövähennykset • Yhteenveto tuloksista • Ratkaisujen vaikutukset • Johtopäätökset Liite 1: Laskennan lähtötiedot, oletukset ja lähteet
- 9. 9 Energiatehokkuusratkaisut Lämpöpumput • Tarkastellaan olemassa oleviin asuinrakennuksiin – pääosin erillispientaloihin – asennettavia lämpöpumppuja. • Lämpöpumpuilla korvataan lämpöä, josta valtaosa on arvioitu olevan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua. Lämpöpumput vähentävät myös lämmityssähkön sekä kaukolämmön* kulutusta. • Maalämpöjärjestelmiä oletetaan asennettavan noin 300 000 vuoteen 2030 mennessä. Tarkasteltavat rakennustyypit ovat erillispientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot. • Ilma-ilmalämpöpumppuja oletetaan asennettavan noin 350 000 vuoteen 2030 mennessä. Tarkasteltavat rakennustyypit ovat erillispientalot ja rivitalot. • Ilma-vesilämpöpumpuilla oletetaan asennettavan noin 77 000 vuoteen 2030 mennessä. Tarkasteltavat rakennustyypit ovat erillispientalot ja rivitalot. • Poistoilmalämpöpumppuja oletetaan asennettavan noin 30 000 vuoteen 2030 mennessä. Tarkasteltavat rakennustyypit ovat erillispientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot. - 5 000 ktCO2 PÄÄSTÖVÄHENNYS *) Kaukolämmön osalta maalämpöpumppuja on arvioitu asennettavan lukumäärällisesti noin 1 % olemassa olevista kaukolämmitteisistä asuinrakennuksista. Poistoilmalämpöpumpuissa arvio on 13 %. Muita lämpöpumpputyyppejä ei oleteta asennettavan olemassa oleviin kaukolämmitteisiin asuinrakennuksiin.
- 10. 10 • Tarkastellaan korjausrakentamisen yhteydessä tehtävää rakennuksen vaipan lisäeristämistä ja ikkunoiden saneerausta, jotka vähentävät rakennuskannan lämmöntarvetta. • Tarkastelussa on mukana ennen vuotta 1990 valmistuneet asuinrakennukset (erillispientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot). Näiden yhteenlaskettu kerrospinta-ala on noin 200 milj. m2, josta noin 90 milj. m2 saneerataan vuoteen 2030 mennessä. • Lisäeristämisellä ja ikkunoiden vaihdolla voidaan vähentää saneeratun rakennuksen lämmöntarvetta lähtöoletusten mukaan keskimäärin 10 %. Eri lämmitysmuotojen tarve vähenee Suomen nykyisen keskimäärisen lämmitystapajakauman mukaisesti. Energiatehokkuusratkaisut Energiatehokas korjausrakentaminen - 5 000 ktCO2 PÄÄSTÖVÄHENNYS
- 11. 11 • Tarkastellaan LED-lamppujen asentamista kotitalouksissa, joissa ne korvaavat pääosin energiansäästölamppuja, hehkulamppuja ja halogeenilamppuja. • LED-valaisimien osuus kaikista valaisimista oletetaan olevan kotitalouksissa 95 % vuonna 2030. • Energiatehokkaiden kodinkoneiden osalta tarkastellaan kylmälaitteita, liesiä, astianpesukoneita ja pyykinpesukoneita sekä televisioita ja tietokoneita. • Merkittävin laitteiden vaihtamiseen liittyvä energiansäästöpotentiaali on kylmälaitteissa (arviolta noin 30 %) sekä pesukoneissa (arviolta noin 10 %). Muiden laitteiden osalta energiansäästöpotentiaali liittyy pääosin käyttötottumuksiin, jotka on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Energiatehokkuusratkaisut LED-valaistus ja energiatehokkaat kodinkoneet - 5 000 ktCO2 PÄÄSTÖVÄHENNYS
- 12. 12 • Tarkastellaan sähkön kysyntäjoustomahdollisuuksia kotitalouksissa. Suurin potentiaali arvioidaan olevan sähkölämmityksessä ja käyttöveden lämmityksessä. • Kysyntäjousto ei vähennä energiankulutusta, mutta siirtää energian käyttöä kulutuksen huipputunneilta ajankohtiin, joissa sähkönhinta on alhaisempi kuin huipputuntien aikana. Selvityksessä oletetaan, että myös tuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät alhaisen sähkön hinnan aikana kuin korkean sähkön hinnan aikana. • Laskelmissa on oletettu, että maksimijoustopotentiaali on 1 500 MW eli arviolta 10 % huipputehosta vuonna 2030.* • Maksimijoustopotentiaali voidaan saavuttaa esimerkiksi siten, että noin 125 000 kotitaloutta osallistuu samanaikaisesti kysyntäjoustoon keskimäärin 12 kW säätöteholla. • Kotitalouksien halvemmille ja vähäpäästöisemmille tunneille siirtämä sähköenergian määrä on noin 130 GWh/v. Kysyntäjoustoratkaisut Sähkökuormien ohjaus *) Ks. tarkemmin: Gaia Consulting Oy, 2015. Energiasektorin cleantech-teknologioiden vaikutukset ja mahdollisuudet. - 5 000 ktCO2 PÄÄSTÖVÄHENNYS
- 13. 13 • Aurinkosähkön tuotantopotentiaali on määritelty siten, että on tarkasteltu Suomen asuinrakennuskantaa (erillispientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot) ja sen arvioitua kehitystä vuoteen 2030. Potentiaalin voidaan olettaa kasvavan rakennuskannan lisääntymisen myötä. Kerrosalan oletetaan kasvavan poistuma huomioon ottaen keskimäärin 1 % vuodessa vuoteen 2030 saakka. Tällöin asuinrakennuskannan kokonaiskerrosala vuonna 2030 olisi noin 340 milj. m2. • Aurinkopaneeleja oletetaan asennettavan ainoastaan talojen käyttökelpoisille kattopinnoille, jotka on määritetty karkeasti perustuen eri rakennustyyppien pohjapinta-alaan ja arvioituun katon muotoon.* Tämän selvityksen laskennassa käytetty potentiaali vastaa viidesosaa teknisestä maksimipotentiaalista, jossa kaikki käyttökelpoiset asuinrakennusten kattopinnat (noin 54 milj. m2) hyödynnettäisiin aurinkosähkön tuotannossa. • Potentiaali ei jakaudu Suomessa maantieteellisesti tasaisesti, sillä Etelä-Suomessa säteilyä on enemmän saatavilla kuin pohjoisessa. Lisäksi asuminen ja tätä kautta rakennuskanta on painottunut eteläiseen Suomeen. • Potentiaalinen paneelien yhteenlaskettu kokonaisteho asuinrakennusten katolla voisi olla vuonna 2030 noin 2 200 MWp, josta noin 70 % sijoittuisi erillispientalojen katoille. Sähköä paneelit tuottaisivat vuodessa noin 1 700 GWh. Tällä hetkellä asennettu kapasiteetti Suomessa on luokkaa 10 MWp. Uusiutuvan energian pientuotanto Aurinkosähkö *) Ks. tarkemmin: Gaia Consulting Oy, 2014. Sähkön pientuotannon kilpailukyvyn ja kokonaistaloudellisten hyötyjen analyysi. - 5 000 ktCO2 PÄÄSTÖVÄHENNYS
- 14. 14 • Tarkastellaan erillispientaloihin, rivitaloihin ja asuinkerrostaloihin asennettavia aurinkolämpökeräimiä. • Oletuksena on, että 10 % olemassa oleviin ja uusiin edellä mainittuihin rakennustyyppeihin asennetaan keräimet vuoteen 2030 mennessä. • Yhden aurinkolämpöjärjestelmän vuosituotannoksi on oletettu pientaloissa ja rivitaloissa keskimäärin 2 MWh ja asuinkerrostaloissa keskimäärin 20 MWh. • Potentiaalinen keräinjärjestelmien kokonaismäärä olisi vuonna 2030 noin 150 000 kappaletta. Näiden yhteenlaskettu tuotto olisi noin 420 GWh, josta noin kaksi kolmasosaa tulisi pientalojen ja rivitalojen järjestelmistä. Tällä hetkellä tuotantomäärä Suomessa on luokkaa 16 GWh. Uusiutuvan energian pientuotanto Aurinkolämpö - 5 000 ktCO2 PÄÄSTÖVÄHENNYS
- 15. 15 • Tarkastellaan henkilöautoliikenteen sähköistymistä. Oletetaan täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä olevan liikennekäytössä yhteensä 310 000 vuonna 2030*. Kokonaismäärän oletetaan jakautuvan tasan täyssähkö- ja hybridimallien välillä. • Vuoden 2016 alussa Suomessa oli noin 2,6 miljoonaa henkilöautoa, joista 697 oli täyssähköautoja 1 106 ladattavia hybridejä. • Sähköautot korvaavat tarkastelussa perinteisiä polttoaineita (bensiini ja diesel) käyttäviä polttomoottoriautoja, jotka kattoivat vuoden 2016 alussa lukumäärällisesti yli 99 % Suomen autokannan käyttövoimasta. Vähähiilinen autoilu Sähköautot - 5 000 ktCO2 PÄÄSTÖVÄHENNYS Sähköautoja voidaan käyttää tulevaisuudessa myös kysyntäjouston toteutuksessa, mutta sen merkitystä ei ole tässä selvityksessä tarkasteltu. Kysyntäjouston lisääminen mahdollistaa uusiutuvan energian lisäämisen sähköjärjestelmässä. *) Arvio on kunnianhimoisempi kuin aiemmat julkiset arviot. Esimerkiksi VTT arvioi TEM:n tilaamassa selvityksessä (VTT, 2015. Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset) että vuonna 2030 käytössä voisi olla 100 000 – 200 000 sähköautoa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Energia- ja ilmastostrategian luonnosaineisto, päivätty 14.6.2016) perusskenaariossa on sähköautojen määräksi vuonna 2030 arvioitu noin 120 000. Ruotsissa puolestaan on esitetty tavoitteeksi fossiilisista polttoaineista luopumista vuoteen 2030 mennessä koko autokannassa.
- 16. 16 • Biokaasua käytetään nykyisin Suomessa pääasiassa sähkön ja lämmön tuotantoon. Jatkojalostettuna biokaasua käytetään myös liikenteen polttoaineena. Kotimaisen biokaasun tuotantopotentiaali on liikennepolttoainekaasun tarvetta selvästi suurempi, koska kaasuautokanta on vähäinen – metaaniajoneuvoteollisuuden (NGVA Europe) arvion mukaan Suomessa on noin 1 900 metaanipolttoaineiden käyttöön pystyvää ajoneuvoa. • Tarkastelussa oletetaan kaasuautoja olevan liikennekäytössä noin 105 000* vuonna 2030. Noin viidesosan oletetaan käyttävän polttoaineenaan ainoastaan biokaasua; loput käyttävät oletuksen mukaan 80-prosenttisesti biokaasua ja 20-prosenttisesti perinteisiä nestemäisiä polttoaineita. • Tarkastelussa on oletettu, että kaasuautoilla korvataan Suomessa perinteisiä bensiiniä ja dieseliä käyttäviä henkilöautoja. Vähähiilinen autoilu Biokaasuautot - 5 000 ktCO2 PÄÄSTÖVÄHENNYS Sähkö- ja biokaasuautojen lisäksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät bioetanolin ja biodieselin jakeluvelvoitteen seurauksena. Näitä ei ole kuitenkaan tässä selvityksessä tarkasteltu, koska päästöjen vähentyminen jakeluvelvoitteen seurauksena tapahtuu joka tapauksessa ilman kansalaisten omia toimia. *) Arvio on kunnianhimoisempi kuin aiemmat julkiset arviot. Esimerkiksi VTT arvioi TEM:n tilaamassa selvityksessä (VTT, 2015. Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset) että vuonna 2030 käytössä voisi olla reilu 50 000 kaasuautoa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Energia- ja ilmastostrategian luonnosaineisto, päivätty 14.6.2016) perusskenaariossa on kaasuautojen määräksi vuonna 2030 arvioitu noin 13 000. Ruotsissa puolestaan on esitetty tavoitteeksi fossiilisista polttoaineista luopumista vuoteen 2030 mennessä koko autokannassa.
- 17. 17 • Tarkastellaan alkuperätakuilla varmennettua* uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. • Kuluttajien uusiutuvan sähkön osto vähentää sähköjärjestelmän päästöjä vain siinä tapauksessa, että kokonaiskysyntä ylittää tarjonnan, jonka seurauksena uutta uusiutuvaa kapasiteettia syntyy markkinalle. • Vuonna 2015 alkuperätakuilla varmennetun uusiutuvan sähkön tarjonta oli noin 25 TWh ja kysyntä noin 21 TWh. Mikäli oletetaan, että alkuperätakuilla varmennetun uusiutuvan sähkön kysyntä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä ylittää se nykyisen tarjonnan 16 TWh:lla. Tarkastelussa on oletettu, että kyseinen määrä päästötöntä tuotantoa korvaa sähkömarkkinalla nykyisen hankintajakauman mukaista sähköä**. Lisäksi on oletettu, että puolet kysynnän kasvusta syntyy kotitalouksissa, joten myös päästövähenemästä puolet voidaan allokoida kotitalouksille. CO2-vapaan energian hankinta Uusiutuva sähkö *) Sähkönmyyjän, joka myy tai käyttää markkinoinnissaan uusiutuvaa energiaa, on varmennettava sähkön alkuperä. Varmentaminen tapahtuu mitätöimällä uusiutuvana markkinoidun sähkön määrää vastaava määrä alkuperätakuita. Myös ydinvoima on CO2-vapaata energiaa, mutta tälle ei Suomessa ole haettu alkuperätakuita. **) ”Vihreän” sähkön ostamisen lisäisyyttä uusiutuvan energian tuotantoon on hankala arvioida, joten tässä on tehty yksinkertaistettu oletus, jonka mukaan kysynnän kasvulla on suora vaikutus Suomen sähköntuotannon rakenteeseen. Todellisuudessa ainakin osa alijäämästä hankittaisiin muualta Euroopasta, jossa alkuperätakuujärjestelmä on käytössä. - 5 000 ktCO2- 3 300 ktCO2 PÄÄSTÖVÄHENNYS Kansalaisilla on myös mahdollisuus hankkia uusiutuvilla tuotettua kaukolämpöä. Useassa suomalaisessa kunnassa kaukolämpö tuotetaan kokonaan tai lähes kokonaan biopolttoaineilla. Lisäksi esimerkiksi Helsingissä on mahdollisuus hankkia puupelleteillä tuotettua kaukolämpöä erillisenä tuotteena. Helen Oy on sitoutunut korvaamaan nykyistä kaukolämpötuotantoa uusiutuvilla kaksinkertaisesti sen määrän, mitä uusiutuvaa kaukolämpöä ostetaan. Näin ollen helsinkiläisellä kuluttajalla on mahdollisuus valinnoillaan vaikuttaa kaukolämmön tuotannon päästöihin. Koska markkinoilla ei ole vielä vakiintunutta mekanismia alkuperän varmistamiseksi, tässä selvityksessä ei tarkastella uusiutuvan kaukolämmön lisäystä kansalaisten valintojen seurauksena. Karkeasti arvioituna sen potentiaali voisi olla samaa luokkaa kuin sähköllä.
- 18. 18 Sisältö • Johdanto • Tarkasteluun valikoidut ratkaisut • Laskentamenetelmä • Ratkaisukohtaiset oletukset ja saavutettavat päästövähennykset • Yhteenveto tuloksista • Ratkaisujen vaikutukset • Johtopäätökset Liite 1: Laskennan lähtötiedot, oletukset ja lähteet
- 19. 19 Energiatehokkuus- ja kysyntäjoustoratkaisut • Kansalaisten omien toimien merkittävin päästövähennyspotentiaali on lämpöpumpuilla. • Lämpöpumput vähentävät rakennusten lämmöntarvetta noin kolme kertaa enemmän kuin lisäävät sähkön tarvetta. • Energiatehokkaalla korjausrakentamisella voidaan vähentää lämmöntarvetta lähes 2 TWh. • LED-valaistuksella ja energia- tehokkailla kodinkoneilla voidaan vähentää sähköntarvetta yli 1 TWh. • Sähkön kysyntäjoustoratkaisut eivät vähennä energian tarvetta, vaan ainoastaan päästöjä. • Kysyntäjoustoa lisäämällä mahdollistetaan myös uusiutuvan energian lisääminen sähköjärjestelmässä. -1,3-1,8-8,3 2,6 -10 -5 0 5 10 15 Energian kulutus [TWh/v] 8 Lämpöpumput 2030 15 VERTAILUKOHTA: Asuinkerrostalojen lämmönkulutus 2014 VERTAILUKOHTA: Kotitalouslaitteiden energiankulutus 2014 LED-valaistus ja energiatehokkaat kodinkoneet 2030 Energiatehokas korjausrakentaminen 2030 Lämpö Sähkö -25-270-350 10 000 8 000 12 000 4 000 2 000 6 000 0 -2 000 Kasvihuonekaasupäästöt [ktCO2e/v] 10 600 -1 500 Energiatehokas korjausrakentaminen 2030 Lämpöpumput 2030 VERTAILUKOHTA: Asumisen kokonaispäästöt 2009 Sähkön kysyntäjousto 2030 LED-valaistus ja energiatehokkaat kodinkoneet 2030
- 20. 20 Uusiutuvan energian pientuotanto • Aurinkosähkön arvioidaan yleistyvän Suomessa aurinkolämpöä nopeammin. • Kansalaisten aurinkosähkön tuotanto vuonna 2030 voisi olla noin nelinkertainen aurinkolämmön tuotantomäärään verrattuna. • Kansalaisten asuinrakennuksiin asentaman aurinkosähkön tuotanto vuonna 2030 voisi olla noin 2 TWh. • Tämä vastaisi noin neljännestä kotitalouslaitteiden sähkönkulutuksesta. • Aurinkosähkön arvioitu päästövähennyspotentiaali on lähes neljä kertaa suurempi kuin aurinkolämmön. 0,4 7,9 1,7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 VERTAILUKOHTA: Loviisan ydinvoimalan sähköntuotanto 2014 Aurinkolämpö 2030Aurinkosähkö 2030 Energian tuotanto [TWh/v] -100-360 -2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Kasvihuonekaasupäästöt [ktCO2e/v] Aurinkosähkö 2030 VERTAILUKOHTA: Sähköntuotannon kokonaispäästöt 2014 9 200 Aurinkolämpö 2030 Lämpö Sähkö
- 21. 21 Vähähiilinen autoilu • Sähköautot lisäävät sähkön kulutusta, mutta vähentävät perinteisten liikennepolttoaineiden (bensiini ja diesel) kulutusta energiamäärällisesti yli kolminkertaisen määrän. • Sähköautojen määrän kasvu ja tätä kautta päästövähennyspotentiaali arvioidaan biokaasuautoja suuremmaksi. • Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on biokaasuautojen osalta esitetyn mukainen, mikäli polttoaineena käytetään vain biokaasua. -0,8 -2,5 0,8 -5 0 5 10 15 20 25 Sähköautot 2030 Energian kulutus [TWh/v] VERTAILUKOHTA: Henkilöautoliikenteen energiankulutus 2014 25 Biokaasuautot 2030 Perinteiset liikennepolttoaineet Sähkö -220 -500-1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 VERTAILUKOHTA: Henkilöautoliikenteen kokonaispäästöt 2014 6 000 Biokaasuautot 2030Sähköautot 2030 Kasvihuonekaasupäästöt [ktCO2e/v]
- 22. 22 CO2-vapaan sähkön hankinta • CO2-vapaan sähkön hankinta ei suoraan kasvata tai vähennä energian käyttöä, vaan ainoastaan vähentää sähköjärjestelmän päästöjä, mikäli sen kysyntä ylittää tarjonnan ja tämä johtaa vanhan kapasiteetin korvautumiseen uudella päästöttömällä kapasiteetilla. • Alkuperätakuilla varmennetun sähkön kysynnän kasvu kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä johtaisi tehtyjen laskentaoletusten* mukaan 16 TWh:n nykytuotannon korvautumiseen päästöttömällä tuotannolla. 2 000 0 -2 000 10 000 8 000 6 000 4 000 CO2-vapaan sähkön hankinta 2030 -1 700 Kasvihuonekaasupäästöt [ktCO2e/v] VERTAILUKOHTA: Sähköntuotannon kokonaispäästöt 2014 9 200 21 83 42 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Sähkön kulutus [TWh/v] CO2-vapaan sähkön hankinta 2030 VERTAILUKOHTA: Sähkön kulutus 2014 VERTAILUKOHTA: CO2-vapaan sähkön hankinta 2015 *) Tässä on tehty yksinkertaistettu oletus, jonka mukaan kysynnän kasvulla on suora vaikutus Suomen sähköntuotannon rakenteeseen. Todellisuudessa ainakin osa alijäämästä hankittaisiin muualta Euroopasta, jossa alkuperätakuujärjestelmä on käytössä. Päästövähenemästä on tässä allokoitu puolet kotitalouksille (ks. laskentaoletukset kalvolla 17). Esitetty ainoastaan kotitalouksille allokoitu päästövähenemä.
- 23. 23 750 000 uutta lämpöpumppua Energiatehokas korjausrakentaminenLED-valaistus ja energiatehokkaat kodinkoneet 1 700 GWh aurinkosähköä Sähkökuormien ohjaus kotitalouksissa 310 000 uutta sähköautoa 8 TWh lisää CO2-vapaan sähkön hankintaa Yhteenveto toimien päästövähennyksistä 105 000 uutta biokaasuautoa -1 500 ktCO2e/v -500 ktCO2e/v -220 ktCO2e/v -270 ktCO2e/v -350 ktCO2e/v -25 ktCO2e/v -360 ktCO2e/v 420 GWh aurinkolämpöä -100 ktCO2e/v -1 700 ktCO2e/v
- 24. 24 Sisältö • Johdanto • Tarkasteluun valikoidut ratkaisut • Laskentamenetelmä • Ratkaisukohtaiset oletukset ja saavutettavat päästövähennykset • Yhteenveto tuloksista • Ratkaisujen vaikutukset • Johtopäätökset Liite 1: Laskennan lähtötiedot, oletukset ja lähteet
- 25. 25 Ratkaisujen vaikutukset (1/3) • Tilastokeskuksen mukaan koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat noin 69 MtCO2e. • Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 olivat noin 56 MtCO2e. Eli kymmenen viime vuoden aikana Suomen päästöt ovat pudonneet noin 13 MtCO2e. • Mikäli tarkastellaan tavoitetasoa, jossa Suomen päästöt olisivat 40 %* pienemmät vuonna 2030 kuin vuonna 2005, pitäisi kasvihuonekaasupäästöjen olla vuonna 2030 noin 41 MtCO2e. Tällöin kasvihuonekaasuja pitäisi vähentää vuoden 2015 tasosta vielä noin 15 MtCO2e vuoteen 2030 mennessä. • Jos verrataan tässä tarkastelussa tunnistettua kansalaisten päästövähennyspotentiaalia (5 MtCO2e), voidaan todeta, että se vastaa noin kolmannesta siitä päästövähennyksestä, joka tarvittaisiin vielä, jotta koko Suomi voisi saavuttaa 40 % pienemmät päästöt vuonna 2030 verrattuna vuoteen 2005. *) Tässä tarkastelussa on käytetty karkeaa 40 % päästövähenemätavoitetta koko Suomen osalta. Käytännössä tarvittavat päästövähennykset Suomessa riippuvat päästöjen jakautumisesta päästökauppa- ja ei-päästökauppasektorille. Tässä tarkastelussa ei ole lähdetty jakamaan päästövähennyksiä eri sektoreille eikä tarkastelemaan jakautumisen vaikutuksia koko Suomen kannalta. Tässä on yksi selkeä jatkotutkimuskohde.
- 26. 26 Ratkaisujen vaikutukset (2/3) • Kotitaloudet voivat omilla toimillaan vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 5 MtCO2e vuoteen 2030 mennessä. • Vastaa noin kolmannesta jäljellä olevasta Suomen päästövähennystarpeesta, jolla Suomi voisi saavuttaa 40 % päästövähenemän vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. • Vastaa 9 % koko Suomen päästöistä vuonna 2015. • Merkittävin päästövähennyspotentiaali on lämpöpumpuilla. • Myös CO2-vapaan sähkön hankinnalla voidaan vähentää päästöjä epäsuorasti merkittävästikin. • Energian loppukäyttöä voidaan vähentää tarkastelluilla toimilla noin 5 % nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä. Merkittävin potentiaali on lämpöpumpuilla. • Kysyntäjousto mahdollistaa uusiutuvan energian lisäyksen, vaikka ei suoraan vähennä energiankulutusta. 0 5 10 15 Päästövähennystavoite* [MtCO2e/v] 2030 -5 34% 5% 7% 30% 2% 7% 4% 10% 0% Lämpöpumput CO2-vapaan sähkön hankinta LED-valaistus ja energiatehokkaat kodinkoneet Energiatehokas korjausrakentaminen Kotitalouksien sähkön kysyntäjousto Aurinkolämpö Aurinkosähkö Biokaasuautot Sähköautot 0 250 200 150 100 50 300 2030 -13 Energian loppukäyttö** [TWh/v] 10% 13% 42% 6% 0% 13% 0%3% 13% *) Päästövähennystavoite kuvaa päästövähennystä vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä, jolla Suomi voisi saavuttaa 40 % päästövähenemän vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. **) Aurinkoenergian tuotanto kohteessa on esitetty kuvassa energiatehokkuustoimenpiteenä, jolloin se vähentää energian loppukäyttöä.
- 27. 27 Ratkaisujen vaikutukset (3/3) -5 11 44 -10 0 10 20 30 40 50 Hiilidioksidipäästöt [MtCO2e/v] Kotimaan liikenteen kokonaispäästöt 2014 Päästövähennyspotentiaali 2030 Energiasektorin kokonaispäästöt 2014 -13 56 45 -20 0 20 40 60 Ostoenergian vähennyspotentiaali 2030 Energian kulutus [TWh/v] Tieliikenteen energiankulutus 2014 Asumisen energiankulutus 2014 • Kansalaisten omien toimien hiilidioksidipäästöjen 5 MtCO2e/v päästövähennyspotentiaali on merkittävä. • Se vastaa noin 45 % kotimaan liikenteen nykyisistä kokonaispäästöistä ja 11 % energiasektorin kokonaispäästöistä. • Tarkasteltujen toimien energiankulutuksen 13 TWh tehostamispotentiaali vastaa noin neljännestä asumisen nykyisestä energiankulutuksesta. • Energiankulutuksessa sähkön merkitys kasvaa. • Tarkasteltujen toimien seurauksena lämmön kulutus pienenee 10,5 TWh ja liikennepolttoaineiden 3,3 TWh. • Vastaavasti sähkön kulutus kasvaa 0,4 TWh.
- 28. 28 Sisältö • Johdanto • Tarkasteluun valikoidut ratkaisut • Laskentamenetelmä • Ratkaisukohtaiset oletukset ja saavutettavat päästövähennykset • Yhteenveto tuloksista • Ratkaisujen vaikutukset • Johtopäätökset Liite 1: Laskennan lähtötiedot, oletukset ja lähteet
- 29. 29 Johtopäätökset • Viime vuosina tapahtunut teknologinen kehitys on mahdollistanut kansalaisten aktiivisemman osallistumisen energiamarkkinoille – kuluttajista on tullut energian tuottajia, kysyntäjouston tarjoajia ja energiatehokkuuden toteuttajia. Samoin kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan tuotetun energian alkuperään • Tässä selvityksessä tarkasteluilla valikoiduilla kansalaisten omilla toimilla on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 5 MtCO2e vuoteen 2030 mennessä. • Tämä vastaa 9 % koko Suomen päästöistä vuonna 2015 ja noin kolmannesta jäljellä olevasta Suomen päästövähennystarpeesta, jotta Suomi voisi saavuttaa 40 % päästövähenemän vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. • Tarkastelu osoittaa, että kansalaisten omien toimien merkitystä ei voi väheksyä kun laaditaan Suomelle energia- ja ilmastostrategiaa. • Tarkastelun pohjalla olevat laskelmat edustavat kunnianhimoista mutta realistista kehityspolkua vuoteen 2030 saakka. Osa toimista on jo nyt taloudellisesti kannattavia; osa tulee kannattaviksi tulevina vuosina. Monelta osin tarvitaan vielä sekä tuotannon että kulutuksen aktivointia. • Myös käyttötottumuksilla (esim. asunnon sisälämpötila, laitteiden sammuttaminen käytön jälkeen, lämpimän vedenkulutuksen vähentäminen) on merkitystä, mutta nämä on rajattu selvityksen ulkopuolelle. • Energiaratkaisujen lisäksi kansalaiset voivat tehdä valintoja vähähiilisen ruoan, tavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi. Näissä piilee vielä suuria lisämahdollisuuksia.
- 30. 30 Raporttimme perustuu kyseisen toimeksiannon suorittamisen yhteydessä saamiimme tietoihin ja ohjeisiin huomioiden toimeksiannon suorittamisen aikana vallitsevat olosuhteet. Oletamme, että kaikki meille toimitetut tiedot ovat oikeita ja virheettömiä, ja että asiakas on tarkistanut luovutettujen tietojen oikeellisuuden. Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena. Emme ota vastuuta siitä, olemmeko tunnistaneet kaikki toimitettuihin asiakirjoihin sisältyvät seikat, joilla voi olla merkitystä, mikäli näitä asiakirjoja käytetään myöhemmin tehtävien sopimusten osana. Toimitetun materiaalin ja asiakirjojen läpikäynti on toteutettu siten kuin olemme katsoneet asiassa asianmukaiseksi tarjouksessa sovitun työn laajuuden ja tarkoituksen valossa. Emme ole vastuussa raportin päivittämisestä myöhempien tapahtumien osalta (päivämäärä raportin etusivulla). Olemme luovuttaneet Sitralle yksinomaisen ja vapaan käyttö-, levitys-, julkaisu- ja muokkausoikeuden raporttiin. Sitralla on näin ollen oikeus luovuttaa raportti kolmansille tahoille kokonaan tai osittain tai myöntää kolmansille tahoille raporttia koskevia käyttöoikeuksia parhaaksi katsomillaan ehdoilla. Mikäli kolmas osapuoli saa käyttöönsä raportin, sen raportin jäljennöksen tai raportissa ollutta tietoa, kyseisellä kolmannella osapuolella ei ole mitään oikeuksia Gaia Consulting Oy:ä kohtaan.
- 31. Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210 ADDIS ABABA | BEIJING | BUENOS AIRES | HELSINKI | SAN FRANCISCO | TURKU | ZÜRICH Our Clients Make the World Safer and Cleaner. www.gaia.fi
- 32. 32 Sisältö • Johdanto • Tarkasteluun valikoidut ratkaisut • Laskentamenetelmä • Ratkaisukohtaiset oletukset ja saavutettavat päästövähennykset • Yhteenveto tuloksista • Ratkaisujen vaikutukset • Johtopäätökset Liite 1: Laskennan lähtötiedot, oletukset ja lähteet
- 33. 33 Keskeiset lähtötiedot ja oletukset • Sähkön päästökerroin: 209 gCO2/kWh (Tilastokeskus, v. 2010-2014 liukuva keskiarvo hyödynjakomenetelmällä) • Kaukolämmön päästökerroin: 191 gCO2/kWh (Tilastokeskus, v. 2010-2014 liukuva keskiarvo hyödynjakomenetelmällä) • Muut päästökertoimet sekä tarkasteltuihin ratkaisuihin liittyvät keskeiset lähtötiedot ja oletukset: www.gaia.fi/_file/download/inline/921faf4c-26a2-4d29-b9d0- 0e0ba58874aa/Energiasektorin_cleantech- teknologioiden_vaikutukset_ja_mahdollisuudet_lahtotiedot_FINAL.xlsx
- 34. 34 Lähteet • Selvityksessä käytetyt lähtötiedot ja oletukset perustuvat seuraaviin tutkimuksiin: • Adato Energia Oy, 2013. Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011. • Gaia Consulting Oy, 2015. Energiasektorin cleantech-teknologioiden vaikutukset ja mahdollisuudet. • Gaia Consulting Oy, 2014. Sähkön pientuotannon kilpailukyvyn ja kokonaistaloudellisten hyötyjen analyysi. • SYKE, 2012. Ohjauskeinoyhdistelmät asumisen, henkilöliikenteen ja ruoan ilmastovaikutusten hillintään. KUILU-hankkeen loppuraportti. • Lisäksi selvityksen aikana kerättiin lähtötietoja AIB:lta (Association of Issuing Bodies) (alkuperätakuumerkityn sähkön tarjonnan ja kysynnän volyymit) sekä kodinkonevalmistajien tuotetiedoista (kodinkoneiden energialuokan vaikutus laitteen keskimääräiseen sähkönkulutukseen) ja julkisista tilastoista (Tilastokeskus, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, HSY, Trafi, Suomen Biokaasuyhdistys ry).