Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka

1,114 views

Published on

Arviointi Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustiekartan ruoka -osa-alueesta. Arvioinnin toteuttaja: Gaia Consulting Oy. Lisätietoja resurssiviisaudesta: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus

Published in: Technology
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka

  1. 1. Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi 19.12.2014 Ida Rönnlund, Ville Karttunen, Anna Kumpulainen, Marika Bröckl, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy
  2. 2. © Gaia Consulting Oy 20142 Arviointimenetelmän kuvaus Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset
  3. 3. © Gaia Consulting Oy 20143 Resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi • Tässä raportissa on esitetty millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla resurssiviisailla toimilla voisi olla. • Jyväskylän resurssiviisaustiekartasta on valittu toimenpiteitä, joiden vaikutukset on laskettu eri toimijoiden näkökulmasta. • Talousvaikutuksia syntyy muuttuneesta liiketoiminnasta, tuotteiden arvonnoususta, työllisyyden muutoksista sekä verotuksesta. • Tarkoituksena on tuoda esille, millaisia kassavirtoja tarkasteltujen toimenpiteiden seurauksena syntyy ja miten kassavirrat jakautuvat eri toimijoiden välillä. • Erityisesti tarkastelu tuo esille, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on Suomen kauppataseeseen eli miten toimenpiteet muuttavat kassavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä. • Talousvaikutuksia on tarkasteltu aina arvoketjun alusta lähtien. Oletuksena on, että arvoketjun yritykset löytyvät pääosin Jyväskylän seudulta. Tarkempaa arvioita talousvaikutusten maantieteellisestä jakautumisesta ei ole kuitenkaan tehty. Jyväskylän kaupungin ja lähiseudun näkökulmasta olisi hyvä panostaa siihen, että uusi liiketoiminta syntyy seudulle.
  4. 4. © Gaia Consulting Oy 20144 Raportin sisältö • RAPORTIN RAKENNE: Tämän kalvosarjan alussa on esitetty yhteenveto toimenpiteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista. Tätä seuraa kunkin toimenpiteen tarkempi kuvaus, laskennan tulokset ja yksityiskohtaiset laskentaoletukset. • TULOSTEN TULKINTA: • Laskentatuloksia tulee tutkia vertailemalla muutosta nykytila- ja tavoitetila-skenaarioiden välillä. Skenaarioista on mallinnettu siten, että niissä huomioidaan vain valittujen toimenpiteiden kohteena oleva osa alan toiminnasta. Skenaariot eivät siis esitä minkään alan kokonaisvolyymiä Jyväskylän alueella, mutta niiden väliset muutokset kertovat kunkin toimenpiteen kokonaisvaikutuksista. • Analyysin keskeisin tulos on kassavirtojen muutos Suomen osalta. Kassavirtojen Suomen sisäinen jako osoittaa, miten tuotot ja kulut jakaantuvat eri toimijoiden välillä. Valtio ja kaupunki voivat erilaisilla tuilla ja verotusmalleilla vaikuttaa siihen, miten kassavirrat jakautuvat. • Investoinnin kannattavuus näkyy taulukoissa ja diagrammeissa Toimenpiteen toteuttaja -rivillä. On syytä huomata, että oletetut tuet vaikuttavat tähän kannattavuuteen – jos toimenpiteessä ei ole oletettu tukia tai ei voida korottaa myydyn tuotteen hintaa, niin investoinnista voi näillä laskentaoletuksilla tulla tappiollinen. Joissakin toimenpiteissä toteuttajana tai arvoketjussa on kunnan liikelaitoksia, jolloin kokonaisvaikutuksessa kunnalle on syytä huomioida myös näiden tuotot ja kulut. • Kasvavaa kulutusta, terveysvaikutuksia tai työllisyyden paranemisen myötä vähentyviä työttömyystukia ei ole huomioitu laskennassa. Näillä on kuitenkin positiiviset vaikutukset, joiden myötä syntyy säästöjä kaupungille sekä tuloja alueen yrityksille. • HERKKYYSANALYYSI: Muutaman toimenpiteen kohdalla on tehty herkkyysanalyysi, joka näyttää, miten muutokset esimerkiksi tuotannon kuluissa tai verotuksessa vaikuttavat aluetalouteen.
  5. 5. © Gaia Consulting Oy 20145 Laskentamallin kuvaus (1/2) • Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja energia-virtoja ja näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille. • Tässä tarkastelussa seuraavat toimijaryhmät ovat nostettu esiin: • Toimenpiteen toteuttaja • Kuluttajat • Palkansaajat (verojen jälkeen) • Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset - Arvoketjun päätoimijoiden osalta on pyritty lähtötietojen mahdollistaessa yritysten tulos verojen jälkeen, mutta tätä pidemmälle alihankintaketjuun on mallinnettu vain yrityksille tulevat kassavirrat. • Kunnat • Valtio • Muut kotimaiset tahot (esim. pankki tai muu rahoituslaitos) • Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset voivat olla joko Jyväskylän seudulta tai muualta Suomesta. Tästä riippuu, minne työpaikat syntyvät ja mitä kunnat hyötyvät uudesta liiketoiminnasta.
  6. 6. © Gaia Consulting Oy 20146 Laskentamallin kuvaus (2/2) • Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan tietoon liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja käyttökuluista, työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden myyntituloista. • Tarkastelu tapahtuu ns. tasepohjaisesti eli mallinnettujen liiketoimintaketjujen muodostamaan systeemiin sisään tulevat, systeemin sisällä eri toimijoille jakaantuvat ja systeemistä ulosmenevät kassavirrat täsmäävät. Näin ollen mallilla voidaan tarkastella, kuinka kassavirrat ohjautuvat uudelleen systeemissä tapahtuneen muutoksen (esim. investointi) jälkeen. • Laskentamalli on niin sanottu ”overnight”-malli eli siinä arvioidaan vaikutuksia, mikäli investoinnit tapahtuisivat yhden yön yli. Vastaavasti myös oletetaan, että investoinnin tarvitsema kunnossapito ja muut vaikutukset näkyvät välittömästi. • Tässä laskelmassa lähtötiedot ja oletukset perustuvat nykyhetkeen. Mitään ennusteita hinnan, verotuksen tai kasvavan kulutuksen mahdollisten muutosten suhteen ei ole tehty toimenpidelaskelmissa. Muutama esimerkkivaikutus on esitetty herkkyysanalyyseissä. • Yleiset lähtötiedot löytyvät tämän raportin liitteestä ja toimenpidekohtaiset lähtötiedot kunkin toimenpiteen kohdalla.
  7. 7. © Gaia Consulting Oy 20147 Arvioinnin tulokset Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset
  8. 8. © Gaia Consulting Oy 20148 Ruoka Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset
  9. 9. © Gaia Consulting Oy 20149 Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa (vihannekset) Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75% Vesi Liikenne Ruoka Energia Jäte Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa (kala ) Julkisissa keittiöissä käytetään ainoastaan kotimaisia raaka- aineita ja tuotteita. Valistuksen avulla Jyväskylän kotitalouksissa ruokahävikki on vähentynyt neljännekseen nykyisestä ja ruokaa heitetään enää pois vajaa kuusi kiloa henkilöä kohti vuodessa. Biojätteen lajittelu on myös parantunut ja pientaloissa kompostoidaan enemmän. Jyväskylä toimenpiteiden jälkeen
  10. 10. © Gaia Consulting Oy 201410 Yhteenveto Ruoka-toimenpiteiden talousvaikutuksista Case Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa (kala) Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa (lähiruoka) Kotitalouksien ruokahävikki pienentynyt 75 % Työllistävyys htv/v htv/v htv/v htv/v Työpaikkoja vuodessa 21 3 35 -17 Kassavirrat Suomeen 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa Toimenpiteen toteuttaja -262 -145 -67 -50 Kuluttaja 10 677 0 0 10 677 Palkansaajat verojen jälkeen 544 109 1 096 -661 Arvoketjun yritykset verojen jälkeen -5 040 138 459 -5 637 Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0 0 Kunnat 86 20 196 -129 Valtio -2 104 8 67 -2 180 Muut kotimaiset tahot 0 0 0 0 Kassavirrat Suomeen yhteensä 3 902 129 1 752 2 021 Kassavirrat ulkomaille 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa Kassavirrat ulkomaille yhteensä -3 902 -129 -1 752 -2 021 Kaikki yht
  11. 11. © Gaia Consulting Oy 201411 Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – kala Lähtötilanne: Nykyinen kalaraaka-aineen hankinta ja käyttö julkiskeittiöissä. Ulkomaisen hankinnan arvo on nyt noin 130 t€. Lopputilanne: Ulkomailta hankittu kala, yhteensä lähes 32 tuhatta kiloa vuodessa, on korvattu kotimaisilla vaihtoehdoilla. Korvattavat ulkomaiset kalat ovat tonnikala sekä seiti. Korvaavat paikalliset kalalajit ovat särki, silakka ja kirjolohi. Oletukset ja rajaukset: Rajattu tarkastelu Kylän Kattauksen keittiöihin. Kalan käsittelyä varten ei tarvita investointeja – jatkojalostuksen oletetaan tapahtuvan olemassa olevissa kalankäsittelylaitoksissa, joiden vapaata kapasiteettia otetaan käyttöön. + 3 htv/vuosi € +0,1 M€ kassavirta Suomeen/ vuosi
  12. 12. © Gaia Consulting Oy 201412 Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – kala
  13. 13. © Gaia Consulting Oy 201413 Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – kala MUUTOS (htv/v) Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila Työllistävyys Suomessa 0 3 3 MUUTOS (1000 euroa/v) Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila Toimenpiteen toteuttaja -129 000 -274 000 -145 Kuluttaja 0 0 0 Palkansaajat verojen jälkeen 0 109 000 109 Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 138 000 138 Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0 Kunnat 0 20 000 20 Valtio 0 8 000 8 Muut kotimaiset tahot 0 0 0 Kassavirrat Suomeen yhteensä -129 000 1 000 130 MUUTOS (1000 euroa/v) Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila Kassavirrat ulkomaille yhteensä 129 000 0 -129 Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat kotimaisen kalan toimittajat.
  14. 14. © Gaia Consulting Oy 201414 Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – kala Laskentaoletukset ja lähtötiedot Määrä Yksikkö Lähde Norjalainen lohi - korvattava osuus 0 kg/vuosi Kylän Kattaus Seiti - korvattava osuus 30 000 kg/vuosi Kylän Kattaus Tonnikala - korvattava osuus 1 800 kg/vuosi Kylän Kattaus Silakka - korvaava osuus 10 000 kg/vuosi Kylän Kattaus Särki - korvaava osuus 1 800 kg/vuosi Kylän Kattaus Kirjolohi - korvaava osuus 20 000 kg/vuosi Kylän Kattaus Norjalainen lohi (alv 0) 12 EUR/kg Kylän Kattaus Seiti (alv 0) 4,00 EUR/kg Kylän Kattaus Tonnikala (alv 0) 5,00 EUR/kg Kylän Kattaus Silakka (alv 0) 5,80 EUR/kg Kylän Kattaus Särki (alv 0) 4,00 EUR/kg Kylän Kattaus Kirjolohi (alv 0) 10,45 EUR/kg Kylän Kattaus
  15. 15. © Gaia Consulting Oy 201415 Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – vihannekset Lähtötilanne: Nykyinen vihannesten hankinta ja käyttö julkiskeittiöissä. Ulkomaisen hankinnan arvo on nyt noin 1,7 M€. Lihan sekä maito- ja viljatuotteiden hankinta on jo valmiiksi 100 % kotimaista. Kala on huomioitu casessa 11 (tosin maantieteellinen rajaus siinä suppeampi). Lopputilanne: Ulkomailta hankitut vihannekset on korvattu kotimaisilla vaihtoehdoilla. Oletukset ja rajaukset: Rajattu tarkastelu Keski- Suomeen. Uusia investointeja ei tarvita. + 35 htv/vuosi € +2 M€ kassavirta Suomeen/ vuosi
  16. 16. © Gaia Consulting Oy 201416 Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – vihannekset
  17. 17. © Gaia Consulting Oy 201417 Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – vihannekset MUUTOS (htv/v) Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila Työllistävyys Suomessa 0 35 35 MUUTOS (1000 euroa/v) Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila Toimenpiteen toteuttaja -1 752 000 -1 819 000 -67 Kuluttaja 0 0 0 Palkansaajat verojen jälkeen 0 1 096 000 1 096 Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 459 000 459 Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0 Kunnat 0 196 000 196 Valtio 0 67 000 67 Muut kotimaiset tahot 0 0 0 Kassavirrat Suomeen yhteensä -1 752 000 -1 000 1 751 MUUTOS (1000 euroa/v) Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila Kassavirrat ulkomaille yhteensä 1 752 000 0 -1 752 Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat kotimaisten elintarvikkeiden tuottajat.
  18. 18. © Gaia Consulting Oy 201418 Julkiset hankinnat tukevat lähituotantoa – vihannekset Laskentaoletukset ja lähtötiedot Määrä Yksikkö Lähde Julkisten keittiöiden ostot yhteensä Keski-Suomessa (alv 0) 16 000 000 EUR/vuosi Ruralia-raportti nro 93 Annoskohtainen elintarvikekustannus (alv 0) 0,99 EUR Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys) Tästä liha 15 % Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014 Tästä kala 3 % Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014 Tästä marjat ja hedelmät 11 % Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014 Tästä vihannekset 12 % Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014 Tästä peruna ja juurekset 10 % Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014 Muut (maitotuotteet, viljatuotteet jne.) 49 % Keskimääräinen kulutus suomessa: Tietohaarukka 2014 Lihan kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 100 % Ruralia-raportti nro 93 Kalan kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 95 % Ruralia-raportti nro 93 Marjat ja hedelmät, kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 59 % Savo-selvitys Vihannekset, kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 63 % Savo-selvitys Peruna ja juurekset, kotimaisuusaste julkiskeittiöissä 80 % Savo-selvitys / Kylän Kattaus Elintarvikeketjussa yhteen lisätyöpaikaan vaadittu rahamäärä 64 000 EUR/vuosi Savo-selvitys Hinnan lisäys keskimäärin, kun hankitaan pelkkää kotimaista elintarviketta 4 % Gaia / Tietohaarukka
  19. 19. © Gaia Consulting Oy 201419 Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 % Lähtötilanne: Ruokahävikkiä syntyy koti-taloudessa keskimäärin 23 kg/henkilö. Biojätteen lajitteluaste on 75 % niissä kotitalouksissa, joissa on erilliskeräys. Lopputilanne: Ruokahävikin vähentämiseen tähtäävään tiedotustyöhön käytetään vuosittain 50000 €. Ruokahävikki vähentynyt 75 % mm. järkevämmän ateriasuunnittelun ja oikean säilyttämisen avulla. Samalla biojätteiden lajittelu on parantunut 100 prosenttiin ja niissä talouksissa, jotka eivät ole biojätekeräyksen piirissä, kompostointiaste on parantunut 50 prosentista 70 prosenttiin. Oletukset ja rajaukset: Rajattu tarkastelu Jyväskylän kaupunkiin. Oletettu, että hävikki jakautuu tasaisesti keskimääräisen ostoskassin sisällön mukaisesti. Investoija voi olla kunta tai jokin kuntaan liittyvä organisaatio. -17 htv/vuosi € +2 M€ kassavirta Suomeen/ vuosi
  20. 20. © Gaia Consulting Oy 201420 Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 %
  21. 21. © Gaia Consulting Oy 201421 Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 % MUUTOS (htv/v) Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila Työllistävyys Suomessa 24 7 -17 MUUTOS (1000 euroa/v) Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila Toimenpiteen toteuttaja 0 -50 000 -50 Kuluttaja -14 436 000 -3 758 000 10 678 Palkansaajat verojen jälkeen 914 000 253 000 -661 Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 7 700 000 2 063 000 -5 637 Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0 Kunnat 178 000 49 000 -129 Valtio 2 949 000 769 000 -2 180 Muut kotimaiset tahot 0 0 0 Kassavirrat Suomeen yhteensä -2 695 000 -674 000 2 021 MUUTOS (1000 euroa/v) Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila Kassavirrat ulkomaille yhteensä 2 695 000 674 000 -2 021 Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat kotimainen elintarvikeketju sekä jäteyhtiö.
  22. 22. © Gaia Consulting Oy 201422 Kotitalouksien ruokahävikki vähentynyt 75 % Laskentaoletukset ja lähtötiedot Määrä Yksikkö Lähde Investointi tiedottamiseen (alv 0) 50 000 EUR/v Oletus Tästä henkilöstökustannuksen osuus 60 % Oletus Investoinnin kotimaisuusaste 100 % Laskenta oletus Ruokahävikin pieneneminen 75 % Laskenta oletus Ruokahävikki per asukas nykyisin 23 kg/vuosi Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys) Jätekustannus, biojätteet 0,20 €/kg Lilli Linkola, Sitra Jätekustannus, sekajätteet 0,31 €/kg Tarkistettava Biojätteen nykyinen lajitteluaste niissä talouksissa, joissa biojätekeräys 75 % Työpaja 1.12. / Mustankorkea Biojätteen lajitteluaste toimenpiteen jälkeen 100 % Työpaja 1.12. / Mustankorkea Keskimääräinen ruoan kustannus 4,30 €/kg Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys) Hävikkiruoasta aiheutuvat muut kustannukset (kuljetus, valmistus, säilytys) 4,20 €/henkilö/vuosi Esa Aro-Heinilä, MTT Taloustutkimus (esitys) Kotimaasta hankitun ruoan osuus 75 % MTT Osuus JKL:n asukkaista, jotka biojätekeräyksen piirissä 90 % Laskenta oletus Näistä se osuus, jotka eivät itse kompostoi 50 % Oletus Näistä se osuus, jotka eivät itse kompostoi toimenpiteen jälkeen 30 % Oletus
  23. 23. © Gaia Consulting Oy 201423 Liiteet Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset
  24. 24. © Gaia Consulting Oy 201424 Liite 1: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen Taulukko:
  25. 25. © Gaia Consulting Oy 201425 Liite 2: Yleiset lähtötiedot Laskentaoletukset ja lähtötiedot Määrä Yksikkö Lähde Verot: Alv, 2014 24 % Verohallinto Yhteisövero, 2014 20 % VM Valtion osuus yhteisöveron tuotosta 70 % VM Kunnan (ja seurakuntien) osuus yhteisöveron tuotosta 30 % VM Pääomatulovero, 2014 32 % Verohallinto Keskimääräinen valtion tuloveroaste, 2014 3,5 % Veronmaksajat Keskimääräinen kunnallisveroaste, 2014 16,7 % Veronmaksajat Kiinteistövero, voimalaitosrakennus, Jyväskylä 2014 2,9 % Verohallinto Kiinteistövero, yleinen, Jyväskylä 2014 1,2 % Verohallinto Valmistevero, diesel, 2014 0,50 EUR/l Tulli Valmistevero, moottoribensiini, 2014 0,67 EUR/l Tulli Sähkövero (veroluokka I), 2014 19,03 EUR/MWh Tulli Kevyt polttoöljy valmistevero, 2014 0,16 EUR/l Tulli Kivihiilen valmistevero 132,7 EUR/t Tulli Kivihiilen alennettu valmistevero CHP-tuotannolle 90,5 EUR/t Tulli Polttoturpeen valmistevero 4,9 EUR/MWh Tulli Palkat: Keskimääräinen henkilöstökustannus 46 722 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 9) 41 335 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 11) 42 058 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 12) 37 721 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio Palkan sivukulut, kerroin 1,2 Yrittäjät.fi palkkalaskuri
  26. 26. © Gaia Consulting Oy 201426 Liite 2: Yleiset lähtötiedot Laskentaoletukset ja lähtötiedot Hinnat: Sähkön markkinahinta (ilman sähköveroa ja alv) 41 EUR/MWh Nordpool, Suomen aluehinta 2013 keskimäärin Sähkön käytöstä kotimaista tuotantoa 84 % Gaian laskelma Sähkön käytöstä ulkomaista tuotantoa 16 % Gaian laskelma Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä T1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 36 EUR/MWh Sähkönhinta.fi Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä K2 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 56 EUR/MWh Sähkönhinta.fi Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 32 EUR/MWh Sähkönhinta.fi Sähköenergian kuluttajahinta, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv) 62 EUR/MWh Sähkönhinta.fi Kaukolämmön tukkuhinta 56 EUR/MWh Energiateollisuus 2012, kaukolämpötilasto Päästöoikeuden hinta 7 EUR/t Markkinahinta, EUADEC-14 Polttoturpeen hinta (ilman valmisteveroa) 14 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014 Metsähakkeen hinta 21 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014 Kivihiilen hinta rannikolla (sis. valmisteveron) 27 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014 Kivihiilen rahtikustannus sisämaahan 15 EUR/t Gaia laskelma Dieselin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,5 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014 Bensiinin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,6 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014 Biokaasun hinta kuluttajille (sis. alv) 1,51 EUR/kg Gasum, 26.11.2014 Kaukolämpömaksu (sis. alv) 61,02 EUR/MWh Jyväskylän Energian hinnasto Vesimaksu (sis. alv) 2,02 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto Jätevesimaksu (sis. alv) 2,62 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yksityishenkilö) 4 % Oletusarvo, Gaia Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (kunta) 4 % Oletusarvo, Gaia Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yritys) 4 % Oletusarvo, Gaia Polttoöljyn hinta satamassa 564 EUR/t Öljyalan keskusliitto Polttoöljyn hinta kuluttajille (sis. alv ja valmistevero) 1,04 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014 Pelletin hinta kuluttajille toimitettuna (sis. alv) 61 EUR/MWh Tilastokeskus, toukokuu 2014
  27. 27. © Gaia Consulting Oy 201427 Liite 2: Yleiset lähtötiedot Laskentaoletukset ja lähtötiedot Kannattavuudet: Kannattavuus, yleinen / erikseen määrittelemätön toimija (liiketulos) 10 % Työpaja 1.12.2014 Kannattavuus, sähkönmyyjä (liiketulos) 4 % Gaian laskelma Kannattavuus, vesilaitos (liiketulos) 4 % Tilastokeskus 2013 Kannattavuus, kaukolämpölaitos (liiketulos) 11 % Tilastokeskus 2013 Kannattavuus, polttoainetoimittaja (liiketulos) 2 % Tilastokeskus 2013 Biokaasun toimittajan kannattavuus (jakelijan toimittaja) 11 % Tilastokeskus 2013 Biokaasun jakelijan kannattavuus kaasunmyynnistä 2 % Tilastokeskus 2013 Sähköautojen lataustoimijan kannattavuus 11 % Tilastokeskus 2013 Kannattavuus, elintarvikeketju 4 % Tilastokeskus 2013 Kannattavuus, kevyen polttoöljyn jakelija 3 % Tilastokeskus 2013 Kannattavuus, puupelletin toimitusketju 11 % Tilastokeskus 2013 Kannattavuus, pellettikattilan valmistaja 3 % Tilastokeskus 2013 Kannattavuus, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 1 % Tilastokeskus 2013 Kannattavuus, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 5 % Jussi Vainikka, Gasum Kannattavuus, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013 Kannattavuus, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013 Henkilöstökulujen osuus: Henkilöstökulut, kevyen polttoöljyn jakelija 26 % Tilastokeskus 2013 Henkilöstökulut, puupelletin toimitusketju 14 % Tilastokeskus 2013 Henkilöstökulut, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 38 % Tilastokeskus 2013 Henkilöstökulut, pellettikattilan valmistaja 38 % Tilastokeskus 2013 Henkilöstökulut, tuulivoimateknologiatoimittaja 29 % Gaian laskelma Henkilöstökulut, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 30 % Jussi Vainikka, Gasum Henkilöstökulut, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013 Henkilöstökulut, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013 Henkilöstökulut, elintarvikeketju keskimäärin 14 % Tilastokeskus 2013 Henkilöstökulut, kotimaisen kalan toimitusketju 50 % Laskentaoletus
  28. 28. © Gaia Consulting Oy 201428 Liite 2: Yleiset lähtötiedot Laskentaoletukset ja lähtötiedot Aine- ja tarvikekustannukset Aineet ja tarvikkeet, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 28 % Tilastokeskus 2013 Aineet ja tarvikkeet, tuulivoiman valmistaja/asentaja 55 % Tilastokeskus 2013 Aineet ja tarvikkeet, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 55 % Jussi Vainikka, Gasum Aineet ja tarvikkeet, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013 Aineet ja tarvikkeet, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013 Muut: Energiaturpeen tuotannon työllistävyys 0,09 htv/GWh Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä Metsähakkeen tuotannon työllistävyys 0,15 htv/GWh Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä Kotitalousvähennys 4 800 eur Puolisoiden maksimivähennys, Verohallinto, 2014 Jyväskylän asukasmäärä 135 000 hlöä Jyväskylän kotisivu Henkilöautokanta Jyväskylässä, 2013 58 898 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.20 Henkilöautojen määrä (JKL, Laukaa, Muurame), 2013 73 126 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.20 Ajosuorite keskimäärin per henkilöauto, Jyväskylän seutu 17 500 km/auto/v Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Henkilöautot, dieselautojen suoriteosuus 33 % VTT Lipasto, 2011 Henkilöautot, bensiiniautojen suoriteosuus 67 % VTT Lipasto, 2011 Dieselin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 5,9 l/100 km VTT Lipasto, 2011 Bensiinin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 6,7 l/100 km VTT Lipasto, 2011 Sähköautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia Biokaasuautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia Dieselin ja bensiinin toimituksen kotimaisuusaste (laskettu hinnasta) 30 % Gaia / Öljyalan keskusliitto Liikennebiokaasun toimituksesta kotimaista 100 % Laskentaoletus Bensiinin tiheys 0,75 kg/l Tilastokeskus Bensiinin energiasisältö 41,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014 CNG tiheys 0,7 kg/m3 Kaasuyhdistys CNG lämpöarvo 10,0 kWh/m3 Kaasuyhdistys Kevyen polttoöljyn energiasisältö 42,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014 Kevyen polttoöljyn tiheys 0,8 kg/l Tilastokeskus Kivihiilen päästökerroin 93,3 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014 Kivihiilen lämpöarvo 25,0 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014 Jyrsinturpeen päästökerroin 105,9 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
  29. 29. Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210 www.gaia.fi Our Clients Make the World Safer and Cleaner. FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA

×