Työelämä 2020, työelämän tutkimus, tiedeverkosto

1. Tiedeverkosto 3.6.2014
Tuomo Alasoini
Työelämän tutkimuksen
kehityshaasteet
Yhteenveto Työelämä 2020 -hankkeen tiedeverkoston,
johtoryhmän, neuvottelukunnan ja alueverkoston
vastausten pohjalta

2. 2
Näkemysten kokoaminen relevanteista työelämän
tutkimuksen lähivuosien teemoista
• Kysymyksenä oli ”Millaisiin isoihin, yhteiskunnallisesti relevantteihin
kysymyksiin tai työyhteisöjen kannalta tärkeisiin kehityshaasteisiin työelämän
tutkimusta tulisi mielestänne lähivuosina Suomessa suunnata (VNK, Suomen
Akatemia, Tekes, ministeriöt, Työsuojelurahasto jne.)?”
• Kysely lähetettiin helmikuussa Työelämän 2020 -hankkeen tiedeverkoston
jäsenille sekä huhtikuussa johtoryhmälle, neuvottelukunnalle ja
alueverkostolle.
• Kyselyyn vastasi 44 osapuolta ja ehdotuksia isoista kehityshaasteista saatiin
114.
• Tiedeverkoston jäsenet: 15 vastausta / 46 ideaa (T)
• Johtoryhmä: 9 vastausta / 22 ideaa (J)
• Neuvottelukunta: 9 vastausta / 23 ideaa (N)
• Alueverkosto: 11 vastausta / 23 ideaa (A)
• Vastaukset jaoteltiin ensin 14 luokkaan (lähetetty jo aiemmin).
• Tämän jälkeen osa vastauksista ryhmiteltiin yhteen Työelämä 2020 -
ohjelman teemojen mukaisesti ja niitä avattiin vähän pidemmälle.

3. KAHDEKSAN TEEMAA
TYÖELÄMÄ 2020 -HANKKEEN
TEEMOJEN MUKAISESTI

4. 4
Tulevaisuuden työpaikka
• Teknis-taloudellisen murroksen vaikutusten kokonaisvaltainen
makrotasoinen analysointi: määrällinen ja laadullinen analysointi mm.
työtehtävien rakentumisen, ammattien, työmarkkinoiden, työllisyyden,
johtamisen, työyhteisöjen, osaamisvaatimusten ja yhteiskunnallisen
koheesion näkökulmasta
• T 9.1 Työnteon muotojen muutostrendit ja seuraukset työntekijöille, yrityksille ja koko
kansantaloudelle: mm. tuottavuus, talouskasvu, työelämän laatu, työurat ja polarisaatio (T)
• T 11.2 Digitaalisuus työelämässä: muutokset työssä, ammateissa ja oppimisessa (T)
• T 12.5 Yhteiskunnallinen polarisaatio työn muutoksessa: mm. ammattirakenne, työlliset vs.
työttömät, suomalaiset vs. maahanmuuttajat, suur- vs. pientuloiset sekä alueellinen rakenne
(T)
• J 9.2 Työelämän rakennemuutoksen parempi jäsentäminen ja sen vaikutukset työllisyyteen,
työelämän laatuun, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen eri sektoreilla: ”rakennemuutosanalyysi”
(J)
• J 9.3 Aineettoman työn ja sen osana mobiilityön vaatimat muutokset työelämän rakenteiden,
palvelurakenteiden ja infran näkökulmasta: ”työelämän laadullinen syväanalyysi” (J)
• A 1.1 Tavat ja taidot, joilla työyhteisöt voivat varautua digimurrokseen (A)
• A 6.2 Automaation ja älykkäiden sulautettujen järjestelmien vaikutukset johtamiseen ja
koulutukseen (A)

5. 5
Tulevaisuuden työpaikka
• Ekologisesti kestävän työelämän edellytykset
• T 6.2 Kestävä työelämä (T)
• T 10.3B Kestävä kehitys työnteossa, mm. kiertotalouden vaikutukset työn
tekemiseen ja johtamiseen (T)
• T 12.6 Niukkuudesta selviytymisen strategiat globaalin väestönkasvun
puristuksissa (T)

6. 6
Innovointi ja tuottavuus
• Henkilöstö- ja asiakaslähtöisen innovaatio-osaamisen ja -
käytäntöjen edellytykset ja johtaminen työpaikoilla
• T 2.2 Ihmisten osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllistä luovuutta rakentava
johtaminen esim. koulutus- ja sote-alalla (T)
• T 5.6 Google-tyyppinen fokusoitunut vapaa ajattelu organisaation
muutosvoimana (T)
• T 10.1 Työorganisaatioiden toimintatapojen uudistaminen asiakas- ja
arkikokemuksia paremmin hyödyntämällä, ml. some (T)
• T 10.3A Työntekijöiden innovatiivisuuden ja osallistumisen johtaminen
kokonaisvaltaisella tavalla (T)
• J 8.2 Työntekijälähtöisen innovoinnin edellytykset työpaikalla (J)
• N 6.2 Jatkuvan työn teon tapojen muutoksen ja kehittämisen aikaan
saaminen (N)
• A 4.1 Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä (A)
• A 4.2 Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työyhteisön kehittämiseen (A)

7. 7
Innovointi ja tuottavuus
• Mobiilin ja virtuaalisen asiantuntijatyön uudet haasteet digimurroksessa koskien erityisesti
johtamista, organisointia, osaamista, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia
• T 3.1 Ihmisten ja teknologian suhde työssä, teknologiavuorovaikutteisen työn muotoilu sekä
työn ja vapaa-ajan sekoittuminen asiantuntijatöissä (T)
• T 3.3 Työn tehokkuus ja tuottavuus (monimutkaisissa) verkostoissa (T)
• T 5.2 ICT asiantuntijatyön kehittämisessä : osataanko käyttää työtä laadullisesti uudistavasti?
(T)
• T 5.7 Identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentuminen ja johtamisen keinot virtuaalisessa ja
liikkuvassa työssä (T)
• T 11.1 Työelämä oppimis- ja kehittämisympäristönä asiantuntijatyössä (T)
• T 12.1 Älykäs ja älykkäästi käytetty teknologia töiden jaon ja organisoinnin kehittämisessä (T)
• T 15.1 Teknologioiden hyödyntäminen esimiestyön ja lähijohtamisen tukena
virtuaaliyhteisöissä (T)
• J 2.1 Psykososiaalinen kuormitus ja sen ennaltaehkäisy asiantuntijatyössä (J)
• J 2.2 Työaikalain toimivuus ja palautumisajat asiantuntijatyössä (J)
• N 2.1 Johtamis- ja osaamisvaatimukset ajan ja paikan suhteen joustavassa työssä (N)
• N 2.2 Työn ohjaus ja luottamus yliorganisatorisissa verkostoissa (N)
• N 3.1 Johtaminen, työkyky ja hyvinvointi, tuottavuus sekä työelämätaidot globalisoituvassa
tietotyössä (N)
• N 7.2 Etä- ja mobiilityön haasteet ja mahdollisuudet työhyvinvoinnin näkökulmasta (N)

8. 8
Luottamus ja yhteistyö
• Edellytykset ja keinot edistää työpaikkatasolla samanaikaisesti
tuottavuutta ja työelämän laatua mm. johtamisen, yhteistyön,
työolojen, työaikojen ja joustavuuden avulla
• T 1.2 Johtamisen, tuloksellisuuden ja hyvän työelämän väliset yhteydet (T)
• T 5.5 Työssä jaksamisen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvattaminen
henkilöstön ja työnantajan kanssakäymisen myötä (T)
• T 9.2 Työolojen yhteys tuottavuuteen, poissaoloihin ja työssä jaksamiseen (T)
• J 1.1 Tuottavuus ja tuottavuuden parantaminen (T)
• J 5.1 Työaikojen pituuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteisoptimoinnin
tuottavat ratkaisut (J)
• J 7.2 Työhyvinvoinnin, yritysten tuottavuuden ja talouden integroitu kehittäminen
(J)
• N 4.1 Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin vaikutus yrityksen lyhyen ja pitkän
aikavälin menestykseen (N)
• N 8.1 Työn tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen
joustavuuden sekä henkilöstön ja johdon vuorovaikutuksen kautta (N)

9. 9
Työhyvinvointi ja terveys
• Sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävä, räätälöityjä ratkaisuja
hyödyntävä moninaisuuden johtaminen
• T 10.2 Moninaisuuden johtaminen, ml. ikä, sukupuoli ja etnisyys (T)
• T 15.3 Resurssien joustavuutta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä
tavalla lisäävät henkilöstöratkaisut (T)
• N 4.2 Elinkaarijohtaminen (N)
• N 5.2 Eri-ikäisten tarpeet huomioon ottavat johtaminen ja joustavat
järjestelmät (N)
• A 8.2 Eri-ikäisten ja erilaisissa tilanteissa olevien edellytykset osallistua
työelämään etätyötä ym. käytäntöjä kehittämällä (A)

10. 10
Työhyvinvointi ja terveys
• Työterveyttä ja työturvallisuutta parantavat interventiot ja tätä
tukeva kulttuuri sekä johtamisen uudet haasteet ja keinot
muuttuvassa työssä
• T 4.1 Yhdistetyn HSEQ-johtamismallin edelleen kehittäminen esim.
valmistavassa teollisuudessa (T)
• T 4.2 Turvapuistoista laaja-alaisia excellence-kehityksen vauhdittajia (T)
• J 7.1 Työpaikkojen työterveyden, turvallisuuden hallinta järjestelmien ja
sosiaaliturvan vaikuttavuuden parantaminen uusin menetelmin ja
indikaattorein (J)
• J 7.3 Työperäiset riskit uusien teknologioiden (mm. nano, cleantech)
käyttöönotossa (J)
• J 8.3 Turvallisuuskulttuurin kehittymistä edistävät organisaation toimintatavat
(J)
• J 9.5 Uusien teknologioiden (nano, cleantech) riskien hallinta ja
terveysvaikutukset (J)
• A 4.3 Työturvallisuusasenne (A)

11. 11
Osaava työvoima
• Oppiminen sekä osaamistarpeiden ja näiden muutoksen
ennakointi ja muutokseen vastaaminen työn ja työelämän
muuttuessa
• T 5.4 Ennakoitavissa olevat tulevaisuuden osaamistarpeet (T)
• T 5.8 Työntekijöiden muutos- ja oppimiskyvyn ylläpitäminen ja
muutosturvallisuuden aikaan saaminen uudelleen organisoituvassa työssä (T)
• T 9.3 Työelämäläheisten koulutusmuotojen ja moninkertaisen koulutuksen
tehokkuus ja vaikutukset työuran muutosten kannalta (T)
• T 11.3 Huomisen hyvät (digitaaliset) oppimista ja kehittämistä tukevat
työympäristöt (T)
• N 3.3 Työntekijöiden uudelleenkoulutuksen ja -orientoitumisen onnistuminen
luovassa tuhossa (N)