119 bisnestreffit video_viestinnässä ja neuvotteluissa_20150924
1. 119. Bisnestreffit: Video viestinnässä ja neuvotteluissa
24.9.2015, klo 13.00 – 14.00, Messukeskus
Ohjelma
Jari Salo, TIEKE, esitysaineisto
Juuso Ihalainen, Teliasonera
2. 119. Bisnestreffit: Video viestinnässä ja neuvotteluissa 24.9.2015
Yhteen hiileen
Tarvitaan kansallinen yhteistyöalusta yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille, jossa
käsitellään videoneuvottelujen ja yhdistetyn viestinnän ratkaisujen toimintaperiaatteita ja
yhteentoimivuutta.
Otatko yhteyttä videolla?
- helppoa kuin kännykän käyttö
Jari Salo, asiantuntija, TIEKE, 043 820 0936, jari.salo (ät)
tieke.fi
Esitysaineisto
TIEKEn koordinoima Video- ja yhdistetyn viestinnän foorumi (VYF) vie video- ja yhdistetyn
viestinnän asiaa Suomessa eteenpäin.
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
3. Kuvayhteys - yksinkertaistako?
Teoriassa videoneuvottelun tai yhdistetyn viestinnän käytön pitäisi
olla yhtä helppoa kuin kännykän käyttö.
Miksi näin ei ole?
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
4. Haasteet – yhteinen toimintamalli
Haasteita riittää järjestelmien ostajilla, myyjillä sekä julkisella
sektorilla.
Yksi suurimmista haasteista on yhteisten toimintamallien
puuttuminen.
Toimintamalleilla tarkoitetaan muun muassa
teknisiä rajapintoja,
hankintamalleja
yhteisesti sovittua osoitteiden nimeämiskäytäntöä.
Yhteiset toimintamallit olisivat merkittävä etu kaikille osapuolille
ja markkinoiden kehittymiselle.
Hankintojen tukena ei ole selkeätä kuvaa mitä vaatimuksia
järjestelmille tulisi tai voisi asettaa.
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
5. Mahdollisuudet – kasvava käyttö
Suuret kehitys- ja kasvumahdollisuudet, joista on hyötyä niin
palveluja käyttäville kuin tarjoajille.
Uudet käyttökohteet ja tavat
pikaviestintä, kokoukset, etätyöt, verkkokokoukset, yhtäaikainen dokumenttien
työstö, koulutus, tulkkipalvelut, vanhuspalvelut, online-neuvonta, ...
Yleinen trendi on että perinteisen videoneuvottelun osuus
vähenee ja siirrytään laajemmin joustavampaan,
henkilökohtaiseen kuvapohjaiseen viestintään omalta
työasemalta.
Suurin kasvu kohdistuu omalta työasemalta tapahtuvaan kuvapohjaiseen
viestintään
Molemmilla vaihtoehdoilla on omat vahvuutensa ja käyttökohteensa
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
6. Isoja kysymyksiä
Mistä tiedetään mitä standardia pitäisi käyttää?
mihin pohjautuen toimijat voisivat tehdä uusia omia sovelluksiaan?
mihin järjestelmien ostavat voivat tukeutua?
Sitoudutaanko yhden toimittajan ratkaisuihin, joita voi olla vaikea
vaihtaa jatkossa (Vendor lock)?
Mitä tehdään kun tulee uusia teknisiä ratkaisuja?
Pitääkö kansalaisen huolehtia yhteentoimivuudesta?
Julkinen sektori saattaa hankkia eri toimittajien ratkaisuja, joita ei
voida yhdistää keskenään
vaihdetaanko myös laitteet jos/kun palveluntarjoaja/operaattori vaihtuu?
onko rekisterit ja tiedon rakenteet yleiskäyttöisiä ja uudelleenkäytettäviä vai
optimoitu vain tietylle järjestelmälle?
Näyttävätkö ja toimivatko palvelut eri tavoin?
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
7. Mikä on video- ja yhdistetyn viestinnän foorumi - VYF
Video- ja yhdistetyn viestinnän foorumi on kansallinen
yhteistyöalusta yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille, jossa
käsitellään videoneuvottelujen ja yhdistetyn viestinnän
ratkaisujen toimintaperiaatteita ja yhteentoimivuutta
Foorumin jäseniksi on tarkoitus kutsua videoneuvotteluihin ja
yhdistettyyn viestintään liittyviä laitteita, tuotteita, palveluja* ja
ohjelmistoja tarjoavat ja käyttävät organisaatiot.
Toimijoiden roolit:
Laitetoimittajat, palveluntarjoajat, ohjelmistotalot
sisällöntuottajat
yritykset ja organisaatiot asiakkaina
Suhteellisen uusi markkina – käytännöissä ja niiden omaksumisessa
kehitettävää
Selkeä potentiaali markkinoilla, mutta penetraatio vielä melko vaatimaton
*operointi, tietoliikenne, sisältö, hostaus, ylläpito jne
8. Yhteinen foorumi on osoittanut tarpeellisuutensa
Suomessa asioista pitää voida sopia yhdessä eri toimijaryhmien
kesken.
yhteiset toimintamallit ja yleiset toimintaperiaatteet
tiedetään mitä tehdään ja minne ollaan menossa (yhteinen periaate-roadmap)
Foorumilla on edustettuna julkinen ja yksityinen sektori, sekä
palvelujen tarjoajat että tilaajat.
kaikki osapuolet voivat tuoda esiin näkemyksensä ja saada ne käsittelyyn
Foorumin kautta pystytään tuottamaan esim. julkisten
hankintojen tueksi selkeä käsitys mikä on mahdollista
nykytilanteessa ja mikä on vasta tulevaisuutta.
Myyntipuheiden ja yleisen keskustelun perusteella näitä voi olla vaikea päätellä.
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
9. Foorumin tavoitteet
Edistää videoneuvottelujen ja yhdistetyn viestinnän käyttöä
organisaatioissa ja yrityksissä
Yhteisten toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen määrittely sekä
niistä sopiminen
Laatia suunnitelma alan toimijoiden yhteisen tiekartan
muodostamiseksi
Edistää järjestelmiä ostavien ja tarjoavien osapuolten
vuorovaikututusta
Sopia videoneuvottelulaitteiden ja yhdistetyn viestinnän
järjestelmien osoitteistamismalli
Rakentaa yksinkertainen demo osoitteistohakemistosta
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
10. Mitä video- ja yhdistetyn viestinnän foorumi tekee
Toimii avoimena ja puolueettomana yhteistyöelimenä, joka kokoaa yhteen alan
päätoimijat
Määrittää yhteentoimivuutta parantavia toimintamalleja
Suunnittelee sanastotyön tekemisen ja ylläpidon
Määrittelee videoneuvotteluhakemiston tavoitteet ja toteutuksen
Sopii videoneuvotteluhakemistossa käytettävästä osoitemallista(Suomessa)
Foorumi sopii sisäisesti organisoitumisestaan, toimintamallistaan ja tehtävistään
Foorumin toimintaa ohjaa ohjausryhmä ja foorumille voidaan perustaa
tehtäväkohtaisia työryhmiä
Kaikki jäsenet saavat käyttöönsä forumilla tuotetut materiaalit
11. VYF selvitys ja Roadmap
VYF julkaisi 2014 selvityksen videoneuvottelu- ja yhdistetyn
viestinnän tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa
Vuonna 2015 julkaistaan VYF Roadmap, johon on kerätty video-
ja yhdistetyn viestinnän käyttötapauksia, haasteita ja
ratkaisuehdotuksia - Roadmap on parhaillaan osallistujien
kommentoitavana
Roadmap keskittyy erityisesti käytön haasteisiin kunta- ja
koulusektorilla, näkymiä tarkastellaan myös mm. tekniikoiden,
standardien ja kapasiteetin näkökulmista
Selvitys http://bit.ly/selvitys_video
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
12. Mitä hyötyä on video- ja yhdistetyn viestinnän
foorumista?
Palveluntarjoajille:
Asiakkaiden tietoisuuden kasvaminen
Asiakasluottamuksen ja kysynnän lisääminen
Palvelusisältöjen tuottajille:
Määriteltyjä rajapintoja ja parempaa yhteentoimivuutta
Käyttäjille:
Yhdenmukaisia toimintatapoja ja parempaa kytkettävyyttä
Puolueeton tietolähde
Kaikille:
Terminologian määrittely, yhteistoiminta, videoneuvotteluhakemisto
Forumissa on huomioitava edelläkävijyys ja tuotekehitys – asioiden ja
kehityksen ohjaus oikeaan suuntaan
14. 119. Bisnestreffit: Video viestinnässä ja neuvotteluissa 24.9.2015
Viestintää yhdistäen
Yhdistetty viestintä on yhdistelmä tuotteita/palveluita, jotka mahdollistavat
käyttäjälle tarjottavan mahdollisimman yhtäläisen käyttöliittymän ja
käyttökokemuksen riippumatta käytetystä päätelaitteesta tai mediatyypistä.
Verkkoneuvottele ja -asioi; pienennä hiilijalanjälkeäsi, ehdi enemmän, säästä
hermojasi ja aikaasi.
Moneentoimivat laitteet
- ei pelkästään yhteen
Juuso Ihalainen, Senior Sales Executive, Teliasonera
”Tavoitteenamme on Soneran erottautuminen parhaalla asiakaskokemuksella.”
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
15. 119. Bisnestreffit: Video viestinnässä ja neuvotteluissa 24.9.2015
Tule (tulo-ohjeet) maksuttomaan tilaisuuteemme kuulemaan, keskustelemaan,
luomaan uusia kontakteja ja jakamaan kokemuksiasi samasta asiasta
kiinnostuneiden kanssa.
Paikka: Messukeskus, yläkerran halli 5, Standi People Stage -lava
Ilmoittaudu heti, yhdellä rekisteröitymisellä (Messukeskuksen järjestelmässä)
neljät Bisnestreffit ja kolme eri messukokonaisuutta Bisnespäivät 2015, Easyfairs®
ESIMIES & HENKILÖSTÖ 2015 ja Easyfairs® Meeting & Events 2015
Yhteistyössä:
25.9.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
Editor's Notes
Osapuolten pitää tunnistaa toisensa, vaihtaa yhteystietoja keskenään ja sopia etukäteen yhteyskerran ajankohdasta ja palvelun saatavuudesta.
Käytettävät laitteistot ja tekniset ratkaisut tukevat pääsääntöisesti näiden periaatteiden mukaista, suhteellisen jäykkää, toimintamallia.
Verkkoneuvottelu ja yhdistetty viestintä ovat käyttötavoiltaan huomattavasti kevyempiä ja joustavampia ratkaisuja. Niissäkin osapuolet ovat usein jollakin tasolla tunnistautuneet ja esim. vastaanottaneet kutsun verkkoneuvotteluun. Monenkeskisissä verkkoneuvotteluyhteyksissä, yhteyden asetuksista riippuen, ei sitä avattaessa enää välttämättä edellytetä tunnistautumista, vaan oikea-aikainen yhteydenotto annettuun osoitteeseen avaa pääsyn neuvotteluun.
Yhdistetyn viestinnän ja videoneuvotteluhuoneen välinen viestintä on usein pystytty toteuttamaan organisaation sisällä. Organisaatioiden välisiä yhteyksiä, joissa käytetään yhdistetyn viestinnän ratkaisuja, ei tällä hetkellä usein voida toteuttaa. Tekniikka ei ole vielä kaikilta osin valmista, eivätkä toimintatavat niin vakiintuneita, että niiden avulla voitaisiin laajemmalla tasolla hoitaa organisaatioiden väliset yhteydet kuntoon niin, että ad hoc -yhteyden muodostus olisi mahdollista. Organisaation sisäisellä integraatiolla tapauskohtaisesti tämä on kuitenkin mahdollista.
Yhdistetyssä viestinnässä pikaviestintä toimii (erityisesti organisaatioiden sisällä), mutta videokokouksien järjestäminen ei vielä toimi yhtä sujuvasti. Videoneuvottelupuolella yhteentoimivuus on pitkälti toimintaperiaatteista sopimista (arviolta 80/20 - toimintaperiaate/tekniikka).
Teknisiä ratkaisuja suurempi ongelma on organisaatioiden (sisäinen) siiloutuminen ja puutteet toimivien käytäntöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja jalkauttamisessa organisaation käyttöön. Monissa yrityksissä on kuitenkin esimerkkejä nykytekniikalla toteutetuista, hyvistä toimivista ratkaisuista. Näitä kokemuksia tulisi hyödyntää laajemminkin.
Tiedonvaihto toimintamalleista videoneuvottelualan toimijoiden välillä on vähäistä.
Organisaatioissa ei ole järjestettyä prosessia tai toiminallisuutta videoneuvottelujen käytöstä. Tekniikka ei ole tässä ongelmana vaan kehitys on lähtenyt organisaatioiden sisäisen viestinnän tarpeesta ja edennyt tämän suunnan mukaisesti. Muutosjohtamiseen pitäisi panostaa organisaatiossa motiivien ja syiden löytämiseksi videoneuvotteluiden käytön lisäämiseksi.
Tekniikka ei ole vielä täysin valmista siihen, että nykyisillä toimintatavoilla pystyttäisiin muodostamaan organisaatioiden välisiä ad hoc –yhteyksiä.. Organisaation sisäisellä integraatiolla tämä on tapauskohtaisesti kuitenkin mahdollista. Käytännössä tulee kuitenkin aina kokouksia, joissa menee aikaa menettelytapaongelmista (kuka soittaa/avaa, mihin osoitteeseen, PIN –koodit jne) johtuvien ongelmien selvittämisessä.
Videoneuvottelun ja yhdistetyn viestinnän ratkaisut tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen, kustannussäästöihin ja yhdenvertaisiin palveluihin niin organisaatioille kuin kansalaisillekin. Sujuvan yhteentoimivuuden ja yhdenmukaisten toimintatapojen saavuttamisen sekä kokonaismarkkinoiden kasvamisen tiellä on myös monia selviteltäviä ja ratkaistavia haasteita.
Kehitteillä on uusia ratkaisuja joiden odotetaan ratkaisevan osan ongelmista yhteydenmuodostamisessa ja helpottavan videoneuvottelujen ja verkkokokousten käytännön toteuttamista.
W3C:n WebRTC -työryhmällä on parhaillaan käsiteltävänä kaksi ehdotusta reaaliaikaiseksi, selainpohjaiseksi viestintäprotokollaksi; Googlen alkuperäinen WebRTC ja Microsoftin ehdottama CU-RTC-Web. Toiminnallisuuden ja yhteentoimivuuden osalta ehdotukset ovat toisiaan vastaavia. Eroa on mm. kuinka niitä voidaan sovittaa eri käyttötilanteisiin ja verkkoyhteyden laatuun.
Videoneuvottelujen ja yhdistetyn viestinnän alueille on määritelty kohtuullisen hyvä standardipeitto, mutta uusia ratkaisuja kehitetään siinä määrin nopeasti, että yksittäisten standardien seurannan lisäksi on syytä seurata eri standardointiorganisaatioiden työtä alueella yleisemminkin, siksi yhdistetyn viestinnän alueen standardointi ei ole vielä kehittynyt ja vakiintunut.
Standardien määrittämisen lisäksi tarvitaan eri teknologia-, laite- ja palvelutoimittajien keskinäistä testaustyötä yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Tämä pitää luonnollisesti tehdä kansainvälisesti.
Videoneuvottelulaitteiden hankintojen osalta valtio ja kunnat ostavat tällä hetkellä itse laitteistonsa. Julkishallinnon näkemyksen mukaan laitteistoja ei tulisi sitoa teknisillä tai toiminnallisilla ratkaisuilla ja valinnoilla palveluntarjoajiin. Omien laitteiden hallinta tekisi mahdolliseksi palvelun toimivuuden valvomisen, käytön osaamisen ja toimivat yhteydet.
Toisaalta julkisen hallinnon tulisi myös välttää ostamasta, operoimasta ja kehittämästä dedikoituja ratkaisuja. Palveluntarjoajan tehtäväksi tulisi näin ennen kaikkea kehittää ja tarjota tehokkaita ja joustavia ratkaisuja.
Käyttäjän kannalta on turhauttavaa opetella aina uusi käyttöliittymä ja toimintalogiikka eri palveluja käytettäessä. Erityisesti julkisia palveluita tulisi kehittää siten että ulkoasu (tietojen ja toimintojen sijainnit) ja toimintalogiikka olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia eri palveluissa.
Tekninen tietoturva on suhteellisen selkeä ja sille löytyy määrittelyt käytettävistä toimintatavoista: salaus ja keskustelevien laitteiden tunnistus rakentuu näiden varaan. Tietoturva perustuukin ennen kaikkea käyttäjien toimintatapoihin ja tiedostettuun huolellisuuteen lisättynä teknisen tietoturvan tarjoamilla ominaisuuksilla.
Tietoturvataso on organisaatioissa asetettu korkeaksi ja syynä on ollut tarve sulkea järjestelmät organisaation sisäisiksi. Käyttö on siis keskittynyt sisäisiin palavereihin ja keskustelu asiakkaiden kanssa on uusi tapaus.
Videoneuvottelujen ja yhdistetyn viestinnän käyttökohteita voidaan etsiä ja kehittää erityisesti alueilla, joissa vuorovaikutus on olennainen osa viestintää. Mitään videoneuvottelun ja yhdistetyn viestinnän avulla yksiselitteisesti korvattavaa toimintoa ei voida nimetä, vaan ne ovat pääsääntöisesti organisaation toiminnan tehostamisen ja kustannusten alentamisen apuvälineineitä. Yhdistetyn viestinnän avulla parannetaan henkilöiden saavutettavuutta käytössä olevalla sähköisen viestinnän keinovalikoimalla. Usein todetaan että esimerkiksi video- ja telekokoukset korvaavat fyysisiä kokouksia ja vähentävät matkustamista sekä helpottavat yhteisten kokousaikojen löytämistä.
Foorumin tehtävänä on tehdä mahdolliseksi yhteistyö videoneuvottelumarkkinoiden eri rooleissa toimivien tahojen kesken. Foorumi tekee mahdolliseksi sen, että kaikki tietävät mitä tehdään ja minne ollaan menossa ja etenemisvaiheista pystytään päättämään yhdessä.
Tällä hetkellä keskeisin haaste videoneuvottelujen ja yhdistetyn viestinnän käytön edistämisessä ja yhteentoimivuuden kehittämisessä on yhteisten toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen määrittely sekä niistä sopiminen. Toinen tärkeä tehtävä tulisi olemaan yhteisen roadmapin laatiminen siitä, mitkä ovat tavoitteet kehitykselle ja mistä yhteentoimivuuteen vaikuttavista asioista sovitaan.
Foorumilla voidaan myös laatia ostajan tarkistuslista: ”Kuinka hankin tarpeisiin sopivan videoneuvottelu- ja yhdistetyn viestinnän ratkaisun?”, apuvälineeksi ostajalle hankinnansuunnitteluun ja kaupantekohetkelle. Tarkistuslistan käyttö ja painotukset riippuvat ostajan tarpeista ja budjetista. Tarkoituksena olisi, että ostaja ennen kaikkea ymmärtäisi mitä on ostamassa: Ostaako hän esimerkiksi videoneuvotteluhuoneen vai lisenssejä. Näin vältytään suuremmilta virheiltä ja väärinkäsityksiltä hankinnoissa ja lisätään ostajan ja toimittajan tyytyväisyyttä hankinnan lopputulokseen.
Osoitteiden nimeämiskäytäntö: pitää osata ennustaa, mikä on tuleva kansainvälinen käytäntö. Foorumin tehtävä on muodostaa yhteinen toimintamalli koko Suomelle, otettava kuitenkin huomioon kansainvälinen kehitys. Osoitteiden pitäisi näkyä käyttäjille vain niminä puhelinluettelossa.
Nimeämiskäytäntö vaihtelee päätelaitteittain isoilla laitevalmistajilla: joko IP-osoite tai SIP-osoite – useat laitteet tukevat molempia. Lisäksi nimeämiskäytäntö voi vaihdella myös asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Videoneuvotteluiden aloittamisessa yhteentoimivuuden puute tulee usein esille siinä, että yhteyksiä pitää testata mikä on aikaa vievää ja turhauttavaa työtä.