Prepared by MD,PhD, Associate Professor, Marta R. Gerasymchuk Department of Pathophysiology, Ivano-Frankivsk National Medical University

1. IINNFFLLAAMMMMAATTIIOONN

2. 1. Inflammation. Deffinition.
2. Signts of inflammation.
3. Etiological factors of inflammation.
4. Stages of inflammation.
5. Alteration. Mediators of inflammation.
6. Exudation. Mechanisms.
7. Phagocytosis. Disorders of phagocytosis.
8. Prolliferation.
9. Significance of inflammation.

3. The survival of all organisms requires that they eliminate foreign invaders,
such as infectious pathogens, and damaged tissues. These functions
are mediated by a complex host response called iinnffllaammmmaattiioonn.
IInnffllaammmmaattiioonn is a protective response intended to eliminate the initial
cause of cell injury as well as the necrotic cells and tissues resulting
from the original insult. Inflammation accomplishes its protective mission
by diluting, destroying, or otherwise neutralizing harmful agents (e.g.,
microbes and toxins). It then sets into motion the events that eventually
heal and repair the sites of injury.
WWiitthhoouutt iinnffllaammmmaattiioonn, infections would go unchecked and wounds would
never heal. In the context of infections, inflammation is part of a broader
protective response that immunologists refer to as iinnnnaattee iimmmmuunniittyy.
Inflammatory conditions are named by adding the suffix --iittiiss to the
affected organ or system. For example, appendicitis refers to
inflammation of the appendix, pericarditis to inflammation of the
pericardium, and neuritis to inflammation of a nerve.

4. IInnffllaammmmaattiioonn
(“inflammatio” – from Latin)
IItt iiss aa ttyyppiiccaall ppaatthhoollooggiiccaall pprroocceessss,,
wwhhiicchh aarriisseess aafftteerr ddaammaaggee ooff ttiissssuueess
aanndd ccoonnssiissttss ooff tthhrreeee mmaaiinn vveesssseell--
ttiissssuueess ccoommppoonneennttss:: aalltteerraattiioonn,,
vviioollaattiioonn ooff mmiiccrroocciirrccuullaattiioonn wwiitthh
eexxuuddaattiioonn aanndd eemmiiggrraattiioonn ooff
lleeuuccooccyytteess aanndd pprroolliiffeerraattiioonn..
NNoott aa ssyynnoonnyymm ffoorr iinnffeeccttiioonn!!

5. IInnffllaammmmaattiioonnss ccllaassssiiffyy::
NNeeuuttrroopphhiill
11)) BByy cclliinniiccaall ccoouurrssee::
a) acute,
b) subacute,
c) chronic.
22)) BByy rreeaassoonn::
a) uninfectious origin (banal or unspecific) – caused uninfectious factors;
b) infectious origin which includes for itself specific inflammations
acuteacute Lymphocyte
(tuberculosis, syphilis, lepra, scleroma, glanders).
33)) BByy cchhaarraacctteerr ooff pprreeddoommiinnaattiinngg pphhaassee ooff iinnffllaammmmaattiioonn::
a) alterative
b) exudative,
c) proliferative inflammation.
44)) IInn ddeeppeennddeennccee oonn rreeaaccttiivviittyy ooff oorrggaanniissmm ooff iinnffllaammmmaattiioonn ccaann bbee::
• a) nnoorrmmooeerrggiicc - adequate after the displays of factor which caused it;
• b) hhyyppeerreerrggiicc - is stormy (violent) course of inflammation, for example, on a
background (against a background) sensitizing;
• c) hhyyppooeerrggiicc – with insignificant displays (for the children of 1th month of life,
in senile age, at considerable exhaustion of organism).
chronic

6. Inflammation
Acute Inflammation Chronique Inflammation Fibrose
Cicatrisation
Phase
vasculaire
Phase
cellulaire
- allows inflammatory cceellllss,, ppllaassmmaa pprrootteeiinnss
((ee..gg..,, ccoommpplleemmeenntt)),, aanndd fflluuiidd ttoo eexxiitt bblloooodd
vveesssseellss aanndd eenntteerr tthhee iinntteerrssttiittiiaall ssppaaccee
Characterized by the
presence of edema
and neutrophils in
tissue
AArriisseess iinn rreessppoonnssee ttoo iinnffeeccttiioonn
((ttoo eelliimmiinnaattee ppaatthhooggeenn)) oorr ttiissssuuee
nneeccrroossiiss ((ttoo cclleeaarr
nneeccrroottiicc ddeebbrriiss))
Immediate
response with
limited specificity
(innate immunity)

7. EEttiioollooggyy ooff aann iinnffllaammmmaattiioonn
TThhee eexxtteerrnnaall ccaauusseess ooff aann iinnffllaammmmaattiioonn aarree ccllaassssiiffiieedd aass
ffoolllloowwss::
 PPhhyyssiiccaall ffaaccttoorrss ((ffoorreeiiggnn bbooddiieess,, ssttrroonngg pprreessssuurree oonn aa
ttiissssuuee,, hhiigghh aanndd llooww tteemmppeerraattuurree,, iioonniizziinngg aanndd uullttrraa--
vviioolleett rraayyss,, hhiigghh aanndd llooww bbaarroommeettrriicc pprreessssuurree,, eelleeccttrriiccaall
ccuurrrreenntt));;
 CChheemmiiccaall ffaaccttoorrss ((aacciidd,, aallkkaallii,, ssaallttss ooff hheeaavvyy mmeettaallss));;
 BBiioollooggiiccaall ffaaccttoorrss ((mmiiccrroooorrggaanniissmmss –– bbaacctteerriiaa,, vviirruusseess,,
ffuunnggii;; aanniimmaall oorrggaanniissmmss –– wwoorrmmss,, iinnsseeccttss))..
TThhee iinntteerrnnaall ffaaccttoorrss aarree tthhee ffaaccttoorrss,, wwhhiicchh aarriissee iinn
oorrggaanniissmm,, aass tthhee rreessuulltt ooff aannyy ootthheerr ddiisseeaasseess,, ffoorr eexxaammppllee
cchhoolliicc aacciiddss,, ccoommpplleexx aannttiiggeenn--aannttiibbooddyy aanndd ootthheerrss..

8. Local eexxtteerrnnaall ssiiggnnss ooff
iinnffllaammmmaattiioonn
TThhee RRoommaann CCeellssuuss iinn 11sstt cceennttuurryy
AA..DD.. nnaammeedd tthhee ffaammoouuss ffoouurr
ccaarrddiinnaall ssiiggnnss ooff iinnffllaammmmaattiioonn..
TThhee ffiifftthh ssiiggnn aaddddeedd llaatteerr
bbyy VViirrcchhooww..
 11)) sslliigghhtt sswweelllliinngg –– ttuummoorr
 22)) rreeddddeenniinngg –– rruubboorr
 33)) iinnccrreeaassee ooff tteemmppeerraattuurree
((hheeaatt)) –– ccaalloorr
 44)) ppaaiinn –– ddoolloorr
 55)) lloossss ooff ffuunnccttiioonn –– ffuunnccttiioo llaaeessaa..

9. RRuubboorr ((rreeddnneessss)) aanndd ccaalloorr ((hheeaatt)) ––
hhiissttaammiinnee--mmeeddiiaatteedd vvaassooddiillaattaattiioonn ooff aarrtteerriioolleess

10. hhiissttaammiinnee--mmeeddiiaatteedd  iinn ppeerrmmeeaabbiilliittyy ooff vveennuulleess
SSyynnoonnyymmss wwiitthh eeddeemmaa --  fflluuiidd iinn tthhee iinntteerrssttiittiiaall ssppaaccee
PPrroossttaaggllaannddiinn ((PPgg)) EE22 -- sseennssiittiizzeess
ssppeecciiaalliizzeedd nneerrvvee eennddiinnggss ttoo tthhee
eeffffeeccttss ooff BBRRAADDYYKKIINNIINN aanndd ootthheerr
ppaaiinn mmeeddiiaattoorrss

11. Pyrogens
(e.g., LPS
from bacteria)
macrophages
perivascular
cells of the
hypothalamu
s
IL-1 and
TNF
 PGE2
 temperature
set point
 cyclooxygenase
activity

12. Pathogenesis ooff iinnffllaammmmaattiioonn
TThhee iinnffllaammmmaattiioonn,, aass ttyyppiiccaall ppaatthhoollooggiiccaall
pprroocceessss,, ccoonnssiissttss ooff tthhrreeee ssttaaggeess::
11sstt iiss tthhee aalltteerraattiioonn ssttaaggee;;
22nndd iiss vviioollaattiioonn ooff mmiiccrroocciirrccuullaattiioonn wwiitthh
eexxuuddaattiioonn aanndd eemmiiggrraattiioonn ooff lleeuuccooccyytteess
iinn tthhee cceenntteerr ooff aann iinnffllaammmmaattiioonn
33rrdd –– pprroolliiffeerraattiioonn..

13. AAlltteerraattiioonn is the first component of
inflammation, which is characterized by the
injury of structurally-functional unit of an
organ.
pprriimmaarryy
Alteration iiss ddiivviiddeedd oonn
sseeccoonnddaarryy
 PPrriimmaarryy alteration is the result of the influence
of the pathological (flogogenic) agent on a
tissue. Metabolic and structural changes arise
therefore.
 SSeeccoonnddaarryy alteration is the self-injury which
takes place under the action of biological
active substances (BAS) which are produced in
consequence of primary alteration.

14. TThhee ssiiggnnss ooff cceellllss ddaammaaggee aarree tthhee ffoolllloowwss::
 tthhee  ррОО22;;
 lliimmiittaattiioonn oorr tteerrmmiinnaattiioonn ooff ОО22 ccoonnssuummppttiioonn bbyy cceellllss;;
 tthhee  ooff ААТТРР aanndd ААDDРР aanndd tthhee  ooff tthhee iinnoorrggaanniicc
pphhoosspphhoorruuss ccoonncceennttrraattiioonn;;
 tthhee iinntteennssiiffiiccaattiioonn ooff ggllyyccoollyyssiiss,, wwhhiicchh ccaauussee tthhee
aaccccuummuullaattiioonn ooff llaaccttiicc aacciidd aanndd ppiirruuvvaattee aacciidd;;
 tthhee  ooff cceellllss ррНН..
TThhee  ooff ААТТРР ccoonncceennttrraattiioonn::
 rreedduucceess tthhee aaccttiivviittyy ooff iioonniicc ppuummppss ooff cceellllss mmeemmbbrraanneess,,
 tthhee ppaarriittyy ooff NNaa,, KK,, CCaa aanndd MMgg iinn ccyyttooppllaassmm iiss vviioollaatteedd,,
 tthhee aaccttiivviittyy ooff bbiioocchheemmiiccaall ssyysstteemmss ooff cceellllss iiss vviioollaatteedd
ttoooo..
 TThheenn ccoonntteenntt ooff wwaatteerr iinn cceellllss cchhaannggeess,, tthhee ssyynntthheessiiss ooff
pprrootteeiinn ,, tthhee ddeennssiittyy ooff ccyyttooppllaassmm rraaiisseess,, tthhee aammoouunntt ooff
НН++ ,, tthhee oouuttlliinneess ooff tthhee cceellll cchhaannggee..
 TThheessee cchhaannggeess aarree rreevveerrssiibbllee!!

15.  MMeeddiiaattoorrss ooff iinnffllaammmmaattiioonn – it is
biologically active substances, which
appear in the place of inflammation and
determine the pathogenesis of
inflammation.
 Distinguish two main groups of mediators
from their origin:
CCeelllluullaarr oorriiggiinn
appear and activated in
different cells
PPllaassmmaattiicc oorriiggiinn
appear in cells, but activated in
plasma of blood
PPrrooiinnffllaammmmaattoorryy AAnnttiiiinnffllaammmmaattoorryy
MMeeddiiaattoorrss

16. TToollll--lliikkee rreecceeppttoorrss ((TTLLRRss))
1. Present on cells of the innate immune system :
 macrophages;
 dendritic cells.
2. Activated by pathogen-associated molecular patterns (PAMPs) that
are commonly shared by microbes
 CD14 (a TLR) on macrophages recognizes lipopolysaccharide (a
PAMP) on the outer membrane of gram-negative bacteria.
3. TLR activation results in upregulation of
NF-kB, a nuclear transcription factor that
activates immune response genes leading
to production of multiple immune
mediators.
4. TLRs are also present on cells of
adaptive immunity (e.g., lymphocytes)
and, hence, play an important role in
mediating chronic inflammation.

17. CCeelllluullaarr mmeeddiiaattoorrss::
 11)) LLyyssoossoommaall ffaaccttoorrss
 22)) PPrroodduuccttss ooff ddeeggrraannuullaattiioonn ooff ttiissssuuee bbaassoopphhiilleess
((bbiiooggeenniicc aammiinnee:: hhiissttaammiinnee,, sseerroottoonniinn))
 33)) DDeerriivvaattiivveess ooff aarraacchhiiddoonniicc aacciidd
 44)) PPeeppttiiddee aanndd pprrootteeiinnss ((lleeuukkookkiinneess,, ccyyttookkiinneess,,
eennzzyymmeess))
 55)) NNeeuurrooppeeppttiiddeess,, nneeuurroommeeddiiaattoorrss ((aaddrreennaalliinn,,
nnoorraaddrreennaalliinnee ((nnoorreeppiinneepphhrriinnee)),, aacceettyyllcchhoolliinnee))..
 66)) OOxxyyggeenn--DDeerriivveedd ffrreeee RRaaddiiccaallss ((OO22--,, HHOO--,,
HH22OO22)).. TThheessee mmeettaabboolliitteess iinnccrreeaasseedd vvaassccuullaarr
ppeerrmmeeaabbiilliittyy,, iinnjjuurreedd ooff cceellllss..
 77)) NNiittrriicc OOxxyyddee ((NNOO)) –– tthhee eennddootthheelliiuumm--ddeerriivveedd
rreellaaxxaattiioonn ffaaccttoorr.. AAllssoo iitt ccaauusseedd ddaammaaggee ooff tthhee
ffoorreeiiggnn aanndd hhoossttss cceellllss..

18. MMeeddiiaattoorrss ooff HHuummoorraall ((ppllaassmmaattiicc)) oorriiggiinn
iinncclluuddeess 33 ggrroouuppss::
PPrroodduuccttss ooff
kkaalllliikkrreeiinn--kkiinniinn
ssyysstteemm
PPrroodduuccttss ooff aaccttiivvaattiinngg ooff
ccooaagguullaattiivvee aanndd
ffiibbrriinnoollyyttiicc ssyysstteemmss ooff
bblloooodd,, bbiiooggeenniicc aammiinneess
((hhiissttaammiinnee,, sseerroottoonniinnee))
PPrroodduuccttss ooff aaccttiivvaattiinngg
ooff ccoommpplleemmeennttss
ssyysstteemm
• HHuummoorraall mediators are characterized by the wwiiddeesspprreeaadd eeffffeeccttss;;
spectrum of their influence is very wide.
• The effects of cceelllluullaarr mmeeddiiaattoorrss are llooccaall..

19. PPrroodduuccttss ooff ttiissssuuee bbaassoopphhiilleess
ddeeggrraannuullaattiioonn
 VVaassooaaccttiivvee aammiinneess
– HHiissttaammiinnee::
¨AArrtteerriiaall vvaassooddiillaattaattiioonn aanndd vveennuullaarr eennddootthheelliiaall cceellll
ccoonnttrraaccttiioonn,, jjuunnccttiioonnaall wwiiddeenniinngg;;
¨RReelleeaasseedd bbyy mmaasstt cceellllss,, bbaassoopphhiillss,, ppllaatteelleettss iinn
rreessppoonnssee ttoo iinnjjuurryy ((ttrraauummaa,, hheeaatt)),, iimmmmuunnee rreeaaccttiioonnss
((IIggEE--mmaasstt cceellll FFccRR)),, aannaapphhyyllaattooxxiinnss ((CC33aa,, CC55aa
ffrraaggmmeennttss)),, ccyyttookkiinneess ((IILL--11,, IILL--88)),, nneeuurrooppeeppttiiddeess,,
lleeuukkooccyyttee--ddeerriivveedd hhiissttaammiinnee--rreelleeaassiinngg ppeeppttiiddeess
– SSeerroottoonniinn::
¨vvaassooddiillaattaattiioonn eeffffeeccttss ssiimmiillaarr ttoo tthhoossee ooff hhiissttaammiinnee;;
¨ppllaatteelleett ddeennssee--bbooddyy ggrraannuulleess;;
¨rreelleeaassee ttrriiggggeerreedd bbyy ppllaatteelleett aaggggrreeggaattiioonn

20. The inflammatory cells—neutrophils and monocytes, contain lysosomal granules
which on release elaborate a variety of mediators of inflammation. These are as
under:
11)) GGrraannuulleess ooff nneeuuttrroopphhiillss.. NNeeuuttrroopphhiillss hhaavvee 33 ttyyppeess ooff
ggrraannuulleess::
PPrriimmaarryy oorr aazzuurroopphhiill
ggrraannuulleess aarree llaarrggee
aazzuurroopphhiill ggrraannuulleess
wwhhiicchh ccoonnttaaiinn ffuunnccttiioonnaallllyy
aaccttiivvee eennzzyymmeess.. TThheessee aarree::
-- mmyyeellooppeerrooxxiiddaassee,,
-- aacciidd hhyyddrroollaasseess,,
-- aacciidd pphhoosspphhaattaassee,,
- llyyssoozzyymmee,,
- ddeeffeennssiinn ((ccaattiioonniicc pprrootteeiinn)),,
-- pphhoosspphhoolliippaassee,,
-- ccaatthheeppssiinn GG,,
- eellaassttaassee,,
- pprrootteeaassee..
SSeeccoonnddaarryy oorr
ssppeecciiffiicc ggrraannuulleess
ccoonnttaaiinn::
- aallkkaalliinnee pphhoosspphhaattaassee,,
- llaaccttooffeerrrriinn,,
- ggeellaattiinnaassee,,
- ccoollllaaggeennaassee,,
- llyyssoozzyymmee,,
- vviittaammiinn--BB1122 bbiinnddiinngg
pprrootteeiinnss,,
- ppllaassmmiinnooggeenn aaccttiivvaattoorr..
TTeerrttiiaarryy
ggrraannuulleess oorr
CC ppaarrttiicclleess
ccoonnttaaiinn::
- ggeellaattiinnaassee,,
- aacciidd hhyyddrroollaasseess..

21. 22)) GGrraannuulleess ooff mmoonnooccyytteess aanndd ttiissssuuee
mmaaccrroopphhaaggeess..
TThheessee cceellllss oonn ddeeggrraannuullaattiioonn aallssoo rreelleeaassee
mmeeddiiaattoorrss ooff iinnffllaammmmaattiioonn lliikkee::
- aacciidd pprrootteeaasseess,,
- ccoollllaaggeennaassee,,
- eellaassttaassee,,
- ppllaassmmiinnooggeenn aaccttiivvaattoorr..
HHoowweevveerr,, tthheeyy aarree mmoorree aaccttiivvee iinn cchhrroonniicc
iinnffllaammmmaattiioonn tthhaann aaccttiinngg aass mmeeddiiaattoorrss ooff aaccuuttee
iinnffllaammmmaattiioonn..

22. MMoonnooccyytteess aanndd mmaaccrroopphhaaggeess

23. DDeerriivvaattiivveess ooff AArraacchhiiddoonniicc AAcciidd
AArraacchhiiddoonniicc aacciidd mmeettaabboolliitteess
((eeiiccoossaannooiiddss))
 CORTICOSTEROIDS
 ☼CCyyccllooooxxyyggeennaassee pprroodduucceess
pprroossttaaggllaannddiinnss ((PPGG))..
 aa.. PPGGII22,, PPGGDD22 aanndd PPGGEE22 mmeeddiiaattee
vvaassooddiillaattiioonn aanndd iinnccrreeaasseedd vvaassccuullaarr
 ppeerrmmeeaabbiilliittyy..
 bb.. PPGGEE22 aallssoo mmeeddiiaatteess ppaaiinn..
 ☼ LLiippooxxyyggeennaassee pprroodduucceess
lleeuukkoottrriieenneess ((LLTT))..
 aa.. LLTTBB44,, aattttrraaccttss aanndd aaccttiivvaatteess
nneeuuttrroopphhiillss..
 bb.. LLTTCC44,, LLTTDD44,, aanndd LLTTEE44 ((ssllooww
rreeaaccttiinngg ssuubbssttaanncceess ooff aannaapphhyyllaaxxiiss))
mmeeddiiaattee vvaassooccoonnssttrriiccttiioonn,,
bbrroonncchhoossppaassmm,, aanndd iinnccrreeaasseedd
vvaassccuullaarr ppeerrmmeeaabbiilliittyy..
 CCOOXX bblloocckkeedd bbyy aassppiirriinn aanndd NNSSAAIIDDSS
PPAAFF ((ppllaatteelleett aaccttiivvaattiinngg ffaaccttoorr))
DDeerriivveedd aallssoo ffrroomm cceellll mmeemmbbrraannee
pphhoosspphhoolliippiidd,, ccaauusseess vvaassooddiillaattiioonn,,
iinnccrreeaasseedd vvaassccuullaarr ppeerrmmeeaabbiilliittyy,,
iinnccrreeaasseess lleeuukkooccyyttee aaddhheessiioonn
((iinntteeggrriinn ccoonnffoorrmmaattiioonn))
NSAIDs


24. CYCLOOXYGENASE
LIPOOXYGENASE

25. PPeeppttiiddee aanndd PPrrootteeiinnss
 CCyyttookkiinneess aarree ppoollyyppeeppttiiddee ssuubbssttaanncceess pprroodduucceedd bbyy aaccttiivvaatteedd
llyymmpphhooccyytteess ((llyymmpphhookkiinneess)) aanndd aaccttiivvaatteedd mmoonnooccyytteess ((mmoonnookkiinneess))..
 IILL--11,, TTNNFF--a ((ffoorrmmeedd bbyy aaccttiivvaatteedd mmaaccrroopphhaaggeess)) aanndd
 TTNNFF--b,, IIFFNN--g ((pprroodduucceedd bbyy aaccttiivvaatteedd TT cceellllss)) aarree eessppeecciiaallllyy iimmppoorrttaanntt iinn
iinnffllaammmmaattiioonn..
 TThhee aaccttiioonnss ooff vvaarriioouuss ccyyttookkiinneess aass mmeeddiiaattoorr ooff iinnffllaammmmaattiioonn aarree aass uunnddeerr::
 11)) IILL--11 aanndd TTNNFF--αα,, TTNNFF--ββ iinndduuccee eennddootthheelliiaall eeffffeeccttss iinn tthhee ffoorrmm
ooff iinnccrreeaasseedd lleeuuccooccyyttee aaddhheerreennccee,, tthhrroommbbooggeenniicciittyy,, eellaabboorraattiioonn ooff ootthheerr
ccyyttookkiinneess,, ffiibbrroobbllaassttiicc pprroolliiffeerraattiioonn aanndd aaccuuttee pphhaassee rreeaaccttiioonnss..
 22)) IIFFNN--γγ ccaauusseess aaccttiivvaattiioonn ooff mmaaccrroopphhaaggeess aanndd nneeuuttrroopphhiillss aanndd
iiss aassssoocciiaatteedd wwiitthh ssyynntthheessiiss ooff nniittrriicc aacciidd ssyynntthhaassee..
 33)) CChheemmookkiinneess aarree aa ffaammiillyy ooff cchheemmooaattttrraaccttaannttss ffoorr iinnffllaammmmaattoorryy
cceellllss ((aass ddiissccuusssseedd aabboovvee)) aanndd iinncclluuddee::
 IILL--88 cchheemmoottaaccttiicc ffoorr nneeuuttrroopphhiillss;;
 ppllaatteelleett ffaaccttoorr--44 cchheemmoottaaccttiicc ffoorr nneeuuttrroopphhiillss,, mmoonnooccyytteess aanndd eeoossiinnoopphhiillss;;
 MMCCPP--11 cchheemmoottaaccttiicc ffoorr mmoonnooccyytteess;;
 eeoottaaxxiinn cchheemmoottaaccttiicc ffoorr eeoossiinnoopphhiillss..

28. NNeeuurrooppeeppttiiddeess
• AAnnootthheerr ccllaassss ooff vvaassooaaccttiivvee aammiinneess iiss
ttaacchhyykkiinniinn nneeuurrooppeeppttiiddeess,, ssuucchh aass::
• ssuubbssttaannccee PP,,
• nneeuurrookkiinniinn AA,,
• vvaassooaaccttiivvee iinntteessttiinnaall ppoollyyppeeppttiiddee((VVIIPP)),,
• ssoommaattoossttaattiinn..
• TThheessee ssmmaallll ppeeppttiiddeess aarree pprroodduucceedd iinn tthhee cceennttrraall aanndd
ppeerriipphheerraall nneerrvvoouuss ssyysstteemmss..
• TThhee mmaajjoorr pprrooiinnffllaammmmaattoorryy aaccttiioonnss ooff tthheessee
nneeuurrooppeeppttiiddeess iiss aass ffoolllloowwss::
• aa)) IInnccrreeaasseedd vvaassccuullaarr ppeerrmmeeaabbiilliittyy..
• bb)) TTrraannssmmiissssiioonn ooff ppaaiinn ssttiimmuullii..
• cc)) MMaasstt cceellll ddeeggrraannuullaattiioonn..

29. NNiittrriicc OOxxiiddee ((NNOO))
sshhoorrtt--aaccttiinngg ssoolluubbllee ffrreeee--rraaddiiccaall ggaass
wwiitthh mmaannyy ffuunnccttiioonnss
PPrroodduucceedd bbyy eennddootthheelliiaall cceellllss,,
mmaaccrroopphhaaggeess,, ccaauusseess::
VVaassccuullaarr ssmmooootthh
mmuussccllee rreellaaxxaattiioonn
aanndd vvaassooddiillaattiioonn
KKiillllss mmiiccrroobbeess iinn
aaccttiivvaatteedd
mmaaccrroopphhaaggeess
CCoouunntteerraaccttss
ppllaatteelleett aaddhheessiioonn,,
aaggggrreeggaattiioonn,, aanndd
ddeeggrraannuullaattiioonn

30. HHuummoorraall MMeeddiiaattoorrss
 TThheerree aarree tthhrreeee mmoosstt iimmppoorrttaanntt bblloooodd ssyysstteemmss,, wwhhiicchh ppllaayy
mmaaiinn rroollee dduurriinngg iinnffllaammmmaattiioonn:: kkiinniinneess,,
hheemmoossttaassiiss//ffiibbrriinnoollyyssiiss aanndd ccoommpplleemmeenntt’’ss ssyysstteemmss..
 TThhee ХХIIII ffaaccttoorr ooff bblloooodd ccooaagguullaattiioonn aaccttiivvaatteess ddeerriivvaattiioonn
ssuucchh kkiinniinneess aass tthhee bbrraaddyykkiinniinnee aanndd kkaalllliiddiinnee..
 TThheeiirr mmaaiinn eeffffeeccttss aarree::
Ãppaaiinn,,
Ãddiillaattaattiioonn ooff vveesssseellss,,
Ãrriissee ooff vvaassccuullaarr wwaallll ppeerrmmeeaabbiilliittyy,,
Ãaaccttiivvaattiioonn ooff hheemmoossttaassiicc aanndd ffiibbrriinnoollyyssiiss ssyysstteemmss..
 TThhee ssyysstteemm ooff hheemmoossttaassiiss aanndd ffiibbrriinnoollyyssiiss ddiirreeccttllyy ppaarrttiicciippaattee
iinn tthhee ggeenneerraattiioonn ooff hhiigghhllyy aaccttiivvee mmeeddiiaattoorrss..
 TThhee aappppeeaarraannccee ooff ffiibbrriinnooppeeppttiiddeess pprroommootteess tthhee iinnccrreeaassee
ooff mmiiccrroovveesssseellss ppeerrmmeeaabbiilliittyy,, aaccttiivvaattiioonn ooff
cchheemmoottaaxxiiss.. PPllaassmmiinnee ppllaayyss tthhee mmaaiinn rroollee iinn tthhee ssyysstteemm ooff
ffiibbrriinnoollyyssiiss;; iitt pprroommootteess tthhee ddeerriivvaattiioonn ooff bbiioollooggiiccaall aaccttiivvee
ssuubbssttaanncceess,, wwhhiicchh iinnccrreeaassee ooff vveesssseellss ppeerrmmeeaabbiilliittyy..

31. 1. Inactive proinflammatory protein produced in
liver
2. Activated upon exposure to subendothelial or
tissue collagen; in turn, activates:
 I. Coagulation and fibrinolytic systems
 II. Complement
 III. Kinin system — Kinin cleaves high-molecular-
weight kininogen (HMWK) to
bradykinin, which mediates vasodilation and
increased vascular permeability (similar to
histamine), as well as pain.

33. KKiinniinn ssyysstteemm
• Leads to formation of bbrraaddyykkiinniinn from
cleavage of precursor
• Vascular permeability
– Arteriolar dilation
– Non-vascular smooth muscle contraction
(e.g., bronchial smooth muscle)
– Causes pain
– Rapidly inactivated (kininases)

34. CCoommpplleemmeenntt ssyysstteemm
 TThhee ssyysstteemm ooff ccoommpplleemmeenntt iiss aa ggrroouupp ooff 2200 ppllaassmmaa pprrootteeiinnss
((CC1--CC99))..
 CCoommppoonneennttss CC1--CC99 pprreesseenntt iinn iinnaaccttiivvee ffoorrmm..
 TThheeiirr mmaaiinn ffuunnccttiioonn iiss tthhee ddeessttrruuccttiioonn ooff aalliieenn aanndd oowwnn
cchhaannggeedd cceellllss..
 AAccttiivvaatteedd vviiaa ccllaassssiicc ((CC1)) oorr aalltteerrnnaattiivvee ((CC33)) ppaatthhwwaayyss ttoo
ggeenneerraattee MMAACC ((CC55 –– CC99)) tthhaatt ppuunncchh hhoolleess iinn mmiiccrroobbee
mmeemmbbrraanneess
 AAccttiivvaatteedd СС22 ooppeerraatteess aass kkiinniinneess;;
 СС33 rraaiisseess vvaassccuullaarr ppeerrmmeeaabbiilliittyy aanndd ssttiimmuullaatteess tthhee mmoottiioonn ooff
pphhaaggooccyytteess;;
 СС55 hhaass pprrooppeerrttiieess ooff СС33 ((bbuutt iiss mmoorree aaccttiivvee)) aanndd ssttiimmuullaatteess
tthhee sseelleeccttiioonn ooff lleeuuccooccyytteess ooff llyyssoossoommiicc eennzzyymmeess;;
 СС55 ssttiimmuullaatteess tthhee sspplliittttiinngg ooff aarraacchhiiddoonniicc aacciidd aanndd tthhee
ssyynntthheessiiss ooff lleeuuccoottrriieennss,, pprroommootteess tthhee ffoorrmmiinngg ooff ooxxyyggeenn
rraaddiiccaallss aanndd hhyyddrrooppeerrooxxiiddeess ooff lliippiiddss;;
 СС55bb--СС99 ((MMAACC)) iiss pprroovviiddeedd bbyy tthhee rreeaaccttiioonnss ooff aalliieenn aanndd oowwnn
cceellllss llyyssiiss..

35. CC33aa,, CC55aa –– aannaapphhyyllaattooxxiinnss  vvaassccuullaarr ppeerrmmeeaabbiilliittyy//vvaassooddiillaattiioonn ((vviiaa
hhiissttaammiinnee)),, mmaasstt cceellll ddeeggrraannuullaattiioonn
CC55aa –– cchheemmoottaaccttiicc ffoorr PPMMNN,, mmoonnooccyytteess,, bbaassoopphhiillss,, iinnccrreeaassee
aaddhheessiioonn ttoo eennddootthheelliiuumm ((aaccttiivvaatteess WWBBCC)),, iinnccrreeaasseess iinntteeggrriinn aavviiddiittyy
CC33bb,, CC33bbii –– aass aann ooppssoonniinn,, iinnccrreeaasseess pphhaaggooccyyttoossiiss

38. DDiissttuurrbbaannccee ooff tthhee mmiiccrroocciirrccuullaattiioonn iinn
tthhee iinnffllaammmmaattiioonn aarreeaa
 The ffiirrsstt ssttaaggee is the sshhoorrtt--tteerrmm ssppaassmm of vessels (arterioles),
 the sseeccoonndd is the aarrtteerriiaall hhyyppeerreemmiiaa,
 the tthhiirrdd ssttaaggee is the vveennoouuss hhyyppeerreemmiiaa,
 the ffoouurrtthh ssttaaggee is the pprreessttaassiiss, and the ssttaassiiss is the ffiifftthh ssttaaggee.
 1. Irrespective of the type of injury, immediate vascular response is of
transient vasoconstriction of arterioles. With mild form of injury, the
blood flow may be re-established in 3-5 seconds while with more severe
injury
 2. Next follows persistent progressive vasodilatation which involves
mainly the arterioles, but to a lesser extent, affects other components
of the microcirculation like venules and capillaries. This change is
obvious within half an hour of injury. Vasodilatation results in increased
blood volume in microvascular bed of the area, which is responsible for
redness and warmth at the site of acute inflammation the
vvaassooccoonnssttrriiccttiioonn mmaayy llaasstt ffoorr aabboouutt 55 mmiinnuutteess..

39.  3. PPrrooggrreessssiivvee vvaassooddiillaattaattiioonn,, iinn ttuurrnn,, mmaayy eelleevvaattee tthhee llooccaall hhyyddrroossttaattiicc
pprreessssuurree rreessuullttiinngg iinn ttrraannssuuddaattiioonn ooff fflluuiidd iinnttoo tthhee eexxttrraacceelllluullaarr ssppaaccee..
TThhiiss iiss rreessppoonnssiibbllee ffoorr sswweelllliinngg aatt tthhee llooccaall ssiittee ooff aaccuuttee iinnffllaammmmaattiioonn..
 44.. SSlloowwiinngg oorr ssttaassiiss ooff mmiiccrroocciirrccuullaattiioonn ffoolllloowwss wwhhiicchh ccaauusseess iinnccrreeaasseedd
ccoonncceennttrraattiioonn ooff rreedd cceellllss,, aanndd tthhuuss,, rraaiisseedd bblloooodd vviissccoossiittyy..
 5.. SSttaassiiss oorr sslloowwiinngg iiss ffoolllloowweedd bbyy lleeuukkooccyyttiicc mmaarrggiinnaattiioonn oorr ppeerriipphheerraall
oorriieennttaattiioonn ooff lleeuukkooccyytteess ((mmaaiinnllyy nneeuuttrroopphhiillss)) aalloonngg tthhee vvaassccuullaarr eennddootthheelliiuumm..
TThhee lleeuukkooccyytteess ssttiicckk ttoo tthhee vvaassccuullaarr eennddootthheelliiuumm bbrriieeffllyy,, aanndd tthheenn mmoovvee aanndd
mmiiggrraattee tthhrroouugghh tthhee ggaappss bbeettwweeeenn tthhee eennddootthheelliiaall cceellllss iinnttoo tthhee eexxttrraavvaassccuullaarr
ssppaaccee.. TThhiiss pprroocceessss iiss kknnoowwnn aass eemmiiggrraattiioonn ((ddiissccuusssseedd llaatteerr iinn ddeettaaiill))..

40. Fluid interchange bbeettwweeeenn bblloooodd aanndd
eexxttrraacceelllluullaarr fflluuiidd ((EECCFF))..
((HHPP == hhyyddrroossttaattiicc pprreessssuurree,, OOPP == oossmmoottiicc
pprreessssuurree))..
 TThhee aappppeeaarraannccee ooff iinnffllaammmmaattoorryy
ooeeddeemmaa dduuee ttoo iinnccrreeaasseedd vvaassccuullaarr
ppeerrmmeeaabbiilliittyy ooff mmiiccrroovvaassccuullaarr bbeedd iiss
eexxppllaaiinneedd oonn tthhee bbaassiiss ooff SSttaarrlliinngg’’ss
hhyyppootthheessiiss.. IInn nnoorrmmaall
cciirrccuummssttaanncceess,, tthhee fflluuiidd bbaallaannccee iiss
mmaaiinnttaaiinneedd bbyy ttwwoo ooppppoossiinngg sseettss ooff
ffoorrcceess::
 11)) FFoorrcceess tthhaatt ccaauussee oouuttwwaarrdd
mmoovveemmeenntt ooff fflluuiidd ffrroomm
mmiiccrroocciirrccuullaattiioonn aarree iinnttrraavvaassccuullaarr
hhyyddrroossttaattiicc pprreessssuurree aanndd ccoollllooiidd oossmmoottiicc
pprreessssuurree ooff iinntteerrssttiittiiaall fflluuiidd..
 22)) FFoorrcceess tthhaatt ccaauussee iinnwwaarrdd
mmoovveemmeenntt ooff iinntteerrssttiittiiaall fflluuiidd iinnttoo
cciirrccuullaattiioonn aarree iinnttrraavvaassccuullaarr ccoollllooiidd
oossmmoottiicc pprreessssuurree aanndd hhyyddrroossttaattiicc
pprreessssuurree ooff iinntteerrssttiittiiaall fflluuiidd..

41. Mechanism Microvasculature Response Type Pathogenesis Examples
Endothelial cell
Immediate transient
1 contraction Venules (15-30 min)
Histamine,
bradykinin, others Mild thermal injury
2 Endothelial cell
retraction Venules
Somewhat delayed (in
4-6 hrs) prolonged (for
24 hrs or more)
IL-1, TNF-α In vitro only
3 Direct endothelial
cell injury
Arterioles, venules,
capillaries
Immediate prolonged
(hrs to days), or
delayed (2-12 hrs)
prolonged (hrs to
days)
Cell necrosis and
detachment
Moderate to severe
burns, severe
bacterial infection,
radiation injury
4
Leukocyte-mediated
endothelial injury
Venules, capillaries Delayed, prolonged Leukocyte
activation
Pulmonary venules
and capillaries
5 Neovascularisation All levels Any type
Angiogenesis,
VEGF (vascular
endothelial
growth factor)
Healing, tumors

42. EExxuuddaattiivvee pprroocceesssseess
The increase
of vascular
wall
permeability
provokes
exudation
(penetration of
a liquid from
the blood into
the tissue),
emigration of
leucocytes.
The
permeability of
microvessels
increases first
of all
(especially of
venules).

43.  There are three ways penetration of fluid through the vessel wall
(exudation).
 The 1st way is interendotelial (between nearby endotheliocytes).
Histamine promotes contraction of endothelial cells, the slots between
nearby endotheliocytes extend, and basal membrane is exposed.
 The 2nd way of exudation is transendotelial (through the
endoteliocytes cytoplasm). Vesicles pinocytosis activity (the catch of
fluid) of the endoteliocytes increases. The blood plasma is inside
vesicles, which move through the cell and some time form channels.
Various substances
can pass without any
control through
channels
(microvesicle
transport).
 The 3rd way of
the exudation is the
vessels wall area,
where are injured endoteliocytes.

44.  The main cause of the exudation is mediators of
inflammation, but amplifying disorder of the
metabolism, the injury cells and leucocytes promotes
other pathological mechanisms, which increase
vascular permeability.
 They are lysosomes hydrolytic enzymes of various
phagocytes and parenchimal cells (ccoollllaaggeennaassee,,
eellaassttaassee) and bacterial enzymes (hhyyaalluurroonniiddaassee),
llaaccttiicc aacciidd aanndd ppiirruuvvaattee aacciidd, other non-oxidated
substances, which are the result of tissues hypoxia,
adenosine, Н+ and K+, especially during the
decrease of Са2+ level. First of all albumins, than
globulins and fibrinogen, which promotes the
formation of fibrins clots, penetrate outside the
vessels.

45. TTrraannssuuddaattee ––
iiss nnoo
iinnffllaammmmaattoorryy
eeffffuussiioonn..

46. EExxuuddaattee kkiinnddss
The inflammation is named the eexxuuddaattiivvee if this
component is expressed stronger than others. The
exudate type determines type of an inflammation.
There are next types of the exudates and inflammation:
 serous,
 fibrinous,
 purulent,
 decaying,
 hemorrhagic
 combination.
The serous inflammation develops in mucous and
serous coats, interstitial tissue, skin, and kidneys
glomes capsules. The amount of cells in the serous
exudate is not large.

48.  The fibrinous exudate
contains a plenty of
fibrinogen, which forms clots
of ffiibbrriinn iinn ttiissssuueess.
 Such inflammation occurs
when an organism is
affected by corinebacterium
diphtheriae, pneumococcus,
Fridlander's bacillus,
Frencel's diplococcus,
streptococcus, and
mycobacterium of
tuberculosis.
 Such type of an
inflammation occurs on
mucous or serous coats
more often.
Porcine Heart/Pericardium - fibrinous exudate (Mulberry Heart Disease)

49.  The causes of purulent
inflammation are staphylococcus,
streptococcus, gonococcus,
meningococcus, and Frenkel’s
diplococcus.
 Purulent exudate consists of
many viable leukocytes and
purulent bodies (perishing
leukocytes), cells detritus,
microorganisms, plenty of proteins
(especially globulines)

50. • The decaying inflammation develops after the
invasion of decaying microflora into the purulent
inflammation site. During this type of inflammation
necrosis of injurious tissues progresses, the
inflammation area doesn’t localize, and this provokes
the arrival of alien and toxic products into vessels and
the development of intoxication due to which the
patients usually dies.

51.  TThhee hheemmoorrrrhhaaggiicc iinnffllaammmmaattiioonn,,
aass tthhee ffoorrmm ooff tthhee sseerroouuss,, tthhee
ffiibbrriinnoouuss oorr tthhee ppuurruulleenntt iinnffllaammmmaattiioonn,,
iiss cchhaarraacctteerriizzeedd bbyy eerryytthhrrooccyytteess
iimmppuurriittyy ttoo tthhee eexxuuddaattee ((SSiibbeerriiaann
uullcceerr,, nnaattuurraall ssmmaallllppooxx,, iinnfflluueennzzaa))..

52.  TThhee ccoommbbiinnaattiioonn
ffoorrmmss ooff iinnffllaammmmaattiioonn
aarree cchhaarraacctteerriizzeedd bbyy
ccoonnnneeccttiioonn ooff oonnee ttyyppee
ooff eexxuuddaattee ttoo aannootthheerr..
AAnnyy ccoommbbiinnaattiioonnss aarree
ppoossssiibbllee..
 SSuucchh ffoorrmmss uussuuaallllyy
ddeevveelloopp aass tthhee rreessuulltt
ooff ccoonnnneeccttiioonn ooff aa nneeww
iinnffeeccttiioonn ttoo tthhee llaassttiinngg
pprroocceessss.. TThhee ttiissssuueess
ddaammaaggee aanndd tthhee
pprroocceessss ooff
iinnffllaammmmaattiioonn ccaauussee
tthhee rreessttoorriinngg ooff bbrrookkeenn
ssttrruuccttuurree aanndd ffuunnccttiioonn
((rreeppaarraattiivvee
rreeggeenneerraattiioonn))..

53. CChhrroonniicc OOsstteeoommyyeelliittiiss

54.  TThhee uunniiqquuee ffeeaattuurree ooff tthhee
iinnffllaammmmaattoorryy pprroocceessss iiss tthhee
rreeaaccttiioonn ooff bblloooodd vveesssseellss,, lleeaaddiinngg
ttoo tthhee aaccccuummuullaattiioonn ooff fflluuiidd aanndd
lleeuukkooccyytteess iinn eexxttrraavvaassccuullaarr
ttiissssuueess..

55. IInn mmoosstt ccaasseess ooff aaccuuttee iinnffllaammmmaattiioonn nneeuuttrroopphhyylleess
eemmmmiiggrraattee tthhee ffiirrsstt ((tthhaatt pprroocceessss llaassttss 66--2244 hhoouurrss))..
IInn 2244--4488 hhoouurrss mmoonnooccyytteess eemmiiggrraattee mmoosstt aaccttiivveellyy..
LLyymmpphhooccyytteess eemmiiggrraattee aa lliittttllee bbiitt llaatteerr..
LLyymmpphhooccyytteess eemmmmiiggrraattee ffiirrsstt ttiimmee dduurriinngg vviirruuss
iinnffeeccttiioonn aanndd ttuubbeerrccuulloossiiss,, aanndd eeoossiinnoopphhiilleess –– dduurriinngg
aalllleerrggiicc rreeaaccttiioonnss..
LLeeuukkooccyytteess rreegguullaattee ooff tthhee cceellllss ccooooppeerraattiioonn aanndd
ddeelleettee tthhee aalliieenn aaggeennttss oorr tthhee ddeettrriittuuss ooff ddeeffeeccttiivvee
ttiissssuueess..
TThhee nneeuuttrroopphhiilleess ((mmiiccrroopphhaaggeess)) ddeessttrrooyy ppaatthhoollooggiiccaall
aaggeennttss dduuee ttoo tthhee ffoolllloowwiinngg pprrooppeerrttiieess::
§ tthhee aabbssoorrppttiioonn ooff tthhee ffoorreeiiggnn aaggeenntt ((pphhaaggooccyyttoossiiss)),,
§ tthhee mmiiccrroobbiiccyyddiittyy aanndd ccyyttoottooxxiicciittyy ((tthheessee aarree tthhee
mmeecchhaanniissmmss ooff tthhee ffoorreeiiggnn aaggeenntt ddeessttrrooyy bbyy ssuucchh
bbiiooooxxiiddaannttss aass ssuuppeerrooxxiiddee aanniioonnss,, hhyyddrrooxxyyll-- rraaddiiccaallss,,
ssiinngglleett ooxxyyggeenn,, ppeerrooxxiiddee)),,
§ tthhee iinnttrraa-- aanndd eexxttrraacceelllluullaarr llyyssiiss..

56. SStteepp 11 —— MMaarrggiinnaattiioonn
11.. VVaassooddiillaattiioonn sslloowwss bblloooodd ffllooww iinn ppoossttccaappiillllaarryy vveennuulleess..
22.. CCeellllss mmaarrggiinnaattee ffrroomm cceenntteerr ooff ffllooww ttoo tthhee ppeerriipphheerryy..
SStteepp 22 —— RRoolllliinngg
11.. SSeelleecctt iinn ""ssppeeeedd bbuummppss"" aarree uupprreegguullaatteedd oonn eennddootthheelliiaall cceellllss..
aa)) PP--sseelleeccttiinn rreelleeaassee ffrroomm WWeeiibbeell--PPaallaaddee bbooddiieess iiss
mmeeddiiaatteedd bbyy hhiissttaammiinnee..
bb)) EE--sseelleeccttiinn iiss iinndduucceedd bbyy TTNNFF aanndd IILL--11..
22.. SSeelleeccttiinnss bbiinndd ssiiaallyyllaatteedd ccaarrbboohhyyddrraattee ggrroouuppss rreellaatteedd ttoo tthhee
LLeewwiiss XX oonn lleeuukkooccyytteess..
33.. IInntteerraaccttiioonn rreessuullttss iinn rroolllliinngg ooff lleeuukkooccyytteess aalloonngg vveesssseell wwaallll

57. SStteepp 33 —— AAddhheessiioonn
11.. CCeelllluullaarr aaddhheessiioonn mmoolleeccuulleess ((IICCAAMM aanndd VVCCAAMM)) aarree
uupprreegguullaatteedd oonn eennddootthheelliiuumm bbyy TTNNFF aanndd IILL--11
22.. IInntteeggrriinnss aarree uupprreegguullaatteedd oonn lleeuukkooccyytteess bbyy CC55aa aanndd LLttBB44
33.. IInntteerraaccttiioonn bbeettwweeeenn CCAAMMss aanndd iinntteeggrriinnss rreessuullttss iinn ffiirrmm aaddhheessiioonn ooff
lleeuukkooccyytteess ttoo tthhee vveesssseell wwaallll,,
44.. LLeeuukkooccyyttee aaddhheessiioonn ddeeffiicciieennccyy iiss mmoosstt ccoommmmoonnllyy dduuee ttoo aann aauuttoossoommaall
rreecceessssiivvee ddeeffeecctt ooff iinntteeggrriinnss ((CCDD1188 ssuubbuunniitt))..
• LLAADD ttyyppee 11 iiss aa ddeeffiicciieennccyy ooff CCDD1111 aa::CCDD1188 ((LFA-1 and Mac-1 subunit defects lead
to impaired adhesion))
• LLAADD ttyyppee 22 iiss aa ddeeffiicciieennccyy ooff aa sseelleeccttiinn tthhaatt bbiinnddss nneeuuttrroopphhiillss ((Absence of sialyl-
Lewis X, and defect in E- and P-selectin sugar epitopes))..
• CClliinniiccaall ffeeaattuurreess iinncclluuddee::
• DDeellaayyeedd sseeppaarraattiioonn ooff tthhee uummbbiilliiccaall ccoorrdd ((~~11 mmoonntthh)),, ((neutrophil enzymes are
important in cord separation))
• IInnccrreeaasseedd cciirrccuullaattiinngg nneeuuttrroopphhiillss ((dduuee ttoo iimmppaaiirreedd aaddhheessiioonn ooff mmaarrggiinnaatteedd ppooooll ooff
lleeuukkooccyytteess)),,
• rreeccuurrrreenntt bbaacctteerriiaall iinnffeeccttiioonnss tthhaatt llaacckk ppuuss ffoorrmmaattiioonn ((severe gingivitis, poor wound
healing)

59. SStteepp 44 —— TTrraannssmmiiggrraattiioonn ((ddiiaappeeddeessiiss)) aanndd CChheemmoottaaxxiiss
11.. LLeeuukkooccyytteess ttrraannssmmiiggrraattee aaccrroossss tthhee eennddootthheelliiuumm ooff
ppoossttccaappiillllaarryy vveennuulleess aanndd mmoovvee ttoowwaarrdd cchheemmiiccaall aattttrraaccttaannttss
((cchheemmoottaaxxiiss))..
22.. NNeeuuttrroopphhiillss aarree aattttrraacctteedd bbyy bbaacctteerriiaall pprroodduuccttss,, IILL--88,, CC55aa,,
aanndd LLttBB44..
SStteepp 55 —— PPhhaaggooccyyttoossiiss
11.. CCoonnssuummppttiioonn ooff ppaatthhooggeennss oorr nneeccrroottiicc ttiissssuuee;;
22.. PPhhaaggooccyyttoossiiss iiss eennhhaanncceedd bbyy
ooppssoonniinnss ((IIggGG aanndd CC33bb))..
33.. PPsseeuuddooppooddiiaass eexxtteenndd ffrroomm
lleeuukkooccyytteess ttoo ffoorrmm pphhaaggoossoommeess,, wwhhiicchh
aarree iinntteerrnnaalliizzeedd aanndd mmeerrggee wwiitthh
llyyssoossoommeess ttoo pprroodduuccee
pphhaaggoollyyssoossoommeess..

60. Phagocytosis and
Degranulation
• Once at site of
injury, leukocytes:
– Recognize and
attach
– Engulf (form
phagocytic vacuole)
– Kill (degrade)
1. Adhesion
(chemotaxis)
2. Attachment
3. Engulfment
4. Digestion

61. H Chediak-Hiiggaasshhii ssyynnddrroommee iiss aa pprrootteeiinn
ttrraaffffiicckkiinngg ddeeffeecctt ((mmiiccrroottuubbuullaarr ddeeffeecctt)),,
aauuttoossoommaall rreecceessssiivvee,, cchhaarraacctteerriizzeedd bbyy
iimmppaaiirreedd pphhaaggoollyyssoossoommee ffoorrmmaattiioonn..
CClliinniiccaall ffeeaattuurreess iinncclluuddee
11..  rriisskk ooff ppyyooggeenniicc iinnffeeccttiioonnss
22.. NNeeuuttrrooppeenniiaa ((dduuee ttoo iinnttrraammeedduullllaarryy
ddeeaatthh ooff nneeuuttrroopphhiillss))
33.. GGiiaanntt ggrraannuulleess iinn lleeuukkooccyytteess ((dduuee ttoo
ffuussiioonn ooff ggrraannuulleess aarriissiinngg ffrroomm tthhee GGoollggii
aappppaarraattuuss))
44.. DDeeffeeccttiivvee pprriimmaarryy hheemmoossttaassiiss ((dduuee ttoo
aabbnnoorrmmaall ddeennssee ggrraannuulleess iinn ppllaatteelleettss))
55.. AAllbbiinniissmm ((mmeellaannooccyytteess ccaann’’tt rreelleeaassee
mmeellaanniinn ffoorr cceerraattiinnooccyytteess))
66.. PPeerriipphheerraall nneeuurrooppaatthhyy

62. SStteepp 66 —— DDeessttrruuccttiioonn ooff pphhaaggooccyyttoosseedd mmaatteerriiaall
11.. OO22--ddeeppeennddeenntt kkiilllliinngg iiss tthhee mmoosstt eeffffeeccttiivvee mmeecchhaanniissmm..
22.. HHOOCCll ggeenneerraatteedd bbyy ooxxiiddaattiivvee bbuurrsstt iinn pphhaaggoollyyssoossoommeess
ddeessttrrooyyss pphhaaggooccyyttoosseedd mmiiccrroobbeess..
11)) OO22 iiss ccoonnvveerrtteedd ttoo OO22▪‾‾
bbyy NNAADDPPHH ooxxiiddaassee
((ooxxiiddaattiivvee bbuurrsstt!!))..
PPoossiittiivvee NNBBTT tteesstt ((bblluuee))..
22)) OO22▪‾‾ iiss ccoonnvveerrtteedd ttoo HH22OO22
bbyy ssuuppeerrooxxiiddee ddiissmmuuttaassee
((SSOODD))..
33)) HH22OO22 iiss ccoonnvveerrtteedd ttoo
HHOOCCll▪ ((bblleeaacchh)) bbyy
mmyyeellooppeerrooxxiiddaassee ((MMPPOO))..

63.  CGD is characterized bbyy ppoooorr OO22--ddeeppeennddeenntt kkiilllliinngg..
11)).. DDuuee ttoo NNAADDPPHH ooxxiiddaassee ddeeffeecctt ;; XX--lliinnkkeedd oorr aauuttoossoommaall rreecceessssiivvee;;
22)).. LLeeaaddss ttoo rreeccuurrrreenntt iinnffeeccttiioonn aanndd ggrraannuulloommaa ffoorrmmaattiioonn wwiitthh ccaattaallaassee--
ppoossiittiivvee oorrggaanniissmmss,, ppaarrttiiccuullaarrllyy::
SSttaapphhyyllooccooccccuuss aauurreeuuss,, PPsseeuuddppmmoonnaass cceeppaacciiaa,,
 SSeerrrraattiiaa mmaarrcceesscceennss,, NNooccaarrddiiaa,, aanndd AAssppeerrggiilllluuss
33)).. NNiittrroobbiiuuee tteettrraazzoolliiuumm tteesstt ((NNBBTT)) iiss uusseedd ttoo ssccrreeeenn ffoorr CCGGDD.. LLeeuukkooccyytteess
aarree iinnccuubbaatteedd wwiitthh NNBBTT ddyyee,, wwhhiicchh ttuurrnnss bblluuee iiff NNAADDPPHH ooxxiiddaassee ccaann
ccoonnvveerrtt OO22 ttoo OO22▪‾‾,, bbuutt rreemmaaiinnss ccoolloorrlleessss iiff NNAADDPPHH ooxxiiddaassee iiss ddeetteeccttiivvee..

64.  RReessuullttss iinn ddeeffeeccttiivvee
ccoonnvveerrssiioonn ooff HH22OO22,, ttoo HHOOCCII▪..
 11))..  rriisskk ffoorr CCaannddiiddaa iinnffeeccttiioonnss
((mmoosstt ppaattiieennttss aarree
aassyymmppttoommaattiicc))..
 22)).. NNBBTT iiss nnoorrmmaall;; rreessppiirraattoorryy
bbuurrsstt ((OO22 ttoo HH22OO22 iiss iinnttaacctt..
OO22--iinnddeeppeennddeenntt kkiilllliinngg iiss lleessss eeffffeeccttiivvee tthhaann OO22--ddeeppeennddeenntt
kkiilllliinngg aanndd ooccccuurrss vviiaa eennzzyymmeess pprreesseenntt iinn lleeuukkooccyyttee sseeccoonnddaarryy
ggrraannuulleess ((ee..gg..,, llyyssoozzyymmee iinn mmaaccrroopphhaaggeess aanndd mmaajjoorr bbaassiicc
pprrootteeiinn iinn eeoossiinnoopphhiillss))..
SStteepp 77 —— RReessoolluuttiioonn
NNeeuuttrroopphhiillss uunnddeerrggoo aappooppttoossiiss aanndd ddiissaappppeeaarr wwiitthhiinn 2244 hhoouurrss
aafftteerr rreessoolluuttiioonn ooff tthhee iinnffllaammmmaattoorryy ssttiimmuulluuss..

65.  1) return ttoo nnoorrmmaall vvaassccuullaarr
ppeerrmmeeaabbiilliittyy;;
 22)) ddrraaiinnaaggee ooff eeddeemmaa fflluuiidd
aanndd pprrootteeiinnss iinnttoo llyymmpphhaattiiccss
oorr
 33)) bbyy ppiinnooccyyttoossiiss iinnttoo
 mmaaccrroopphhaaggeess;;
 44)) pphhaaggooccyyttoossiiss ooff aappooppttoottiicc
nneeuuttrroopphhiillss
 55)) pphhaaggooccyyttoossiiss ooff nneeccrroottiicc
ddeebbrriiss;;
 66)) ddiissppoossaall ooff mmaaccrroopphhaaggeess..
MMaaccrroopphhaaggeess aallssoo pprroodduuccee
ggrroowwtthh ffaaccttoorrss tthhaatt iinniittiiaattee
tthhee ssuubbsseeqquueenntt pprroocceessss ooff
rreeppaaiirr..
 NNoottee tthhee cceennttrraall rroollee ooff
mmaaccrroopphhaaggeess iinn rreessoolluuttiioonn..

66. TThhee iinnffllaammmmaattiioonn pprroolliiffeerraattiivvee pphhaassee
• The inflammation proliferative phase is simultaneously a phase
of the reparatory regeneration. The restoring of the damaged
tissues structure depends on the interaction of connective
tissues cells among themselves (fibroblasts, macrophages,
labrocytes, lymphocytes, endotheliocytes), on the interaction of
connective tissues cells with the intercellular matrix (collagen,
proteoglicans, fibronectine), on the interaction of connective
tissue cells with blood cells and parenchymal ones.

67. RReeppaarraattiioonn aanndd rreeggeenneerraattiioonn

68. WWOOUUNNDD HHEEAALLIINNGG
BASIC PRINCIPLES
I. Healing is initiated
when inflammation
begins.
II. Occurs via a
combination of
regeneration and repair

69.  TThhee pprroocceessss ooff cceellllss pprroolliiffeerraattiioonn iiss rreegguullaatteedd bbyy
ssuubbssttaanncceess,, wwhhiicchh ccaann ssttiimmuullaattee ((mmiittooggeennss)) oorr oopppprreessss
((kkeeiilloonneess)) tthhee rreepprroodduuccttiioonn ooff cceellllss..
 CCaammbbiiaall cceellllss aarree tthhee ttiissssuueess ssoouurrccee ooff rreeggeenneerraattoorryy
mmaatteerriiaall.. TThhee ddaammaaggee ooff ttiissssuueess ccaauusseess iinntteennssiivvee
pprroolliiffeerraattiioonn ttrruunnkk cceellllss..
 TThhee rreeppaarraattiivvee ssttaaggee ooff iinnffllaammmmaattiioonn bbeeggiinnss wwhheenn
pphhaaggooccyytteess aaccttiivveellyy sswwaallllooww tthhee mmiiccrroooorrggaanniissmmss oorr tthhee
ttiissssuueess ddeettrriittuuss..
 AAtt tthhaatt ttiimmee llaabbrrooccyytteess aaccttiivvaattee iinntteerraaccttiioonn wwiitthh
mmaaccrroopphhaaggeess,, ffiibbrroobbllaassttss,, aanndd iinntteerrcceelllluullaarr mmaattrriixx,, cclloottttiinngg
bblloooodd ssyysstteemm aanndd pprroommoottee tthhee eexxccrreettiioonn aanndd tthhee ssyynntthheessiiss ooff
ssuubbssttaanncceess,, wwhhiicchh ssttiimmuullaattee pprroolliiffeerraattiivvee pprroocceesssseess..
 TThhrroommbbooccyytteess pprroodduuccee ssuubbssttaanncceess,, wwhhiicchh ssttrreennggtthheenn tthhee
pprroolliiffeerraattiioonn aanndd tthhee cchheemmoottaaxxiiss ooff ffiibbrroobbllaassttss ttoo tthhee
iinnjjuurriioouuss aarreeaa:: tthhee tthhrroommbbooccyyttaall ggrroowwtthh ffaaccttoorr ooff
ffiibbrroobbllaassttss,, tthhee ffaaccttoorr ooff eeppiiddeerrmmiiss aanndd ffiibbrroobbllaassttss ggrroowwtthh,,
tthhee ppeeppttiiddee,, wwhhiicchh aaccttiivvaatteess ccoonnnneeccttiivvee ttiissssuuee eettcc..

70. 11.. RReeppllaacceemmeenntt ooff ddaammaaggeedd ttiissssuuee wwiitthh nnaattiivvee ttiissssuuee;; ddeeppeennddeenntt oonn
rreeggeenneerraattiivvee ccaappaacciittyy ooff ttiissssuuee
22.. TTiissssuueess aarree ddiivviiddeedd iinnttoo tthhrreeee ttyyppeess bbaasseedd oonn rreeggeenneerraattiivvee ccaappaacciittyy::
• llaabbiillee,,
• ssttaabbllee,, aanndd
• ppeerrmmaanneenntt..
33.. LLaabbiillee ttiissssuueess ppoosssseessss sstteemm cceellllss tthhaatt ccoonnttiinnuuoouussllyy ccyyccllee ttoo rreeggeenneerraattee
tthhee ttiissssuuee..
11)).. SSmmaallll aanndd llaarrggee bboowweell ((sstteemm cceellllss iinn mmuuccoossaall ccrryyppttss))
22)).. SSkkiinn ((sstteemm cceellllss iinn bbaassaall llaayyeerr))
33)).. BBoonnee mmaarrrrooww ((hheemmaattooppooiieettiicc sstteemm cceellllss,, CCDD3344++))
44.. SSttaabbllee ttiissssuueess aarree ccoommpprriisseedd ooff cceellllss tthhaatt aarree qquuiieesscceenntt,, bbuutt ccaann rreeeenntteerr
tthhee cceellll ccyyccllee ttoo rreeggeenneerraattee ttiissssuuee wwhheenn nneecceessssaarryy..
CCllaassssiicc eexxaammppllee iiss rreeggeenneerraattiioonn ooff lliivveerr bbyy ccoommppeennssaattoorryy hhyyppeerrppllaassiiaa aafftteerr
ppaarrttiiaall rreesseeccttiioonn.. EEaacchh hheeppaattooccyyttee pprroodduucceess aaddddiittiioonnaall cceellllss aanndd tthheenn
rreeeenntteerrss qquuiieesscceennccee..
55.. PPeerrmmaanneenntt ttiissssuueess llaacckk ssiiggnniiffiiccaanntt rreeggeenneerraattiivvee ppootteennttiiaall
((ee..gg..,, mmyyooccaarrddiiuumm,, sskkeelleettaall mmuussccllee,, aanndd nneeuurroonnss))..

71. 1. Replacement of damaged tissue with ffiibbrroouuss ssccaarr
2. Occurs when regenerative stem cells are lost (e.g.,
deep skin cut) or when a tissue lacks regenerative
capacity (e.g., healing after a myocardial infarction)
3. Granulation tissue formation is the initial phase
of repair
 Consists of ffiibbrroobbllaassttss (deposit type III collagen),
 ccaappiillllaarriieess (provide nutrients),
 mmyyooffiibbrroobbllaassttss (contract wound)
4. Eventually results in scar formation, in which type III
collagen is replaced with type I collagen
1). TTyyppee IIIIII ccoollllaaggeenn is pliable and
present in granulation tissue,
embryonic tissue, uterus, and
kkeellooiiddss;
2). TTyyppee II ccoollllaaggeenn has high
tensile strength and is present in
skin, bone, tendons, and most
organs;
3). CCoollllaaggeennaassee removes type III
collagen and requires zinc as a
cofactor.

72. Tissue granulation

73. I. Mediated by paracrine signaling vviiaa ggrroowwtthh ffaaccttoorrss ((ee..gg..,,
mmaaccrroopphhaaggeess sseeccrreettee ggrroowwtthh ffaaccttoorrss tthhaatt ttaarrggeett ffiibbrroobbllaassttss))
IIII.. IInntteerraaccttiioonn ooff ggrroowwtthh ffaaccttoorrss wwiitthh rreecceeppttoorrss
((ee..gg.... eeppiiddeerrmmaall ggrroowwtthh ffaaccttoorr wwiitthh ggrroowwtthh ffaaccttoorr rreecceeppttoorr))
rreessuullttss iinn ggeennee eexxpprreessssiioonn aanndd cceelllluullaarr ggrroowwtthh..
IIIIII.. EExxaammpplleess ooff mmeeddiiaattoorrss iinncclluuddee
 11.. TTGGFFαα——eeppiitthheelliiaall aanndd ffiibbrroobbllaasstt ggrroowwtthh ffaaccttoorr
 22.. TTGGFFββ —— iimmppoorrttaanntt ffiibbrroobbllaasstt ggrroowwtthh ffaaccttoorr;; aallssoo iinnhhiibbiittss
iinnffllaammmmaattiioonn;;
 33.. PPllaatteelleett--ddeerriivveedd ggrroowwtthh ffaaccttoorr ((PPDDGGFF))——ggrroowwtthh ffaaccttoorr ffoorr
eennddootthheelliiuumm,, ssmmooootthh mmuussccllee,, aanndd ffiibbrroobbllaasstt ggrroowwtthh ffaaccttoorr;;
 44.. FFiibbrroobbllaasstt ggrroowwtthh ffaaccttoorr ((FFGGFF)) —— iimmppoorrttaanntt ffoorr
aannggiiooggeenneessiiss;; aallssoo mmeeddiiaatteess sskkeelleettaall ddeevveellooppmmeenntt
 55.. VVaassccuullaarr eennddootthheeIIiiaall ggrroowwtthh ffaaccttoorr ((VVEEGGFF)) —— iimmppoorrttaanntt
ffoorr aannggiiooggeenneessiiss

74.  II.. CCuuttaanneeoouuss hheeaalliinngg ooccccuurrss vviiaa pprriimmaarryy oorr sseeccoonnddaarryy iinntteennttiioonn..
11.. PPrriimmaarryy iinntteennttiioonn —— wwoouunndd eeddggeess aarree bbrroouugghhtt ttooggeetthheerr ((ee..gg..,, ssuuttuurriinngg ooff
aa ssuurrggiiccaall iinncciissiioonn));; lleeaaddss ttoo mmiinniimmaall ssccaarr ffoorrmmaattiioonn..
22.. SSeeccoonnddaarryy iinntteennttiioonn —— eeddggeess aarree nnoott aapppprrooxxiimmaatteedd..
GGrraannuullaattiioonn ttiissssuuee ffiillllss tthhee ddeeffeecctt;; mmyyooffiibbrroobbllaassttss tthheenn ccoonnttrraacctt tthhee wwoouunndd,,
ffoorrmmiinngg aa ssccaarr..
 IIII.. DDeellaayyeedd wwoouunndd hheeaalliinngg ooccccuurrss iinn::
11.. IInnffeeccttiioonn ((mmoosstt ccoommmmoonn ccaauussee SS..aauurreeuuss iiss tthhee mmoosstt ccoommmmoonn ooffffeennddeerr))
22.. VViittaammiinn CC,, ccooppppeerr,, oorr zziinncc ddeeffiicciieennccyy
11)) VViittaammiinn CC iiss aann iimmppoorrttaanntt ccooffaaccttoorr iinn tthhee hhyyddrrooxxyyllaattiioonn ooff pprroolliinnee aanndd
llyyssiinnee pprrooccoollllaaggeenn rreessiidduueess;; hhyyddrrooxxyyllaattiioonn iiss nneecceessssaarryy ffoorr eevveennttuuaall ccoollllaaggeenn
ccrroossss--lliinnkkiinngg..
22)) CCooppppeerr iiss aa ccooffaaccttoorr ffoorr llyyssyyll ooxxiiddaassee,, wwhhiicchh ccrroossss--lliinnkkss llyyssiinnee aanndd
hhyyddrrooxxyy llyyssiinnee ttoo ffoorrmm ssttaabbllee ccoollllaaggeenn..
33)) ZZiinncc iiss aa ccooffaaccttoorr ffoorr ccoollllaaggeennaassee,, wwhhiicchh rreeppllaacceess tthhee ttyyppee IIIIII ccoollllaaggeenn ooff
ggrraannuullaattiioonn ttiissssuuee wwiitthh ssttrroonnggeerr ttyyppee II ccoollllaaggeenn..
3. Other causes include foreign body, ischemia, diabetes, and malnutrition.

75. III. Dehiscence iiss rruuppttuurree ooff aa wwoouunndd;;
most commonly seen after abdominal surgery
IIVV.. HHyyppeerrttrroopphhiicc ssccaarr is excess production of scar tissue
that is localized to the wound
VV.. KKeellooiidd is excess production of scar tissue that is out of
proportion to the wound
1. Characterized by excess type III collagen
2. Genetic predisposition (more common in African Americans)
3. Classically affects earlobes, face, and upper extremities

76.  TThhee iinnfflluueennccee ooff eennddooccrriinnee ssyysstteemm oonn tthhee iinnffllaammmmaattiioonn iiss
pprroovveedd bbyy nnuummeerroouuss cclliinniiccaall oobbsseerrvvaattiioonnss..
 HHyyppeerrtthhyyrrooiiddiissmm aammpplliiffiieess mmaanniiffeessttaattiioonnss ooff tthhee
iinnffllaammmmaattiioonn aanndd hhyyppootthhyyrrooiiddiissmm iiss cchhaarraacctteerriizzeedd bbyy tthhee
iinnssiiggnniiffiiccaanntt ssiinnggss..
 MMiinneerraallooccoorrttiiccooiiddss pprroommoottee tthhee ddeevveellooppmmeenntt ooff
iinnffllaammmmaattoorryy rreeaaccttiioonn aanndd gglluuccooccoorrttiiccooiiddss wweeaakkeenn
iitt..
 TThhee aabbiilliittyy ooff gglluuccooccoorrttiiccooiiddss ttoo wweeaakkeenn tthhee
iinnffllaammmmaattiioonn iiss ccoonnssttaannttllyy uusseedd iinn cclliinniiccss bbeeccaauussee tthheeyy::
© rreedduuccee tthhee aammoouunntt ooff ttiissssuueess bbaassoopphhiilleess,,
© iinnccrreeaassee tthhee aaccttiivviittyy ooff hhiissttaammiinnaassee ((eennzzyymmee,, wwhhiicchh
ddeessttrrooyyss hhiissttaammiinnee)),,
© rreedduuccee sseerroottoonniinnee ffoorrmmaattiioonn,,
© ssttaabbiilliizzee llyyssoossoommee mmeemmbbrraanneess aanndd iinnaaccttiivvaattee tthheeiirr
eennzzyymmeess..
 GGlluuccooccoorrttiiccooiiddss iinndduuccee ssyynntthheessiiss ooff pprrootteeiinnss,, wwhhiicchh
bblloocckk pprroossttaaggllaannddiinneess aanndd lleeuuccoottrriieennss ssyynntthheessiiss..
 MMiinneerraallooccoorrttiiccooiiddss aarree ccaappaabbllee ttoo ssttrreennggtthheenn tthhee
eexxuuddaattiioonn,, ttoo aacccceelleerraattee tthhee rreepprroodduuccttiioonn ooff cceellllss,, tthhee
ddeerriivvaattiioonn ooff nneeww ccaappiillllaarriieess,, aanndd ssyynntthheessiiss ooff tthhee
ccoonnnneeccttiivvee ttiissssuuee..

77.  BBAASSIICC PPRRIINNCCIIPPLLEESS
 II.. CChhaarraacctteerriizzeedd bbyy tthhee pprreesseennccee ooff llyymmpphhooccyytteess
aanndd ppllaassmmaa cceellllss iinn ttiissssuuee..
 IIII.. DDeellaayyeedd rreessppoonnssee,, bbuutt mmoorree ssppeecciiffiicc ((aaddaappttiivvee
iimmmmuunniittyy)) tthhaann aaccuuttee iinnffllaammmmaattiioonn
 IIIIII.. SSttiimmuullii iinncclluuddee::
11)) ppeerrssiisstteenntt iinnffeeccttiioonn ((mmoosstt ccoommmmoonn ccaauussee));;
22)) iinnffeeccttiioonn wwiitthh vviirruusseess,, mmyyccoobbaacctteerriiaa,, ppaarraassiitteess
aanndd ffuunnggii;;
33)) aauuttooiimmmmuunnee ddiisseeaassee;;
44)) ffoorreeiiggnn mmaatteerriiaall;;
55)) ssoommee ccaanncceerrss..

78. I. Subtype ooff cchhrroonniicc iinnffllaammmmaattiioonn
IIII.. CChhaarraacctteerriizzeedd bbyy ggrraannuulloommaa,, wwhhiicchh iiss aa ccoolllleeccttiioonn ooff eeppiitthheelliiooiidd
hhiissttiiooccyytteess ((mmaaccrroopphhaaggeess wwiitthh aabbuunnddaanntt ppiinnkk ccyyttooppllaassmm)),, uussuuaallllyy
ssuurrrroouunnddeedd bbyy ggiiaanntt cceellllss aanndd aa rriimm ooff llyymmpphhooccyytteess
IIIIII.. DDiivviiddeedd iinnttoo nnoonnccaasseeaattiinngg aanndd ccaasseeaattiinngg ssuubbttyyppeess
11.. NNoonnccaasseeaattiinngg ggrraannuulloommaass llaacckk cceennttrraall nneeccrroossiiss..
CCoommmmoonn eettiioollooggiieess iinncclluuddee rreeaaccttiioonn ttoo ffoorreeiiggnn mmaatteerriiaall,, ssaarrccooiiddoossiiss,,
bbeerryylllliiuumm eexxppoossuurree,, CCrroohhnn ddiisseeaassee,, aanndd ccaatt ssccrraattcchh ddiisseeaassee,,
22.. CCaasseeaattiinngg ggrraannuulloommaass eexxhhiibbiitt cceennttrraall nneeccrroossiiss aanndd aarree
cchhaarraacctteerriissttiicc ooff ttuubbeerrccuulloossiiss aanndd ffuunnggaall iinnffeeccttiioonnss,,
IIVV.. SStteeppss iinnvvoollvveedd iinn ggrraannuulloommaa ffoorrmmaattiioonn
11.. MMaaccrroopphhaaggeess pprroocceessss aanndd pprreesseenntt aannttiiggeenn vviiaa MMHHCC ccllaassss IIII ttoo
CCDD44 hheellppeerr TT cceellllss..
2. Interaction leads macrophages to secrete IL-12, inducing CD4
helper T cells to differentiate intoTh1 subtype.
3. Th1 cells secrete IFN-γ, which converts macrophages to
epithelioid histiocytes and giant cells.

79. FEATURE ACUTE INFLAMMATION CHRONIC INFLAMMATION
Pathogenesis Microbial pathogens, trauma, burns
Persistent acute inflammation, foreign
bodies (e.g., silicone, glass), autoimmune
disease, certain types of infection (e.g.,
tuberculosis, leprosy)
Primary cells involved Neutrophils Monocytes/macrophages (key cells), B and
T lymphocytes, plasma cells, fibroblasts
Primary mediators Histamine (key mediator),
prostaglandins, leukotrienes Cytokines (e,g., IL-1), growth factors
Necrosis Present Less prominent
Scar tissue Absent Present
Onset Immediate Delayed
Duration Few days Weeks, months, years
Outcome
Complete resolution, progression to
chronic inflammation, abscess
formation
Scar tissue formation, disability, amyloidosis
Main immunoglobulin IgM IgG
Serum protein
electrophoresis effect
Mild hypoalbuminemia Polyclonal gammopathy; greater degree of
hypoalbuminemia
Peripheral blood
leukocyte response
Neutrophilic leukocytosis Monocytosis

80. • Inflammation came on changing of sseeppssiiss wwhhiicchh iiss aa
ggeenneerraall pprroocceessss;;
• ddeevveellooppmmeenntt ooff nneeccrroossiiss ooff ttiissssuuee dduurriinngg aalltteerraattiioonn
pprroommoottee ssttooppppiinngg ooff bblloooodd ssttrreeaamm aanndd rreessuulltt iinn
lliimmiittaattiioonn ooff iinnffeeccttiioonn sspprreeaaddiinngg;;
• EExxuuddaattiioonn::
– ddiilluuttiioonn ooff ttooxxiinnss;;
– pprrootteeiinnss aabbssoorrbb tthhee ttooxxiinnss;;
– pphhaaggooccyyttoossiiss;;
– lliimmiittaattiioonn ooff ttooxxiinnss mmaatttteerrss aanndd mmeeddiiaattoorrss sspprreeaaddiinngg
iinn aann oorrggaanniissmm..
• PPrroolliiffeerraattiioonn tthhee rreeggeenneerraattiioonn ooff oorrggaann oorr ttiissssuuee,,
rreeccoovveerr ooff ssttrruuccttuurree aanndd ffuunnccttiioonn ttaakkee ppllaaccee..

81. Negative significance of
inflammation:
• alteration is the injury →
dysfunction of organs;
• exudate results in compression
of arterial, venous and
lymphatic vessels → hypoxia;
• the fibroplasia results in the
organ dysfunction.

82. Literature
• Copstead Lee-Ellen C. Pathophysiology / Lee-Ellen C.
Copstead, Jacquelyn L. Banasic // Elsevier Inc. – 2010.
• Robbins and Cotran Pathologic Basis of Disease 8th edition./
Kumar, Abbas, Fauto. – 2007. – Chapter 2 – 3.
• Pathophysiology, Concepts of Altered Health States, Carol
Mattson Porth, Glenn Matfin.– New York, Milwaukee. – 2009.
• Essentials of Pathophysiology: Concepts of Altered Health
States (Lippincott Williams & Wilkins), Trade paperback
(2003) / Carol Mattson Porth, Kathryn J. Gaspard. Chapters 9
• General and clinical pathophysiology. Edited by prof. A.V.
Kubyskin. Simferopol. – 2011.
• Symeonova N.K. Pathophysiology / N.K. Symeonova // Kyiv,
AUS medicine Publishing. – 2010.
• Gozhenko A.I. General and clinical pathophysiology / A.I.
Gozhenko, I.P. Gurcalova // Study guide for medical students
and practitioners. Edited by prof. Zaporozan, OSMU. – Odessa.
– 2005.