1

1. RReettiirreemmeenntt ooff PPllaanntt AAsssseett

2. CCaarraa RReettiirreemmeenntt ooff PPllaanntt aasssseett::
 SSaallee ooff ppllaanntt aasssseettss ((PPeennjjuuaallaann AAkkttiivvaa tteettaapp
bbeerrwwuujjuudd))
 SSeebbeelluumm hhaabbiiss uummuurr eekkoonnoommiissnnyyaa
 SSeetteellaahh hhaabbiiss uummuurr eekkoonnoommiissnnyyaa
 EExxcchhaannggee ooff PPllaanntt AAsssseett
 TTiiddaakk mmeelliibbaattkkaann ccaasshh
 MMeelliibbaattkkaann ccaasshh
 KKoonnvveerrssiioonn
 TTiiddaakk aaddaa ppeennggggaannttiiaann
 AAddaa ppeennggggaannttiiaann
 SSeebbaaggaaii bbaarraanngg rroonnggssookkaann

3.  Langkah – langkah dalam rreettiirreemmeenntt ppllaanntt aasssseett
 MMeenngghhiittuunngg ppeennyyuussuuttaann yyaanngg bbeelluumm ddiikkeettaahhuuii
 DDiihhiittuunngg sseejjaakk ppeennyyuussuunnaann llaappoorraann kkeeuuaannggaann yyaanngg tteerraakkhhiirr ssaammppaaii
tteerrjjaaddiinnyyaa ppeenngghheennttiiaann ppllaanntt aasssseett
 MMeenngghhiittuunngg ssaallddoo aakkuummuullaassii ppeennyyuussuuttaann ddaarrii ppllaanntt aasssseett yyaanngg
ddiihheennttiikkaann ssaammppaaii ddiijjuuaall
 DDiihhiittuunngg sseejjaakk ppeerroolleehhaann ssaammppaaii ddeennggaann ssaaaatt ppeennjjuuaallaann
 MMeenngghhiittuunngg nniillaaii bbuukkuu
 HHaarrggaa ppeerroolleehhaann ddiikkuurraannggii ppeennyyuussuuttaann
 MMeenneennttuukkaann hhaarrggaa jjuuaall// ppeerrttuukkaarraann ppllaanntt aasssseett
 MMeenngghhiittuunngg llaabbaa// rruuggii ppeenngghheennttiiaann
 MMeemmbbaannddiinnggkkaann nniillaaii bbuukkuu ddeennggaann nniillaaii jjuuaall// ppeerrttuukkaarraann ddaarrii aakkttiivvaa
yyaanngg ddiihheennttiikkaann kkeeccuuaallii bbiillaa sseebbaaggaaii rroonnggssookkaann kkeerruuggiiaann sseebbeessaarr nniillaaii
bbuukkuunnyyaa
 MMeennccaattaatt ppeenngghheennttiiaann ppllaanntt aasssseett ddaann llaabbaa// rruuggii aattaass aakkttiivvaa tteettaapp
sseerrttaa ppeennyyuussuuttaann..

4. SSaallee ooff PPllaanntt AAsssseett
 SSeebbeelluumm hhaabbiiss uummuurr eekkoonnoommiiss
EExxaammppllee
SSeebbuuaahh mmeessiinn ppaaddaa ttaannggggaall 33 JJaannuuaarrii 22000011 ddiibbeellii ddeennggaann hhaarrggaa
PPeerroolleehhaann $$113300,,000000,, NNiillaaii rreessiidduu $$1100,,000000,, UUmmuurr eekkoonnoommiiss 44
ttaahhuunn.. TTaannggggaall 11 AApprriill 22000033 mmeessiinn tteerrsseebbuutt ddiijjuuaall ddeennggaann hhaarrggaa
jjuuaall $$6666,,110000..BBuuaattllaahh jjuurrnnaall uunnttuukk ttrraannssaakkssii ddii aattaass!!
PPeennyyeelleessaaiiaann::
DDeepprreessiiaassii == $$113300,,000000 -- $$1100,,000000 == $$3300,,000000 ppeerr ttaahhuunn
44
LLaannggkkaahh 11 :: HHiittuunngg ddeepprreessiiaassii yyaanngg bbeelluumm ddiiccaattaatt ssaaaatt ddiijjuuaall
DDeepprreessiiaassii 11JJaannuuaarrii 22000033 ss..dd 11 AApprriill 22000033 == 33//1122 xx 3300,,000000 == $$77,,550000

5.  Langkah 2 : Menghitung saldo aakkuummuullaassii ppeennyyuussuuttaann ssaaaatt
ddiijjuuaall
AAkkuummuullaassii ppeennyyuussuuttaann 0033’’0011’’0011–– 3311’’1122’’0022 == $$6600,,000000
DDeepprreessiiaassii 0011’’0011’’0033 –– 0011’’0044’’0033 == $$77,,550000
SSaallddoo aakkuummuullaassii ppeennyyuussuuttaann ssaaaatt ddiijjuuaall $$6677,,550000
 LLaannggkkllaahh 33 :: MMeenngghhiittuunngg nniillaaii bbuukkuu
HHaarrggaa ppeerroolleehhaann $$113300,,000000
AAkkuummuullaassii ssaaaatt ddiijjuuaall (($$6677550000))
$$6622,,550000
 LLaannggkkaahh 44 :: mmeenngghhiittuunngg llaabbaa// rruuggii ppeennjjuuaallaann ppllaanntt aasssseett
NNiillaaii bbuukkuu ssaaaatt ddiijjuuaall $$6622,,550000
HHaarrggaa jjuuaallnnyyaa $$6666,,110000
LLaabbaa ppeennjjuuaallaann mmeessiinn $$33,,660000

6.  Langkah 5 : Mencatat jurnal ppeennyyuussuuttaann && ppeennjjuuaallaann
0011’’0044’’0033 DDeepprreecciiaattiioonn EExxppeennssee –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
AAcccc..DDeepprreecciiaattiioonn –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
0011``0044110033 CCaasshh $$6666,,110000
AAcccc..ddeepprr..mmaacchhiinneerryy $$6677,,550000
GGaaiinn oonn ssaalleess ooff mmaacchhiinneerryy $$33,,660000
MMaacchhiinneerryy $$113300,,000000
 PPeennjjuuaallaann sseetteellaahh hhaabbiiss uummuurr eekkoonnoommiissnnyyaa
NNiillaaii bbuukkuunnyyaa sseebbeessaarr nniillaaii rreessiidduu..((AAppaakkaahh llaannggssuunngg ddiijjuuaall aattaauu ttiiddaakk))
EExx:: bbeerrddaassaarrkkaann ccoonnttoohh ddii aattaass mmiissaallkkaann mmeessiinn ssuuddaahh hhaabbiiss mmaassaa uummuurr
eekkoonnoommiiss yyaaiittuu ttaannggggaall 11 JJaannuuaarrii 2000055,, ddaann llaannggssuunngg ddiijjuuaall sseebbeessaarr
$$1111,,000000.. mmaakkaa jjuurrnnaall ppeennjjuuaallaann::
0011’’0011’’0055 CCaasshh $$1111,,000000
AAcccc..ddeepprr..mmaacchhiinneerryy $$11200,,000000
GGaaiinn oonn ssaalleess ooff mmaacchhiinneerryy $$1100,,000000
MMaacchhiinneerryy $$113300,,000000
JJiikkaa mmeessiinn tteerrsseebbuutt ttiiddaakk llaannggssuunngg llaakkuu ddiijjuuaall mmaakkaa jjuurrnnaallnnyyaa::
0011’’0011’’0055 RReettiirreedd AAsssseett $$1100,,000000
AAcccc..ddeepprr..MMaacchhiinneerryy $$11200,,000000
MMaacchhiinneerryy $$113300,,000000

7. EExxcchhaannggee ooff PPllaanntt AAsssseett
DDaallaamm ppeerrttuukkaarraann ppllaanntt aasssseett hhaarruuss ddiiddaassaarrkkaann aattaass nniillaaii wwaajjaarr aakkttiivvaa yyaanngg
ddiibbeerriikkaann aattaauu nniillaaii wwaajjaarr ddaarrii aakkttiivvaa yyaanngg ddiitteerriimmaa.. SSeehhiinnggggaa ddaallaamm
ppeerrttuukkaarraann aakkttiivvaa ttiimmbbuull mmaassaallaahh::
PPeenneennttuuaann bbeessaarrnnyyaa hhaarrggaa ppeerroolleehhaann aakkttiivvaa yyaanngg ddiitteerriimmaa
PPeennggaakkuuaann llaabbaa aattaauu rruuggii ppeerrttuukkaarraann
PPeenneennttuuaann bbeessaarrnnyyaa llaabbaa--rruuggii ppeerrttuukkaarraann
PPeerrttuukkaarraann ppllaanntt aasssseett nnoonn –– mmoonneetteerr ttiiddaakk mmeelliibbaattkkaann ccaasshh
JJiikkaa tteerrjjaaddii ttrraannssaakkssii ppeerrttuukkaarraann ppllaanntt aasssseett ttiiddaakk mmeelliibbaattkkaann ccaasshh mmaakkaa
rruuggii aattaauu llaabbaa ppeerrttuukkaarraann ddiiaakkuuii ppeennuuhh,, kkeeccuuaallii bbiillaa aakkttiivvaa yyaanngg ddiittuukkaarrkkaann
sseejjeenniiss mmaakkaa llaabbaannyyaa ttiiddaakk ddiiaakkuuii..
EExx:: TTaannggggaall 33 JJaannuuaarrii 2000011 ddbbeellii mmeessiinn ddeennggaann hhaarrggaa $$113300,,000000.. PPeennyyuussuuttaann
yyaanngg bbeelluumm ddiiccaattaatt $$77,,550000.. AAkkuummuullaassii ppeennyyuussuuttaann mmeessiinn $$6677,,550000.. HHaarrggaa
wwaajjaarr aakkttiivvaa yyaanngg ddiitteerriimmaa $$8800,,000000.. ttaannggggaall ppeerrttuukkaarraann 11 AApprriill 2000033..
DDiimmiinnttaa :: JJuurrnnaall ppeerrttuukkaarraann ttaannppaa mmeelliibbaattkkaann kkaass bbiillaa
((aa)) ttiiddaakk sseejjeenniiss ((DDeennggaann TTaannaahh))
((bb)) SSeejjeenniiss ((ddeennggaann mmeessiinn bbaarruu))

8. PPeerrhhiittuunnggaann ::
NNiillaaii bbuukkuu aakkttiivvaa llaammaa == $$113300,,000000 -- $$6677,,550000 == $$662,,550000
LLaabbaa ppeerrttuukkaarraann aakkttiivvaa == $$8800,,000000 –– 662,,550000 == $$1177,,550000
JJuurrnnaall ppeerrttuukkaarraann ttiiddaakk sseejjeenniiss
0011’’0044’’0077 DDeepprreecciiaattiioonn EExxppeennssee –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
AAcccc..DDeepprreecciiaattiioonn –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
0011’’0044’’0077 LLaanndd $$8800,,000000
AAcccc..ddeepprr mmaacchhiinneerryy $$6677,,550000
GGaaiinn oonn eexxcchhaannggee ooff mmaacchhiinnee $$1177,,550000
MMaacchhiinneerryy $$113300,,000000
JJuurrnnaall PPeerrttuukkaarraann SSeejjeenniiss
0011’’0044’’0077 DDeepprreecciiaattiioonn EExxppeennssee –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
AAcccc..DDeepprreecciiaattiioonn –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
0011’’0044’’0077 MMaacchhiinneerryy ((BBaarruu)) $$662,,550000
AAcccc..ddeepprr mmaacchhiinneerryy $$6677,,550000
MMaacchhiinneerryy $$113300,,000000

9. Pertukaran plant asset non moneter mmeelliibbaattkkaann ccaasshh
 BBiillaa tteerrjjaaddii ttrraannssaakkssii ppeerrttuukkaarraann aakkttiivvaa nnoonn mmoonneetteerr mmeelliibbaattkkaann
ppeennggeelluuaarraann kkaass mmaakkaa rruuggii aattaauu llaabbaa ppeerrttuukkaarraann ddiiaakkuuii uunnttuukk aakkttiivvaa yyaanngg
ttiiddaakk sseejjeenniiss,, sseeddaannggkkaann uunnttuukk aakkttiivvaa sseejjeenniiss hhaannyyaa rruuggii ddiiaakkuuii,, llaabbaannyyaa
ttiiddaakk ddiiaakkuuii..
EExx::BBeerrddaassaarrkkaann ccoonnttoohh ddii aattaass,, bbiillaa mmeelliibbaattkkaann ccaasshh,, ccaasshh kkeelluuaarr $$1188,,000000
PPeennyyeelleessaaiiaann:: NNiillaaii bbuukkuu == $$662,,550000
NNiillaaii ttuukkaarr == $$8800,,000000 -- $$1188,,000000 == $$662,,000000
NNiillaaii bbuukkuu > NNiillaaii ttuukkaarr mmaakkaa rruuggii sseebbeessaarr $$550000
GGJJ :: 0011’’0044’’0077 DDeepprreecciiaattiioonn EExxppeennssee –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
AAcccc..DDeepprreecciiaattiioonn –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
0011’’0044’’0077 LLaanndd $$8800,,000000
AAcccc..ddeepprr mmaacchhiinneerryy $$6677,,550000
LLoossss oonn eexxcchhaannggee ooff MMaacchhiinneerryy $$550000
MMaacchhiinneerryy $$113300,,000000
CCaasshh $$1188,,000000

10. Plant Asset ddiihheennttiikkaann PPeenngggguunnaaaannnnyyaa KKaarreennaa KKoonnvveerrssii TTeerrppaakkssaa
TTeerrjjaaddii kkaarreennaa ppeerriissttiiwwaa yyaanngg ttiiddaakk ddaappaatt ddiikkeennddaalliikkaann.. SSeeppeerrttii;; kkeebbaakkaarraann,, ggeemmppaa
bbuummii.. BBiillaa kkeerruuggiiaann ttiiddaakk ddiiaassuurraannssiikkaann,, mmaakkaa nniillaaii bbuukkuu ddaarrii aakkttiivvaa hhaarruuss ddiiccaattaatt
sseebbaaggaaii kkeerruuggiiaann..
 KKoonnvveerrssii tteerrppaakkssaa ttiiddaakk ddaappaatt ppeennggggaannttiiaann
KKeerruuggiiaann sseebbeessaarr nniillaaii rreessiidduu
EExx:: BBeerrddaassaarrkkaann ccoonnttoohh ddii aattaass.. MMaakkaa JJuurrnnaall ::
0011’’0044’’0077 DDeepprreecciiaattiioonn EExxppeennssee –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
AAcccc..DDeepprreecciiaattiioonn –– MMaacchhiinneerryy $$77,,550000
0011’’0044’’0077 LLoossss aasssseett rreettiirreemmeenntt $$662,,550000
AAcccc..DDeepprr..MMaacchhiinneerryy $$6677,,550000
MMaacchhiinneerryy $$113300,,000000
 KKoonnvveerrssii tteerrppaakkssaa ddaappaatt ppeennggggaannttiiaann
MMiissaallkkaann mmeennddaappaatt ccllaaiimm aassuurraannssii sseebbeessaarr $$3300,,000000.. mmaakkaa jjuurrnnaall::
0011’’0044’’0077 RReecceeiivvaabbllee ttoo ffiirrmm iinnssuurraannccee $$3300,,000000
LLoossss aasssseett rreettiirreemmeenntt $$332,,550000
AAcccc..DDeepprr..MMaacchhiinneerryy $$6677,,550000
MMaacchhiinneerryy $$113300,,000000
DDiiaannggggaapp bbaarraanngg RRoonnggssookkaann
 PPeerrllaakkuuaann aakkuunnttaannssii ssaammaa sseeppeerrttii ppeennjjuuaallaann,, tteettaappii kkaarreennaa ttiiddaakk ddiijjuuaall bbeerraarrttii ttiiddaakk
aaddaa kkaass mmeellaaiinnkkaann kkeerruuggiiaann sseebbeessaarr nniillaaii bbuukkuu ssaaaatt ddiihheennttiikkaann..

11. Intangible Asset
 Pengertian Intangible Asset
Aktiva yang umumnya lebih dari satu tahun dan tidak mempunyai
bentuk fisik.
 Karakteristik
o Tidak memiliki keberadaan secara fisik
o Bersifat jangka panjang
o Harus diamortisasi
 Harga Perolehan Intangible Asset : Pembelian, Pertukaran.
 Amortisasi Intangible Asset
o Dalam PSAK No.19 amortisasi intangible asset tidak boleh
melebihi 20 tahun.
o Faktor – faktor dalam menentukan umur ekonomis: Hukum,
Kontrak, Ijin, dampak keusangan, masa manfaat.

12. Jenis – jenis Aktiva Tetap Berwujud
1. Hak patent (Patent)
Hak khusus yang diberikan kepada perusahaan,
perseorangan atas penemuan baru dalam bentuk produk,
sistem atau pola atau formula- formula lainnya.
2. Hak Cipta (Copyright)
Hak yang diberikan kepada perusahaan atas hasil
karyanya.
Ex: Pada tanggal 2 Maret 2003 Orchid Co memperoleh hak
paten untuk produk penjernihan air dari pemerintah
dengan mengeluarkan biaya sebesar $7,500. hak paten
ditaksir mempunyai masa manfaat 10 tahun.
Tiga bulan kemudian setelah memperoleh hak paten muncul
gugatan dari pihak lain. Orchid Co melawan gugatan dengan
membayar pengacara $2,500

13. • GJ : 02’03’03 Patent $7,500
Cash $7,500
02’06’03 Patent $2,500
Cash $2,500
31’12’03 Patent Amortization $1,000
Patent $1,000(10,000)
10
3. Franchise
Hak yang diberikan kepada perusahaan untuk melakukan kegiatan
usaha, seperti memasarkan produk atau jasa dengan memakai merk
perusahaan lain di suatu daerah tertentu dan dalam waktu ditentukan.
Ex ; Restoran Cibiuk meminta ijin kepada Ayam goreng Suharti untuk
menjelaskan cara memasak ayam goreng dan menjualnya dengan
nama ayam goreng cibiuk. Restoran Cibiuk harus membeli tepung
goreng dari Ayam goreng Suharti dengan harga yang sudah
ditentukan. Di samping itu Restoran Cibiuk harus membayar komisi
2% dari penjualan. Restoran Cibiuk membayar uang $10,000 kepada
Ayam goreng Suharti sebagai perjanjian franchise yang lamanya dua
tahun. Restoran Cibiuk membeli tepung ayam tunai $500, Restoran
Cibiuk membayar komisi $300

14. • Ayam Goreng Suharti
Cash $10,000
Revenue from $10,000
Franchise
Cash $500
Commission from $500
franchise
• Restoran Cibiuk
Franchise $10,000
Cash $10,000
Inventory $500
Cash $500
Commission exp $300
Cash $300
Amortization $5000
Franchise
Frranchises $5000

15. 4. Goodwill
 Kemampuan perusahaan untuk memperoleh laba di atas keadaan normal yang
diakibatkan oleh letak perusahaan yang baik, nama yang terkenal.
 Goodwill dicatat dalam buku jika timbul dari:
Pembelian, Transaksi perusahaan seperti merger, konsolidasi, reorganisasi.
 Metode menghitung goodwil:
 Kapitalisasi laba rata- rata
 Kapitalisasi kelebihan laba rata- rata
Ex: Diketahui Tahun 2001 laba = $5,000
2002 laba = $4,500
2003 laba = $ 4,500
2004 laba = $6,000
2005 laba = $5,500
$25,500
Tanggal 1 januari 2006 Aktiva dinilai sebesar $45,000, hutang sebesar $5,000.
Laba bersih rata- rata $25,500/5 = $5,100. laba bersih pada periode yang akan
datang ditaksir $5,000 per tahun. Tingkat laba normal 10%.

16. • Perhitungan goodwill berdasarkan kapitalisasi laba rata –
rata
tingkat laba normal 10%, maka goodwill yang dibayar
Jumlah yang dibayarkan $5000 x 100 = $50,000
10
Taksiran nilai aktiva $45,000 - $5,000 = $40,000
Goodwill $10,000
• Perhitungan goodwill berdasarkam kapitalisasi kelebihan rata
– rata
Tingkat laba normal 10%, kemudian dikapitalisir dengan tarif 20%.
Maka jumlah yang dibayar :
Laba normal 10% X $40,000 = $4,000
Taksiran laba yang akan datang = $5,000
$1,000
Nilai Goodwill = $1,000 X 100/20 = $5,000

17. AKTIVA SUMBER ALAM
(NATURAL RESOURCES ASSET)
 Aktiva yang berwujud deposit barang – barang tambang
yang masih dalam tanah. Berupa; Minyak, batubara, nikel,
emas
 Penyusutan disebut Deplesi
 Deplesi per unit = HP - NR
Taksiran kandungan sumber alam
Beban deplesi periodik =Deplesi X Unit yang digali
per unit dalam periode
tersebut
Jurnal : Depletion expense xxx
Acc.depletion xxx