Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
Tutkimuksessa tarkastellaan laajan, rekisteripohjaisen paneeliaineiston avulla
köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995–2008. Köyhyyteen saapumista ja siitä irtautumista
mallitettiin Markovin ketjuna, joka perustuu dynaamiseen Probit-malliin.
Köyhyysriskin dynamiikan kehitystä tarkastellaan jakamalla havaintoperiodi
kolmeen viiden vuoden pituiseen paneeliin. Lisäksi tarkastellaan, miten tulokset
muuttuvat, kun aineistoa rajataan henkilön iän perusteella ja eläkeläisiin. Malleissa
päähuomio kohdistuu dynaamisten, ajassa muuttuvien, perhetilannetta, kotitalouden
rakennetta ja sen kokoa kuvaavien tekijöiden vaikutukseen ja köyhyystapahtuman
aiheuttaman tilariippuvuuden arviointiin. Lisäksi tarkasteltiin köyhyysriskin
havaitsemattoman ominaistekijän ja iän, sukupuolen, koulutusasteen
ja sosioekonomisen aseman välisiä korrelaatioita. Köyhyysjaksojen pitkittymisen
taustalla voi olla on joko aito tilariippuvuus tai syynä voi olla yksilöllisen ominaistekijän
aiheuttama näennäiskorrelaatio. Tulosten avulla voidaan erottaa nämä
selitykset toisistaan, mikä on tärkeää politiikkatoimenpiteiden suunnittelun kannalta.
Tutkimusasetelma tarjoaa myös mahdollisuuden eri estimointimenetelmien
vertailuun. Satunnaisvaikutusten malli olisi johtanut voimakkaasti harhaisiin johtopäätöksiin
dynaamisten vaikutusten arvioinnin osalta.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Vuonna 2017 haluamme nostaa esiin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä, jotka käsittelevät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä. Lue lisää osoitteessa www.sitra.fi/megatrendit
Heikki Hiilamon esitys Hyvinvoinnin kova ydin -seminaarissa Helsingin yliopistolla 7. huhtikuuta 2014. Seminaari oli osa Helsingin yliopiston ja LähiTapiolan Hyvä yhteiskunta – Master Class -ohjelmaa.
Campus Conexus II Kyky -projektin (2011-2013) kokoava tuotos Innolla opiskelukykyä -materiaalipaketti sisältää tietoa ja virikkeitä opiskelukyvyn ja opiskeluinnon edistämiseen yliopistoyhteisössä. Tässä tiedostossa materiaalin vihko, virikekortit, juliste ja tarrat koottuna.
Tutkimuksessa tarkastellaan laajan, rekisteripohjaisen paneeliaineiston avulla
köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995–2008. Köyhyyteen saapumista ja siitä irtautumista
mallitettiin Markovin ketjuna, joka perustuu dynaamiseen Probit-malliin.
Köyhyysriskin dynamiikan kehitystä tarkastellaan jakamalla havaintoperiodi
kolmeen viiden vuoden pituiseen paneeliin. Lisäksi tarkastellaan, miten tulokset
muuttuvat, kun aineistoa rajataan henkilön iän perusteella ja eläkeläisiin. Malleissa
päähuomio kohdistuu dynaamisten, ajassa muuttuvien, perhetilannetta, kotitalouden
rakennetta ja sen kokoa kuvaavien tekijöiden vaikutukseen ja köyhyystapahtuman
aiheuttaman tilariippuvuuden arviointiin. Lisäksi tarkasteltiin köyhyysriskin
havaitsemattoman ominaistekijän ja iän, sukupuolen, koulutusasteen
ja sosioekonomisen aseman välisiä korrelaatioita. Köyhyysjaksojen pitkittymisen
taustalla voi olla on joko aito tilariippuvuus tai syynä voi olla yksilöllisen ominaistekijän
aiheuttama näennäiskorrelaatio. Tulosten avulla voidaan erottaa nämä
selitykset toisistaan, mikä on tärkeää politiikkatoimenpiteiden suunnittelun kannalta.
Tutkimusasetelma tarjoaa myös mahdollisuuden eri estimointimenetelmien
vertailuun. Satunnaisvaikutusten malli olisi johtanut voimakkaasti harhaisiin johtopäätöksiin
dynaamisten vaikutusten arvioinnin osalta.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Vuonna 2017 haluamme nostaa esiin satavuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä, jotka käsittelevät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä. Nämä kaikki ovat teemoja, jotka ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä. Lue lisää osoitteessa www.sitra.fi/megatrendit
Heikki Hiilamon esitys Hyvinvoinnin kova ydin -seminaarissa Helsingin yliopistolla 7. huhtikuuta 2014. Seminaari oli osa Helsingin yliopiston ja LähiTapiolan Hyvä yhteiskunta – Master Class -ohjelmaa.
Similar to Yhteiskunnallinen eriarvoisuus_Hiilamo (14)
Campus Conexus II Kyky -projektin (2011-2013) kokoava tuotos Innolla opiskelukykyä -materiaalipaketti sisältää tietoa ja virikkeitä opiskelukyvyn ja opiskeluinnon edistämiseen yliopistoyhteisössä. Tässä tiedostossa materiaalin vihko, virikekortit, juliste ja tarrat koottuna.
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...SYL
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen.
(toim.) Juhana Harju & Juuso Leivonen
SYL-julkaisu 2/2013
ISBN: 978-951-703-276-5
ISSN: 0356-8245
Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry