” Esteettömyys syntyy yhteisestä tekemisestä ja jakamisesta” 10.5.2011 Minttu Naarminen TYYn sosiaalipoliittinen sihteeri  [email_address]
Esteettömyystyön organisointi Turun yliopistossa TY:ssä toimii vammaisasiamies. Hän vastaa esteettömyyden edistämisestä ja toiminnan koordinoinnista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Osa opintohallintoa, opiskelun tuki ja koulutuksen kehittäminen osastoa Vammaisasiamiehen toimenkuvaan kuuluu eri tavoin vammaisten ja oppimisvaikeuksisten  hakijoiden ja opiskelijoiden neuvonta ja ohjaus
Esteettömyystyön organisointi Turun yliopistossa Opiskelun yksilölliset järjestelyt Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvä henkilöstökoulutus ja henkilöstön neuvonta Esteettömyyden seuranta ja kehittäminen ” Tavoitteena on luoda yhdenvertaisempia mahdollisuuksia oppimiseen ja osallistumiseen yliopistoyhteisössä”
Esteettömyystyö TYYssä esteettömyys sosiaalipoliittisen sihteerin vastuulla TYYn esteettömyystyöryhmä perustettiin vuonna 2010. Työryhmän keskeistä toimintaa on esteettömyyttä koskevan keskustelun herättäminen, poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja ajankohtaisista esteettömyysasioista tiedottaminen.
Mitä opiskelun/opetuksen esteettömyys on? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet Tiedottaminen: Tiedonkulku, viestintä ja opetusmateriaalit Pedagogiikka: käytännöt, toimintatavat, kulttuuri Ohjaus: Neuvonta ja koulutus Politiikka: Strategiat, suunnitelmat ja ohjeet ” Esteettömyys syntyy yhteisestä tekemisestä ja jakamisesta”
Esteettömyystyön lyhyt historia korkea-asteen koulutuksessa 1960-70 luku: Yliopistojen liikkumisesteisiin aletaan kiinnittää huomiota vammaisten opiskelijoiden aloitteesta 1981 Kansainvälinen vammaisten vuosi 1988 Vammaispalvelulaki astuu voimaan Vammaiset aletaan nähdä yhteiskunnan aktiivisina toimijoina kuluttajina ja kansalaisina
Esteettömyystyön lyhyt historia korkea-asteen koulutuksessa 2 1999 perustuslain uudistus: Vammaisuus ja terveydentila  lisätään kielletyiksi syrjintäperusteiksi 2004 Yhdenvertaisuuslaki: Koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi Mikä on kohtuullista?
Esteettömyystyön lyhyt historia korkea-asteen koulutuksessa 3 2004 Opetusministeriö tekee selvityksen yliopistojen esteettömyyden tilanteesta Esteettömyys ymmärretty lähinnä fyysiseen ympäristöön liittyvänä seikkana. Viestinnän tai ohjauspalvelujen saavutettavuutta eri juuri huomioitu Korkeakoulusektorilla käynnistyi erilaisia esteettömyyteen liittyviä projekteja, kuten kansallinen  ESOK-hanke
Esteettömyyden edistyminen yliopistolla Vammaisten opiskelijoiden ja  erilaisten oppijoiden määrän kasvu koko Euroopan alueella n. 20-30%/vuosi Turun yliopistossa 2005 vammaisasiamiehellä oli 47 asiakasta. Vuonna 2009 luku oli 125. Vuonna 2010 n.180. Asiakkaista yli puolella  on lukivaikeus
Esteettömyyden edistyminen yliopistoissa Fyysisen ympäristön esteistä siirrytty tarkastelemaan korkeakoulutuksen sisältöjä ja tavoitteita  monenlaisten oppijoiden ja elämätilanteiden näkökulmasta Muutamissa yliopistoissa projektien myötä on syntynyt/syntymässä pysyvämpää esteettömyystyötä  ja työhön nimettyjä toimijoita
Esteettömyystyön haasteet yliopistomaailmassa Lainsäädäntö: Korkeakouluilla ei ole omaa yv-lakia, toisin kuin Ruotsissa ja Brittaniassa. Nykyisen yv-lain aikana ei ole ollut oikeustapauksia korkea-asteella, joten myöskään soveltamiskäytäntöä ei ole muodostunut (SORA) Rahoitus: Yliopistot ovat autonomisia toimijoita, jotka voivat päättää autonomiansa puitteissa tavoista toteuttaa esteettömyyttä
Esteettömyystyön haasteet yliopistomaailmassa 2 Valtio ei rahoita esteettömyyden toteuttamista, kuten muissa Pohjoismaissa. Käytännössä tämä voi aiheuttaa vaikeuksia erityisesti pienissä yksiköissä. Opiskelijan näkökulmasta  opiskelun kannalta keskeisiä tukitoimia järjestävät monet tahot ja vastuu on hajaantunut eri sektoreille. Toisaalta: niukat resurssit ajavat yhteistyöhön: Turussa korkeakoulujen esteettömyysverkosto
Tällä hetkellä TYYssä Pitkän aikavälin tavoitteet Opetuksen esteet valokuvanäyttely Päivä pyörätuolissa  Opetuksen ohjaus, akateemiset oppimistaidot, passiivirekisteri, opiskelijan oikeusturva, opiskelijan vastuu TY:n strategian päivittäminen Opetusmateriaalin esteettömyys  Tuutorointi ja uudet opiskelijat Toimiston väen koulutus Koulutus alayhdistyksille esteettömästä viestinnästä
Muutama käytännön vinkki:) ESOK:illa loistavaa materiaalia Esteetön tapahtumanjärjestäminen www.vane.fi ->linkit lukitestaukset-miten järjestetään? Lue ESOKin sivuilta Vamkin käytännöstä akateemisen oppimisen kurssit ->Best practice Noviumilla. Lue lisää ESOKin artikkeleista opintotukilain muutos kannattaa käyttää hyödyksi

TYYn esteettömyystyö_Naarminen

  • 1.
    ” Esteettömyys syntyyyhteisestä tekemisestä ja jakamisesta” 10.5.2011 Minttu Naarminen TYYn sosiaalipoliittinen sihteeri [email_address]
  • 2.
    Esteettömyystyön organisointi Turunyliopistossa TY:ssä toimii vammaisasiamies. Hän vastaa esteettömyyden edistämisestä ja toiminnan koordinoinnista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Osa opintohallintoa, opiskelun tuki ja koulutuksen kehittäminen osastoa Vammaisasiamiehen toimenkuvaan kuuluu eri tavoin vammaisten ja oppimisvaikeuksisten hakijoiden ja opiskelijoiden neuvonta ja ohjaus
  • 3.
    Esteettömyystyön organisointi Turunyliopistossa Opiskelun yksilölliset järjestelyt Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvä henkilöstökoulutus ja henkilöstön neuvonta Esteettömyyden seuranta ja kehittäminen ” Tavoitteena on luoda yhdenvertaisempia mahdollisuuksia oppimiseen ja osallistumiseen yliopistoyhteisössä”
  • 4.
    Esteettömyystyö TYYssä esteettömyyssosiaalipoliittisen sihteerin vastuulla TYYn esteettömyystyöryhmä perustettiin vuonna 2010. Työryhmän keskeistä toimintaa on esteettömyyttä koskevan keskustelun herättäminen, poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja ajankohtaisista esteettömyysasioista tiedottaminen.
  • 5.
    Mitä opiskelun/opetuksen esteettömyyson? Yliopiston fyysinen ympäristö: tilat ja laitteet Tiedottaminen: Tiedonkulku, viestintä ja opetusmateriaalit Pedagogiikka: käytännöt, toimintatavat, kulttuuri Ohjaus: Neuvonta ja koulutus Politiikka: Strategiat, suunnitelmat ja ohjeet ” Esteettömyys syntyy yhteisestä tekemisestä ja jakamisesta”
  • 6.
    Esteettömyystyön lyhyt historiakorkea-asteen koulutuksessa 1960-70 luku: Yliopistojen liikkumisesteisiin aletaan kiinnittää huomiota vammaisten opiskelijoiden aloitteesta 1981 Kansainvälinen vammaisten vuosi 1988 Vammaispalvelulaki astuu voimaan Vammaiset aletaan nähdä yhteiskunnan aktiivisina toimijoina kuluttajina ja kansalaisina
  • 7.
    Esteettömyystyön lyhyt historiakorkea-asteen koulutuksessa 2 1999 perustuslain uudistus: Vammaisuus ja terveydentila lisätään kielletyiksi syrjintäperusteiksi 2004 Yhdenvertaisuuslaki: Koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi Mikä on kohtuullista?
  • 8.
    Esteettömyystyön lyhyt historiakorkea-asteen koulutuksessa 3 2004 Opetusministeriö tekee selvityksen yliopistojen esteettömyyden tilanteesta Esteettömyys ymmärretty lähinnä fyysiseen ympäristöön liittyvänä seikkana. Viestinnän tai ohjauspalvelujen saavutettavuutta eri juuri huomioitu Korkeakoulusektorilla käynnistyi erilaisia esteettömyyteen liittyviä projekteja, kuten kansallinen ESOK-hanke
  • 9.
    Esteettömyyden edistyminen yliopistollaVammaisten opiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden määrän kasvu koko Euroopan alueella n. 20-30%/vuosi Turun yliopistossa 2005 vammaisasiamiehellä oli 47 asiakasta. Vuonna 2009 luku oli 125. Vuonna 2010 n.180. Asiakkaista yli puolella on lukivaikeus
  • 10.
    Esteettömyyden edistyminen yliopistoissaFyysisen ympäristön esteistä siirrytty tarkastelemaan korkeakoulutuksen sisältöjä ja tavoitteita monenlaisten oppijoiden ja elämätilanteiden näkökulmasta Muutamissa yliopistoissa projektien myötä on syntynyt/syntymässä pysyvämpää esteettömyystyötä ja työhön nimettyjä toimijoita
  • 11.
    Esteettömyystyön haasteet yliopistomaailmassaLainsäädäntö: Korkeakouluilla ei ole omaa yv-lakia, toisin kuin Ruotsissa ja Brittaniassa. Nykyisen yv-lain aikana ei ole ollut oikeustapauksia korkea-asteella, joten myöskään soveltamiskäytäntöä ei ole muodostunut (SORA) Rahoitus: Yliopistot ovat autonomisia toimijoita, jotka voivat päättää autonomiansa puitteissa tavoista toteuttaa esteettömyyttä
  • 12.
    Esteettömyystyön haasteet yliopistomaailmassa2 Valtio ei rahoita esteettömyyden toteuttamista, kuten muissa Pohjoismaissa. Käytännössä tämä voi aiheuttaa vaikeuksia erityisesti pienissä yksiköissä. Opiskelijan näkökulmasta opiskelun kannalta keskeisiä tukitoimia järjestävät monet tahot ja vastuu on hajaantunut eri sektoreille. Toisaalta: niukat resurssit ajavat yhteistyöhön: Turussa korkeakoulujen esteettömyysverkosto
  • 13.
    Tällä hetkellä TYYssäPitkän aikavälin tavoitteet Opetuksen esteet valokuvanäyttely Päivä pyörätuolissa Opetuksen ohjaus, akateemiset oppimistaidot, passiivirekisteri, opiskelijan oikeusturva, opiskelijan vastuu TY:n strategian päivittäminen Opetusmateriaalin esteettömyys Tuutorointi ja uudet opiskelijat Toimiston väen koulutus Koulutus alayhdistyksille esteettömästä viestinnästä
  • 14.
    Muutama käytännön vinkki:)ESOK:illa loistavaa materiaalia Esteetön tapahtumanjärjestäminen www.vane.fi ->linkit lukitestaukset-miten järjestetään? Lue ESOKin sivuilta Vamkin käytännöstä akateemisen oppimisen kurssit ->Best practice Noviumilla. Lue lisää ESOKin artikkeleista opintotukilain muutos kannattaa käyttää hyödyksi