Suomessa oluen, siiderin ja lonkeron verotus on EU-maiden korkeinta. Olutvero on lähes nelinkertainen Viroon nähden. Viimeistä edellinen veronkorotus kohdennettiin nimenomaan panimojuomiin; siideriin, lonkeroon ja olueen. Viimeisin kohdennettiin mietoihin alkoholijuomiin. Juuri siksi nimenomaan panimojuomien rajakauppa on kasvanut hallitsemattomasti.
Oluen kulutus henkilöä kohden on EU-maissa suurinta Tsekeissä (144 litraa), kakkossijalla on Saksa (107 litraa). Olutveroa henkilöä kohden maksetaan kuitenkin kirkkaasti eniten Suomessa (122 €); kakkossijalla on Irlanti (94 €).
Rajakauppa vääristää juomakulttuuria ja näivettää elinkeinoa Panimoliitto
Oluen, siiderin ja lonkeron valmisteverot ovat Suomessa EU:n korkeimmat. Verotasot ovat Viroon nähden yli viisinkertaiset, vaikka Vironkin verotasot ovat yli EU-maiden keskiarvon.
Viron viinaralli näivettää kotimaisia elinkeinoja ja syö valtion verotuloja.
Kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta tulisi juomien verotasoa laskea lähemmäs Viroa, ja sitä kautta saada matkustajatuonti hallintaan sekä veroeurot pysymään Suomessa. Rajavalvonnan kasvattaminen lisää valtion menoja. Pysyvä ratkaisu löytyy ilmiön syihin tarttumalla, ei seurauksia hoitamalla.
Panimoteollisuus työllistää suoraan panimoissa noin 1 900 henkilöä ja välillisesti lähes 26 000.
Kokonaisuudessaan panimoelinkeino tuotti kaksi miljardia euroa erilaisina verotuloina Suomen valtiolle. Yksistään työpaikat tuottavat valtiolle 331 miljoonaa euroa vuodessa.
Saatavuuden parantaminen ei lisännyt kulutustaPanimoliitto
Uuden liikeaikalain myötä myös oluen, siiderin ja lonkeron saatavuus parani. Yleinen väite on, että saatavuus aina lisää kulutusta. Alkuvuosi on siis hyvä käytännön kokeilu paljon käytetylle teesille.
Valviran tilastojen mukaan oluen vähittäismyynti laski tammikuussa 4,1%, siiderin 12,3% ja lonkeron 12,9% verrattuna edelliseen vuoteen. Voidaan puhua merkittävästä myynnin laskusta ja todeta, ettei maltilliset politiikan muutokset automaattisesti merkitse katastrofia suomalaisen juomakulttuurin kannalta.
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan virvoitusjuomaveroa?Panimoliitto
Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa.
Vuonna 2016 makuvesien suosio ja erilaiset innovaatiot nostivat kivennäisvesien myynnin plussan puolelle.
Missään muussa EU-maassa ei ole valmisteveroa pullotetulle vedelle. Tiettävästi vastaavaa veroa ei ole missään muuallakaan maailmassa.
Virvoitusjuomaveron lisäksi pullotetusta vedestä maksetaan myös juomapakkausveroa 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 10 milj €.
Veron sanotaan olevan fiskaalinen vero kaikille alkoholittomille juomille. Kuitenkin maito jätetään veron ulkopuolelle ravitsemuksellisista syistä. Lain perusteluissa ei kerrota, mitkä ravitsemukselliset syyt johtavat pullotetun veden verottamiseen.
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Suomessa oluen, siiderin ja lonkeron verotus on EU-maiden korkeinta. Olutvero on lähes nelinkertainen Viroon nähden. Viimeistä edellinen veronkorotus kohdennettiin nimenomaan panimojuomiin; siideriin, lonkeroon ja olueen. Viimeisin kohdennettiin mietoihin alkoholijuomiin. Juuri siksi nimenomaan panimojuomien rajakauppa on kasvanut hallitsemattomasti.
Oluen kulutus henkilöä kohden on EU-maissa suurinta Tsekeissä (144 litraa), kakkossijalla on Saksa (107 litraa). Olutveroa henkilöä kohden maksetaan kuitenkin kirkkaasti eniten Suomessa (122 €); kakkossijalla on Irlanti (94 €).
Rajakauppa vääristää juomakulttuuria ja näivettää elinkeinoa Panimoliitto
Oluen, siiderin ja lonkeron valmisteverot ovat Suomessa EU:n korkeimmat. Verotasot ovat Viroon nähden yli viisinkertaiset, vaikka Vironkin verotasot ovat yli EU-maiden keskiarvon.
Viron viinaralli näivettää kotimaisia elinkeinoja ja syö valtion verotuloja.
Kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta tulisi juomien verotasoa laskea lähemmäs Viroa, ja sitä kautta saada matkustajatuonti hallintaan sekä veroeurot pysymään Suomessa. Rajavalvonnan kasvattaminen lisää valtion menoja. Pysyvä ratkaisu löytyy ilmiön syihin tarttumalla, ei seurauksia hoitamalla.
Panimoteollisuus työllistää suoraan panimoissa noin 1 900 henkilöä ja välillisesti lähes 26 000.
Kokonaisuudessaan panimoelinkeino tuotti kaksi miljardia euroa erilaisina verotuloina Suomen valtiolle. Yksistään työpaikat tuottavat valtiolle 331 miljoonaa euroa vuodessa.
Saatavuuden parantaminen ei lisännyt kulutustaPanimoliitto
Uuden liikeaikalain myötä myös oluen, siiderin ja lonkeron saatavuus parani. Yleinen väite on, että saatavuus aina lisää kulutusta. Alkuvuosi on siis hyvä käytännön kokeilu paljon käytetylle teesille.
Valviran tilastojen mukaan oluen vähittäismyynti laski tammikuussa 4,1%, siiderin 12,3% ja lonkeron 12,9% verrattuna edelliseen vuoteen. Voidaan puhua merkittävästä myynnin laskusta ja todeta, ettei maltilliset politiikan muutokset automaattisesti merkitse katastrofia suomalaisen juomakulttuurin kannalta.
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan virvoitusjuomaveroa?Panimoliitto
Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa.
Vuonna 2016 makuvesien suosio ja erilaiset innovaatiot nostivat kivennäisvesien myynnin plussan puolelle.
Missään muussa EU-maassa ei ole valmisteveroa pullotetulle vedelle. Tiettävästi vastaavaa veroa ei ole missään muuallakaan maailmassa.
Virvoitusjuomaveron lisäksi pullotetusta vedestä maksetaan myös juomapakkausveroa 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 10 milj €.
Veron sanotaan olevan fiskaalinen vero kaikille alkoholittomille juomille. Kuitenkin maito jätetään veron ulkopuolelle ravitsemuksellisista syistä. Lain perusteluissa ei kerrota, mitkä ravitsemukselliset syyt johtavat pullotetun veden verottamiseen.
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen kannanotto valtion budjettiin: Vientiteollisuuden kilpailukykyä on parannettava! Mukana Kemianteollisuus, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus, Paperiliitto, TEAM ja Teknologiateollisuus.
Alkoholijuomien matkustajatuonti ennätyskorkealla - syy veropolitiikassaPanimoliitto
Kotimaanmyyntiä on vahvistettava rajakaupan kustannuksella. Hallituksen linjaukset uudeksi alkoholilaiksi kasvattavat kilpailua kotimarkkinoilla ja vähentävät näin rajakauppaa. Alkoholilain kokonaisuudistus pitää tuoda mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn – vitkuttelu lain valmistelun osalta saa jo riittää. Viime toukokuussa lain kerrottiin tulevan voimaan vuoden 2017 alusta, mutta edelleenkään sitä ei ole saatu edes eduskunnan käsittelyyn.
Ehdoton ei alkoholiveron korotuksille. Alkoholilain uudistusta ei saa vesittää veronkorotuksilla.
Sakari Tammisen puheenvuoro Teknologiateollisuuden syyskauden avajaisissa käsitteli taloustilanteen heikentymistä ja pikaista tarvetta parantaa vientiteollisuuden kilpailukykä.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vielä viime maaliskuussa ennustimme kokonaistuotannon kasvavan 0,6 prosenttia. Odotettua heikompaa kehitystä selittää taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä on rajoittanut vientiämme, jolle on koitunut lisävaikeuksia talouskasvun ainakin väliaikaisesta hidastumisesta joissakin vientimme kannalta tärkeissä kehittyvissä maissa. Teollisuuden rakenteen heikkoudella – kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä – on toki ollut oma vaikutuksensa, mutta talouden vajoamisessa uudelleen taantumaan vuosina 2012–2013 sillä on ollut vain sivuosa.
Kansainvälisen talouden paraneminen aikaansaa käänteen Suomenkin talouteen jo tämän vuoden lopulla. Euroalue nousi tämän vuoden toisella neljänneksellä noin puolitoista vuotta kestäneestä yhtäjaksoisesta taantumasta. Koko EU:n alueella talouskehitys on ollut jopa euroaluetta parempaa. Aivan viime kuukausina myös Kiinan, Japanin ja Brasilian talouskasvu on vauhdittunut. Osassa kehittyvistä maista talouskasvu on tosin vielä ainakin väliaikaisesti hidastunut, kun rahoitusvirtojen suunta on kääntynyt kehittyvistä maista Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin nousevien korkojen ja parantuneiden talousnäkymien houkuttelemana. Suomen viennin kannalta on myönteistä myös se, että investoinnit alkavat elpyä Euroopassa ja laajemminkin globaalitaloudessa. Suomen bruttokansatuote kasvaa ensi vuonna 2,1 prosenttia. Ennuste on näin 0,3 prosenttiyksikköä maaliskuista arviotamme alempi. Koska talouskasvu nojautuu pitkälti vientiin, ei se juuri lisää työllisyyttä eikä kavenna merkittävästi julkisen talouden alijäämiä vielä tällä ennustejaksolla.
Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi merkittävästi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä huolimatta kansainvälisen taloutta jatkuvasti uhkaavasta epävarmuudesta. Kun kokonaistuotanto vielä supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, niin se kasvoi tuotannon suhdannekuvaajan mukaan toisella neljänneksellä runsaat kolme prosenttia alkuvuodesta ja noin viisi prosenttia viime vuodesta. Hyppäyksellinen muutos vaikuttaa tuotannon vuosimuutosta kuvaaviin lukuihin aina ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle saakka, vaikka kasvuvauhti hidastuisikin tästä eteenpäin. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talouskasvu pysyy jatkossa kohtuullisena. Bruttokansantuote kasvaa tätä vuonna 3,7 prosenttia, kun kevään (8.4.) ennuste oli 3 prosenttia. Ensi vuotta koskeva bkt:n kasvuennuste on 3,7 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin viimekeväinen arvio.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Euroalue vajosi viime vuonna taantumaan, joka vain syveni vuoden loppua kohti. Tämä ei voinut olla heijastumatta Suomeen, vaikka tärkeimmissä eurooppalaisissa vientimaissamme, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä taloustilanne pysyi selvästi parempana kuin euroalueella keskimäärin. Investointitavarapainotteisen vientimme ongelmia kasvatti nimenomaan investointien tuntuva supistuminen ei vain Euroopan kriisimaissa vaan laajemminkin koko EU-alueella, jopa Saksassa. Suomen osalta talouskasvua supisti myös asuinrakentamisen kääntyminen laskuun ja kotimaisen kysynnän heikentyminen muiltakin osin loppuvuotta kohti. Tämän vuoden tuotantolukua supistaa pelkästään se huono lähtökohta, johon kansantalous vajosi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Taloustilanteemme on kuitenkin paranemassa jo tämän vuoden kuluessa. Euroopan velkakriisi on lieventynyt, mikä vilkastuttaa investointeja niissä Euroopan maissa, joissa finanssipolitiikka ei ole äärimmäisen kireää. Euroopan ja Suomen viennin voimistumiseen perustuvaa käännettä parempaan tukee ennen kaikkea se, että talouskasvu jatkuu kohtuullisena EU-alueen ulkopuolella. Euroopan ja Suomenkin kasvua kuitenkin jarruttaa edelleen Euroopan kriisimaiden kireä finanssipolitiikka. Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna vain 0,6 prosenttia. Ensi vuonna Euroopan talouksien toipuminen ja investointien vilkastuminen Suomessakin kasvattaa bruttokansantuotettamme jo 2,5 prosenttia.
Vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen kannanotto valtion budjettiin: Vientiteollisuuden kilpailukykyä on parannettava! Mukana Kemianteollisuus, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus, Paperiliitto, TEAM ja Teknologiateollisuus.
Alkoholijuomien matkustajatuonti ennätyskorkealla - syy veropolitiikassaPanimoliitto
Kotimaanmyyntiä on vahvistettava rajakaupan kustannuksella. Hallituksen linjaukset uudeksi alkoholilaiksi kasvattavat kilpailua kotimarkkinoilla ja vähentävät näin rajakauppaa. Alkoholilain kokonaisuudistus pitää tuoda mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn – vitkuttelu lain valmistelun osalta saa jo riittää. Viime toukokuussa lain kerrottiin tulevan voimaan vuoden 2017 alusta, mutta edelleenkään sitä ei ole saatu edes eduskunnan käsittelyyn.
Ehdoton ei alkoholiveron korotuksille. Alkoholilain uudistusta ei saa vesittää veronkorotuksilla.
Sakari Tammisen puheenvuoro Teknologiateollisuuden syyskauden avajaisissa käsitteli taloustilanteen heikentymistä ja pikaista tarvetta parantaa vientiteollisuuden kilpailukykä.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vielä viime maaliskuussa ennustimme kokonaistuotannon kasvavan 0,6 prosenttia. Odotettua heikompaa kehitystä selittää taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä on rajoittanut vientiämme, jolle on koitunut lisävaikeuksia talouskasvun ainakin väliaikaisesta hidastumisesta joissakin vientimme kannalta tärkeissä kehittyvissä maissa. Teollisuuden rakenteen heikkoudella – kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä – on toki ollut oma vaikutuksensa, mutta talouden vajoamisessa uudelleen taantumaan vuosina 2012–2013 sillä on ollut vain sivuosa.
Kansainvälisen talouden paraneminen aikaansaa käänteen Suomenkin talouteen jo tämän vuoden lopulla. Euroalue nousi tämän vuoden toisella neljänneksellä noin puolitoista vuotta kestäneestä yhtäjaksoisesta taantumasta. Koko EU:n alueella talouskehitys on ollut jopa euroaluetta parempaa. Aivan viime kuukausina myös Kiinan, Japanin ja Brasilian talouskasvu on vauhdittunut. Osassa kehittyvistä maista talouskasvu on tosin vielä ainakin väliaikaisesti hidastunut, kun rahoitusvirtojen suunta on kääntynyt kehittyvistä maista Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin nousevien korkojen ja parantuneiden talousnäkymien houkuttelemana. Suomen viennin kannalta on myönteistä myös se, että investoinnit alkavat elpyä Euroopassa ja laajemminkin globaalitaloudessa. Suomen bruttokansatuote kasvaa ensi vuonna 2,1 prosenttia. Ennuste on näin 0,3 prosenttiyksikköä maaliskuista arviotamme alempi. Koska talouskasvu nojautuu pitkälti vientiin, ei se juuri lisää työllisyyttä eikä kavenna merkittävästi julkisen talouden alijäämiä vielä tällä ennustejaksolla.
Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi merkittävästi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä huolimatta kansainvälisen taloutta jatkuvasti uhkaavasta epävarmuudesta. Kun kokonaistuotanto vielä supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, niin se kasvoi tuotannon suhdannekuvaajan mukaan toisella neljänneksellä runsaat kolme prosenttia alkuvuodesta ja noin viisi prosenttia viime vuodesta. Hyppäyksellinen muutos vaikuttaa tuotannon vuosimuutosta kuvaaviin lukuihin aina ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle saakka, vaikka kasvuvauhti hidastuisikin tästä eteenpäin. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että Suomen talouskasvu pysyy jatkossa kohtuullisena. Bruttokansantuote kasvaa tätä vuonna 3,7 prosenttia, kun kevään (8.4.) ennuste oli 3 prosenttia. Ensi vuotta koskeva bkt:n kasvuennuste on 3,7 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin viimekeväinen arvio.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Euroalue vajosi viime vuonna taantumaan, joka vain syveni vuoden loppua kohti. Tämä ei voinut olla heijastumatta Suomeen, vaikka tärkeimmissä eurooppalaisissa vientimaissamme, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä taloustilanne pysyi selvästi parempana kuin euroalueella keskimäärin. Investointitavarapainotteisen vientimme ongelmia kasvatti nimenomaan investointien tuntuva supistuminen ei vain Euroopan kriisimaissa vaan laajemminkin koko EU-alueella, jopa Saksassa. Suomen osalta talouskasvua supisti myös asuinrakentamisen kääntyminen laskuun ja kotimaisen kysynnän heikentyminen muiltakin osin loppuvuotta kohti. Tämän vuoden tuotantolukua supistaa pelkästään se huono lähtökohta, johon kansantalous vajosi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Taloustilanteemme on kuitenkin paranemassa jo tämän vuoden kuluessa. Euroopan velkakriisi on lieventynyt, mikä vilkastuttaa investointeja niissä Euroopan maissa, joissa finanssipolitiikka ei ole äärimmäisen kireää. Euroopan ja Suomen viennin voimistumiseen perustuvaa käännettä parempaan tukee ennen kaikkea se, että talouskasvu jatkuu kohtuullisena EU-alueen ulkopuolella. Euroopan ja Suomenkin kasvua kuitenkin jarruttaa edelleen Euroopan kriisimaiden kireä finanssipolitiikka. Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna vain 0,6 prosenttia. Ensi vuonna Euroopan talouksien toipuminen ja investointien vilkastuminen Suomessakin kasvattaa bruttokansantuotettamme jo 2,5 prosenttia.
1. Suomen nettomaksu EU:ssa on kasvanut
Koonnut: ELINA KERVINEN HS, grafiikka: LOTTA HAGLUND HS, lähde: Euroopan komissio
EU-nettomaksu/BKT
–0,6
–0,5
–0,4
–0,3
–0,2
–0,1
0,0
0,1
0,2
0,3
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Saksa
Ruotsi
Suomi
Hollanti
Suomen netto-
maksu EU:ssa
on samaa tasoa kuin
muiden samankaltai-
sessa taloustilanteessa
olevien maiden.
Miinusmerkkinen
luku kertoo siitä,
että maa maksaa
unionille enemmän
kuin siltä saa.
Eurovaltioista vain Luxemburg, Suomi ja Viro täyttävät EMU:n alijäämä- ja velkarajat
Julkisen talouden alijäämä vuonna 2013, Julkisen talouden velka vuonna 2013, Työttömyysaste vuonna 2013
Koonnut: PETRI SAJARI HS, grafiikka: LOTTA HAGLUND HS, lähde: Euroopan komission suhdanne-ennuste
Kreikka
Italia
Portugali
Irlanti
Belgia
Espanja
Ranska
Kypros
Saksa
Itävalta
Hollanti
Malta
Slovenia
SUOMI
Slovakia
Luxemburg
Viro
Eurovaltiot
EU-valtiot
175,6
128,1
123,9
122,2
100,8
95,8
93,4
93,1
80,7
75,2
73,8
73,8
59,5
56,4
55,1
22,2
11,8
95,1
89,9
Kreikka
Espanja
Portugali
Irlanti
Slovakia
Kypros
Italia
Ranska
Viro
Slovenia
Suomi
Belgia
Malta
Hollanti
Saksa
Luxemburg
Itävalta
Eurovaltiot
EU-valtiot
27,0
26,9
17,3
14,6
14,0
13,7
11,6
10,7
9,8
9,8
8,0
7,7
6,4
6,3
5,7
5,4
4,5
12,2
11,1
Irlanti
Espanja
Slovenia
Portugali
Kreikka
Kypros
Ranska
Hollanti
Slovakia
Belgia
Malta
Itävalta
Italia
SUOMI
Luxemburg
Viro
Saksa
Eurovaltiot
EU-valtiot
7,3
6,7
5,1
4,9
4,6
4,5
3,7
3,6
3,3
3,0
2,9
2,5
2,1
1,5
0,9
0,4
0,2
2,8
3,4
prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen
EMU-sopi-
muksen
yläraja
60 %
Euro-
valtiot
keskim.
12,2 %
EMU-sopi-
muksen
yläraja
3 %
Soittimen valinta
LH HS, lähde: Pop & Jazz Konservatorio, perusopetus
Instrumenttijakauma Pop & Jazz
Konservatorion perusopetuksessa
Alttosaksofoni 18
Harmonikka 8
Huilu 22
Klarinetti 4
Laulu 61
Pasuuna 6
Percussiot 2
Piano 39
Sähköbasso 26
Sähkökitara 9
Rummut ja
lyömäsoittimet 12
14
2
2
7
9
7
1
19
9
60
Trumpetti 4 11
Viulu 7 3
53
LOTTA HAGLUND HS, lähde: Hallituksen kehysriihen päätökset 27. 3. ja 8. 4.
Windfall-veroaleen 480
Tekesin avustusvaltuudet 67
Metsänkäytön tuet 54
Finnveran korkotuki-
järjestelmän lopetus 39
Teollisuussijoitukselle kasvuyrityssijoituksiin 120
Nesteytetyn kaasun terminaalien rakentamiseen 108
Energiatukeen rikkidirektiivin vuoksi 90
Perusväylänpitoon raskaampien rekkojen vuoksi 55
Siltojen ja teiden kantavuuden parantamiseen 60
Alueellisiin rakennemuutostukiin 25
Finnveran luotto- ja tappiontakauksiin 23
Investointi- ja kehittämistukiin 15
Finnveran pääomasijoituksiin 5
YHTEENSÄ
981 milj. euroa
YHTEENSÄ
160 milj. euroa
Yritystukia lisätään 2014–2017
Yrityksille lisää,
miljoonaa euroa
Yrityksiltä pois,
miljoonaa euroa
yht.
44
yht.
134
yht.
90
yht.
74
yht.
70
Lauttasaari Koivusaari Keilaniemi Otaniemi Tapiola Urheilupuisto Niittykumpu Matinkylä
tšekki-
läisiä
41
109
45
52
5357
3
17
27
17
12
yht.
70
63
7
12
23
4
15
1810
5 8
slovakia-
laisia
ukraina-
laisia
puola-
laisia
kosovolaisia 1viro-
laisia kosovolaisia
kreikka-
laisia 1
slovakia-
laisia
slovakia-
laisia
slovakia-
laisia
61
8
13
20
yht.
110
yht.
117
Kansallisuudet länsimetron työmaiden louhintaurakoissa
Koonnut: ESA JUNTUNEN HS, grafiikka: LOTTA HAGLUND HS, lähde: Länsimetro Oy
virolaisia
suomalaisia suomalaisia suomalaisia
suomalaisia suomalaisia
suomalaisia
liettu-
alaisia
viro-
laisia
viro-
laisia
suomalaisia suomalaisia
viro-
laisia
viro-
laisia viro-
laisia
ruotsa-
laisia
Osa työntekijöistä on
saattanut tehdä töitä
useammalla työmaalla,
ja sen takia on voitu lista-
ta kahteen eri paikkaan.