2. Kuntien pakkoliitokset Suomessa
•
•
•
•
Valtioneuvostolla on ollut aiemmin voimassa olleiden kuntajakolakien
perusteella oikeus päättää kuntien yhdistymisestä vastoin kunnan
tahtoa vuoteen 1993 saakka, jos ”tärkeän yleisen edun on katsottu
sitä vaativan”
Vuosina 1946-92 mahdollisuutta on käytetty 20 kertaa (mm Helsingin
suuri kuntaliitos vuonna 1946 sekä Karhulan ja Kymin liittäminen
Kotkaan vuonna 1977)
Voimassa olevan kuntarakennelain mukaan valtioneuvostolla on
oikeus päättää kuntien yhdistämisestä vastoin kunnanvaltuuston
tahtoa kahdessa tapauksessa – kansanäänestyksen
enemmistöpäätöksen perusteella sekä ns. kriisikuntamenettelyn
perusteella
Lisäksi toimivaltaa tietyin edellytyksin kunnanosaliitoksista (Sipoota
koskeva osakuntaliitospäätös vastoin kunnan tahtoa vuonna 2007)
3. Kuntauudistusta tarvitaan
• Suurten kaupunkiseutujen elinvoimaisuus on
Suomen pärjäämiseksi ja koko alueen asukkaiden
palvelujen turvaamiseksi ratkaisevan tärkeä =>
kuntarakenteen tuettava tätä tavoitetta
• Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan kunta- ja
soteuudistusten onnistumisella on merkittävä
vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen
kuromiseksi
4. Painetta kuntien omille hallinnollisille ja
toiminnallisille ratkaisuille
• Yksittäisen kunnan ja koko alueen edut eivät aina
yhteneviä. Esimerkiksi valikoiva muuttoliike voi
suosia yksittäistä kuntaa muun alueen
kustannuksella. Yhteisymmärryksen löytäminen
kuntien omin toimin ei ole aina edennyt riittävän
nopeasti.
=> paine vauhdittaa kuntarakenteen muutosta
suurilla kaupunkiseuduilla
5. Hallituksen linjaus budjettiriihessä
29.8.2013
• ”Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen
yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden
kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi
valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään
perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien
yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa
kuntarakennelain 4d§:n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä
työssäkäynti‐ tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston
toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja
alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella.
Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa
kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa
vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen
varmistetaan.”
6. Osa
rakennetoimenpideohjelmaa
• SDP suostui vaikeassa neuvottelutilanteessa VN
toimivallan laajentamiseen osana laajempaa
rakennepoliittista toimenpideohjelmaa
• Demokratialukko hyväksymisen edellytyksenä
• SDP tavoittelee edelleen kuntien
vapaaehtoisesti sopimia kuntaliitoksia
7. Erityinen kuntajakoselvitys
• Ministeriö VOI käynnistää erityisen
kuntajakoselvityksen, mikäli kunta täyttää neljä
viidestä kaupunkiseutukriteeristä
TAI
• Kuntakeskukset ovat kasvaneet yhteen
(keskustaajamaperuste)
8. Kaupunkiseutukriteerit (5)
• Työpaikkaomavaraisuus peruste (alle 80%)
• Työssäkäyntiperuste (vähintään 40% käy työssä
keskuskunnan alueella)
• Lähitaajamaperuste (lähitaajama ulottuu kunnan
rajan yli tai kunnan keskustaajama ylittää
kuntarajat)
• Asuntomarkkinaperuste (kunnan ja keskuskunnan
välillä yli 40%)
• Alueen taloudellinen eriytymisperuste (tulo- ja
lähtömuuttajien tulojen erotus yli 150€/asukas)
9. Erityinen kuntajakoselvitys
• Erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntia
- kaupunkiseutuperusteet täyttyvät
- kriisikuntamenettelyn perusteella
– kaupunkiseutuperusteet täyttävän kunnan
kanssa jo liitoksesta päättäneet kunnat*
– vapaaehtoiset kunnat, joiden osalta
valtioneuvosto on jo päättänyt kuntaliitoksen
toteuttamisesta samana vuonna*
* kunnan omalla suostumuksella
10. Kansanäänestys - 1
• Valtioneuvosto voi päättää
kansanäänestyksen järjestämisestä
• Kansanäänestys koskee selvittäjän
liitosesitystä
• Äänestykseen osallistuvat vain
kaupunkiseutuperusteet täyttävien
kuntien asukkaat
11. Kansanäänestys - 2
• Äänestäneiden enemmistön kannatus
antaa valtioneuvostolle toimivallan
päättää kuntaliitoksesta (asukkailla vetooikeus valtioneuvoston päätösvaltaan)
• Kansanäänestyksen myönteinen tulos ei
sido valtioneuvostoa, kielteinen sitoo
• Valtioneuvoston päätös on
muutoksenhakukelpoinen
12. Mitä alueita toimivallan käyttö voi
koskea?
• Suuria kaupunkiseutuja, joiden työssäkäyntialueella on
vähintään 100 000 asukasta (pl. Helsingin seutu)
• Lisäksi kaupunkiseutuperusteet täyttyvät
• Suuria kaupunkiseutuja 10
– Seinäjoen seudulla yksikään kunta ei nyt täytä
kaupunkiseutuperustetta
– Nykyisin kriteerit täyttyisivät 9 työssäkäyntialueen
keskuskunnassa ja niiden 24 kehyskunnassa
13. Kaupunkiseutuperusteiden
täyttyminen kunnittain - 1
• Tampere: Kangasala, Lempäälä, Nokia,
Pirkkala ja Ylöjärvi
• Turku: Kaarina, Lieto, Masku, Naantali,
Raisio ja Rusko
• Oulu: Kempele ja Liminka
• Jyväskylä: Laukaa ja Muurame
• Lahti: Hollola
15. Valtioneuvoston toimivallan
edellytykset kaupunkiseutuperusteet
täyttävissä kunnissa - 1
• Erityisen kuntajakoselvityksen toimittaminen
• Muutokseen on alueen maankäytön, asumisen ja
liikenteen kehittämiseen tai taloudelliseen
eriytymiskehitykseen liittyviä painavia perusteita
• Yhdyskuntarakenteen toimivuuteen liittyviä
ongelmia ei voida ratkaista ilman kuntajaon
muutosta
16. Valtioneuvoston toimivallan edellytykset
kaupunkiseutuperusteet täyttävissä
kunnissa - 2
• Muutos täyttää kuntajaon muuttamisen yleiset
edellytykset
• Välttämättömänä edellytyksenä myös alueen
(kaupunkiseutuperusteiden mukaan määräytyvä)
asukkaiden enemmistön kansanäänestyksessä
antama valtuutus (demokratialukko)
17. Kaupunkiseutuperusteiden
arviointi
• VM arvioi enintään kerran
kunnallisvaalikaudessa (ei velvollisuutta
arvioida valtuustokausittain)
• Lakiesitys ehdotettu voimaan 1.7.2014
• Ensimmäinen arvio vuonna 2015
• Mahdolliset ensimmäiset kuntaliitokset
voimaan 2017
18. Valmistelun eteneminen
• Kuntarakennelain muutosesitys lähtenyt
lausunnoille niihin kuntiin, joita esitys koskee
(määräaika 28.3.)
• Lausuntokierroksen palautteen jälkeen tehdään
lopullisesti päätökset hallituksen esityksen
antamisesta
