SDP:n puoluetoimiston muistio EU:sta rauhanprojektina

1. Euroopan unioni -
rauhanprojekti

2. EU on rauhanprojekti
• EU:n edeltäjä Euroopan hiili ja teräsyhteisö aloitti toimintansa vuonna 1952.
Keskeinen syy oli yhdistää jäsenmaiden – ennen muuta Ranskan ja Saksan –
tavoitteet yhteneviksi. Ilman ristiriitaisia tavoitteita mailla ei ole syytä sotia.
• V. 1954 perustettiin Euroopan talousyhteisö, joka sittemmin muutti nimensä
Euroopan yhteisöksi.
• Ennen vuotta 1954 Saksan ja Ranskan välillä oli käyty kolme sotaa 70 vuoden
aikana. Euroopasta olivat myös alkaneet kaksi maailmansotaa joissa kuoli
yhteensä vähintään noin 70 miljoonaa ihmistä
• Nyt rauhaa koetellaan paitsi unionin porteilla, Ukrainassa, myös sen sisällä, kun
kriisimaissa on ollut levottomuuksia.
• EU on tunnustettu rauhantyöstään. Unioni sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna
2012.
• EU tekee rauhantyötä paitsi sisäisesti, myös ulkoisesti. EU edistää rauhaa muun
muassa diplomatian ja siviilikriisinhallinnan keinoin.
• Euroopan sosialidemokraateille rauha on perustava arvo. Se edeltää lähes kaikkea
hyvinvointia yhteiskunnassa.

3. Rauha unionissa: yhteiset
tavoitteet• EU (ja sen edeltäjät) on vaikuttanut rauhaan luomalla yhteiset tavoitteet
jäsenmailleen.
• Euroopasta on alkanut kaksi maailmansotaa. EU ja sen edeltäjät yhdistivät etenkin
Ranskan ja Saksan tavoitteet. Aivan aluksi yhdistettiin vuonna 1952 hiilen ja teräksen
tuotantoon liittyvät tavoitteet, kun Saksan ja Ranskan ympärille rakennettiin Euroopan
hiili- ja teräsyhteisö, joka on EU:n yksi edeltäjistä. Saksa ja Ranska ovat pyrkineet
historiassa hallitsemaan samoja hiili- ja teräsesiintymiä ja siten metalli- ja
aseteollisuutta. Tämä pyrkimys hallita samoja voimavaroja on johtanut osaltaan sotiin.
Hiili- ja teräsyhteisön ajatus oli, että Saksa ja Ranska yhdistävät hiili- ja
terästuotantonsa. Ristiriitaisista tavoitteista tehtiin yhteisiä tavoitteita.
• Yhteiset tavoitteet ovat olleet sittemmin taloudellisia sisämarkkina-alueen myötä.
Nykyisin yhteiset tavoitteet liittyvät entistä useammin myös esimerkiksi työelämän
laatuun, ympäristönsuojeluun tai yhteisiin ulkopoliittisiin tavoitteisiin. Idea on
edelleen sama: ei kilpailla vaan tavoitellaan yhteisiä tavoitteita. Tämä luo rauhaa ja
vakautta.
• EU on vahvistanut myös nk. turvallisuustakuitaan jäsenmailleen. Vuonna 2009 voimaan
tulleen Lissabonin sopimuksen mukaan ”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan
aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenmailla on velvollisuus antaa sille apua
kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51
artiklan mukaisesti.”

4. Rauhaa EU:n ulkopuolelle
• EU:lla on kolme sotilasoperaatiota ja kaksitoista siviilikriisinhallinnan
operaatiota EU:n ulkopuolella. Näillä operaatiolla unioni vaikuttaa
siihen, että maailma on rauhallisempi.
• EU:lla on käytössään esimerkiksi poliittisia ja taloudellisia
painostuskeinoja.
• Poliittinen vaikutuskeino esimerkiksi kansalaisiaan sortavalle
hallitukselle voi olla viisumikielto maan hallituksen jäsenille.
• Taloudellinen vaikutuskeino voi olla esimerkiksi eurooppalaisilla
pankkitileillä olevien varojen jäädyttäminen.
• EU vaikuttaa myös pysymällä houkuttelevana uusille jäsenmaille. Kun
uudet jäsenmaat tavoittelevat EU:n jäsenyyttä, niiden on samalla
tavoiteltava jäsenyysehtojen mukaisesti rauhaa ja vakautta, muiden
ehtojen lisäksi.
• Lisäksi EU vaikuttaa rauhaan erilaisilla kumppanuuksilla EU:n
ulkopuolisten maiden kanssa. Myös kehitysavulla on osansa rauhan
edistämisessä.

5. Mitä EU voi juuri nyt tehdä?
• EU:n vaikutusvallassa kansainvälisesti on varmasti vielä parannettavaa.
Mutta se kehittyy koko ajan. EU:lla on nykyisin (vuodesta 2009 lähtien)
mm. yhteinen ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, nk.
EU:n ulkoministeri, jona nykyisin toimii työväenpuoluetaustainen britti,
lady Catherine Ashton. Yhteisen ulkoministerin myötä EU:n
ulkosuhdehallintoa on pystytty yhtenäistämään. EU:n ääni maailmassa
on entistä yhtenäisempi. Työtä on toki jäljellä.
• EU:n vaikutusmahdollisuuksia esim. Krimin tilanteen suhteen ovat
taloudelliset ja poliittiset pakotteet. Lehtitietojen mukaan Euroopan
unioni on asettamassa Venäjälle pakotteita ensi maanantaina, koska
Venäjän sotilaallinen väliintulo jatkuu Krimin niemimaalla Ukrainassa.
Pakotteet tarkoittavat varojen jäädyttämisiä ja viisumikieltoa.

6. Suomi ja rauhanpolitiikka
• Suomessa rauha on vallinnut pitkään. Nyt sotilaallisten uhkien
tilalla on uusia. Kyberturvallisuus on 2000-luvulla uusi uhka, joka
vaikuttaa Suomeenkin. Nouseva väestöryhmien (kuten vaikkapa
kansallismieliset populistit vs. maahanmuuttajat)
vastakkainasettelu on uhka Suomenkin vakaudelle. Monissa
Euroopan maissa vastakkainasettelu on kärjistynyt.
• Lisäksi vastuumme on kantaa huolta myös rauhasta rajojemme
ulkopuolella.

7. Lisätietoja
• Eurooppatiedotuksen ”EU haluaa vahvistaa rauhaa” –sivu
• Tietoa EU:n saamasta Nobelin rauhanpalkinnosta vuonna 2012
• SDP:n puoluevaltuuston kannanotto 2013 joulukuulta
• Sosialidemokraattien eurooppalaisen kattopuolueen, PES:n
kannanotto Ukrainan tilanteesta

8. Kiitos!