Jokaisen kunnan polku kohti ilmastovastuullisempaa tulevaisuutta on erilainen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus selvittää järkevimmät ja kustannustehokkaimmat keinot uusiutuvan energian lisäämiseen.
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Paljonko energiatehokkuustoimilla voisi säästää? Mitä ovat katselmuksissa löydetyt yleisimmät ja kannattavimmat energiansäästötoimet? Milloin energiakatselmus kannattaa toteuttaa?
Pk-teollisuuden energiakulut hallintaan - valtion tukema energiakatselmusMotiva
Motiva on julkaisema uusi energiakatselmusmalli tarjoaa pk-yrityksille kustannustehokkaan, mutta riittävän kokonaisvaltaisen ja laadukkaan menettelyn energiataloudellisuuden kartoittamiseen. Uusi 2-vaiheinen malli on räätälöity erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille.
Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotanto-
prosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä
paineilmalla toimivia työkaluja. Kasolla teetti energiakatselmuksen, joka paljasti lukuisia uusia energiansäästön mahdollisuuksia. Toimet toteuttamalla energiakuluja voi vähentää 13 prosenttia.
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Paljonko energiatehokkuustoimilla voisi säästää? Mitä ovat katselmuksissa löydetyt yleisimmät ja kannattavimmat energiansäästötoimet? Milloin energiakatselmus kannattaa toteuttaa?
Pk-teollisuuden energiakulut hallintaan - valtion tukema energiakatselmusMotiva
Motiva on julkaisema uusi energiakatselmusmalli tarjoaa pk-yrityksille kustannustehokkaan, mutta riittävän kokonaisvaltaisen ja laadukkaan menettelyn energiataloudellisuuden kartoittamiseen. Uusi 2-vaiheinen malli on räätälöity erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille.
Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotanto-
prosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä
paineilmalla toimivia työkaluja. Kasolla teetti energiakatselmuksen, joka paljasti lukuisia uusia energiansäästön mahdollisuuksia. Toimet toteuttamalla energiakuluja voi vähentää 13 prosenttia.
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Energiatuki 2018 ja sen hakeminen - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Energiatukea on saatavissa vuosittain voimassa olevien linjausten mukaisesti.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Case: Turun seudun puhdistamo - energiatuki investoinnilleMotiva
Turun seudun puhdistamo halusi käyttöönsä aurinkosähköratkaisun, joka oli rakenteellisesti huomaamaton ja lopputulokseltaan kestävä. Ohutkalvoilla toteutettu pienaurinkovoimala sai valtion energiatukea.
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Voidaanko ilmastonmuutos torjua taloustieteen tarjoamin keinoin?
Taloustieteen näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat tuotannon ei-toivottu ulkoisvaikutus, sillä ilmastonmuutos ei ainakaan täysin näy kasvihuonepäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa. Siksi tarvitaan politiikkaohjausta, joka luo yrityksille kannustimet vähentää päästöjä.
Tämä voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein. Päästöjen hinnoittelu on yhteiskunnan kannalta edullisin yksittäinen ohjauskeino: Se sekä kannustaa vähentämään päästöjä että tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä ja vähentää tarvetta puhtaan teknologian innovaatiotukiin. Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron avulla.
Esityksessä paneudutaan näihin ohjauskeinoihin hiilineutraaliin talouteen pyrkimisen ytimenä, unohtamatta uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tärkeinä hiilineutraalin talouden perusteina.
Marita Laukkasen (VATT) esitys Tieteen päivillä 14.1.2017.
http://www.tieteenpaivat.fi/
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
Vuoden 2017 alussa Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.
Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Sitran toimeksiannosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liittyen ympäristöystävällisiin elämäntapoihin, kuten energiankäyttöratkaisuihin, energiansäästöön ja ruokajätteen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-aluetta.
Tutkimus: Länsirannikon jätehuoltosektorin vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Gaia Consulting Oy 27.1.2014
Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne,
Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kaikkien elinkeinoelämän sopimuksessa mukana olevien toimialojen, ts. teollisuuden, yksityisen palvelualan ja energia-alan yritysten raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017
Biokaasulaitos eli mädättämö on suuri investointi. Se on taloudellisesti kannattava vain isommille jätevedenpuhdistamoille. Pienemmät laitokset voivat valmistaa lietteistä biokaasua yhteismädättämöillä tai yhteiskäsittelylaitoksilla. Suomessa on 18 lietemädättämöä jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Lisäksi Suomessa toimii yhteiskäsittelylaitoksia, joissa puhdistamoliete voi olla yhtenä syötteenä, tyypillisesti yhdyskuntabiojätteen kanssa. Turun seudulla on erillinen puhdistamolietteiden käsittelyyn keskittyvä biokaasulaitos.
Esitys Motivassa 18.4.2018, Tapio Tuomi
Esityksessä käydään läpi akkujen käyttö. Miksi ne ovat nousseet keskusteluun ja mihin ne sopivat. Esityksen taustamateriaalina on "Akkujen merkitys kasvaa: milloin, miten ja millä edellytyksillä?
suomalaisten toimijoiden näkemyksiä tilanteesta vuoden 2018 alussa"-raportti. Raportit tekijät Raimo Lovio ja Tapio Tuomi. Raportti toteutettiin osana Smart Energy Transition -hanketta, johon resurssit saatiin osana Aalto-yliopiston rahoittamaa poikkitieteellistä HEBSTO-hanketta (High-energy batteries for grid-scale storage).
Energiatuki 2018 ja sen hakeminen - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Energiatukea on saatavissa vuosittain voimassa olevien linjausten mukaisesti.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Case: Turun seudun puhdistamo - energiatuki investoinnilleMotiva
Turun seudun puhdistamo halusi käyttöönsä aurinkosähköratkaisun, joka oli rakenteellisesti huomaamaton ja lopputulokseltaan kestävä. Ohutkalvoilla toteutettu pienaurinkovoimala sai valtion energiatukea.
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Voidaanko ilmastonmuutos torjua taloustieteen tarjoamin keinoin?
Taloustieteen näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat tuotannon ei-toivottu ulkoisvaikutus, sillä ilmastonmuutos ei ainakaan täysin näy kasvihuonepäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa. Siksi tarvitaan politiikkaohjausta, joka luo yrityksille kannustimet vähentää päästöjä.
Tämä voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein. Päästöjen hinnoittelu on yhteiskunnan kannalta edullisin yksittäinen ohjauskeino: Se sekä kannustaa vähentämään päästöjä että tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä ja vähentää tarvetta puhtaan teknologian innovaatiotukiin. Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron avulla.
Esityksessä paneudutaan näihin ohjauskeinoihin hiilineutraaliin talouteen pyrkimisen ytimenä, unohtamatta uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tärkeinä hiilineutraalin talouden perusteina.
Marita Laukkasen (VATT) esitys Tieteen päivillä 14.1.2017.
http://www.tieteenpaivat.fi/
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
Vuoden 2017 alussa Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.
Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Sitran toimeksiannosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liittyen ympäristöystävällisiin elämäntapoihin, kuten energiankäyttöratkaisuihin, energiansäästöön ja ruokajätteen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-aluetta.
Tutkimus: Länsirannikon jätehuoltosektorin vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Gaia Consulting Oy 27.1.2014
Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne,
Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kaikkien elinkeinoelämän sopimuksessa mukana olevien toimialojen, ts. teollisuuden, yksityisen palvelualan ja energia-alan yritysten raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017
Biokaasulaitos eli mädättämö on suuri investointi. Se on taloudellisesti kannattava vain isommille jätevedenpuhdistamoille. Pienemmät laitokset voivat valmistaa lietteistä biokaasua yhteismädättämöillä tai yhteiskäsittelylaitoksilla. Suomessa on 18 lietemädättämöä jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Lisäksi Suomessa toimii yhteiskäsittelylaitoksia, joissa puhdistamoliete voi olla yhtenä syötteenä, tyypillisesti yhdyskuntabiojätteen kanssa. Turun seudulla on erillinen puhdistamolietteiden käsittelyyn keskittyvä biokaasulaitos.
Esitys Motivassa 18.4.2018, Tapio Tuomi
Esityksessä käydään läpi akkujen käyttö. Miksi ne ovat nousseet keskusteluun ja mihin ne sopivat. Esityksen taustamateriaalina on "Akkujen merkitys kasvaa: milloin, miten ja millä edellytyksillä?
suomalaisten toimijoiden näkemyksiä tilanteesta vuoden 2018 alussa"-raportti. Raportit tekijät Raimo Lovio ja Tapio Tuomi. Raportti toteutettiin osana Smart Energy Transition -hanketta, johon resurssit saatiin osana Aalto-yliopiston rahoittamaa poikkitieteellistä HEBSTO-hanketta (High-energy batteries for grid-scale storage).
Tapio Tuomen esitys "Tulevaisuuspähkinä taajamaalueiden ulkopuolella: lähienergian ja yleisen sähköverkon fiksu yhdistäminen (kysymyksiä ja ajatuksia ratkaisujen löytämiseen)" Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tilaisuudessa "Sähköinen tulevaisuus taajamien ulkopuolella" 14.1.2020 klo 17-20
paikka: Tieteiden talo, Sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki"
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Kestävä asuminen ja ympäristö hankkeen materiaalitehokkuus ja jätehuolto osakokonaisuuden päätösseminaarin aineisito, jonka esitys 7.3.2014 RAKSA Foorumissa Lahdessa. Esityksessä käsitellään myös energiatehokkuutta.
Deep Company Interviews: Analysis & conclusionsBusiness Turku
Summary & conclusions + action proposals based on company interviews conducted during Oct. Nov. 2020.
Results from interviews.
Whole battery/electrification value chain.
Energiakatselmus kannattaa – säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Aurinkosähköjärjestelmään, kuten muihinkin sähköjärjestelmiin, liittyy kuitenkin tulipalon riski. Aurinkosähköjärjestelmistä alkaneet tulipalot ovat Suomessa hyvin harvinaisia, ja todennäköisyys järjestelmän aiheuttamalle tulipalolle on pieni.
Aurinkosähkön turvallisuusopas tarjoaa tietoa ja vinkkejä siihen, miten aurinkosähköjärjestelmän paloturvallisuutta voi parantaa suunnittelu- ja käyttövaiheessa
Motiva-mallin energiakatselmus - lisää järkeä pk-yrityksen energiakuluihin Motiva
Motiva-mallin energiakatselmus on ohjeistettu ja puolueeton tapa kartoittaa energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet. Se on ainoa virallisesti hyväksytty malli, jolle on mahdollista saada valtion energiatukea.
Matkustaminen maata pitkin on ilmastoystävällinen ja elämyksellinen tapa lomailla tai tehdä työmatkoja. Junat, linja-autot ja kimppa-autoilu ovat matkustusmuotoina ekologisempia kuin lentäminen. Katso, mikä on fiksuin tapa matkustaa Hampuriin tai Rovaniemelle.
Lisätietoja aiheesta motiva.fi/maatapitkin
2. Polkukohti
ilmastoystävällistä
kuntaa
Jokaisen kunnan polku kohti
ilmastovastuullisempaa tulevaisuutta on erilainen.
Kunnan nykyiset energiaratkaisut, maantieteellinen sijainti sekä kaupunki- ja
elinkeinorakenne vaikuttavat kaikki olennaisesti siihen, mitkä ovat toimivimmat ja
kokonaistaloudellisesti edullisimmat tavat lisätä uusiutuvan energian käyttöä.
Uusiutuvan energian kuntakatselmus selvittää järkevimmät ja kustannustehokkaimmat
keinot uusiutuvan energian lisäämiseen.
Lisätietoja: www.motiva.fi/kuntakatselmus
4. Kuntakatselmus
avaapelin
Jokainen kuntakatselmus sisältää taustatietojen,
nykytilan ja energiataseen sekä uusiutuvan energian
potentiaalin selvittämisen.
Tiedot auttavat kuntaa hahmottamaan fiksuimmat ja kannattavimmat keinot lisätä uusiutuvan
energian käyttöä.
Näiden lisäksi työhön voi sisällyttää kuntakohtaisesti tarpeellisia lisäselvityksiä, jotka tarvitaan
muutoksen aikaansaamiseksi. Löydät näistä lisätietoa seuraavilta sivuilta.
5. 5
Ilmastoystävällinen & energiaomavarainen kunta
Näin lisäät uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella ja kiinteistöissä
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS:
KIINTEISTÖKOHTAISET RATKAISUT
AURINKOENERGIA
• Aurinkosähkö
• Aurinkolämpö
BIOENERGIA
• Klapit
• Pelletti
• Hake
LÄMPÖPUMPUT
• Maalämpöpumppu
• Poistoilmalämpöpumppu
• Ilma-vesilämpöpumppu
• Ilmalämpöpumppu
tukilämmityslähteenä
PAIKALLINEN ELINKEINOELÄMÄ
• Teollinen hukkalämpö
• Tuotannon sivuvirrat
• Biomassat
• Biokaasut
ENERGIAPALVELUT
• Lämpöyrittäjät
• Rahoituspalvelut
TUULIVOIMA
• Pientuulivoima
• Teollinen tuulivoima
KAAVOITUKSEN KEINOT
• Kauko- ja
aluelämpöverkot
• Avoin kaukolämpöverkko
• Rakentajien ohjaaminen
MUUT KEINOT
• Kysyntäjousto
• Varastointi
VESIVOIMA
• Nykyisen kapasiteetin
tehostaminen
ALUEELLISET RATKAISUT
Selvitä, millaista energiaa kunnassa nyt käytetään. Tunnista sopivat ja
kannattavat keinot & kohteet uusiutuvan energian lisäämiseen. Hyödynnä valtion
tuki katselmukselle.
7. Kiinteistökohtaiset
selvitykset
Toiveissa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä
tai lämmityssähkön käyttöä? Miten yksittäiset
kiinteistöt voi kannattavasti vaihtaa uusiutuvaan
lämmitysmuotoon? Mikä uusiutuva lämmönlähde
sopii eri kohteisiin?
Kuntakatselmoija voi selvittää yksittäisille kiinteistöille vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja ja
vertailla puolueettomasti niiden kannattavuutta. Tarkasteltavat kiinteistöt voivat olla kunnan
omia tai muita alueen isoja, energiakulutukseltaan merkittäviä kiinteistöjä.
8. Uudistakauko-tai
aluelämpöverkkoa
Kuinka mukauttaa kaukolämmön tuotantoa, kun kunta
siirtyy uusiutuvaan energiaan? Vastaako olemassa oleva
kaukolämpöverkko nykytarpeita? Onko kunnan alueella
tarvetta alueellisille lämpöverkoille?
Kuntakatselmuksessa on mahdollista tutkia nykyisen kaukolämpöverkon laajentamista tai
energiantuotannon muuttamista uusiutuvalle energialle. Uuden lämpöverkon perustamista voi
selvittää esimerkiksi teollisuusalueelle tai uudelle asuinalueelle.
Lisätietoja: www.kaukolampo.fi
Lisätietoja: www.motiva.fi/lampoyrittajyys
9. Teollinenhukkalämpö
hyötykäyttöön
Missä ja miten paljon alueen teollisuudessa syntyy
ylijäämälämpöä? Millä edellytyksillä hukkalämmön
hyödyntäminen on mahdollista? Onko hukkalämmön käyttö
taloudellisesti kannattavaa?
Teollisuus l Vesi- tai jätevesilaitos
Hyödyntämiskelpoista lämpöä voi löytyä yllättävistäkin paikoista, eikä lämpötilojen ei tarvitse olla suuria.
Kuntakatselmuksen yhteydessä on mahdollista selvittää paikalliset ylijäämälämmön lähteet ja kannattavat
hyödyntämismahdollisuudet yhteistyössä esimerkiksi paikallisen teollisuuden tai vesilaitoksen kanssa.
Lisätietoja: www.motiva.fi/ylijaamalampo
10. Biokaasun
tuottaminenja
hyödyntäminen
Miten kunnan alueella syntyvää biomassaa voi
hyödyntää? Voiko biokaasu korvata maakaasun?
Voiko kunnassamme tuottaa polttoainetta liikenteelle?
Biokaasu on ympäristöystävällinen polttoaine, jota voi käyttää niin sähkön ja lämmön tuotannossa
kuin liikennepolttoaineenakin. Biokaasun lähteitä voivat olla esimerkiksi lanta, peltobiomassa,
biojäte tai jätevesiliete.
Kuntakatselmus tuottaa kattavasti tietoa eri biomassojen biokaasupotentiaalista. Selvityksen
yhteydessä on mahdollista tarkastella biokaasulaitoksen kannattavuutta.
Lisätietoja: www.biokaasuyhdistys.net
11. Uusien
kaupunkialueiden
energiaratkaisut
Miten uuden asuinalueen energiaratkaisut tukevat
kunnan ilmastotavoitteita? Voiko kaavoituksella edistää
uusiutuvan energian käyttöä?
Jo kaavoitusvaiheessa on tärkeää miettiä tulevan alueen energiaratkaisuja. Kuntakatselmuksen
yhteydessä voi selvittää alueellisen lämpöverkon mahdollisuutta sekä erilaisten kortteli- tai
kiinteistökohtaisten energiaratkaisujen kannattavuutta. Samassa yhteydessä on mahdollista laatia
esimerkiksi tontinluovutusehtoihin energiaan liittyvät ehdot, joilla myös rakentajat sitoutetaan
uusiutuvan energian ratkaisuihin. On myös tärkeää varmistaa, että kaavoitus mahdollistaa erilaiset
uusiutuvan energian ratkaisut eikä vaikeuta niiden rakentamista.
12. Yhteistyöllä
eteenpäin
Kokoa eri alojen osaajia ideoimaan yhdessä uusia
mahdollisuuksia ja tapoja toimia. Luo puitteet, joissa
erilaiset ideat ja ajatukset voivat kohdata ja jalostua.
Mahdollista vuorovaikutus kasvokkain ja digitaalisissa
kanavissa.
Työpajatyöskentelyn avulla on mahdollista löytää uusia ratkaisuja tai laatia työkaluja esimerkiksi
kaavoittajien käyttöön tai kouluttaa rakennusvalvontaa uusista uusiutuvan energian ratkaisuista.
Työpajoissa voidaan etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi paikallisen energiayhtiön tai
teollisuuden kanssa.
Lisätietoja: www.tampereenseutu.fi
13. Tuulen
voimalla
Millaisia tuulivoimahankkeita kuntamme alueella on
suunnitteilla? Mitkä alueet soveltuvat tuulivoimalle?
Teollisuusmittakaava l Pientuulivoima
Kuntakatselmuksessa voi tarkastella ja koota yhteen alueelle suunniteltuja tuulivoimahankkeita
ja niiden tuotantopotentiaalia. Kuntakatselmuksessa harvoin on mahdollista tehdä laaja-alaisia
mittauksia ja sitä kautta käynnistää uusia hankkeita. Tuulisilla alueilla voi olla mielenkiintoista
selvittää myös pientuulivoiman mahdollisuuksia.
https://www.motiva.fi/tuulivoima
14. Vahvista
vesivoimaa
Onko kuntamme alueella pienvesivoimapotentiaalia?
Voiko nykyisten voimaloiden tuotantokapasiteettia
tehostaa?
Nykyisten tehostaminen l Pienvesivoima
Vesivoiman potentiaalit ovat Suomessa lähinnä nykyisten vesivoimalaitosten tehostamisessa ja
pienvesivoiman rakentamisessa. Näiden kannattavuutta on mahdollista tutkia kunnissa, joissa on
vesivoimaa tarjolla.
www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/vesivoima
15. Vauhdita
muutosta
Millaista tietoa voimme tarjota kuntalaisille
uusiutuvista? Miten voimme kannustaa kuntalaisia
uusiutuvan energian käyttöön?
Kuntakatselmuksen yhteydessä voidaan koota tietoa uusiutuvasta energiasta alueen asukkaiden ja
yritysten käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi aurinko- ja geoenergiakartat. Ne auttavat yksittäisten
kiinteistökohtaisten aurinkoenergia- ja maalämpöratkaisujen sekä suurempien hankkeiden
kannattavuuden arvioinnissa.
Lisätietoja: karttapalvelu.kotka.fi
16. Vaikuta
viestinnällä
Miten saamme yritykset ja kuntalaiset mukaan
kuntakatselmuksen toteutukseen ja uusiutuvan
energian talkoisiin? Kuinka varmistamme, että uusi tieto
tavoittaa kuntamme päätöksentekijät?
Kuntakatselmukseen kannattaa sisällyttää aktiivista viestintää. Näin voi löytyä lisää uusiutuvan
energian mahdollisuuksia ja selvitettäviä kohteita. Eri viestinnän keinoja hyödyntämällä myös
kuntalaiset ja alueen elinkeinoelämän voi sitouttaa mukaan uusiutuvan energian talkoisiin. Viestiä
kannattaa myös kunnan sisäisesti, jotta tulokset tulevat tutuiksi eri hallintokunnille ja kunnan
päätöksentekijöille.
17. Energian
varastointi
Mihin uusiutuvilla tuotettu energia varastoidaan? Mihin
kunnassa tuotetut polttoaineet varastoidaan ja myydään?
Vaihteleva energiantuotanto voi vaatia energian varastointia tai varastointi voi vähentää
kulutushuippujen tuotantotarvetta. Kuntakatselmuksen yhteydessä on mahdollista tarkastella
uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää energian varastointia, polttoaineterminaaleja ja/tai
polttoaineiden tuotantoa myyntiin.
Vaikka itse uusiutuvaa energiaa ei tuotettaisi tarkasteltavalla alueella, voi kuntakatselmuksessa
tarkastella polttoaineiden tuotantoa ja myyntiä.
18. Toimintasuunnitelma
auttaaeteenpäin
Miten kuntakatselmuksessa ehdotetut toimenpiteet
kannattaa toteuttaa? Mikä toimenpide toteutetaan ensin?
Kenellä on vastuu toimenpiteiden toteutuksesta? Mitä
hankintamallia eri toimenpiteissä kannattaisi käyttää?
Kuntakatselmuksen toimenpide-ehdotukset osoittavat millaisia toimia kunta voi toteuttaa
uusiutuvan energian käyttöön ottamiseksi omassa toiminnassa tai yhteistyössä muiden kanssa.
Ehdotuksesta käytännön toteutukseen on kuitenkin vielä matkaa. Toimintasuunnitelma auttaa
valittujen toimien järjestelmällisessä toteuttamisessa.