Summary & conclusions + action proposals based on company interviews conducted during Oct. Nov. 2020.
Results from interviews.
Whole battery/electrification value chain.
1. eFlow Hub - Co-creating Electric Excellence
Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020-2022
Yrityssalo ja Turku Science Park Oy
Syvähaastattelut - analyysi ja johtopäätökset
2. Globaalilla tasolla on tarve hidastaa ilmastonmuutosta ja se ohjaa entistä enemmän yritystoiminnan ja yhteiskuntien kehitystä. Tässä
kehityksessä sähköistyminen nähdään yhtenä keinona vähentää CO2 päästöjä. Uudet sähköistymiseen perustuvat liikkumisen,
lämmityksen, energian varastoinnin, elektroniikan, automaation ja robotiikan sovellutukset vähentävät fossiilisten energialähteiden
käyttöä. Sähköistämällä liikennettä voidaan parantaa kaupunkien ilmanlaatua.
Eurooppalaisella tasolla on tarve vähentää riippuvuutta fossiilisista liikkumisen energiamuodoista, ja rakentaa omaa akkuteollisuutta.
EU:lla on tähän hyvät mahdollisuudet akkuraaka-aineiden ja osaamisen näkökulmasta.
Suomen vähähiilinen kehitys on linjassa EU:n kehityksen kanssa. Suomessa on raaka-aineita, joita voidaan hyödyntää akkujen
tuotannossa. Pitkän aikavälin tavoite on, että Suomen raaka-aineista tuotetaan kotimaassa akkuteknologian vientituotteita ja samalla
nostetaan raaka-aineiden jalostus- ja markkina-arvoa Suomessa. Suomalaisten yritysten kykyä hyödyntää ja kehittää akkuteknologiaa
pitää tukea, jotta suomalainen teollisuus kehittyy ja pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Suomessa kehitetään myös akkujen
kierrätysteknologiaa. Tämä osaaminen tulee skaalata globaaliksi liiketoiminnaksi.
Lounais-Suomen alueella on tarve kasvattaa alueellista kilpailukykyä akkuteknologian avulla. Salo-Turku-Pori akselilla on jo oleellista
toimintaa ja osaamista akkuarvoketjun eri osiin. Salossa on sähköiseen liikkumiseen liittyvää tuotantotoimintaa, Turussa isoteho
akkujen loppukäyttäjä ja diagnostiikan sekä akkukierrätysteknologian erikoisosaamista, kun taas Satakunnan
metalliteknologiaklusterissa on raaka-aine ja jalostustoimintaa.
Taustaa
3. Hankkeen tavoitteena on
Vahvistaa Varsinais-Suomessa yritysten yhteistyötä, innovaatioiden
syntymistä ja kilpailukykyä akkuteknologioiden ja sähköisen liikkumisen
alalla.
Luoda akkuteknologioiden osaamiskeskittymä yrityksistä, korkeakouluista ja
julkisista toimijoista.
Tuoda Lounais-Suomen osaajat ja toimijat mukaan yhteistyöhön
kansallisessa akkuekosysteemissä sekä kansainvälisesti.
5. Syvähaastatteluiden lähtökohta ja oletukset
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
Akkuarvoketjun eri toimijat
- Toteutuneet yrityshaastattelu 12 kappaletta aikavälillä 22.10.2020-17.11.2020
- Haastatellut yritykset olivat akkuarvoketjun eri osista seuraavasti:
• Materiaali, kemikaali ja Arvoaineiden talteenotto ja kiertotalous, 2/3 kpl
• Akut ja kennot/Applikaatiot, 9/10 kpl
Yrityshaastatteluissa painopiste oli yrityksissä jotka tuottavat ratkaisuja kennoihin, akkupaketteihin ja erilaisiin
akkukäyttöisiin applikaatioihin, koska oletus oli että juuri näille alueille syntyy nopeimmin uutta liiketoimintaa
Suomeen. Tämä liiketoiminnan painopiste on todennäköinen juuri Turku-Salo alueella, koska täällä ei ole
kaivostoimintaa. Toisaalta, projektissa tehdään tiivistä yhteystyötä Porin seudun rinnakkaisprojektin kanssa,
jolloin odotettavissa on, että uutta liiketoimintaa syntyy materiaalien, kemikaalien ja kiertotalouden ratkaisujen
teemoihin.
.
6. Syvähaastattelujen kysymykset 1/2:
1. Millaista akkuihin, sähköiseen liikkumiseen, sähköisiin työkoneisiin tai energian varastointiin liittyvää
liiketoimintaa teillä on tällä hetkellä ja mitkä ovat mielestänne vahvuutenne? (Myös liittyvät ilmiöt:
lataaminen ja liittymä älykkäisiin energiajärjestelmiin, connected vehicles, automaatio, … laaja
näkökulma)
2. Voitteko kertoa, onko teillä tulevaisuuden kehityssuunnitelmia akkuihin, energian varastointiin tai
sähköiseen liikkumiseen tai sähköisiin työkoneisiin liittyen? Aikataulu?
3. Onko teillä kansainvälistymiseen tai kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä tavoitteita? Aikataulu?
4. Millaista apua tarvitsisitte, jotta pääsisitte tavoitteeseen? (rahoitus, yhteistyöyritykset, sparrausta
liiketoiminnan kehittämiseen, uusasiakashankinta, osaavaa henkilökuntaa, toimitiloja…)
5. Mitkä ovat näkemyksenne mukaan Suomen vahvuudet akkuliiketoiminnassa? Mihin teidän
mielestänne pitäisi panostaa enemmän?
6. Mitä akkuekosysteemin arvoketjuun pitäisi kuulua? Puuttuuko teidän mielestänne joitain
yrityksiä/sektoreita esitetystä arvoketjusta?
• Mikä on esimerkiksi AI ja IoT -osaamisen merkitys arvoketjussa?
7. Syvähaastattelujen kysymykset 2/2:
7. Miten hyvin tunnette akkuihin, sähköiseen liikenteeseen, sähköisiin työkoneisiin tai
energian varastointiin liittyvät toimijat?
• Onko teillä yhteistyötä muiden tämän alueen toimijoiden kanssa?
• Miten tärkeänä pidätte verkostoitumista muiden akkuekosysteemin toimijoiden kanssa?
• Minkälaisille kotimaisille/globaaleille yhteistyökumppaneille teillä olisi tarvetta?
• Miten hyvin tunnette akkuihin, energian varastointiin, sähköiseen liikkumiseen ja sähköisiin
työkoneisiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa/globaalisti?
• Onko joitakin osa-alueita, teemoja tms. josta kaipaisitte lisää tietoa? Mitä ne ovat?
8. Tämän hankkeen päätavoite on Lounais-Suomen osaamiskeskittymän rakentaminen.
• Olisiko teille hyötyä Lounais-Suomen osaamiskeskittymästä?
• Onko teillä ollut tai tarvetta tutkimus- ja kehitysyhteistyölle (yliopistot, ammattikorkeakoulut, …)?
• Minkälaista apua tarvitsisitte, tai millaisia yhteistyömalleja pitäisi suosia?
• Koetteko, että yhteistyö yliopiston ja/tai ammattikorkeakoulun kanssa on teille merkittävä
kompetenssin hankintakanava?
9. Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin?
9. Vahvuudet - Suomi
Suomi
• Suomesta löytyy akkuekosysteemille tärkeitä malmivaroja
• Laajaa luonnontieteen ja tekniikan alan osaamista niin korkeakouluissa kuin
yrityksissä. Osaamista voidaan hyödyntää akkuarvoketjun eri osissa.
• Metallien kiertotaloudella ja teollisilla symbiooseilla on Suomessa pitkä perinne.
• Suomen yhteiskunnan vakaus ja ennustettavuus on myös hyvä asia.
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
10. Vahvuudet - Lounais-Suomi
Lounais-Suomi
• Akkujen materiaalien kierrätyksestä, sähköautojen akkujärjestelmien tuotannosta
ja tutkimuksesta, merenkulun sähköisten ratkaisujen kehityksestä, akkujen
suorituskyvyn testaamisesta, teollisuuden käyttöön tehtävien sähköisten
ratkaisujen kehittämisestä sekä sähköisten liikenneratkaisujen testaamisesta maalla
ja merellä.
• Akkukäyttöisten sovellusten toiminnalle ja käytölle välttämätöntä/oleellista
osaamista, kuten diagnosointi ja lataaminen.
• Alueen digitalisaatio ja automaatio-osaaminen on merkittävää.
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
11. Osaaminen
Suomesta löytyy osaamista lähes kaikilta akkuarvoketjun alueilta
• Kaivosteollisuus ja malminjalostus
• Kiertotalous- ja materiaalien/kemikaalien talteenottoteknologiat
• Laajojen tuotantoketjujen ja isojen tuotantokapasiteettien hallinta, KV-
liiketoiminnan osaaminen, Softaosaaminen (eritoten AI ja IoT), Akkujen testaus
• Sähkökäyttöiset off road –applikaatiot: kaivos, satama, alukset, työkoneet
→ ”Niche” osaaminen mahdollisuus Suomelle.
Batteries from Finland työn tuloksena esiin nostettu mm. Developing applications
for harsh use
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
12. Tulevaisuuden mahdollisuudet 1/3
Tulevaisuuden mahdollisuuksien tavoittamiseksi olisi hyvä kiinnittää huomioita
seuraaviin kohtiin:
• Eri alojen osaamisen yhdistäminen on jatkossa entistä tärkeämpää.
• AI- ja IoT-osaamista on potentiaalia hyödyntää paljon enemmän ”sähköisen
liikkumisen” sektorilla.
• Suomesta puuttuu varsinaisten akkukennojen valmistus.
• Lisäksi koettiin, että ym. ”arvoketjuun” olisi hyvä lisätä erillisenä osan akku-pakettien suunnitteluun
ja kokoamiseen, sekä akkusysteemeihin liittyvä ”Integrointi” osuus, jossa Suomella on
osaamista/toimintaa.
• Testauskapasiteetin (myös laajempien energiajärjestelmien/kokonaisuuksien)
riittämättömyys on ongelma Suomen laajuisesti.
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
13. Tulevaisuuden mahdollisuudet 2/3
Yhteiskunnan sähköistymisessä on kyse on uuden alan ja uusien teknologioiden
kehittymisestä. Tällä on vaikutusta esimerkiksi:
• Regulaatioon, mikä aiheuttaa keskustelua ja epävarmuutta toimijoiden arjessa osa-alueissa
kuten: hyväksyntäprosessit, paloturvallisuus, kierrätys ja kiertotalous, jne.
• Yritysten vaikeuksiin löytää oikeanlaisia osaajia. Haastatteluissa nousi esimerkiksi että eivät
löydä sähköasentajia ja toimittajia akkuteollisuuden erikoistuotteille.
• Latausinfrastruktuuriin, ja laajemmin sähköntuotannon ja jakeluun. Näitä pitää lisätä, jotta
sähköinen joukkoliikenne, raskaan liikenteen sähköistyminen ja logistiikka kehittyvät.
• Kiertotalous on tälle uudelle alalle ja rakentuvalle teollisuudelle mahdollisuus monesta eri
näkökulmasta.
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
14. Tulevaisuuden mahdollisuudet 3/3
• Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat tärkeitä toimintaa ohjaavia arvoja, kuitenkin esimerkiksi
suora akkuihin liittyvä päästövähennyspotentiaali on kokonaistoiminnan kannalta vain osa
sähköistymiseen liittyvästä arvonmuodostuksesta
• Yksittäisillä ratkaisuilla, kuten akkukäyttöisyydellä voi yksinään olla pieni merkitys, mutta
suomalaisella osaamisella ja kokonaisratkaisujen tarjonnalla voidaan merkittävästi osallistua
Euroopan/globaaleihin päästövähennys-, kiertotalous yms. ratkaisuihin ja rakentaa uutta
vientiliiketoimintaa.
• Joillakin yrityksillä on ollut ongelmia löytää osaamista Suomesta. Osasyynä voi olla kiihtyvä
kehityksen vauhti: maailma kehittyy ja liiketoiminnan on kehityttävä sitä mukaa niin
nopeasti, että ”perinteinen” oppilaitosjärjestelmä ei pysy perässä. Nyt tarvitaan uusia yritys-
yliopisto yhteistyömuotoja.
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
15. Syvähaastattelut – muita huomioita
• Kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista pidetään erittäin tärkeänä nyt ja
tulevaisuudessa
• Kansainvälisessä hankeyhteistyössä tärkeää yrityksen liiketoiminnalle riittävän relevantti fokus
ja vähän byrokratiaa.
• Kiinnostusta on rajat ylittävän yhteistyön lisäämiseen yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi ja
uusien innovaatioiden herättämiseksi.
• Akkujen elinkaarihallinnan kokonaisratkaisujen, esimerkiksi
kokonaiskierrätysratkaisujen ja energian hallintaratkaisujen, kehittämistä pidetään
tärkeänä. Toivottiin myös niche-sektorien huomioimista kiertotalousratkaisujen
kehittämisessä.
• Laajemman tason ratkaisut tärkeitä, esimerkiksi kokonaisenergiajärjestelmät ja
älykkyys, jota pitää tuoda koko arvoketjuun.
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
16. Syvähaastattelut – johtopäätökset 1/2
• Löytämällä oikean fokus-alueen, ja riittävällä panostuksella siihen, voisi
todennäköisemmin päästä kasvamaan maailman markkinoilla.
• Esimerkiksi, jos muu maailma keskittyy EV puoleen, Suomi voisi keskittyä jollekin
riittävän isolle niche-alueelle.
• AI ja IoT osaamiseen akkuarvoketjun eri osissa pitää panostaa lisää.
• Uusia yritys-yliopisto yhteistyömuotoja tarvitaan kasvun tukemiseksi.
• Testauskapasiteettia tarvitaan kaikilla osa-alueilla koko Suomen laajuisesti. Lähtien
akkukennojen testaukset aina laajempien energiajärjestelmien/kokonaisuuksien
testaamiseen.
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
17. Syvähaastattelut – johtopäätökset 2/2
• Parempi EU rahoituksen hyödyntäminen uuden akkuliiketoiminnan edistämisessä.
• Akkuarvoketjun kehittymisen myötä Suomi kasvattaa osaamistaan muun muassa
materiaaliteknologiassa, AI- ja IoT-teknologiassa ja älykkäässä teollisessa
valmistuksessa. Nämä osaamiset ja innovaatiot tuovat kasvun mahdollisuuksia ja arvoa
monelle teollisuuden alalle, esimerkiksi meriteollisuudelle, autoteollisuudelle,
energiateollisuudelle, kemianteollisuudelle ja valmistavalle teollisuudelle.
• Tämän takia akkuekosysteemin arvoketjun tarkastelua pitää avata tarkemmin myös
applikaatioiden alueella, sillä siellä on isoin liiketoimintapotentiaali.
• Akkujen älykästä käyttöä pitää lisäksi tarkastella osana kokonaisvaltaista
energiaratkaisua.
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
18. Syvähaastattelut – ehdotuksia toimenpiteisiin
• Batteries from Finland – selvityksessä 3/2019 tuodaan esille akkuarvoketjun osa-alueita, josta
Suomi voisi ensikädessä tavoitella kansainvälistä liiketoimintaa. Näistä i) Developing battery
applications for harsh use ja ii) Large scale recycling of lithium-ion batteries ovat Lounais-Suomelle
tärkeitä ja potentiaalisia kasvun teemoja. Käynnistetään näiden teemojen liiketoiminnan
kehittymistä ja kasvua tukevia kansallisissa projekteja.
• Käynnistetään kansallinen hanke jolla luodaan Suomeen kansainvälisesti merkittävä akkukennojen,
systeemien ja kokonaisvaltaisten energiasysteemien testauskapasiteettia.
• Etsitään keinoja hyödyntää enemmän EU-rahoitusta akkuarvoketjun edistämiseen myös Suomessa.
Tutkimus Malmit
Materiaalit,
kemikaalit
Kennoista
akkupakettiin
Applikaatiot
Arvoaineiden
talteenotto ja
kiertotalous
19. Salo
Intelligent Production
• Production site for car battery
packs
• Infrastructure for novel
versatile production
• Battery chargers and power
suppliies
Turku
Innovation Centre
• Harsh use battery development for
Maritime and Mining applications
• Startup companies: novel materials,
circular economy, digitalization
• City as a testbed: Electric vehicles
on an entire line of public transport
Pori
Technology Metal Cluster
• Novel materials for battery
applications
• Refining, recovery & recycling
Summary (Southwest Finland): Salo-Turku-Pori
Center of Expertise in Battery Technology & Electrification
21. Projektipäälliköiden yhteystiedot
Johanna Valio
Projektipäällikkö
Yrityssalo Oy
+358 50 307 8398
johanna.valio@yrityssalo.fi
Raimo Vuopionperä
Erityisasiantuntija
Turku Science Park Oy
+358 40 660 8992
raimo.vuopionpera@turkubusinessregion.com
Tilaa
uutiskirjeemme: https://hmail.hakosalo.fi/subscribe/yrityssalo
/ Akkuekosysteemin uutiskirje
22. Project Manager Contact Information
Johanna Valio
Project Manager
Yrityssalo
+358 50 307 8398
johanna.valio@yrityssalo.fi
Raimo Vuopionperä
Senior Project Specialist
Turku Science Park Oy
+358 40 660 8992
raimo.vuopionpera@turkubusinessregion.com