Kestävä asuminen ja ympäristö hankkeen materiaalitehokkuus ja jätehuolto osakokonaisuuden päätösseminaarin aineisito, jonka esitys 7.3.2014 RAKSA Foorumissa Lahdessa. Esityksessä käsitellään myös energiatehokkuutta.
Pk-teollisuuden energiakulut hallintaan - valtion tukema energiakatselmusMotiva
Motiva on julkaisema uusi energiakatselmusmalli tarjoaa pk-yrityksille kustannustehokkaan, mutta riittävän kokonaisvaltaisen ja laadukkaan menettelyn energiataloudellisuuden kartoittamiseen. Uusi 2-vaiheinen malli on räätälöity erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille.
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Suomen metsäkeskuksen ja Tampereen Yliopiston yhteishanke Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanke järjesti 10.10.2019 Pirkanmaan alueen kuntien tekniselle johdolle, rakennustarkastajille ja -valvojille, julkisista hankinnoista vastaaville henkilöille, sekä puu- ja rakennusalan yrityksille ja suunnittelutoimistoille suunnatun seminaarin
Puurakentamisen tekniset järjestelmät ja mahdollisuudet
Seminaarin materiaalista
Rakennusten hiilijalanjäljen laskenta puurakenteille:
Mika Keskisalo, projektiasiantuntija, Karelia AMK
Bionova hiilijalanjaljen laskenta ja paastovahennyspotentiaali varhaisessa ha...Suomen metsäkeskus
Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen metsäkeskuksen Teollisen puurakentamisen hanke järjestivät yhteistyössä puurakentamiseen ja ilmastokysymyksiin keskittyvän
Ilmastoviisasta rakentamista - miksi maakunnat pitää rakentaa puusta? -seminaarin
Seinäjoella 24.10.2019.
Seminaarin materiaalia:
Hiilijalanjäljen laskenta ja ratkaisujen päästövähennyspotentiaalin arviointi varhaisessa hankesuunnittelussa - Topias Viiala Bionova Oy
Osana Suomen energia- ja ilmastopoliittisten toimenpiteiden valmistelua ympäristöministeriö teetti selvityksen "Energiatehokkuuden parantamisen menetelmät olemassa olevassa rakennuskannassa" (EPAT). Se koskee olemassa olevan rakennuskannan korjaustoimintaan liittyviä energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä ja -menetelmiä sekä energiansäästöpotentiaalia. Tämä raportti on selvityksen loppuraportin liiteraportti.
Tutkimus toteutettiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Rakennustekniikan laitoksella. Projektin johtajana ja tutkijana toimi TTY:llä Juhani Heljo ja tutkijoina Antti Kurvinen ja Jaakko Vihola. Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta toimi rakennuskannan, poistuman ja korjaustoiminnan asiantuntijana. Martti Hekkanen Oulun ammattikorkeakoulusta toimi korjausasiantuntijana.
Toteuttamiskelpoisten energiansäästömahdollisuuksien arviointi rakennuskanan korjaustoiminnassa aikavälillä 2010–2050 on haastava ja monitahoinen tehtävä. Realistisen kuvan mahdollisuuksista saa vain tutustumalla mahdollisimman moniin aiheeseen liittyviin selvityksiin.
Tämän liiteraportin tavoitteena on esittää kootusti loppuraportin tuloksia tukevaa materiaalia. Liitteet 1 ja 2 ovat referaatteja muista selvityksistä. Liitteet 3–5 ovat osa tehtyä selvitystä.
CASE: Tampereen Vesi - energiatehokas kiinteistötekniikkaMotiva
Tampereen Veden Ruskon vedenpuhdistamon ikääntynyt kiinteistötekniikka vaati uudistamista. Saneerauksen tärkeimpänä lähtökohtana oli järjestelmän toiminta- ja käyttövarmuus sekä energiatehokkuus. Järjestelmien uusiminen paransi lisäksi laitoksella työskentelevien työntekijöiden työolosuhteita sekä työviihtyvyyttä.
Kun haluat parantaa kiinteistön energiatehokkuutta, suositeltava ensiaskel energiatehokkuuden parantamiseksi on energiakatselmuksen toteuttaminen. Vesihuoltolaitosten erityispiirteet tulee huomioida energiansäästötoimenpiteitä kartoitettaessa.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Kestävä asuminen ja ympäristö hankkeen materiaalitehokkuus ja jätehuolto osakokonaisuuden päätösseminaarin aineisito, jonka esitys 7.3.2014 RAKSA Foorumissa Lahdessa. Esityksessä käsitellään myös energiatehokkuutta.
Pk-teollisuuden energiakulut hallintaan - valtion tukema energiakatselmusMotiva
Motiva on julkaisema uusi energiakatselmusmalli tarjoaa pk-yrityksille kustannustehokkaan, mutta riittävän kokonaisvaltaisen ja laadukkaan menettelyn energiataloudellisuuden kartoittamiseen. Uusi 2-vaiheinen malli on räätälöity erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille.
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Suomen metsäkeskuksen ja Tampereen Yliopiston yhteishanke Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanke järjesti 10.10.2019 Pirkanmaan alueen kuntien tekniselle johdolle, rakennustarkastajille ja -valvojille, julkisista hankinnoista vastaaville henkilöille, sekä puu- ja rakennusalan yrityksille ja suunnittelutoimistoille suunnatun seminaarin
Puurakentamisen tekniset järjestelmät ja mahdollisuudet
Seminaarin materiaalista
Rakennusten hiilijalanjäljen laskenta puurakenteille:
Mika Keskisalo, projektiasiantuntija, Karelia AMK
Bionova hiilijalanjaljen laskenta ja paastovahennyspotentiaali varhaisessa ha...Suomen metsäkeskus
Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen metsäkeskuksen Teollisen puurakentamisen hanke järjestivät yhteistyössä puurakentamiseen ja ilmastokysymyksiin keskittyvän
Ilmastoviisasta rakentamista - miksi maakunnat pitää rakentaa puusta? -seminaarin
Seinäjoella 24.10.2019.
Seminaarin materiaalia:
Hiilijalanjäljen laskenta ja ratkaisujen päästövähennyspotentiaalin arviointi varhaisessa hankesuunnittelussa - Topias Viiala Bionova Oy
Osana Suomen energia- ja ilmastopoliittisten toimenpiteiden valmistelua ympäristöministeriö teetti selvityksen "Energiatehokkuuden parantamisen menetelmät olemassa olevassa rakennuskannassa" (EPAT). Se koskee olemassa olevan rakennuskannan korjaustoimintaan liittyviä energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä ja -menetelmiä sekä energiansäästöpotentiaalia. Tämä raportti on selvityksen loppuraportin liiteraportti.
Tutkimus toteutettiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Rakennustekniikan laitoksella. Projektin johtajana ja tutkijana toimi TTY:llä Juhani Heljo ja tutkijoina Antti Kurvinen ja Jaakko Vihola. Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta toimi rakennuskannan, poistuman ja korjaustoiminnan asiantuntijana. Martti Hekkanen Oulun ammattikorkeakoulusta toimi korjausasiantuntijana.
Toteuttamiskelpoisten energiansäästömahdollisuuksien arviointi rakennuskanan korjaustoiminnassa aikavälillä 2010–2050 on haastava ja monitahoinen tehtävä. Realistisen kuvan mahdollisuuksista saa vain tutustumalla mahdollisimman moniin aiheeseen liittyviin selvityksiin.
Tämän liiteraportin tavoitteena on esittää kootusti loppuraportin tuloksia tukevaa materiaalia. Liitteet 1 ja 2 ovat referaatteja muista selvityksistä. Liitteet 3–5 ovat osa tehtyä selvitystä.
CASE: Tampereen Vesi - energiatehokas kiinteistötekniikkaMotiva
Tampereen Veden Ruskon vedenpuhdistamon ikääntynyt kiinteistötekniikka vaati uudistamista. Saneerauksen tärkeimpänä lähtökohtana oli järjestelmän toiminta- ja käyttövarmuus sekä energiatehokkuus. Järjestelmien uusiminen paransi lisäksi laitoksella työskentelevien työntekijöiden työolosuhteita sekä työviihtyvyyttä.
Kun haluat parantaa kiinteistön energiatehokkuutta, suositeltava ensiaskel energiatehokkuuden parantamiseksi on energiakatselmuksen toteuttaminen. Vesihuoltolaitosten erityispiirteet tulee huomioida energiansäästötoimenpiteitä kartoitettaessa.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Antti Lippo kävi puhumassa FIBS ry:n tilaisuudessa 29.8. vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattoreista sekä kehitteillä olevasta kiinteistöpassista.
Energiatehokkuuden huomioiminen suunnittelussa, saneerauksissa ja hankinnoiss...Motiva
Julkisilla toimijoilla, kuten vesilaitoksilla tärkeä rooli Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa. Vesilaitos voi vaikuttaa oman toimintansa energiatehokkuuteen muun muassa suunnittelun, hankintojen ja saneerausten yhteydessä. Tilaajana vesilaitos voi ohjata suunnittelua ja hankintoja energiatehokkuuden näkökulmasta.
Kiinteistöjen digitalisaatio – mitä hyötyä siitä on?Caverion Suomi
Miten digitalisaatio vaikuttaa kiinteistöihimme? Millaisia mahdollisuuksia kehittyvä kiinteistötekniikka tarjoaa niin kiinteistöjen omistajille, käyttäjille kuin huollollekin? Millaisia ratkaisuja vaaditaan digitalisaation hyödyntämiseen kiinteistöissä?
Meidän ratkaisumme on Caverion Drive. Caverion Drivessa kaikki kiinteistön toiminnot integroidaan helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi: tilat, olosuhteet, turvallisuus, ympäristö, energiatehokkuus, ylläpito ja kustannukset. Näin kiinteistössä ei tule turhia päällekkäisiä toimintoja, ja kiinteistönhallinta tehostuu.
Tulevaisuuden ennakointi energiatehokkuusnäkökulmasta vesihuoltolaitoksillaMotiva
Tulevaisuudessa haasteita energiankäytölle ja energiatehokkuuteen tuovat mm. kiristyvät ympäristövaatimukset, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, energiamarkkinoiden murros ja kuluttajien osallistuminen markkinoille sekä kasvava tarve haitta-aineiden poistolle ja lietteen käsittelyn kehittämiselle. Monet näistä haasteista kasvattavat energiankulutusta ja sitä kautta lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä.
Materiaalikatselmus by Ahma Optima Oy - Case Huntsman Pigments and Additives,...Kimmo Laakso
Huntsmanin Porin tehdas valmistaa titaanidioksidia, jota käytetään mm. kosmetiikassa maaleissa ja pakkauspainoväreissä. Materiaalikatselmuksen tavoitteena oli tunnistaa
Huntsmanin Ympäristötuotannon materiaalien käytössä ja prosessoinnissa piileviä parannuskohteita.
Materiaalikatselmuksessa ideoitujen säästötoimenpiteiden säästöpotentiaaliksi arvioitiin useita miljoonia euroja. Kymmnenen lupaavimman toimenpiteen säästöpotentiaali oli 2,8 miljoonaa euroa. Osa toimenpiteistä ei edellytä juurikaan investointeja.
”Materiaalikatselmus antoi välineet tarkastella suurempien kokonaisuuksien aiheuttamia osakustannuksia selkeästi ja sitä kautta antoi lisäymmärrystä erilaisten parannustoimenpiteiden säästöpotentiaalista”, kertoo Huntsmanin teknologiajohtaja
Olli Konstari.
Similar to Talotekniikan merkitys elinkaaressa teematyöpaja Reinikainen Granlund oy 11.4.2013 (20)
Did you know that you use space technology every day? And that stellar space know-how comes from Finland? We got microsatellite-data based maritime and forestry services plus hardcore space components and much more. See for yourself.
https://www.businessfinland.fi/en
http://spacefinland.fi/
Tiesitkö että käytät avaruusteknologiaa joka päivä ja että Suomessa on merkittävä määrä avaruusalan osaamista? Tutustu muun muassa satelliittidataa hyödyntävään merenkulkuun, avaruuskaupunki Sodankylään sekä suomalaisiin yrityksiin ja avaruustutkimukseen.
https://www.businessfinland.fi
http://spacefinland.fi/
Virtual and Augmented Reality are promising but the consumer market has not yet met initial expectations. However both B2B and B2C markets are seen practically without any growth limits in the future.
The document provides an overview of the virtual reality (VR), augmented reality (AR), and mixed reality (MR) ecosystem in Finland in 2017. It details the types of companies involved, including their sizes, years founded, locations, revenues, funding stages, and platforms used. The majority of Finnish XR companies have less than 10 employees, were founded after 2010, and are located in Helsinki or Oulu. Their combined revenues grew significantly between 2015-2016, though most generate less than €100k annually. Many companies rely on grants and angel funding. Key platforms include HTC Vive, Oculus Rift, smartphones, and HoloLens. A total of 60 companies are profiled that represent the diversity of the
The document provides information about Business Finland's research funding services beginning in 2018. It outlines three main funding services - Co-Creation, Co-Innovation, and New Business from Research Ideas. Co-Creation funding supports developing research ideas and building cooperative networks between research organizations and companies. Co-Innovation funding supports joint R&D projects between companies and research organizations. New Business from Research Ideas funding helps research organizations prepare research ideas for commercialization. The document explains the eligibility and evaluation criteria for each funding service.
The Finnish game industry saw slower growth in 2016 compared to previous years. The number of new studios founded decreased to 16 in 2016 from 30-55 annually from 2012-2015. While the number of active studios declined slightly, the industry turnover remained similar to 2015 and the number of large studios increased. Competition in mobile markets and a shortage of experienced talent have contributed to the slowing growth. However, the future remains promising for areas like VR, mobile esports, and PC downloadable games.
ECSEL Joint Undertaking is the Public-Private Partnership keeping Europe at the forefront of technology development. Electronic components and systems (ECS) are a pervasive Key Enabling Technology, impacting all industrial branches and almost all aspects of life.
www.ecsel.eu
Ensimmäinen kysely Research Benefit -kärkihankerahoitusta saaneille projekteille osoittaa, että rahoitus on vahvistanut tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Rahoituksella vauhditetaan tutkimusyhteisöjen lähes valmiiden tutkimustulosten hyödyntämistä yritystoiminnassa.
The Industrial Internet programme by Tekes aims to encourage Finnish companies to renew their business models through new technologies. It will provide €100 million in funding over 5 years to networks combining ICT and other industries. This supports competitiveness by creating new business partnerships and models. Examples show potential for optimizing waste removal and ship operations through sensors and data analysis. However, Finland still lags in industrial ICT usage, so international cooperation is needed to develop areas like big data analytics and innovative business models leveraging new technologies. The objectives are opening new multidisciplinary networks, extracting value from meaningful data, and supporting business growth through digital transformation.
Tekes Learning Solutions Programme 2011–2015 delivered a number of interesting projects. Here's a selection of case studies.
Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman tuloksia 2011–2015.
Mikä on kasvun merkitys? Miten ennustaa startup-yritysten menestystä? Tekes seuraa tarkasti myöntämänsä innovaatiorahoituksen vaikutuksia kansantalouteen ja yritysten liiketoimintaan. Näkökulma innovaatiorahoitukseen -katsaus tarkastelee muun muassa Tekesin asiakasyritysten kasvua ja startup-yritysten menestystekijöitä.
3. 1. Kestävän kehityksen mukainen
rakentaminen
2. Elinkaaren tavoitteenasetanta
talotekniikan ja energiatehokkuuden
näkökulmasta
3. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
4. Talotekniikan merkitys käytössä ja
ylläpidossa
Esityksen sisältö
5. 5
Rakentamisen elinkaarivaikutukset
Health and comfort
Indoor air quality
Daylighting, good views
Limitation of noise and glare
Controllability of indoor environment
Public transport, cyclists, pedestrians
Use of land
Resource consumption
Reuse of materials
Energy and water use
Renewable energy
Ecosystem, biodiversity
Waste
Certified materials
Risks
Embodied energy +
environmental impact
Life-cycle costs
Company brand
Disassembly, re-use, recycling
Management
Monitoring of performance
Adaptability, flexibility
Climate change
Bio-diversity
Resource use
Occupant wellbeing
Accessibility
Security
Cultural value
Financing and management
Whole life value
Employment opportunities
Lähde: IPD Environment Code, 2008
ENVIRONMENTAL
ECONOMIC
SOCIAL
8. 8
Elinkaaren aikaiset päätökset
Tavoiteasettelu
Sisäolosuhteet: tyyppitiloille
Käyttöikä, muunneltavuus, laajennettavuus, täydennettävyys, jne.
Energiankulutus: realistinen ja haasteellinen tavoite; oma energiantuotanto
Matalaenergiarakentaminen, ”lähes nollaenergiarakentaminen”
Ympäristövaikutukset: erityisvaatimukset
Budjetti
Jos erityistavoitteita niin vaikutus hankkeen kustannuksiin
Käytettävät työkalut
Olosuhteiden, energian ja elinkaarivaikutusten hallinta
Käyttöönotto
Suunnittelutietojen hyödyntäminen rakentamisessa ja ylläpidossa
Opastus ja koulutus
Käyttö
Kulutuksen hallinnan toimenpiteet
Kiinteistön arvon ja kunnon säilyttäminen
9. E-luku / ET-luku / Tavoitekulutus
9
E-LUKU
Kokonaisenergiatarkastelu
Rakennuslupavaiheessa
E-luku kWh/netto-m2
Huomioi
energiamuotokertoimet
E-luvun alitettava
määräystaso
E-luvun laskennalle
on määritelty säännöt
Laskennan perustana olevaa
standardikäyttöä ei voi
muuttaa
Kaikki energia mukana
Helsinki-Vantaa 2012 säällä
ET-LUKU
Energiatodistus (2007)
Rakennuslupavaiheessa
ET-luku kWh/brm2
Esillä tiloja myytäessä ja
vuokrattaessa sekä
julkisissa rakennuksissa
ET-luvun laskennalle on
säännöt
Mukana kiinteistösähkö
Jyväskylä 1979 säällä
HUOM: käytäntö tulee
muuttumaan 1.6.2013
alkaen E-lukupohjaiseksi
TAVOITE-
KULUTUS
Ylläpidon kulutustavoite,
todellista toimintaa,
tekniikkaa ja käyttöä
vastaava kulutus
Käyttöönottovaiheessa
Vuotuinen tavoite-
energiankulutus
Lasketaan mahdollisimman
realistisin lähtötiedoin
kohteen erityispiirteet
huomioiden
Sijaintipaikkakunnan säällä
10. Korjausrakentamisen uudet
määräykset
Energiatehokkuutta rakennuksessa on parannettava
mahdollisuuksien mukaan toimenpidelupaa vaativan
korjauksen yhteydessä ja siihen on käytössä kolme
vaihtoehtoa:
1. noudatetaan luetteloituja vaatimuksia rakennuksen
vaipalle
2. energiankulutus on enintään
rakennustyyppikohtaisen luettelon kulutus netto m2
kohti
3. rakennuksen E-luku on enintään alkuperäisen
rakennuksen E-luku kertaa luetteloitu kerroin
11. 2021 uudet rakennukset lähes
nollaenergiataloja (julkiset jo 2019)
EU Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi:
• Kaikki uudet julkiset rakennukset ovat 31.12.2018 jälkeen
lähes nollaenergiataloja
• Kaikki uudet rakennukset ovat 31.12.2020 jälkeen lähes
nollaenergiataloja
Kansallinen määrittely ”lähes nollaenergiarakennukselle” on
valmisteilla – mitä käsittää: alhainen energiankulutus ja
uusiutuvan energian tuotantoa > paljon avoimia kysymyksiä
11
12. Tavoitteita
Uudet energiamääräykset niin uudis- kuin
korjausrakentamiselle ja niiden vaikutus
rakentamiseen => oletko valmis
Mikä politiikka yrityksessä on valittu ajatellen lähes
0-energiarakentamista (nZEB)
• Mennäänkö määräysten mukaisesti
• Otetaanko etunoja ja tehdään
uudisrakentaminen nZEB-mukaisesti
• Tehdäänkö ratkaisut huomioiden tulevat
kiristykset (nZEB-ready)
• Talotekniikan merkityksen korostuminen
13. Ratkaisut
C
• Rakennusmääräysten mukainen rakennus
• E- luku 121…170 kWh/m2
B
• Paremmat rakenteet ja ikkunat
• Energiatehokkaampi valaistus
• Ilmanvaihdon energiatehokkuus
• E-luku 81…120 kWh/m2
A
• Tarpeenmukainen talotekniikan ohjaus (ilmanvaihto ja valaistus)
• Maalämpö ja maakylmä
• Aurinkosähkö
• E-luku … 80 kWh/m2
17. TAHTO
• Tilaajan asettamat realistiset
tavoitteet joiden toteutumiselle
luodaan mahdollisuudet
TAITO
• Osaava, sitoutunut ja aktiiviseen
yhteistyöhön kykenevä tiimi
VÄLINEET
• Integroitu työympäristö
Tarvitaan:
Tahto, taito ja välineet
18. 18
Elinkaarisuunnittelija projekteissa -
yleistyvä käytäntö
• Hankesuunnittelu - tavoitemäärittelyyn osallistuminen
• Suunnittelun muistilista - esitetään suunnittelun tavoitteita
• Suunnittelun ohjaus elinkaarinäkökulmasta yhteistyössä tilaajan kanssa
• Energiahankintasuunnittelu
• Suunnitteluratkaisujen energiankulutustarkastelut ja –vertailut
• E-luku, energiatodistus, energian tavoitekulutus
• Elinkaarikustannusselvitykset (uudiskohde, peruskorjaus)
• Käyttöikämäärittelyt (rakenne, talotekniikka)
• Elinkaarikommentit - kommentoidaan luonnossuunnitelmat
• Päästövaikutusten laskenta (rakentaminen, käyttö)
• Ympäristöluokitus LEED, BREEAM (rakentaminen, käyttö)
• Työmaan ympäristövaikutukset
19. Energiatehokkuuden avaimet
19
Rakennuksen
massoittelu,
muoto,
suuntaus
ja aukotus
Ikkunoiden
ominaisuudet ja
aurinkosuojaukset
Tarpeenmukainen
ilmanvaihto
Tehokas ja kattava
lämmöntalteenotto
Tarpeenmukainen
energiatehokas
valaistus
Paikallinen
energiantuotanto
Rakenteiden
ominaisuudet ja
tiiveys
Energian varastointi
Lämmityksen
ja jäähdytyksen
energiamuoto
Pienet
LVI-järjestelmien
häviöt
Päivänvalon
hyödyntäminen
Energian kierrätys
21. Passive & Social Sustainable Design
Pie chart: Rehva
estimation of primary
energy consumption in
European buildings in
2020
Does this mean that in
the long term reducing
electricity is more
important than heating?
22. Passive & Social Sustainable Design
Should daylighting be promoted in Finland?
Standard depth of a wing in Finnish offices is 18m
18m 18m 15mIn Germany a
depth of 12m is
maximum by law
Daylight reduces
electricity but
increases heat loss
Daylit buildings
also provide a
strong connection
to the outside
23. Passive & Social Sustainable Design
Natural Ventilation
Should we use natural ventilation to cool our buildings in
summer?
This is done in many countries such as Germany which does
not have a hotter summer than Finland
The building would be heated as
normal in winter but instead of
adding cooling in summer we
would provide openings
Problem occurs due to cold air
leakage into the building in winter
28. Challenges
• How to turn a concrete hospital ”bunker”,
built in 1965, into a highly energy efficient
pilot site
• 3 meter floor height to be used for all
technical installations – 1,5 meter less than
in a new building construction
• How to enhance IEQ at the same time
• Would have been cheaper to build new
than renovate this building – conserved
façade by building authority – new
building is not an option
29. • IEQ will be enchanced remarkably
• Project will be a trend-setter for energy
efficient renovation not only in Hospital
sector, but for hole construction industry in
Finland
Biggest success, Energy & IEQ
Total change in CO2 emissions - 203 tons/a
30. Olemassa olevissa rakennuksissa
merkittävä säästöpotentiaali
Energiakatselmuksissa
raportoitu
keskimääräinen
säästöpotentiaali 674
palvelusektorin
rakennuksen
energiakatselmuksessa
vuosina 2006-2011
Yhteensä vuosina 1992-2011 on palvelusektorilla katselmoitu lähes 4 900 katselmuskohdetta, jotka vastaavat noin
133,6 milj. rm3. Lämpöenergian säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 16 % (n. 834 GWh/a),
sähköenergian säästöpotentiaali 7 % (n. 240 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali noin 7 % (n. 1,3 milj. m3). Lähde:
Motiva Oy
32. CMMS – New Dimensions
Zone models
Networks models
Space models
Metrix
BIM
to
FM
Buildinginfo
CMMS = Computerized Maintenance Management System
CMMS Tool