Tutkimuksessa tehdään eurooppalaista palkkavertailua hyödyntämällä Eurostatin EU-SILC -aineistoa. Tutkimus toimii osaltaan jatkona Kangasniemen, Yanarin ja Sauramon (2014) raportille Suomalainen palkkataso EU-vertailussa. Tutkimuksen pääpaino on valikoitujen ammattien palkkojen kansainvälisessä vertailussa. Tulosten perusteella ammattikohtaisten palkkavertailujen maiden suuruusjärjestys noudattaa melko pitkälti samaa järjestystä kuin tarkastellessa kaikkia palkansaajia. Kansainvälisten palkkaerojen suuruus ja palkkojen suhde oman maan keskipalkkaan sisältävät kuitenkin jonkin verran ammatti- ja maakohtaista vaihtelua. Myös valikoitujen ammattien palkkojen kehitys vuosina 2008–2012 poikkeaa maittain.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2016 asti. Näiden toimialojen tuotanto pysyy tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2015 ja 2016 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna vajaat neljä
prosenttia ja vuonna 2016 noin neljä prosenttia.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Tutkimuksessa tehdään eurooppalaista palkkavertailua hyödyntämällä Eurostatin EU-SILC -aineistoa. Tutkimus toimii osaltaan jatkona Kangasniemen, Yanarin ja Sauramon (2014) raportille Suomalainen palkkataso EU-vertailussa. Tutkimuksen pääpaino on valikoitujen ammattien palkkojen kansainvälisessä vertailussa. Tulosten perusteella ammattikohtaisten palkkavertailujen maiden suuruusjärjestys noudattaa melko pitkälti samaa järjestystä kuin tarkastellessa kaikkia palkansaajia. Kansainvälisten palkkaerojen suuruus ja palkkojen suhde oman maan keskipalkkaan sisältävät kuitenkin jonkin verran ammatti- ja maakohtaista vaihtelua. Myös valikoitujen ammattien palkkojen kehitys vuosina 2008–2012 poikkeaa maittain.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2016 asti. Näiden toimialojen tuotanto pysyy tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2015 ja 2016 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna vajaat neljä
prosenttia ja vuonna 2016 noin neljä prosenttia.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä viime syksystä 1,9 prosenttiin, josta se hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä nopeutuvasta kasvusta huolimatta.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Muutoksen suunnat –toimintaympäristökatsauksessa kuvataan Porin työllisyys- ja väestökehitystä sekä muuta yleistä kehitystä vuoden 2016 toisella kolmanneksella
(toukokuu-elokuu).
Porin kaupunkikehitystä verrataan sekä suhteessa aikaisempaan kehitykseen että muiden suurten ja keskisuurten kaupunkien kehitykseen.
Toimintaympäristökatsauksen tilastotaulukot, graafit ja kartat on jäsennelty kolmen teeman alle. Jokaisen teeman alussa on aihealueeseen liittyvät keskeiset nostot.
Toimintaympäristökatsaus perustuu viimeisiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin ja tietokantoihin.
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017Porin kaupunki
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -toimintaympäristökatsauksessa kuvataan Porin työllisyys-, väestö- ja yleistä kehitystä. Toimintaympäristökatsaus julkaistaan kolme kertaa vuodessa neljän kuukauden jaksoissa. Liitteenä oleva toimintaympäristökatsaus perustuu pääosin tammi-huhtikuun tietoihin vuonna 2017.
’PORI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ’ -katsauksessa tarkastellaan Porin kehitystä suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja 20 suurimman kaupungin kehitykseen. Tavoitteena on tunnistaa tilastollisen analyysin avulla Porin kehityksen ja muutoksen tärkeimmät suuntaviitat sekä sijoittuminen suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin.
Similar to Työaika, palkat ja työvoimakustannukset (20)
Ajankohtaista Suomen taloudesta, julkisesta taloudesta, koulutusalan/opetusalan taloudesta, työllisyydestä ja palkoista. Suomen talous, julkinen talous, koulutus, tutkimus, työmarkkinat, työelämä, työllisyys, palkat.
62. Palkat/palkansaaja vuonna 2011
Mikroyritykset (1-9 hlöä)
34 100
Pienet yritykset (10-49 hlöä)
37 100
Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä)
40 100
Pienet ja keskisuuret yritykset yhteensä
Suuret yritykset (250+)
Yhteensä
37 100
41 800
39 000
Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri, ja Hietalan laskelmat
17.4.2013
2HPO.FI
62