Työkykyyn panostaminen kannattaa?
Työvoimaa kuntoutujista – kaikki voittaa

Harri Hietala
VATES-säätiö
Tarvetta työvoimalle?
Elatussuhde
1,6

Elatussuhde – lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin

1,4

1,2

1

2060

2050

2040

2030

2020

2010

2000

1990

1980

1970

1960

0,8

Työllisyysaste 69 % vuonna 2025
Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura)
Työllisyysaste 79 % vuonna 2025

Lähde: STM

11.12.13

Harri Hietala

3
Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi

Lähde: VATT ja Tilastokeskus

11.12.13

Harri Hietala

4
Rekrytointiongelmat

Lähde: TEM, työnantajakysely

11.12.13

Rekrytointiongelma = Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaikan täytössä.
Työvoimapula = Toimipaikka jäänyt (osittain) ilman hakemaansa työvoimaa.

Harri Hietala

5
Työkyvyttömyyseläkettä saavien,
vammaisten ja kuntoutujien potentiaali
Kaikki eläkettä saaneet

Lähde: ETK ja Kela

11.12.13

Harri Hietala

7
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden
ikäjakauma

Lähde: ETK ja Kela

11.12.13

Harri Hietala

8
Kelan kuntoutujat
diagnoosin mukaan

11.12.13

Harri Hietala

9
Työeläkekuntoutujat
diagnoosin mukaan

Lähde: ETK

11.12.13

Harri Hietala

10
Työeläkekuntoutujien
kuntoutusohjelmien tulos

Lähde: ETK

11.12.13

Harri Hietala

11
Työkyvyttömyyseläkeläiset
• Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1)
• Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000
– Töissä reilut 5-10 % – henkilöinä 10 000-20 000
– Lisäksi haluaisi töihin 20 % – noin 40 000
– Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky

2)

• KELA:n eläkettä saa 160 000
– Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000
• Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3)

• Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000

11.12.13

4)

Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
4) Työnvälitystilasto, TEM.
Harri Hietala
12
Vammaisten potentiaali työhön
• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)
– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000
– Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000
– Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000
• Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla

• Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)
– Töissä avoimilla markkinoilla 300-400
– Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500
• Avotyötoiminnassa noin 2 500

11.12.13

Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT.
2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM.
Harri Hietala
13
Mutta kannattaako työssä olevien ja
työvoiman ulkopuolella olevien työkykyyn ja
-hyvinvointiin panostaminen?
Työaika ja poissaolot EK:n
jäsenyrityksissä 2012

Lähde: EK

11.12.13

Harri Hietala

15
Poissaolojen kustannus
• Sairastamisen hinta työnantajille: 5,4 mrd. €/v
– Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv
– Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v

• Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla
kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 €
=> 3,6 mrd. €/v
• Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot,
työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja
menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno
>3 mrd. €/v
• Työkyvyn ja -hyvinvoinnin menetykset
kansantaloudellemme 25 mrd. € 1)
11.12.13

Harri Hietala

1) Prof. Guy Ahonen.
16
Työkyvyttömyysmaksuluokat 2013

Lähde: Ilmarinen
11.12.13

Harri Hietala

17
Työkyvyttömyysmaksuarvio
erikokoisissa yrityksissä 2013

Lähde: Ilmarinen
11.12.13

Harri Hietala

18
Työllistymisen vaikutus
työkyvyttömyys-eläkeläisten taloudelle
• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80
euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa
• Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä
1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee
4 500 eurolla yli 19 000 euroon
• Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen
työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä
ostovoimassa

11.12.13

1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
Harri Hietala
19
Työkyvyttömyyseläkeläisten
työllistymisen potentiaaliset
vaikutukset julkiselle taloudelle
• Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen –
työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle
merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta
perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa
• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80
miljoonaa enemmän
• Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja
työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt
• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj.
eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla
• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa
11.12.13
Harri Hietala

1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 20
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
Eli kannattaa, mutta kenen tehtävä ja
halukas panostamaan?
Työhyvinvoinnista ja -kyvystä
vastuussa
• Henkilö itse
• Esimies
– TTK: Eurot ja esimies – työhyvinvointi johtamisessa –opas
(9.12.2013) (http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929)

• Työterveyshuolto
• Tärkeää yhteistyö
• Tärkeää ennaltaehkäisy ja investointiluonteisuus
11.12.13

Harri Hietala

22
Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön
työkyvystä ja hyvinvoinnista

Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010
11.12.13

Harri Hietala

23
Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön
työkyvystä ja hyvinvoinnista

Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010
11.12.13

Harri Hietala

24
Työhönvalmentaja
• Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä
vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä
• Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien
räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja
työsuhteeseen liittyvissä asioissa
• Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa,
työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä
kehittymisessä
• Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla
pitkäaikaista ja pysyvääkin.
11.12.13

Harri Hietala

25
Palkkatuki
• Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan
täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään
lähes poikkeuksetta
• Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla
korotetusta lisäosasta -> n. 700 – 1 115/1 325 €/kk
• Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja
voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi

11.12.13

Harri Hietala

26
Työolojen järjestelytuki
• Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä
muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon
kannalta
• Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua
• Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan
osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin
• Tuki enintään 4 000 € henkilöä kohden
• Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa
18 kk:n ajan – 20 € tunnilta.

11.12.13

Harri Hietala

27
Muita tukia
• Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea
ja kuljetustukea
• Työkokeilulla, avotyötoiminnalla, työpankin kautta ja
oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta
• Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyELvakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4)

11.12.13

Harri Hietala

28
Kustannuslaskelman oletukset
• Osatyökykyisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi:
– Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa).
– Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja
rekrytoitavan 1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa
keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5
kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä).
– Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea
korkeimman mahdollisen 4 000 euroa.
– Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12
kuukaudelle.

• Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi:
– Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan.
– Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada.
11.12.13

Harri Hietala

29
Rekrytoinnin kustannukset ja tuet
kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk

11.12.13

Harri Hietala

30
Palkka- ja sivukulut sekä palkkatuki
kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk

11.12.13

Harri Hietala

31
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin
Säästö 30 000 €/v

Säästö 20 000 €/v

Säästö 10 000 €/v

11.12.13

Harri Hietala

32
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht.
säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin

60 %

35 %

11.12.13

Harri Hietala

33
Vammaisen palkkaamisessa saavutettu
suhteellinen säästö ilman järjestelytukea

30-50 %

11.12.13

Harri Hietala

34
Lopuksi yhteen
Työnantajan kustannukset
vammaisen rekrytoinnista
- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein)
- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein)
korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.
korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.
- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä
- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä
(rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen
(rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen
palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.
palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.
- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset
- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset
osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä
osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä
vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.
vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.
- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua
- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua
pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin.
pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin.
- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.
- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.
11.12.13

Harri Hietala

36
Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten
työttömyysloukku - Yhteenveto
- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.
- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.
- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.
- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.
- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin
- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin
työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.
työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.
- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000
- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000
työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.
työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.
- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua
- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua
4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.
4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.
- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt
- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt
asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €.
asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €.
Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.
Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.
11.12.13

Harri Hietala

37
Ei-taloudelliset hyödyt
• Elävämpi ja viihtyisämpi työyhteisö
• Motivoiva, kannustava ja sitouttava ilmapiiri
• Korkeampi tuottavuus ja laadukkaampi tulos
• Monipuoliset näkökannat innovaatioiden ja tuottavuuden
tukena
• Yhteiskuntavastuun kantaminen
11.12.13

Harri Hietala

38
Yhteenveto: win-win-win
• Henkilöt voittavat:
– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi
– Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu
– Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä

• Työnantajat voittavat:
– Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä
– Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit
– Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys

• Julkinen talous voittaa:
– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä
– Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa
11.12.13

Harri Hietala

39

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

  • 1.
    Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaakuntoutujista – kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö
  • 2.
  • 3.
    Elatussuhde 1,6 Elatussuhde – lasten,vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin 1,4 1,2 1 2060 2050 2040 2030 2020 2010 2000 1990 1980 1970 1960 0,8 Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Lähde: STM 11.12.13 Harri Hietala 3
  • 4.
    Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi Lähde:VATT ja Tilastokeskus 11.12.13 Harri Hietala 4
  • 5.
    Rekrytointiongelmat Lähde: TEM, työnantajakysely 11.12.13 Rekrytointiongelma= Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaikan täytössä. Työvoimapula = Toimipaikka jäänyt (osittain) ilman hakemaansa työvoimaa. Harri Hietala 5
  • 6.
  • 7.
    Kaikki eläkettä saaneet Lähde:ETK ja Kela 11.12.13 Harri Hietala 7
  • 8.
  • 9.
  • 10.
  • 11.
  • 12.
    Työkyvyttömyyseläkeläiset • Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260000 1) • Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000 – Töissä reilut 5-10 % – henkilöinä 10 000-20 000 – Lisäksi haluaisi töihin 20 % – noin 40 000 – Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky 2) • KELA:n eläkettä saa 160 000 – Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000 • Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3) • Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000 11.12.13 4) Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. 2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 4) Työnvälitystilasto, TEM. Harri Hietala 12
  • 13.
    Vammaisten potentiaali työhön •Työikäisiä vammaisia 220 000 1) – Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000 – Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000 – Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000 • Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla • Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2) – Töissä avoimilla markkinoilla 300-400 – Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500 • Avotyötoiminnassa noin 2 500 11.12.13 Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. 2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM. Harri Hietala 13
  • 14.
    Mutta kannattaako työssäolevien ja työvoiman ulkopuolella olevien työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen?
  • 15.
    Työaika ja poissaolotEK:n jäsenyrityksissä 2012 Lähde: EK 11.12.13 Harri Hietala 15
  • 16.
    Poissaolojen kustannus • Sairastamisenhinta työnantajille: 5,4 mrd. €/v – Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv – Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v • Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 € => 3,6 mrd. €/v • Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot, työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno >3 mrd. €/v • Työkyvyn ja -hyvinvoinnin menetykset kansantaloudellemme 25 mrd. € 1) 11.12.13 Harri Hietala 1) Prof. Guy Ahonen. 16
  • 17.
  • 18.
  • 19.
    Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyys-eläkeläisten taloudelle •Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa • Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä 1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee 4 500 eurolla yli 19 000 euroon • Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä ostovoimassa 11.12.13 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. Harri Hietala 19
  • 20.
    Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselletaloudelle • Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen – työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa • Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän • Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt • Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla • Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa 11.12.13 Harri Hietala 1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 20 Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
  • 21.
    Eli kannattaa, muttakenen tehtävä ja halukas panostamaan?
  • 22.
    Työhyvinvoinnista ja -kyvystä vastuussa •Henkilö itse • Esimies – TTK: Eurot ja esimies – työhyvinvointi johtamisessa –opas (9.12.2013) (http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929) • Työterveyshuolto • Tärkeää yhteistyö • Tärkeää ennaltaehkäisy ja investointiluonteisuus 11.12.13 Harri Hietala 22
  • 23.
    Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön työkyvystäja hyvinvoinnista Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010 11.12.13 Harri Hietala 23
  • 24.
    Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön työkyvystäja hyvinvoinnista Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010 11.12.13 Harri Hietala 24
  • 25.
    Työhönvalmentaja • Tukee työnantajaa,työntekijää ja työyhteisöä vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä • Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa • Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa, työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä kehittymisessä • Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla pitkäaikaista ja pysyvääkin. 11.12.13 Harri Hietala 25
  • 26.
    Palkkatuki • Palkkatuki onharkinnanvaraista, mutta työnantajan täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään lähes poikkeuksetta • Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla korotetusta lisäosasta -> n. 700 – 1 115/1 325 €/kk • Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi 11.12.13 Harri Hietala 26
  • 27.
    Työolojen järjestelytuki • Korvataantyöpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon kannalta • Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua • Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin • Tuki enintään 4 000 € henkilöä kohden • Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa 18 kk:n ajan – 20 € tunnilta. 11.12.13 Harri Hietala 27
  • 28.
    Muita tukia • Vammainenvoi saada henkilökohtaista apuvälinetukea ja kuljetustukea • Työkokeilulla, avotyötoiminnalla, työpankin kautta ja oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta • Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyELvakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4) 11.12.13 Harri Hietala 28
  • 29.
    Kustannuslaskelman oletukset • Osatyökykyisen(vaikeasti työllistyvä) rekrytointi: – Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa). – Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja rekrytoitavan 1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5 kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä). – Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea korkeimman mahdollisen 4 000 euroa. – Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12 kuukaudelle. • Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi: – Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan. – Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada. 11.12.13 Harri Hietala 29
  • 30.
    Rekrytoinnin kustannukset jatuet kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk 11.12.13 Harri Hietala 30
  • 31.
    Palkka- ja sivukulutsekä palkkatuki kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk 11.12.13 Harri Hietala 31
  • 32.
    Vammaisen palkkaamisessa saavutettu säästövrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin Säästö 30 000 €/v Säästö 20 000 €/v Säästö 10 000 €/v 11.12.13 Harri Hietala 32
  • 33.
    Vammaisen palkkaamisessa saavutettusuht. säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin 60 % 35 % 11.12.13 Harri Hietala 33
  • 34.
    Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suhteellinensäästö ilman järjestelytukea 30-50 % 11.12.13 Harri Hietala 34
  • 35.
  • 36.
    Työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista -Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein) - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein) korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne. korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne. - Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä - Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti. palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti. - Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset - Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka. vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka. - Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua - Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin. pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin. - Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä. - Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä. 11.12.13 Harri Hietala 36
  • 37.
    Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten työttömyysloukku - Yhteenveto -Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla. - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla. - Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla. - Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla. - Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin - Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €. työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €. - Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 - Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä. työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä. - Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua - Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua 4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €. 4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €. - Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt - Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €. asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €. 11.12.13 Harri Hietala 37
  • 38.
    Ei-taloudelliset hyödyt • Elävämpija viihtyisämpi työyhteisö • Motivoiva, kannustava ja sitouttava ilmapiiri • Korkeampi tuottavuus ja laadukkaampi tulos • Monipuoliset näkökannat innovaatioiden ja tuottavuuden tukena • Yhteiskuntavastuun kantaminen 11.12.13 Harri Hietala 38
  • 39.
    Yhteenveto: win-win-win • Henkilötvoittavat: – Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi – Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu – Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä • Työnantajat voittavat: – Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä – Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit – Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys • Julkinen talous voittaa: – Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä – Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa 11.12.13 Harri Hietala 39