Kehitämme osatyökykyisten työllistämismuotoja yhteistyössä julkishallinnon, elinkeinoelämän ja alalla toimivien muiden yhteisöjen kanssa
Vaikutamme työmarkkinoiden toimintaan siten, että osatyökykyisten työllistymismahdollisuudet normaalissa työelämässä säilyvät ja kehittyvät
Toimimme yhteistyössä osatyökykyisiä työllistävien yksiköiden kanssa (kuntoutus, työllistäminen, oman toiminnan kehittäminen)
Järjestämme osatyökykyisten työllistämistä tukevaa koulutusta ja muita asiantuntijapalveluja
Boardman ryhmätyö: Hallitustyö voittoa tavoittelemattomissa ja PPP-yhteisöissäTommi Rasila
Boardmanin HH-valmennuksessa tehty 8 hengen ryhmätyö. Jokainen osallistuja selvitti yhden voitonjaoltaan ja siten businesslogiikaltaan perinteiseen osakeyhtiöön tai vastaavaan verrattuna epätyypillisen toimijan hallitustyön perusasiat. Johtopäätöksenä haettiin yhteisiä tekijöitä tästä varsin heterogeenisestä casejoukosta.
SAK:n kannustava työllistymisturva on yksinkertainen ja joustava työttömyyden aikainen toimeentuloturva, joka täydentää myös keikkatyötä tekevien toimeentuloa tarvittaessa. Turvan toisena puolena SAK:n mallissa ovat laadukkaat palvelut, jotka tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä.
Tutkittuja kokemuksia
Julkaisu valaisee paikallisen sopimisen kehittymistä viimeisen noin kymmenen vuoden aikana. Saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja Työsuojelurahasto
Kehitämme osatyökykyisten työllistämismuotoja yhteistyössä julkishallinnon, elinkeinoelämän ja alalla toimivien muiden yhteisöjen kanssa
Vaikutamme työmarkkinoiden toimintaan siten, että osatyökykyisten työllistymismahdollisuudet normaalissa työelämässä säilyvät ja kehittyvät
Toimimme yhteistyössä osatyökykyisiä työllistävien yksiköiden kanssa (kuntoutus, työllistäminen, oman toiminnan kehittäminen)
Järjestämme osatyökykyisten työllistämistä tukevaa koulutusta ja muita asiantuntijapalveluja
Boardman ryhmätyö: Hallitustyö voittoa tavoittelemattomissa ja PPP-yhteisöissäTommi Rasila
Boardmanin HH-valmennuksessa tehty 8 hengen ryhmätyö. Jokainen osallistuja selvitti yhden voitonjaoltaan ja siten businesslogiikaltaan perinteiseen osakeyhtiöön tai vastaavaan verrattuna epätyypillisen toimijan hallitustyön perusasiat. Johtopäätöksenä haettiin yhteisiä tekijöitä tästä varsin heterogeenisestä casejoukosta.
SAK:n kannustava työllistymisturva on yksinkertainen ja joustava työttömyyden aikainen toimeentuloturva, joka täydentää myös keikkatyötä tekevien toimeentuloa tarvittaessa. Turvan toisena puolena SAK:n mallissa ovat laadukkaat palvelut, jotka tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä.
Tutkittuja kokemuksia
Julkaisu valaisee paikallisen sopimisen kehittymistä viimeisen noin kymmenen vuoden aikana. Saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja Työsuojelurahasto
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänTyöterveyslaitos
VATES-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varangan esitys Tuottavuus kaikki mukaan työelämään seminaarissa Hyvä työelämä työkulttuuriksi 5.6.2013 Helsingin Allergiatalolla.
Varanka, Marjatta Tuottavuus - kaikki mukaan työelämäänTyöterveyslaitos
VATES-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varangan esitys Tuottavuus kaikki mukaan työelämään seminaarissa Hyvä työelämä työkulttuuriksi 5.6.2013 Helsingin Allergiatalolla.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Ajankohtaista Suomen taloudesta, julkisesta taloudesta, koulutusalan/opetusalan taloudesta, työllisyydestä ja palkoista. Suomen talous, julkinen talous, koulutus, tutkimus, työmarkkinat, työelämä, työllisyys, palkat.
12. Työkyvyttömyyseläkeläiset
• Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1)
• Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000
– Töissä reilut 5-10 % – henkilöinä 10 000-20 000
– Lisäksi haluaisi töihin 20 % – noin 40 000
– Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky
2)
• KELA:n eläkettä saa 160 000
– Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000
• Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3)
• Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000
11.12.13
4)
Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
4) Työnvälitystilasto, TEM.
Harri Hietala
12
13. Vammaisten potentiaali työhön
• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)
– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000
– Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000
– Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000
• Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla
• Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)
– Töissä avoimilla markkinoilla 300-400
– Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500
• Avotyötoiminnassa noin 2 500
11.12.13
Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT.
2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM.
Harri Hietala
13
14. Mutta kannattaako työssä olevien ja
työvoiman ulkopuolella olevien työkykyyn ja
-hyvinvointiin panostaminen?
15. Työaika ja poissaolot EK:n
jäsenyrityksissä 2012
Lähde: EK
11.12.13
Harri Hietala
15
16. Poissaolojen kustannus
• Sairastamisen hinta työnantajille: 5,4 mrd. €/v
– Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv
– Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v
• Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla
kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 €
=> 3,6 mrd. €/v
• Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot,
työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja
menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno
>3 mrd. €/v
• Työkyvyn ja -hyvinvoinnin menetykset
kansantaloudellemme 25 mrd. € 1)
11.12.13
Harri Hietala
1) Prof. Guy Ahonen.
16
19. Työllistymisen vaikutus
työkyvyttömyys-eläkeläisten taloudelle
• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80
euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa
• Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä
1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee
4 500 eurolla yli 19 000 euroon
• Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen
työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä
ostovoimassa
11.12.13
1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
Harri Hietala
19
20. Työkyvyttömyyseläkeläisten
työllistymisen potentiaaliset
vaikutukset julkiselle taloudelle
• Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen –
työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle
merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta
perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa
• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80
miljoonaa enemmän
• Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja
työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt
• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj.
eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla
• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa
11.12.13
Harri Hietala
1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.
Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. 20
Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.
22. Työhyvinvoinnista ja -kyvystä
vastuussa
• Henkilö itse
• Esimies
– TTK: Eurot ja esimies – työhyvinvointi johtamisessa –opas
(9.12.2013) (http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929)
• Työterveyshuolto
• Tärkeää yhteistyö
• Tärkeää ennaltaehkäisy ja investointiluonteisuus
11.12.13
Harri Hietala
22
25. Työhönvalmentaja
• Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä
vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä
• Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien
räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja
työsuhteeseen liittyvissä asioissa
• Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa,
työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä
kehittymisessä
• Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla
pitkäaikaista ja pysyvääkin.
11.12.13
Harri Hietala
25
26. Palkkatuki
• Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan
täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään
lähes poikkeuksetta
• Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla
korotetusta lisäosasta -> n. 700 – 1 115/1 325 €/kk
• Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja
voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi
11.12.13
Harri Hietala
26
27. Työolojen järjestelytuki
• Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä
muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon
kannalta
• Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua
• Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan
osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin
• Tuki enintään 4 000 € henkilöä kohden
• Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa
18 kk:n ajan – 20 € tunnilta.
11.12.13
Harri Hietala
27
28. Muita tukia
• Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea
ja kuljetustukea
• Työkokeilulla, avotyötoiminnalla, työpankin kautta ja
oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta
• Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyELvakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4)
11.12.13
Harri Hietala
28
29. Kustannuslaskelman oletukset
• Osatyökykyisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi:
– Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa).
– Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja
rekrytoitavan 1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa
keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5
kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä).
– Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea
korkeimman mahdollisen 4 000 euroa.
– Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12
kuukaudelle.
• Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi:
– Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan.
– Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada.
11.12.13
Harri Hietala
29
36. Työnantajan kustannukset
vammaisen rekrytoinnista
- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein)
- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein)
korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.
korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.
- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä
- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä
(rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen
(rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen
palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.
palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.
- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset
- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset
osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä
osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä
vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.
vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.
- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua
- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua
pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin.
pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin.
- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.
- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.
11.12.13
Harri Hietala
36
37. Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten
työttömyysloukku - Yhteenveto
- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.
- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.
- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.
- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.
- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin
- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin
työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.
työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.
- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000
- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000
työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.
työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.
- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua
- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua
4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.
4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.
- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt
- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt
asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €.
asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €.
Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.
Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.
11.12.13
Harri Hietala
37
38. Ei-taloudelliset hyödyt
• Elävämpi ja viihtyisämpi työyhteisö
• Motivoiva, kannustava ja sitouttava ilmapiiri
• Korkeampi tuottavuus ja laadukkaampi tulos
• Monipuoliset näkökannat innovaatioiden ja tuottavuuden
tukena
• Yhteiskuntavastuun kantaminen
11.12.13
Harri Hietala
38
39. Yhteenveto: win-win-win
• Henkilöt voittavat:
– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi
– Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu
– Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä
• Työnantajat voittavat:
– Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä
– Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit
– Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys
• Julkinen talous voittaa:
– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä
– Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa
11.12.13
Harri Hietala
39