Case: Verkostot ja muutos StatsterverkkopalvelussaYleisradio
Hypermedialaboratorio/TTY järjestämän Verkostoanalyysi jatko-opintoseminaarin esityskalvot.
Aiheena visualisoinnit Statster verkkopalvelussa (http://statster.info). Visualisoinnit tehtiin Gourcella ja Gephillä.
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Venla Salmi kertoo, miten ja millaista tutkimustietoa ministeriössä voidaan hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
Case: Verkostot ja muutos StatsterverkkopalvelussaYleisradio
Hypermedialaboratorio/TTY järjestämän Verkostoanalyysi jatko-opintoseminaarin esityskalvot.
Aiheena visualisoinnit Statster verkkopalvelussa (http://statster.info). Visualisoinnit tehtiin Gourcella ja Gephillä.
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Venla Salmi kertoo, miten ja millaista tutkimustietoa ministeriössä voidaan hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
Anna Salmi & Mari Elisa Kuusniemi (0000-0002-7675-287X), Helsingin yliopiston kirjasto, 22.8.2016.
Tutkimusdatakysely Helsingin yliopiston tutkijoille 2016. Tutkimusdatainfrastruktuurin kehittämishanke MILDRED,
projekti 3: Julkaisu- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopisto
Following the starting phase data inventory, a MILDRED survey was sent in summer 2016 to all UH researchers in order to chart the current data repository services use situation. The focus was in data created by researchers; data acquisition practices were left out at this point. A delightful amount of 260 answers were gathered. What’s more, all three major disciplinary families, life sciences, humanities and social sciences, and natural sciences, were well represented. 62 % of the participants represented life sciences, 21 % humanities and social sciences and 17 % natural sciences.
Tutkijoiden käyttämät datarepositoriot: MILDRED-projektin kyselytutkimus Hels...Anna Salmi
Esitelmä Informaatiotutkimuksen päivillä Tampereen yliopistossa 4.11.2016. Helsingin yliopiston tutkimusdatainfrastruktuurin kehittämishanke MILDRED toteutti kesällä 2016 esiselvityksen ja tutkijakyselyn Helsingin yliopiston tutkijoiden tutkimusdatan tallentamisesta ja säilyttämisestä digitaalisissa repositorioissa. Esiselvityksen ja kyselyn pohjalta toteutettiin jatkoselvitys tutkimusdatan metadatasta. Esitelmässä kuvaillaan selvityksen päälöydöksiä.
Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika – Kokemuksia ja ajatuksia ruuan jalanjälkidatan tuottamisesta ja käyttämisestä. Sanna Tiilikainen: Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
Maria Ruuska (Kaskas Media) ja Pauli Komonen (15/30 Research) puhuivat tutkimus- ja tiedeviestinnän trendeistä, ilmiöistä ja tulevaisuudesta Futures Specialists Helsinki -verkoston aamutilaisuudessa 16.9.2015.
Helsinki Region Infosharen 9.5.2019 järjestämän, pääkaupunkiseudun kaupunkien työntekijöille suunnatun koulutuksen koulutusmateriaalit.
- avoimen datan peruskäsitteet
- HRI:n toiminta lyhyesti
- sovellusesimerkkejä
- datan avaamisen perusteet käytännössä
Anna Salmi & Mari Elisa Kuusniemi (0000-0002-7675-287X), Helsingin yliopiston kirjasto, 22.8.2016.
Tutkimusdatakysely Helsingin yliopiston tutkijoille 2016. Tutkimusdatainfrastruktuurin kehittämishanke MILDRED,
projekti 3: Julkaisu- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopisto
Following the starting phase data inventory, a MILDRED survey was sent in summer 2016 to all UH researchers in order to chart the current data repository services use situation. The focus was in data created by researchers; data acquisition practices were left out at this point. A delightful amount of 260 answers were gathered. What’s more, all three major disciplinary families, life sciences, humanities and social sciences, and natural sciences, were well represented. 62 % of the participants represented life sciences, 21 % humanities and social sciences and 17 % natural sciences.
Tutkijoiden käyttämät datarepositoriot: MILDRED-projektin kyselytutkimus Hels...Anna Salmi
Esitelmä Informaatiotutkimuksen päivillä Tampereen yliopistossa 4.11.2016. Helsingin yliopiston tutkimusdatainfrastruktuurin kehittämishanke MILDRED toteutti kesällä 2016 esiselvityksen ja tutkijakyselyn Helsingin yliopiston tutkijoiden tutkimusdatan tallentamisesta ja säilyttämisestä digitaalisissa repositorioissa. Esiselvityksen ja kyselyn pohjalta toteutettiin jatkoselvitys tutkimusdatan metadatasta. Esitelmässä kuvaillaan selvityksen päälöydöksiä.
Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika – Kokemuksia ja ajatuksia ruuan jalanjälkidatan tuottamisesta ja käyttämisestä. Sanna Tiilikainen: Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
Maria Ruuska (Kaskas Media) ja Pauli Komonen (15/30 Research) puhuivat tutkimus- ja tiedeviestinnän trendeistä, ilmiöistä ja tulevaisuudesta Futures Specialists Helsinki -verkoston aamutilaisuudessa 16.9.2015.
Helsinki Region Infosharen 9.5.2019 järjestämän, pääkaupunkiseudun kaupunkien työntekijöille suunnatun koulutuksen koulutusmateriaalit.
- avoimen datan peruskäsitteet
- HRI:n toiminta lyhyesti
- sovellusesimerkkejä
- datan avaamisen perusteet käytännössä
CSC:n ja Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen pääsihteeri Pirjo-Leena Forsström kertoo tutkijan tiedonhallinnan ja -tallentamisen käytännöistä. Hän valottaa, miten tutkija huolehtii VN TEAS -hankkeessa käytettävän ja syntyvän aineiston omistus-, hallinta- ja tekijänoikeuskysymyksistä, säilytyksestä ja saatavuudesta. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
The presentation in a DMP workshop organised by University of Helsinki Data Support 18.5.2021.
Presented by Sebastian Porceddu, IT Center, Univeristy of Helsinki
The presentation in a DMP workshop organised by University of Helsinki Data Support 18.5.2021.
Presented by Mari Elisa Kuusniemi, Helsinki University Library
The presentation in a DMP workshop organised by University of Helsinki Data Support 18.5.2021.
Presented by Iina Hepolehto, Helsinki University Library
Project MILDRED: Charting Ground for Research Data Management Services at Uni...Mari Elisa Kuusniemi
Introduction: This paper describes a topical case study conducted at University of Helsinki. Current states of research data management (RDM) practices within the academic community have been under close scrutiny during summer 2016 in Project MILDRED, Development Project of Research Data Infrastructure at University of Helsinki (UH).
Presentation 27-28 November 2014 on 7th UNICA Scholarly Communication Seminar: Visibility, Visibility, Visibility.
The associated abstract: http://www.unica-network.eu/sites/default/files/FINAL%20bios%20and%20abstracts%2002122014.pdf
Presentation 11.-13.6.2014 the 14th EAHIL Conference: Divided we fall, united we inform.
The associated paper: http://www.iss.it/binary/eahi/cont/76_Mari_Elisa_Kuusniemi_Full_text.pdf
Training staff for RDM support- Case Helsinki University Library Mari Elisa Kuusniemi
Presentation 2 Jylu 2014 on "Libraries and Research Data Management – What Works?" at LIBER 43rd Annual Conference, Scholarly Communication and Research Infrastructures Steering Committee Workshop.
2. Aiheita
Mitä tutkimusdata oikeastaan onkaan?
Tutkimusdatanhallinta tutkijoiden haasteena
Miten kirjasto tähän liittyy?
Tapaus Helsingin yliopiston kirjasto
3. Äänestys: Data hallussa?
Vihreä
Juu, oon lukenut ja kuullut esityksiä. Tiedän
tutkimusdatan tärkeimmät aihekokonaisuudet
ja aika hyvin mitä palveluita maailmalla
kirjastot tarjoaa.
Keltainen
Olen lukenut ja kuullut, mutta aika hajanainen
kuva on aiheesta.
Punainen
Kiinnostavaa, mutta en vaan oo millään
ehtinyt.
5. Tutkimusdata
Tutkimusdatan määrittely on mahdotonta, määritelmä
riippuu aina kontekstista.
Tutkimusdata voi olla
fyysistä, kuten
laboratoriopäiväkirjat, valokuvat, mikroskooppilasit
tai
elektronista, kuten analyysilaitteiden tuottama
data, kyselydata.
Uuden tyyppistä tutkimusdataa kehitetään koko ajan
lisää.
6. Common data
elements for
clinical research
in Friedreich's
ataxia.
Friedreich's ataxia =
Periytyvä, lapsella tai nuorella
ilmenevä tauti, jolle ovat
ominaisia mm. selkäytimen
takajuosteiden
skleroosi, vähitellen etenevä
lihaskontrollin
huononeminen, rintarangan
skolioosi ja sydänoireet
7. Common data elements for clinical
research in Friedreich's ataxia.
Lynch DR, el al. Common data elements for clinical research in Friedreich's ataxia.
Mov Disord. 2013 Feb;28(2):190-5.
9. Childhood
Asthma and
Allergy
Research
Butsch Kovacic M, et al
The Greater Cincinnati Pediatric Clinic Repository: A Novel Framework for
Childhood Asthma and Allergy Research.
Pediatr Allergy Immunol Pulmonol. 2012 Jun;25(2):104-113.
11. Anderson NR, et al
Issues in biomedical research
data management and analysis:
needs and barriers.
J Am Med Inform Assoc. 2007 Jul-Aug;14(4):478-88.
15. Tutkijoiden arkiongelmia
“Datarakenteen ja tiedostokuvausten osalta olisi tarvetta
apuun ja tukeen jo tutkimusprojektin suunnitteluvaiheessa:
malleja helpottamaan ja yhtenäistämään datan tallentamista.”
"Tarve pitkäaikaissäilytykselle on erittäin suuri. Tehtävät
mittaustulokset ovat täysin relevantteja useammankin
vuosikymmenen kuluttua (esim. ilmastonmuutostutkimus).”
"Datan lähettäminen Suomen ja Kanadan välillä on ollut
ongelmallista, sillä mitään toimivaa yhteistä ”data repositorya”
ei ole käytössä, ja dataa onkin lähetelty postissa rompuilla kun
tiedostot ovat liian isoja sähköpostitse lähetettäviksi."
16. Mihin voisin
tallettaa dataa ja
kuinkahan paljon?
Mallit ja
lämpökameravideot
vievät paljon tilaa.
Datanhallinta on
haastavaa tässä
hankkeessa:
Olisi hyvä olla
suunnitelma
Data
lähetettiin
Kanadaan
postissa…
Datalla olisi käyttöä
pitkäänkin (yli 30 v)
- aiemmin mitattua
dataakin olisi
ollut, mutta sitä ei
voitu enää
paikantaa.
Millaisia
sopimuksia pitäisi
tehdä datan
omistajuudesta?
Dataa on
työkoneella, laitoslevyllä, l
äppärillä, ulkoisella
kovalevyllä, datatikulla…m
issähän on viimeisin
versio?
Mitenköhän muut
tutkimusryhmän jäsenet
voisivat käyttää dataa?
Kaikilla ei ole
ohjelmaa, jolla esim.
lämpökameran videoita
voisi katsoa.
Miten tiedostot
kannattaisi
nimetä, kansiorake
nne, tietojen
lisääminen
valokuviin?
18. Äänestys: Onko selvitetty?
Vihreä
Juu, meidän organisaatiossa on tehty
selvitystä aiheesta.
Keltainen
Ollaan selvitystä suunnittelemassa.
Punainen
Ei oo tietoo tällasesta.
21. LIBER suosittelee
Liberin kymmenen suositusta kirjastoille tutkimusdataan
liittyvien palveluiden aloittamiseksi.
22. Ten recommendations for
libraries to get started with
research data management
1. Offer research data management support, including data
management plans for grant applications, intellectual
property rights advice and information materials. Assist
faculty with data management plans and the integration
of data management into the cur-riculum.
2. Engage in the development of metadata and data
standards and provide metadata services for research
data.
3. Create Data Librarian posts and develop professional
staff skills for data librarian-ship.
23. Ten recommendations for
libraries...
4. Actively participate in institutional research data policy
development, including resource plans. Encourage and
adopt open data policies where appropriate in the
research data life cycle.
5. Liaise and partner with researchers, research groups,
data archives and data centers to foster an interoperable
infrastructure for data access, discovery and data
sharing.
6. Support the lifecycle for research data by providing
services for storage, discovery and permanent access.
7. Promote research data citation by applying persistent
identifiers to research data.
24. Ten recommendations for
libraries...
8.Provide an institutional Data Catalogue or Data
Repository, depending on available infrastructure.
9.Get involved in subject specific data management
practice.
10.Offer or mediate secure storage for dynamic and
static research data in co-operation with institutional IT
units and/or seek exploitation of appropriate cloud
services.
25. Äänestys: Palvelut pystyyn?
Vihreä
Juu, on palveluita tai ihan kohta
tulossa.
Keltainen
Juu, yritystä on. Menee vielä
vuosi, ehkä pari.
Punainen
Ei oo ehitty.
31. HY ja tutkimusdata
Ensimmäinen tutkimusdatatyöryhmä perustettiin
6.6.2008
Tutkimusdatan ja –aineistojen saatavuutta selvittävä
työryhmä
Marjut Salokannet pj
Julkaisu: Helsingin yliopiston datapolitiikka -
Tutkimusdatatyöryhmän ehdotukset, toukokuu 2011
Yliopisto ei ole datapolitiikkaa kuitenkaan
hyväksynyt, ainakaan toistaiseksi.
Ehdotetaan toimielintä, jossa koottaisiin yhteen keskeiset
tutkimusdatan hallinnointiin, käytön edistämiseen ja
säilyttämiseen liittyvät toimijat.
Ehdotettiin toimielimen vetovastuuta kirjastolle.
32. HY ja tutkimusdata
Kirjastossa käynnistettiin tutkimusdataprojekti vuoden
2011 alkupuolella edelliseen ehdotukseen pohjautuen.
(Lopullista päätöstä ei jääty odottelemaan.)
Julkaisu: Helsingin yliopiston kirjaston
tutkimusdataprojekti: Loppuraportti 8.3.2012
”Dataselvityksiä”:
datapolitiikkapaperissa...
Solmu-projektissa...
kirjaston tutkimusdatatyöryhmän raporttia varten...
Terkon tutkijapalveluiden kehittämistä varten tehdyissä
haastatteluissa
...selvitetty data-palveluiden yms. tarpeita.
33. HY kirjasto ja tutkimusdata nyt
Kirjasto vetää yhteistyöryhmää, jossa mukana
edustaja/edustajia
tietotekniikkakeskuksesta, tutkimuspalveluista
(juristi), Kansalliskirjastosta, HY arkistosta.
Kirjaston edustajia mukana TTA-hankkeen työryhmissä.
Kirjastolla oma tutkimusdatatyöryhmä.
Kirjasto testaa tutkimusdata-arkisto-ohjelmistoa
(Semanttinen mediawiki).
Menossa oma henkilöstökoulutus tutkimusdatasta.
TTA= Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistänyt
Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen (TTA)
vuosille 2011–2013.
34. Äänestys: Onko osallistuttu?
Vihreä
Juu, meidän kirjasto on mukana
kansallisissa/kansainvälisissä
tutkimusdataryhmissä
Keltainen
Ei olla vielä, mutta seurataan ja
kommentoidaan tarvittaessa.
Punainen
Ei oo tietoo tällasesta.
35. Henkilöstökoulutus tutkimusdatasta
Mukana alun perin 16hlö + vetäjä Mari Elisa Kuusniemi
Mukaan liittynyt 2 hlö vakituisemmin ja 5hlö pistäytyy
välillä.
Koulutus työpajatyypistä tai seminaareja, joihin kutsuttu
asiantuntijoita yliopistosta, Kansalliskirjastosta, TTA:sta.
Koulutuksen nimi Tudatupa (TUtkimusDAta –
TUtkijaPAlvelut)
Sessio kestää kerralla 3h.
Kokoontumiset perjantaisin n. kerran kuussa.
36. Toukokuu
2012
• Asian esittely ja päätökset
Syyskuu
2012
• Kampuksia pyydetään nimeämään osallistujat
Lokakuu
2012
• Aloitusinfo asiasta kiinnostuneille
Marraskuu
2012
• Osaamisen kehittämissuunnitelma
Tammikuu
2013
• Mitä aihekokonaisuuksia tutkimusdatanhallintaan liittyy?
Aiheet ja aikataulu
37. Helmikuu
2012
• Olemassa olevat tutkimusdata-arkistot osa I
• Olemassa olevat tutkimusdata-arkistot osa II
Maaliskuu
2013
• Kampuskohtaisten selvitysten suunnittelu –työpaja
• Tutkimusdatan metadata-päivä
Huhtikuu
2013
• Aineistonhallintasuunnitelma
• Tutkimusrekisterit ja suhde tutkimusdataan
Toukokuu
2013
• Kampuskohtaisten selvitysten purku
Kesäkuu
2013
• Kirjaston tutkimusdatapalveluiden jatko - Mitä Tudatuvan
jälkeen?
Elokuu
2013
• Kirjaston tutkimusdatapalvelu- kokoava seminaari
38. Lisäksi oppimistehtäviä
Esimerkiksi
Etsi netistä ”Data Librarian”
työpaikkailmoituksia ja tarkastele
näiden paikkojen osaamisvaatimuksia.
Mitä erilaista osaamista vaaditaan?
Mitä näistä sinulla, on mitä vielä
tarvitaan?
Etsi netistä ”Data Librarian” -
koulutusta.