1. V
aluutanvaihdonRobinHood.
Näin virolaissyntyinen Kris-
to Käärmann kuvaa valuu-
tansiirtoyritys Transferwisea
Twitter-profiilissaan.
Lontoossa toimiva Trans-
ferwise siirtää asiakkaiden-
sa varoja maasta toiseen joka
kuukausi noin 650 miljoonan euron arvosta. Se lu-
paa tehdä rahansiirrot pank-
keja edullisemmin.
”Ratkaisemme ongelman.
Kaikki eivät tiedä, että pankit
ottavat ison summan jokai-
sesta rahansiirrosta”, Käär-
mann sanoo.
On viisi vuotta siitä, kun
Käärmann perusti Transfer-
wisen virolaissyntyisen ystävänsä Taavet Hinrikusin
kanssa.Yritys siirtää yli 35:ttä valuuttaa 50 maan vä-
lillä ja työllistää 450 henkilöä.
Transferwise lasketaan finanssiteknologia- eli fin-
tech-yritykseksi. ”En itse pidä sanasta fintech. Mie-
luummin puhun internet of moneysta, rahan interne-
tistä”, Käärmann sanoo.
Käärmannin päätä ei palele. Transferwise pitää
kovaa meteliä siitä, kuinka yritys säästää asiakkai-
densa varoja. Pankit ja kansainväliset rahansiirtoyri-
tykset levittävät yrityksen mukaan ”propagandaa”.
Transferwise paasaa pankkien piilotetuista ku-
luista. Se kiinnittää huo­
mion rahansiirtoyritysten ja
pankkien siirtokulujen lisäk-
si valuuttakurssiin, joka voi
olla asiakkaan kannalta epä-
edullinen.
Transferwise haluaa olla
kuin reilu kaveri, joka pitää
rahojaan vaihtavan puolta.
Yrityksen perustajat uskovat, että startupilla pitää
olla tarina. Transferwisen tarinasta on helppo löy-
tää hyvä ja paha.
Teksti Sanna Leskinen Kuva Karoliina Paavilainen
Kristo Käärmann on Viron suuri lupaus. Hän kehittää finanssiteknologiayritys
Transferwisessa rahan internetiä ja tekee parhaansa päihittääkseen perinteiset
pankit.
Mies, jota
pankit pelkäävät
”Aloita pienestä
ja rakenna sen
päälle.”
Nopea laajen-
tuminen. Kristo
Käärmannin
perustama
Transferwise
on kasvanut vii-
dessä vuodessa
450 ihmistä
työllistäväksi,
globaaliksi
yritykseksi.
3130 TI V I H E L M I K U U 2 0 1 6TI V I H E L M I K U U 2 0 1 6

2. Tarvitsemmeko pankkeja? Edes eurooppalaisia?
Pankkisektori tulee muuttumaan rajusti
lähivuosina, Kristo Käärman uskoo.
”Universaalin pankkiasioinnin konsepti
tulee kuolemaan, sen jossa kaikki palvelut
tulevat samasta pankista”, Käärmann sanoi
kasvuyritystapahtuma Slushissa marras-
kuussa 2015.
”Miksi ajattelemme, että meillä pitää
pitää olla eurooppalaisia pankkeja? Entä jos
pankkien tehtäviä hoitaisivat vain muutamat
yritykset sen sijaan, että joka maassa on
parikymmentä pankkia?”
Kysymystä siitä, mitkä trendit vaikuttavat
pankkitoimintaan lähivuosina, Käärmann
miettii vain hetken. Ensinnäkin tulee ole-
maan Apple Payn kaltaisia mobiilimaksu-
palveluita. Ne ratkaisevat kaupankäynnin
haasteita.
Apple Payn avulla puhelinta voi käyttää
lompakkona ja mobiilisovelluksella voi mak-
saa liikkeen kassalla. Google ja Samsung
julkaisivat viime vuonna vastaavat omat
palvelunsa.
Käärmann mainitsee toiseksi isoksi tren-
diksi vertaisverkoissa tapahtuvan lainaa-
misen. Kolmas nouseva ilmiö on sijoitus-
toiminta. Jo robotit kykenevät antamaan
sijoitusneuvoja.
”Mihin oikeastaan tarvitsemme pank-
keja?”
Pää ei palele. Transferwisen tuotekehi-
tys on keskitetty Tallinnan toimistoon. Yri-
tys järjesti Barcelonassa mielenosoitusta
muistuttavan markkinointikampanjan,
jossa se metelöi pankkien myrkyllisiksi
kutsumistaan rahansiirtokuluista. Sijoitta-
jien joukkoon kuuluu Richard Branson.
Siirtolaisten rahansiirrot
Maailmassa on Maailmanpankin mukaan mu-
kaan tänä vuonna yli 250 miljoonaa maasta toiseen
muuttanutta siirtolaista. Määrä on korkeampi kuin
koskaan aikaisemmin. Siirtolaiset ovat markkina,
joka kiinnostaaTransferwisea.
Kun yrityksen perustajat tutustuivat, Käärmann
työskenteli johdon konsulttina Deloittella ja Hin-
rikus Skypen stra-
tegiajohtajana.
Yritysidea syntyi,
kun Isossa-Bri-
tanniassa palkkan-
sa puntina saanut
Käärmann halusi
maksaa asuntolai-
naansa Virossa ja
euroina palkkan-
sa saanut Hinrikus
tarvitsi puntia elämiseensä Lontoossa.
Käärmann siirsi rahaa säästötililleen Virossa, jol-
ta lyhensi asuntolainaansa. Valuuttakurssi oli huo-
no. Käärmannia harmitti niin paljon, että hän päät-
ti tehdä asialle jotakin.
Kristo Käärmann uskoo, että valtaosa kulutta-
jista ei huomaa pankkien valuuttasiirroista peri-
miä kuluja.
”En itsekään tiennyt. Huomasin kulut vasta, kun
tein isomman 500 euron rahansiirron saatuani jou-
lubonukset.”
Ratkaisu oli yksinkertainen.Transferwisen perus-
tajat ryhtyivät valuutanvaihtajiksi toisilleen. Käär-
mann siirsi puntiaan Hinrikusin brittitilille ja Hin-
rikus eurojaan Käärmannin tililleVirossa.
Miksei sama toimisi isommassa mittakaavassa, he
ajattelivat. Jos ongelma koskettaa suurempaa jouk-
koa, parhaimmillaan myös ratkaisu voisi olla yleis-
maailmallinen.
Transferwisen rahansiirtojen edullisuus perustuu
vastavuoroisuuteen. Jotta voit lähettää rahaa Britan-
niasta Puolaan, jonkun toisen pitää haluta siirtää
vastaava summa rahaa Puolasta Britanniaan. Haas-
teena on se, että tietyillä markkinoilla rahansiirtoja
halutaan tehdä lähinnä yhteen suuntaan.
Kristo Käärmann on myös itse maahanmuuttaja.
Vaikka hän on koulutettu ja hyväpalkkainen eli maa-
hanmuuttajien eliittiä, hänen on helpompi ymmär-
tää ihmisiä, jotka haluavat siirtää rahaa vaikka per-
heilleen kotimaassa – tai startupinsa työntekijöille
jossakin toisessa maasssa.
Valuuttakurssilla on merkitystä paitsi silloin, kun
siirtää isoja summia, myös silloin kun jokaiselle ko-
tiin lähetettävälle eurolle on käyttöä.
Richard Bransonin valinta
”Transferwisen miljardin dollarin arvostustaso saa
pankit kauhun valtaan”, otsikoi verkkomedia Busi-
ness Insider tammikuussa 2015.
Vuosi sitten tammikuussa Transferwise arvioitiin
yli miljardin dollarin arvoiseksi Piilaakson yhden
tunnetuimman pääomasijoitusyhtiön rahoituskier-
roksella. Rahoituskierros nostiTransferwisen tarun-
hohtoisten hahmojen joukkoon – yksisarviseksi.
Yksisarvisella tarkoitetaan yli miljardin dollarin
arvoisia startupeja. Suomalaisyrityksistä yksisarvis-
ten joukkoon on laskettu lähinnä pelialan yrityksiä,
ennen kaikkea Supercell.
58 miljoonan dollarin pääomakierrosta johti ris-
kisijoitusyhtiö Andreessen Horowitz, jonka toinen
perustaja Marc Andreessen tunnetaan myös Nets-
cape-selainyhtiön perustajana. Amerikkalaiset pää-
omasijoittajat ovat investoineet vain hyvin harvoi-
hin eurooppalaisiin teknologiayhtiöihin yhtä suuria
summia.
Nimekkäiden sijoittajien joukko nostaa Trans-
ferwisen profiilia. Viime vuoden suurella rahoitus-
kierroksella Transferwiseen sijoitti myös Citigrou-
pin entinen johtaja Vikram Pandit. Citigroup on
maailman suurimpia rahoitusalan yrityksiä. Trans-
ferwiseen ovat investoineet myös PayPal-maksupal-
velun perustajat Peter Thiel ja Max Levchin sekä
Richard Branson.
Transferwise tarvitsee sijoittajien rahaa kansain-
väliseen laajentumiseen.
”Olen viettänyt viime aikoina paljon aikaaYhdys-
valloissa”, Käärmann kertoo.Viime vuosi oliTrans-
ferwiselle käänteentekevä, sillä yritys lanseerasi pal-
velunsa Yhdysvalloissa ja Australiassa. Samalla se
kasvoi globaaliksi palveluksi.
Valuutansiirroissa markkinan koko on valtava,
mutta Transferwisen perimät marginaalit pieniä.
Yritys pelaa riskipeliä, jossa nopea kasvu on sen va-
rassa, että pääomasijoittajien rahaa tulee tulevaisuu-
dessakin riittävästi.
Pankkien haastajan tärkein tehtävä on ansaita
asiak­kaidensa luottamus. Se ei ole helppoa yrityk-
selle, jota ei vielä tunneta monellakaan markkinal-
la. Tämän takia Transferwise pitää itsestään kovaa
meteliä.
Viron supersukupolvi
Käärmann syntyi vuonna 1981.Viro oli tuolloin so-
sialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton joh-
dossa Leonid Breznev. Käärmann valmistui maiste-
riksiTarton yliopistosta opiskeltuaan siellä matema-
tiikkaa ja tietojenkäsittelytiedettä.
”Me entisestä Neuvostoliitosta kotoisin olevat ih-
miset yritämme aina löytää paremman tavan tehdä
asioi­ta”, Käärmann sanoo.
Kun hän työskenteli konsulttijätti Pwc:llä, hänen
asiakkaansa olivat kuluttajapankkeja. Kun Käär-
mann tuli töihin Lontooseen vuonna 2007, hän
hämmästeli sekkivihkoja jakelevan brittiläisen pank-
kitoiminnan kankeutta.
Toinen yrityksen perustajista Taavet Hinrikus oli
Skypen ensimmäisiä työntekijöitä. Hän näki, kuin-
ka virolaisyrityksestä kasvatetaan globaali brandi.
Käärmann työskenteliTransferwisen toimitusjoh-
tajana sen perustamisesta lähtien. Viime syksynä
Hinrikusista tuli toimitusjohtaja. Nyt Käärmann
keskittyy edelleen yrityksessä tuotekehitykseen ja
asiakaspalveluun. Hinrikus taas katsoo markkinoin-
nin ja viestinnän perään.
35-vuotias Kristo Käärmann on samaa ikäpol-
vea kuin Viron 33-vuotias pääministeri Taavi Roi-
vas, joka myös välittää Twitterissä Transferwisen
työpaikkailmoituksia. Käärmannin vaimolla Kriss
Soonik-Käärmannilla on alusvaateyritys, jonka
tuotteita on esitelty niin Voguen ja Ellen kaltaisissa
lehdissä kuin julkkisten ylläkin. Kaikki ovet tuntuvat
olevan auki niille onnekkaille virolaisille, jotka Kris-
to Käärmannin sukupolvesta menestyvät.
Mutta Transferwisen kaikkia kortteja ei ole vie-
lä käännetty.
Joulukuussa talouslehti Financial Times kertoi,
että Transferwise alkaa tehdä yhteistyötä pankkien
kanssa. Ajatuksena on yhdistää Transferwisen ra-
hansiirtopalvelu pankkien omiin mobiilisovelluksiin
ja verkkopalveluihin. Ensimmäinen julkistettu yh-
teistyö on virolaisen LHV-pankin kanssa.Transfer-
wise käy neuvotteluja myös useiden muiden pank-
kien kanssa.
Se siis liittoutuu parjaamansa vihollisensa kanssa.
Palataan hetkeksi kuitenkin vielä lähtöpisteeseen.
Minkä neuvon antaisit aloittavalle startup-
yrittäjälle?
”Aloita pienestä ja rakenna sen päälle.” n
”Huomasin kulut
vasta, kun tein 500
euronrahansiirron
saatuani
joulubonukset.”
”Me entisestä
Neuvostoliitosta
kotoisin olevat ihmiset
yritämme aina löytää
paremman tavan tehdä
asioita.”
3332 TI V I H E L M I K U U 2 0 1 6TI V I H E L M I K U U 2 0 1 6