Apuja runon avaamiseen Kupiaisen Runousopin pohjalta.

1. Runon solmut
…ja miten ne avataan
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho

2. RUNO
Kun sinut näin olin kääntää sivua
Olit niin hienon ja taiteellisen näköinen että pelkäsin sinua
Kuin lumottuna kuitenkin sua katselemaan jäin
Ja ihmetellen vieläkin sua tavailen näin
Olet runo
Niin vaikea ymmärtää
Olet niin kaunis että
Tahtoisin yrittää
- -
Jukka Karjalainen
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho

3. - -
Ei mulla koskaan ole ollut mikään kovin hyvä
lukupää
Usein hyvä kirjakin multa puoliväliin jää
Mut lukemista sun en tahdo lopettaa
En vaikka koville se kyllä joskus ottaa
Kun sanot yhtä
Ja tarkoitat toista
Ja merkitset kolmatta
Etkä edes odota että
Pysyisin perässä
- - Jukka Karjalainen
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho

4. - -
Tehtävä tää mua alkaa miellyttää
Aikeesi sun pikkuhiljaa selviää
Alusta loppuun uudestaan ja uudestaan
Mulla on aikaa sua lukea saan
Olet runo
Niin vaikea ymmärtää
Olet niin kaunis että
Tahtoisin yrittää
Jukka Karjalainen
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho

5. Säe ja säkeistö
• Säe on yksi runon rivi; säkeistö säkeiden
muodostama kokonaisuus (vrt. tekstikappale)
Nous taloni yhdessä yössä –
kenen toimesta, Herra ties.
Se auttoiko salvutyössä,
se Musta Kirvesmies?
On taloni kylmä talo,
sen ikkunat yöhön päin.
Epätoivon jäinen palo,
on tulena liedelläin.
Ei ystävän, vieraan tulla
ole ovea laisinkaan.
Vain kaksi on ovea mulla
kaks: uneen ja kuolemaan.
säkeistö
säe
Uuno Kailas
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho

6. Säkeen ylitys
Sydän on autio. Käki
tyly haukka on.
P. Mustapää: Käki
Säkeessä alkava lause jatkuu
seuraavaan säkeeseen.
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho
Lähde: Unto Kupiainen, Lyhyt runousoppi. Yleisen
kirjallisuustieteen alkeet. Helsinki: WSOY.

7. Runon puhuja ja kuulija
• vrt. kertoja proosassa  kuka puhuu, kenen
ääni kuuluu, kenen ajatuksista kerrotaan?
• Kuka on runon vastaanottaja (ei välttämättä
lukija!)? Kenelle runon puhuja puhuu, kenelle
osoittaa sanansa?
• Pohdi myös, millainen on puhujan ja kuulijan
suhde. Muuttuuko se runon edetessä?
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka Ukonmaanaho

8. Alkusointu eli allitteraatio
Ennätti emo etehen,
kyyditti kylän kisoille.
Katkelma runosta Tumma. Eino Leino (1903)
Peräkkäiset sanat alkavat samoilla äänteillä
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka Ukonmaanaho
Lähde: Unto Kupiainen, Lyhyt runousoppi. Yleisen
kirjallisuustieteen alkeet. Helsinki: WSOY.

9. Loppusointu eli riimi
Kiväärinpiippu ja silmää kaksi
sua väijyvät värähtämättä,
sinä surmanliekin laukaisijaksi
kohotat kättä.
- - Yrjö Jylhä (1941)
säkeiden loput sointuvat yhteen.
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho
Lähde: Unto Kupiainen, Lyhyt runousoppi. Yleisen
kirjallisuustieteen alkeet. Helsinki: WSOY.

10. Vertaus ja metafora
sirppi
kuu
Vertaus: kuu on kuin sirppi
Metafora: Kuun sirppi
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho

11. Personifikaatio eli
elollistaminen
Pihalla pakkanen huopakengissä liikkuu,
tikapuun puolalla kiikkuu,
nurkkihin pyssynsä laukoo,
huuruten ovia aukoo.
Hämärä vaappuu varjosta riihen
vitkoin pihaan.
Pakkanen hihkuu sen hihaan,
painaa jäiset kasvonsa ruutuun
ja katsoo valkeaa vasten
päiten lukevain lasten
Eloton esine tai asia pistetään tekemään jotakin,
johon vain elollinen pystyy.
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho
Lähde: Unto Kupiainen, Lyhyt runousoppi. Yleisen
kirjallisuustieteen alkeet. Helsinki: WSOY.

12. Tehtävä:
Tarkastele seuraavia runoja:
Rikkinäinen sähikäinen
Rakkaus on lumivalkoinen
Kuka runoissa puhuu? Millaisessa
elämäntilanteessa runojen henkilöt
ovat? Millaisia kielikuvia löydät?
OSAO Myllytulli/ammattilukio/Inka
Ukonmaanaho