Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 Lyhyt katsaus SAK:n toimintaan viisivuotiskaudella 2006–2011.

1. SAK:n 18. edustajakokous 6.–8.6.2011
Osaava ja
oikeudenmukainen Suomi
Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011

2. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 1
Sisällys
ESIPUHE ................................................................................................................................ 2
TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................ 2
YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JA TYÖMARKKINOIDEN MUUTOS ............. 3
JÄRJESTÖLLINEN KEHITYS ........................................................................................... 4
EDUSTAJAKOKOUSKAUDEN SAAVUTUKSIA .......................................................... 5
Työelämän kehittäminen ................................................................................................... 5
Sosiaaliturva .......................................................................................................................... 5
Työttömyysturva .................................................................................................................. 5
Koulutus ................................................................................................................................. 6
Tasa-arvo.................................................................................................................................7
Työaika ....................................................................................................................................7
Työsuojelu ja työterveyshuolto .........................................................................................7
Työelämän lainsäädännön kehittäminen ........................................................................ 8
Talous- ja elinkeinopolitiikka ........................................................................................... 10
Ilmasto- ja energiapolitiikka ............................................................................................ 10
Liittoyhteistyö- ja työehtosopimusasiat ....................................................................... 10
Kansainvälinen edunvalvonta ........................................................................................... 11
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen..................................................................................... 11
Järjestötoiminta .................................................................................................................. 12
Nuorisotoiminta .................................................................................................................. 13
Alueellinen toiminta ........................................................................................................... 13
Paikallinen toiminta ............................................................................................................ 14
Maahanmuuttajatoiminta .................................................................................................. 14

3. 2 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011
ESIPUHE
SAK:n vuoden 2006 edustajakokouksessa hyväksyttiin ohjelma-asiakirja Muu-
toksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen Suomi, jonka mukaisesti järjes-
tössä on tehty työtä viime edustajakokouskaudella 2006–2011. Tässä raportis-
sa luodaan tiivis katsaus menneeseen viisivuotiskauteen, ensin toimintaympä-
ristöön ja isoihin linjoihin ja lopuksi yksityiskohtaisempiin ”saavutuksiin”.
Edustajakokouskauden aikana Suomessa tapahtui merkittäviä muutoksia, jot-
ka koskettivat koko yhteiskuntaa ja työmarkkinoita. Viiden vuoden aikana eh-
dittiin järjestää monet vaalit ja taloudellinen tilanne vaihteli alun nousukau-
desta taantumaan ja taas vähitellen kasvuun. Työmarkkinoilla talouden muu-
tokset näkyivät voimakkaina työllisyystilanteen heilahteluina.
Työmarkkinapolitiikassa puolestaan siirryttiin uuteen aikakauteen, kun työn-
antajapuoli ilmoitti irtautuvansa pitkään vallinneista tulopoliittisista kokonais-
ratkaisuista ja tukevansa tulevaisuudessa jäsenliitojensa neuvottelutoimintaa
työehtosopimusneuvotteluissa. On siirrytty liittokohtaisiin neuvotteluihin ja
sopimuskenttä on hajautunut niin sopimusten keston kuin sisällönkin osalta.
TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Edustajakokouskauden alkupuolella talous ja työllisyys kasvoivat ripeästi.
Vuonna 2007 työllisyyden nopea kasvu ylitti Suomessa kaikki ennusteet: työl-
listen määrä kasvoi silloin lähes 50 000 henkilöllä, ja työllisyysaste nousi 70
prosenttiin. Erityisesti nuorten työllisyys parani. Työttömyysaste laski noin 6,8
prosenttiin. Suuri osa työllisyyden kasvusta oli kuitenkin osa-aikatyötä, erityi-
sesti palvelualoilla. Positiivista työllisyyskehitystä varjostivat joukkoirtisano-
miset erityisesti pörssiyhtiöissä ja päätökset tehtaiden lopettamisista.
Vuosi 2008 oli sekä Suomessa että kansainvälisessä taloudessa käännekohta
pitkään jatkuneen nousukauden taittuessa taantumaksi. USA:n asuntomarkki-
noilta jo edellisenä vuonna alkanut finanssikriisi muuttui laajaksi talous- ja
työllisyystaantumaksi. Talouskriisi kosketti Suomea erityisesti viestisektorin
vaikeuksien kautta. Työllisyys lähti kuitenkin rajuun laskuun vasta vuonna
2009, jolloin se romahti jopa nopeammin kuin 1990-luvun laman aikana. Työt-
tömiä oli vuoden lopussa yli 220 000. Työpaikkansa säilyttäneiden tilanne
kuitenkin säilyi verraten hyvänä, koska reaaliansiot kasvoivat lähes neljä pro-
senttia. Inflaatiota ei vuonna 2009 keskimäärin ollut.
Vuonna 2010 Suomen talous- ja työllisyyskehitykseen vaikutti Euroopassa
edelleen jatkunut finanssikriisi sekä Suomen oma julkisen talouden kestä-
vyysvaje. Talous ja työllisyys alkoivat taantuman jälkeen vähitellen kasvaa,
mutta toisaalta pitkäaikaistyöttömyys kääntyi jopa selvään nousuun. Sama
suunta jatkui alkuvuonna 2011. Työllisyys vuonna 2010 oli vajaat 68 prosenttia.
Edustajakokouskauden loppua kohti mentäessä inflaatio kasvoi ja palkansaa-
jien ostovoiman säilyttäminen nousi tärkeäksi elementiksi palkankorotusneu-
votteluissa.

4. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 3
YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JA
TYÖMARKKINOIDEN MUUTOS
Loppuvuonna 2006 Suomessa valmistauduttiin jo maaliskuun 2007 eduskun-
tavaaleihin. SAK julkisti omat vaalikauden tavoitteensa ja pyrki vaikuttamaan
myös äänestysaktiivisuuteen. Keväällä koottiin vaalituloksen pohjalta keskus-
ta-oikeistolainen Vanhasen II hallitus, johon tulivat mukaan Keskusta, Kokoo-
mus, Vihreät ja Ruotsalainen Kansanpuolue. SAK:n näkemyksiä otettiin osin
huomioon hallitusohjelmassa.
Vuonna 2006 oli voimassa tulopoliittinen sopimus (tupo). Syksyllä SAK:ssa
aloitettiin seuraavan neuvottelukierroksen valmistelut. Keväällä 2007 kävi il-
mi, että neuvottelukierroksella ei ollut edellytyksiä tupoon, vaan neuvottelut
järjestettäisiin liittokohtaisina.
EK:lta ei keskitetyille sopimuksille
Vuoden 2007 neuvottelut saatiin päätökseen ilman suuria painostustoimia, ja
useisiin sopimuksiin saatiin kirjauksia SAK:n ja liittojen yhteisesti sopimista
laadullisista tavoitteista kuten perhevapaista.
Toukokuussa 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti julkisesti, että sen
jäsenliitot neuvottelevat jatkossa työehtosopimukset toimiala- ja yritystasoilla
ja keskitettyjen sopimusten aika on ohi. SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö
STTK esittivät raamittavien kokonaisratkaisujen pitämistä mukana työkalupa-
kissa, mutta EK:n linja oli ehdoton.
Vuotta 2009 leimasikin taloudellisten haasteiden lisäksi sekä poliittisen että
työmarkkinapoliittisen kentän epävarmuus. Vanhasen hallituksella ei ollut riit-
tävää näkemystä, miten Suomea tulisi luotsata vaikeassa toimintaympäristös-
sä. Hallitus joutui palkansaajajärjestöjen kanssa hankaukseen keväällä, kun
pääministeri ilmoitti eläkeiän alaikärajaa nostettavan 63 vuodesta 65 vuoteen.
SAK ja muut ay-järjestöt torjuivat kansalaisten tuella hallituksen yksipuolisen
esityksen.
Eläkeneuvottelut jatkuvat edelleen
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat sen sijaan tavoitteesta nostaa keski-
määräistä eläkkeelle siirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Neuvottelut työurien pidentämisestä ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän
nostamisesta jatkuvat edelleen jatkotyöryhmissä ja työmarkkinajärjestöjen vä-
lillä. SAK ei ole suostunut painostukseen eläkeiän alarajan nostamisesta.
Työehtosopimusneuvottelut jatkuivat liittokierroksina edustajakokouskauden
loppuun asti. Tosin kierros alkaa olla harhaanjohtava käsite, koska eri alojen
sopimukset alkavat ja päättyvät kovin eri aikoihin ja ovat eripituisia. Kyse on
jatkuvasta neuvottelusta. Joillakin aloilla on viime vuosina tarvittu työtaistelu-
toimia sopimukseen pääsemiseksi; laajimpia niistä olivat ahtaajien ja ilmai-
lualan lakot vuonna 2010.
SAK:n rooliksi liittotason neuvotteluissa on muotoutunut koordinointi yhteis-
ten neuvottelutavoitteiden aikaansaamiseksi. Laadullisissa asioissa siinä on
osittain onnistuttukin, mutta palkankorotustavoitteiden yhdenmukaistaminen
on osoittautunut varsin hankalaksi. EK pyrki vuonna 2010 asettamaan palkka-

5. 4 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011
ankkurin eli yleiskorotusten maksimirajan suitsiakseen palkankorotuksia, mut-
ta se onnistuttiin murtamaan monilla aloilla. Se oli tärkeää palkansaajien osto-
voiman säilyttämiseksi inflaation kasvaessa.
Maaliskuussa 2011 pidettiin jälleen eduskuntavaalit, jotka voitti Kokoomus.
SDP nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja on siten vahvasti mukana halli-
tusneuvotteluissa samoin kuin vaalien yllätysnousija, kolmanneksi noussut Pe-
russuomalaiset. Tätä raporttia kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat vielä
kesken, mutta ainakaan keskusta-oikeistolainen hallituspohja ei jatku.
JÄRJESTÖLLINEN KEHITYS
Viime edustajakokouskaudella on suuntauduttu voimakkaasti tulevaisuuteen
ja pohdittu, miten SAK:n tulisi uudistaa tavoitteensa, roolinsa ja toimintata-
pansa. Miten liikkeen tulisi uudistua, jotta se olisi elinvoimainen ja vaikutusval-
tainen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua? Vuonna 2007 käynnistetyssä ne-
livuotisessa tulevaisuushankkeessa määriteltiin SAK:n tulevaisuutta vuoteen
2025 asti. Hankkeessa laadittiin esitys SAK:n uudeksi strategiaperustaksi, joka
sisältää toiminta-ajatuksen, arvot, vision ja strategiset päämäärät. Uusi strate-
giaperusta käsitellään kesäkuun 2011 edustajakokouksessa.
SAK:n puheenjohtaja vaihtui vuonna 2009, ja Lauri Lyly aloitti työnsä järjes-
tön johdossa. Jo samana vuonna SAK:n toimisto-organisaatio uudistettiin vas-
taamaan paremmin muuttuneisiin edunvalvontatarpeisiin.
SAK:n liittojen yhteenlasketussa jäsenmäärässä ei kokonaisuutena tapahtunut
edustajakokouskaudella merkittäviä muutoksia. Edelleen puhutaan yli miljoo-
nan jäsenen SAK:sta.
Jäsenliittojen lukumäärä on tällä hetkellä 21. Edustajakokouskauden aikana on
tapahtunut muutamia muutoksia liittokentässä. Teatteri- ja mediatyöntekijöi-
den liitto liittyi SAK:n jäseneksi vuonna 2007, ja Aliupseeriliitto liittyi JHL:n
yhteisöjäseneksi vuonna 2008.
Lisäksi Rautatieläisten Liitto päätti liittofuusiosta JHL:ään keväällä 2011, minkä
tuloksena 1.1.2012 perustetaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry.
Liittojen yhteistyöhankkeita viritellään
Julkisen alan liittojen muodostaman JHL:n aloitettua toimintansa vuoden
2006 alussa myös teollisuussektorilla ryhdyttiin selvittelemään mahdollisuuk-
sia tiiviimmän yhteistyön aikaansaamiseksi. Teollisuusaloille kaavailtu laaja yh-
teenliittymä ei kuitenkaan toteutunut. Vuoden 2010 alusta aloitti sen sijaan
toimintansa suppeampi yhteenliittymä nimellä TEAM Teollisuusalojen ammat-
tiliitto. Siinä yhdistivät voimansa Kemianliitto ja Viestintäalan ammattiliitto, ja
siitä tuli SAK:n viidenneksi suurin jäsenliitto.
Myös kuljetussektorilla on selvitelty yhteistyön tiivistämistä ja jopa liittojen
yhdistymisiä, mutta projekti on edelleen kesken. Keväällä 2011 yhdentyivät
SAK:lainen Merivartioliitto ja STTK:lainen Rajavartioliitto. Lopullinen liittofuu-
sio toteutuu kevään 2012 Merivartioliiton varsinaisessa edustajakokouksessa.

6. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 5
Lisäksi SAK on vuosien varrella solminut yhteistyösopimuksia eri alojen liitto-
jen kanssa – enimmäkseen ammattiurheilijoiden. Vuonna 2007 sellainen sol-
mittiin jalkapallon pelaajayhdistyksen kanssa, vuonna 2008 pesäpalloilijoiden
kanssa. Vuonna 2010 yhteistyötä laajennettiin ilmailualalle ja solmittiin sopi-
mus Suomen Lennonjohtajat ry:n ja Ilmailutietotekniset ry:n kanssa.
EDUSTAJAKOKOUSKAUDEN SAAVUTUKSIA
SAK työskenteli edustajakokouskauden aikana määrätietoisesti työelämän eri
osa-alueiden kehittämiseksi. Monien hankkeiden ja työryhmien kautta on vai-
kutettu mm. työelämää, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä koskevaan lainsäädäntöön,
työpaikkojen arkeen sekä yhteiskuntapolitiikkaan.
SAK:laista ay-liikettä on pyritty kehittämään työelämän parhaaksi asiantunti-
jaksi, niin että olisimme vaikutusvaltainen edunvalvoja myös tulevaisuudessa.
Liikkeen sisäistä eheyttä on pyritty edistämään ja yhteistyötä vahvistamaan.
Työelämän kehittäminen
Irtisanomistilanteissa uuden työn löytämistä helpottavan muutosturvan toi-
mintamallia laajennettiin talouskriisin aikana vuonna 2009 koskemaan tietyin
ehdoin myös lomautettuja työntekijöitä. Myös määräaikaisessa työsuhteessa
olleiden mahdollisuuksia päästä muutosturvan piiriin parannettiin.
Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen nostettiin
pysyvästi työpolitiikan agendalle. Perustettiin Tuottavuuden pyöreä pöytä
sekä vakinaistettiin 2004 alkanut Työelämän kehittämisohjelma Tykes. Sen
resursseja lisättiin siirtämällä se osaksi Tekesin toimintaa vuonna 2008.
Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat keväällä 2011 yhdessä hallituksen
kanssa yhteisymmärryksen käännetyn arvonlisäveron käyttöönottamisesta
rakennusalalla.
Sosiaaliturva
Kesällä 2007 käynnistyi sosiaaliturvaa laajasti uudistavan Sata-komitean työ,
joka kuitenkin ajautui umpikujaan, koska palkansaajajärjestöt eivät voineet
hyväksyä komitean puheenjohtajan esittämiä palkansaajien sosiaaliturvaan
kohdistuvia leikkauksia. Tammikuussa 2009 työmarkkinajärjestöt solmivat lo-
pulta ns. sosiaalitupon, joka päätettiin sisällyttää komitean peruslinjauksiin.
Sosiaalitupossa sovittiin tietyistä työttömyys- ja eläketurvan kysymyksistä se-
kä vakinaistettiin vuorotteluvapaajärjestelmä.
Sata-komitea sai lopulta työnsä päätöksen vuoden 2009 lopussa, ja tietyistä
uudistuksista sovittiin yksimielisesti, mutta keskustelu esim. työttömyysturvan
uudistamisesta jatkuu.
Työttömyysturva
SAK:n, työttömyyskassojen ja liittojen yhteisessä työttömyyskassojen kehit-
tämishankkeessa vuonna 2006 selvitettiin kassojen välistä yhteistyötä, jäse-

7. 6 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011
nyyteen liittyviä asioita, jäsenmaksutasauksen uudistamista sekä vakuutusval-
vonnan toteutumista.
Hankkeessa kehitettiin myös SAK:laisten työttömyyskassojen tietotekniik-
kayhteistyötä, jossa vertailtiin sähköisiä maksatusjärjestelmiä sekä ideoitiin
sähköistä jäseneksi liittymistä. Vuonna 2008 perustettiin sähköinen liittymis-
kanava liitot.fi. Lisäksi toteutettiin hankkeen jatkoseuranta sähköisen asioin-
nin, asiakaspalvelun ja yhteistyön etenemisestä työttömyyskassoissa.
Sata-komitean yhteydessä vuonna 2009 solmitussa sosiaalitupossa tehtiin
muutoksia työttömyysturvaan. Parannuksia tuli erityisesti nuorten ja pätkä-
työläisten turvaan, kun työssäoloehto lyheni kahdeksaan kuukauteen. Sovitel-
lun päivärahan enimmäiskestosta luovuttiin. Työvoimapoliittisten aktiivitoi-
menpiteiden piirissä olevien työttömyysturvaa parannettiin ja vuorotteluva-
paa vakinaistettiin.
Vuosien 2010–2011 aikana SAK jatkoi liittojen ja kassojen kanssa työttömyys-
turvaetuuksien, rahoituksen sekä työttömyyskassojen toiminnan kehittämistä
yhteisessä työttömyysturvaprojektissa. Sen tavoitteena on parantaa jäsenten
palvelua sekä selkiyttää ja parantaa työttömyysturvaa.
Koulutus
Hallituskauden aikana toteutettiin ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulu-
tuksen kokonaisuudistus. Sen mukaisesti aikuisten koulutusmahdollisuuksia
on lisätty ja oppisopimuskoulutuksen käyttö aikuisten koulutusväylänä on laa-
jentunut. Uudistuksen merkittävin saavutus oli koulutuksen aikaisten toi-
meentuloetuuksien parantaminen.
Aikuiskoulutustuki nousi työttömyysajalta maksettavan työttömyyspäivära-
han tasolle 1.8.2010. Kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttävä voi
saada tukea 18 kuukaudeksi. Työntekijälle, joka siirtyy opintojen takia osa-
aikatyöhön, voidaan maksaa soviteltua aikuiskoulutustukea.
Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tuli vuoden 2010 alusta lähtien vain yksi
tuki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyyspäivä-
rahan suuruinen. Molemmat etuusuudistukset ovat lisänneet aikuisten opiske-
lua ennakoituakin enemmän.
Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma Noste päättyi vuonna 2009. Oh-
jelman mukaisiin opintoihin osallistui noin 25 000 opiskelijaa. SAK ja sen jä-
senliitot olivat mukana Noste-ohjelmassa omalla Osaava pärjää -hankkeella.
SAK:n hallinnoimassa Petmo-projektissa edistettiin työelämän tasa-arvoa, eri-
tyisesti erilaisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksymistä työyhteisössä. Pro-
jektissa tuotettiin maahanmuuttajien ja työhön perehdyttäjien käyttöön tar-
koitettu kirja Erilaisuus sallittu. Yhteistyössä TSL:n kanssa tuotettiin myös
verkko-opintoaineisto Työelämätietoa maahanmuuttajille.
Työelämän verkko-opiston toiminta käynnistettiin ja siihen tuotettiin useita
itseopiskelu- ja kurssiaineistoja. Vuoden 2010 aikana kävijämäärä kohosi yli
10 000:een.

8. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 7
Tasa-arvo
SAK osallistui vuosien aikana kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman työs-
kentelyyn useissa eri ryhmissä. Työryhmien työ on edennyt hitaasti. Miesten
ja naisten palkkaeron kaventuminen keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä on
vienyt aikaa noin viisi vuotta.
Vuonna 2006 käynnistynyt tasa-arvoklinikka tuottaa työpaikkojen käyttöön
tasa-arvon materiaalipankin ja kysymys-vastaus-palvelun. Verkossa toimivat
palvelut vahvistavat työpaikan tasa-arvosuunnittelua.
Työaika
SAK laati työaikapankkiohjeistuksen vuonna 2007. Ohjeistuksissa on lista
asioista, joita liitot voivat hyödyntää TES- ja VES-neuvotteluissa, jos työaika-
pankki on neuvoteltavana asiana. Toisessa oppaassa annettiin käytännön
neuvoja luottamusmiehille paikallisten työaikapankkisopimusten neuvottelui-
hin.
Yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa laadittiin myös työaika-
pankin palkkahallinnolliset ohjeet vuonna 2008. Niissä annettiin käytännön
neuvoja palkanlaskennan avuksi.
Työsuojelu ja työterveyshuolto
Työhyvinvointikortin käyttöönotosta sovittiin työmarkkinajärjestöjen kesken
vuonna 2010, ja se otettiin käyttöön vuonna 2011. Työturvallisuuskortti on va-
kiintunut osaksi yritystoimintaa erityisesti rakennus- ja teollisuusaloilla.
SAK julkaisi syksyllä 2008 ikäohjelman, joka sisältää tavoitteita ja ehdotuksia,
miten tulevaisuudessa pystytään paremmin turvaamaan ikääntyneiden työssä
jaksaminen ja pidempi työura sekä mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi.
Terveydenhuollon neuvottelukunta antoi vuonna 2010 suosituksen hyvästä
sairaanhoitokäytännöstä työterveyshuollossa.
Työmarkkinakeskusjärjestöt uudistivat vuonna 2006 suosituksen päihdeon-
gelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta
työpaikoilla.
EU-tason työmarkkinajärjestöt laativat vuonna 2007 häirintää ja väkivaltaa
työpaikalla koskevan puitesopimuksen. Sitä on toteutettu Suomessa yhteis-
työssä Työturvallisuuskeskuksen kanssa.
Työsuojeluhallinnon resursseja pohtinut kolmikantainen työryhmä julkaisi se-
kä luovutti sosiaali- ja terveysministerille vuonna 2009 linjauksensa työsuoje-
lun kehittämiseksi (Työsuojeluvalvonnan linjaukset vuoteen 2015).
SAK julkaisi omat työsuojelulinjauksensa vuonna 2007, ja julkaisua päivitettiin
vuonna 2008. Se sisältää joukon ehdotuksia työsuojelun kehittämiseksi sekä
lainsäädännön tasolla että yksittäisillä työpaikoilla.

9. 8 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011
Työelämän lainsäädännön kehittäminen
Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käy-
tettäessä tuli voimaan vuonna 2007. Lailla edistetään yritysten välistä tasa-
vertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista erityisesti alihankintaa ja vuok-
ratyötä käytettäessä.
Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta tuli voimaan vuonna
2010. Laissa säädetään yt-asiamiehestä, joka valvoo ja ohjeistaa mm. yt-lain ja
henkilöstörahastolain soveltamista.
Uudistettu henkilöstörahastolaki tuli voimaan vuonna 2011. Siinä määritellään
yrityksen tai viraston henkilöstön palkitsemiseen tarkoitettu henkilöstörahas-
toerä, josta työnantaja päättää käytyään henkilöstön kanssa yt-neuvottelut
palkkion perusteista. Rahastoerä koskee koko henkilöstöä, ja sen enimmäis-
määrä määräytyy kaikille yhdenmukaisten periaatteiden mukaan. Erä voi mää-
räytyä myös henkilökohtaisena osuutena, kunhan määräytymisperusteet täyt-
tävät edellä kuvat kriteerit.
Korkein oikeus hyväksyi vuonna 2010 yli yhdeksän vuoden oikeudenkäynnin
päätteeksi perusteiltaan ammattiliittojen ajamat hyvitysvaatimukset Fujitsu
Siemensin Kilon tietokonetehtaan ja tuotekehityksen lakkauttamisen yhtey-
dessä. Siellä loukattiin henkilöstön yt-lain mukaisia neuvotteluoikeuksia.
Työsuojelu
Työsuojelun valvontalain kokonaisuudistus tuli voimaan vuonna 2006.
Lisäksi muun muassa melupäätös, konepäätös ja rakennustyötä koskevat
päätökset on uusittu vastaamaan muuttuneita työelämän tarpeita.
Tapaturmat ja ammattitaudit
Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen käynnistettiin
kolmikantaisena vuonna 2007. Kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe val-
mistui syksyllä 2008. Seuraavana vuonna alkoi edelleen käynnissä oleva uu-
distustyön toinen vaihe, ja mittava työ yli 60-vuotiaan lainsäädännön ajan-
tasaistamiseksi jatkuu edelleen.
Vuonna 2009 uudistettiin tapaturmavakuutusmaksujen hinnoittelua koske-
vaa lainsäädäntöä.
Vuoden 2010 alusta uudistettiin työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön
haittaluokitusta, jonka perusteella maksetaan haittarahaa tapaturmavamman
ja ammattitaudin aiheuttamasta yleisestä pysyvästä haitasta.
Urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuutuslainsäädäntöä uudistettiin vuonna
2009. Uudistuksessa korostettiin uuteen ammattiin tähtäävää kuntoutusta
sekä parannettiin vakavasti vammautuneiden toimeentuloturvaa.
Sairausvakuutus

10. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 9
Sairausvakuutuslaki uudistui vuoden 2011 alusta. Muutoksella kannustetaan
työpaikkoja työkyvyn hallintaan.
Osasairauspäivärahajärjestelmä tuli käyttöön vuoden 2007 alusta. Se helpot-
taa töihin paluuta pitkähkön työstä poissaolon jälkeen. Vuoden 2010 alusta
osasairauspäivärahaa on voinut saada heti omavastuuajan jälkeen.
Eläkeasiat
Vuoden 2007alussa tuli voimaan uusi työntekijän eläkelaki TyEL. Siinä yhdis-
tettiin yksityisten alojen työntekijöiden eläkelait TEL, LEL ja TaEL sekä ajan-
mukaistettiin työeläkelain säädökset vuonna 2005 voimaan tulleen eläkeuu-
distuksen mukaisesti.
TyEL:iin tuli myös säädös, jonka mukaan työntekijän rekisteröidyt työeläkean-
siot kootaan työeläkeotteeksi. Vuonna 2008 käyttöön otetun otteen avulla
työntekijä voi itse tarkistaa, ovatko kaikki ansiot tulleet asianmukaisesti va-
kuutetuiksi ja ilmoittaa mahdollisista puutteista eläkelaitoksille.
Vuoden 2009 sosiaalitupon osana sovittiin yksityisten alojen työeläketurvan
rahoituksen vahvistamisesta eli työeläkemaksujen noususta vuosina 2011–
2014.
Perhevapaat
Vuoden 2006 työsopimuslain perhevapaauudistuksessa etävanhempi sai oi-
keuden sairaan lapsen hoitoon. Lisäksi laajennettiin ottovanhempien ja vaike-
asti sairaan tai vammaisen lapsen vanhempien hoitovapaita sekä täsmennet-
tiin perhevapaisiin liittyviä ilmoitusaikoja.
Sairausvakuutuslain muutokset astuivat voimaan vuonna 2007 perhevapaa-
kustannusten tasausta koskevan työryhmän työn tuloksena. Äitiyspäivärahan
tasoa korotettiin ensimmäiseltä 56 päivältä. Muutoksen jälkeen palkalliset äi-
tiysvapaat saatiin useaan naisvaltaisen alan työehtosopimukseen uutena mää-
räyksenä. Muita uudistuksia olivat vanhempainrahan korotus, isäkuukauden
joustavoittaminen sekä työnantajien vuosilomakustannusten korottaminen.
Myös vuoden 2011 vanhempainvapaatyöryhmä teki lukuisia uudistamisehdo-
tuksia lainsäädäntöön. Joukossa oli monia SAK:lle tärkeitä asioita kuten isien
vapaiden vahvistaminen ja joustavoittaminen sekä vanhempainvapaan piden-
täminen. Työryhmän ehdotukset linjaavat tulevia uudistuksia.
Vuonna 2011 tuli voimaan työsopimuslain muutos, joka koski poissaoloa per-
heenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi.
Yhdenvertaisuus
Vuonna 2008 tuli voimaan useita vuokratyöntekijöiden asemaa parantaneita
lakimuutoksia. Muutoksilla parannettiin henkilöstön edustajien tiedonsaanti-
oikeuksia ja selkeytettiin koeajan käyttöä vuokratyöntekijän siirtyessä käyttä-
jäyrityksen palvelukseen.
Vuonna 2010 tuli voimaan työsopimuslain muutos, joka koski perustellun syyn
täsmentämistä, kun solmitaan määräaikainen työsopimus

11. 10 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011
SAK on jo vuosia pyrkinyt edistämään yleissitovien työehtosopimusten kään-
tämistä ruotsiksi. Viime aikoina asia on edennyt vauhdikkaasti, ja ruotsinkie-
listen TESsien saatavuuden takaavaa lakia on valmisteltu sosiaali- ja terveys-
ministeriössä. Suurin osa TESseistä käännetään ruotsiksi vuoden 2011 aikana.
Talous- ja elinkeinopolitiikka
Taloustaantuma iski voimakkaasti erityisesti vientiteollisuuteen. SAK perään-
kuulutti voimakasta elvytystä ja aktiivista työvoimapolitiikkaa ja teki omia
keskustelunavauksia työllisyydestä, talouskasvusta ja verotuksesta.
SAK:n vaatima valmiussuunnittelu ja valtiovallan aktiivinen toiminta isojen ir-
tisanomistilanteiden hoitamisessa aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriössä.
SAK nosti harmaan talouden torjunnan vahvasti yhteiskunnalliseen keskuste-
luun. Hallitus toteutti joitakin tarpeellisia uudistuksia, mutta tilaajavastuun
laajentaminen ja kanneoikeuden toteuttaminen jäivät vielä toteuttamatta.
SAK:n aloitteet harmaan talouden torjumiseksi valmisteltiin harmaan talouden
tutkijoiden ja SAK:n asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä vuonna 2010.
Palkansaajien ostovoima kasvoi koko edustajakokouskauden yhteensä 2,5
prosenttia, mutta reaalinen palkansaajaa kohti käytettävissä oleva tulo kään-
tyy inflaation kiihtyessä negatiiviseksi vuonna 2011.
Ilmasto- ja energiapolitiikka
SAK vaikutti kohtuuhintaisten, vähäpäästöisten ja monipuolisten energiarat-
kaisujen toteuttamiseksi. Tähän liittyi mm. uusiutuvan energian lisääminen,
periaatepäätökset uusille ydinvoimahankkeille sekä Suomen aseman varmis-
taminen EU:n energiapoliittisissa päätöksissä. Ilmastopolitiikan merkitys
SAK:n edunvalvonnassa kasvoi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yhteyk-
sissä. SAK laati myös oman ilmasto- ja energiapoliittisen puheenvuoron.
Liittoyhteistyö- ja työehtosopimusasiat
Vuodesta 2007 lähtien työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksilla on saa-
vutettu yhteisiä laatutavoitteita, jotka on kirjattu useisiin työehtosopimuksiin.
Sellaisia olivat mm. palkallinen isyysvapaa, parannukset sairaan lapsen hoito-
mahdollisuuksiin sekä parannukset luottamushenkilöiden oikeuksiin ja toimin-
tamahdollisuuksiin.
SAK on tehnyt aktiivisesti työtä liikkeen sisäisen solidaarisuuden ja eheyden
edistämiseksi. Vuonna 2009 perustettiin kaksi keskusjärjestön ja liittojen yh-
teistä työryhmää, joista toinen arvioi SAK:n ja liittojen keskinäistä työnjakoa ja
toinen ennaltaehkäisee sopimus- ja järjestörajaristiriitoja.
Liittojen välistä yhteistyötä lisää myös keväällä 2011 perustettu turvallisuus-
alan foorumi, joka osallistuu yhteiskunnan turvallisuutta ja turvallisuusalan
kehitysnäkymiä koskevaan keskusteluun. Se käsittelee myös alan henkilöstön
erityiskysymyksiä, kuten koulutus-, työterveys- ja työturvallisuusasioita. Foo-
rumi yhdistää ne SAK:laiset liitot, joilla on jäseninään turvallisuusalan työnte-
kijöitä.

12. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 11
Kansainvälinen edunvalvonta
EU-vaikuttaminen on olennainen osa SAK:n edunvalvontaa kansallisesti ja
kansainvälisesti. Palkansaajien etuja EU:ssa valvoo Euroopan ammatillinen yh-
teisjärjestö EAY, joka edustaa 60 miljoonaa palkansaajaa. SAK on osallistunut
EAY:n työhön, jossa tärkeitä painopisteitä ovat olleet palkansaajien oikeuksi-
en vahvistaminen ja Euroopan sosiaalisen mallin puolustaminen.
Edustajakokouskauden aikana on tullut voimaan työelämää koskevia EU:n di-
rektiivejä, kuten yritysneuvostodirektiivi, palveludirektiivi ja vuokratyödirek-
tiivi. Vuokrayödirektiivin täytäntöönpano on Suomessa vielä kesken. Van-
hempainvapaadirektiivi uudistettiin Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen
puitesopimuksen perusteella. Se tuli voimaan 8.3.2010.
Keväällä 2010 aloitettiin uusin yritys työaikadirektiivin uudistamiseksi, ja työ
jatkuu edelleen. Kuljetusyrittäjien työaikadirektiivissä päädyttiin ammattiyh-
distysliikkeen ajamalle kannalle, jonka mukaan kuljetusyrittäjiin sovelletaan
samoja työaikasäädöksiä kuin yritysten palveluksessa oleviin kuljettajiin.
Raskaussuojeludirektiivin uudistaminen on kesken. Euroopan parlamentti
hylkäsi komission esityksen lokakuussa 2010 ja käsittely jatkuu. Maahanmuut-
toon liittyviä direktiiviesityksiä on ollut käsittelyssä viisi, ja niistä osa on eden-
nyt kansallisen toimeenpanon asteelle. Lisäksi EAY on vaatinut lähetettyjä
työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamista, mutta komissio ei ole toistai-
seksi ryhtynyt toimenpiteisiin.
Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu on kehittynyt viime vuosina. Työssä ta-
pahtuvaa häirintää ja väkivaltaa koskeva puitesopimus tehtiin vuonna 2007.
Vuonna 2010 työmarkkinajärjestöt tekivät sopimuksen osallisuutta edistävistä
työmarkkinoista.
Sosiaalisessa vuoropuhelussa on tehty yhteinen analyysi työmarkkinoiden
haasteista ja selvitetty rakennemuutoksen vaikutuksia työmarkkinoihin. Asia-
listalla ovat olleet myös talous- ja työllisyyskriisin vaikutukset, ilmastopolitii-
kan vaikutukset työllisyyteen sekä työperäinen maahanmuutto. Euroopan
työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät yhteisen kannanoton Eurooppa 2020
-strategiasta.
Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2006 jälkipuoliskolla SAK
osallistui kolmikantaisen sosiaalisen huippukokouksen valmisteluun. Syksyllä
2006 Helsingissä järjestettiin myös EAY:n, Venäjän ay-liikkeen ja Bastunin
huippukokous. Tavoitteena on ollut edistää sosiaalista ulottuvuutta Euroopan
unionin ja Venäjän yhteistyössä.
SAK, STTK ja Akava järjestivät ay-liikkeen huippukokouksen Aasian ja Euroo-
pan unionin ASEMin kuudennen huippukokouksen edellä v. 2006. Valtionjoh-
tajien ASEM-kokouksessa ay-liikkeen asettamat tavoitteet etenivät merkittä-
västi, ja ASEM-prosessiin saatiin pysyvä vuoropuhelu työelämäasioissa.
Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin kesäkuussa 2009. SAK osallistui Eu-
rooppalaisen Suomen vaalikampanjaan.

13. 12 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011
Globalisaation vaikutusten hallinnassa ja maailmanlaajuisessa edunvalvonnas-
sa SAK:n tärkeimmät vaikutuskanavat ovat olleet ammattiyhdistysliikkeen
maailmanjärjestö ITUC sekä Kansainvälinen työjärjestö ILO. Kansainvälisen
ay-liikkeen historiassa alkoi vuonna 2006 uusi aikakausi, kun ITUC perustet-
tiin. ITUCin jäseninä on 305 keskusjärjestöä 151 maasta, ja se edustaa 175 mil-
joonaa työntekijää. SAK on osallistunut aktiivisesti uuden järjestön työhön.
Vuonna 2006 ILO:n työkonferensseissa hyväksyttiin työsuojelun edistämistä
koskeva yleissopimus ja työntekosuhteita koskeva suositus. Vuonna 2007 hy-
väksyttiin kalastusta koskeva sopimus ja suositus sekä vuonna 2008 velvoit-
tava julkistus oikeudenmukaisuuden edistämisestä reilussa globalisaatiossa.
Vuonna 2009 hyväksyttiin globaali työllisyyssopimus, jossa todettiin, että ta-
louskriisistä selviäminen edellyttää maailmanlaajuisen talous- ja rahoitusra-
kennelman uudistamista.
SAK:lla on myös laajat kahdenväliset suhteet eri maiden ay-keskus-
järjestöihin. Tällä edustajakokouskaudella on kehitetty suhteita myös Kiinan
ay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa.
Pohjoismainen ammatillinen yhteisjärjestö PAY kokoaa yhteen kaikki Pohjo-
lan palkansaajakeskusjärjestöt. SAK on vaikuttanut PAY:n hallituksessa ja työ-
ryhmissä. Vuonna 2010 SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toimi PAY:n puheen-
johtajana. Samanaikaisesti SAK on vahvistanut yhteistyötään pohjoismaisten
LO-järjestöjen kanssa.
SAK on osallistunut Itämeren alueen ay-verkoston Bastunin toimintaan ja on
ollut mukana merkittävällä panoksella Baltic Sea Labour Networkin koulutus-,
tutkimus- ja kehittämishankkeessa.
SAK osallistuu ay-liikkeen solidaarisuustoimintaan ennen kaikkea Suomen
ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta. SAK:lla on ollut hank-
keita Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Tavoitteena on ollut
edistää ay-oikeuksia ja vahvistaa ay-liikkeen toimintakykyä. SAK on suunnan-
nut solidaarisuustyöhön SASKin ja myös ITUCin kautta tällä edustajakokous-
kaudella noin 1,7 prosenttia jäsenmaksutuloista.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
SAK järjesti vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaalien alla laajat kampanjat ää-
nestysaktiivisuuden lisäämiseksi sekä työelämäkysymysten saamiseksi vaali-
keskusteluun ja hallitusohjelmiin. Vuoden 2008 kuntavaalien ja vuoden 2009
europarlamenttivaalien alla järjestettiin suppeammat kampanjat.
Järjestötoiminta
Viime edustajakokouksessa yhdeksi keskeisistä asioista nousi pätkätyöläisten
aseman korjaaminen ja ammattiliiton jäseneksi liittymisen helpottaminen.
Myös nuorten järjestäytymistä päätettiin edistää. Näihin haasteisiin SAK:ssa
on pyritty vastaamaan mm. vuoden 2007 Jäsenyyshankkeen avulla, jonka tu-

14. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 13
loksena perustettiin sähköinen liittymiskanava liitot.fi, sekä vuonna 2010 alka-
neen Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään -hankkeen
kautta.
Lisäksi SAK järjesti yhdessä jäsenliittojen kanssa kaksi onnistunutta jäsenhan-
kintakampanjaa. Vuosina 2009 ja 2010 toteutetuissa nuorille suunnatuissa
kampanjoissa jäsenhankintaa vauhdittivat TV:stä tutut Duudsonit. Vuoden
2009 kampanja sai Markkinointiviestinnän toimistojen liiton ja Suomen Mark-
kinointiviestinnän liiton Bronze Effie -palkinnon.
Valtakunnalliset SAK-päivät järjestettiin Jyväskylässä 2006, Porissa 2008 ja
Oulussa 2010. Jokaiseen osallistui viitisen sataa ay-aktiivia ympäri maata.
SAK:n 100-vuotista taivalta juhlistettiin näyttävästi vuonna 2007. Juhlavuon-
na järjestettiin 11 tapahtumaa eri puolilla Suomea.
SAK:n viestintästrategia uudistettiin vuonna 2010. Samalla SAK meni järjes-
telmällisesti ja aiempaa laajemmin mukaan sosiaaliseen mediaan.
Jäsenistön tietoyhteiskuntavalmiuksia tukeva jäsenmikroprojekti saatettiin
loppuun. Kaikkiaan jäsenille toimitettiin noin 20 000 jäsenmikroa.
Nuorisotoiminta
SAK:n nuorisovaliokunta laati vuodesta 2003 voimassa olleen nuorisopoliitti-
sen ohjelman rinnalle Muutos voimaksi – SAK Nuorten tavoiteohjelman vuo-
siksi 2007–2011. Ohjelmassa otetaan kantaa nuorisotoiminnan resursseihin,
asuntopolitiikkaan, pätkätöihin, paikalliseen sopimiseen, työelämän tasa-
arvoon, nuorisoasteen koulutukseen sekä kansalaisvaikuttamisen kehittämi-
seen verkossa.
Alueellinen koulutiedotustoiminta ja Arvo-lehti ovat vakiintuneet merkittä-
viksi ay-tietoisuuden välittämiskanaviksi nuorille. SAK ja liitot ovat lisäksi ke-
hittäneet yhteistä nuorten koulutustoimintaa.
Alueellinen toiminta
Aluetoiminnalla on tuettu järjestäytymisen kehitystä sekä paikallisjärjestöjen
työtä. Edunvalvonnan kohteena on ollut viranomaisyhteistyö niin maakunnal-
lisella kuin valtion piirihallinnon tasolla.
Edustajakokouksessa 2006 hyväksyttiin uudet aluetoiminnan ohjesäännöt.
Niiden perusteella siirryttiin 19:sta maakuntaryhmästä 13 aluetoimikuntaan,
jotka muodostettiin SAK:n aluepalvelukeskusten toimialueiden pohjalle. Sa-
maan aikaan aloitettiin epävirallinen yhteistyö neljällä toiminta-alueella.
Alueiden yhteistoiminnan kokeilusta muotoutui edustajakokouskauden lopul-
la viisi toiminta-aluetta, ja yhteistyö virallistui mm. toiminnan ja talouden osal-
ta. Alueet ovat Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Lounais-Suomi ja Etelä-
Suomi. SAK:n hallituksen päätöksen mukaan toimipisteverkosto tulee supis-
tumaan 13:sta seitsemään tulevan edustajakokouskauden lopulla.

15. 14 Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011
SAK on osallistunut aluekehittämisstrategian 2020 työhön ja antanut lausun-
toja alueiden kehittämislaista ja aluehallinnon uudistamisesta. SAK on ilmais-
sut tyytymättömyytensä työsuojeluhallinnon asemaan aluehallinnon uudistuk-
sen yhteydessä.
SAK on vaikuttanut alueiden hanke- ja kehittämistoimintaan maakuntien yh-
teistyöryhmissä, ELY-keskusten neuvottelukunnissa ja rakennerahastojen
seurantakomiteoissa. Rakennerahastojen mahdollisuuksia on tehty tunnetuksi
jäsenistölle yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa järjestetyllä tiedotus-
kampanjalla vuosina 2010–2011.
Paikallinen toiminta
Paikallisjärjestöjen kehittäminen on jatkunut paikallisjärjestöjä yhdistämällä.
Vuonna 2006 SAK:n paikallisjärjestöjä oli 128 ja vuonna 2011 edustajakokouk-
seen mennessä 106. Kehittämistyön tavoitteena on saada aikaan toimivat pai-
kallisjärjestöt riittävän jäsenpohjan omaavalla alueella joko seutukuntakohtai-
sesti tai työssäkäyntialueiden mukaisesti.
Paikallisjärjestöjen toiminnan aktivoimiseksi SAK on Työväen sivistysliiton
avulla kouluttanut paikallisjärjestöjen hallituksia ja muita asiasta kiinnostunei-
ta. Koulutukseen on osallistunut kaikkiaan yli 60 paikallisjärjestöä. Jotkut pai-
kallisjärjestöt ovat lisäksi hakeneet yhteistyötä toimialueensa ulkopuolelta ja
järjestäneet yhteisiä sparrauspäiviä.
Maahanmuuttajatoiminta
Vuoden 2006 edustajakokouksessa keskusteltiin laajasti maahanmuuttaja-
asioista. Päätettiin, että SAK järjestää vuosittain yhdestä kahteen maahan-
muuttajafoorumia. Tällä kaudella foorumi on kokoontunut kerran vuodessa.
Maahanmuuttajafoorumien kautta on haluttu nostaa keskusteluun niitä työ-
elämän asioita, joita maahanmuuttajajäsenet pitävät tärkeinä. Työllistymisen
vaikeus, suomen kielen opetus ja vaadittava kielitaitotaso, tutkintojen vastaa-
vuus sekä informaation saaminen työehtosopimuksista omalla äidinkielellä
ovat olleet keskeisiä viestejä foorumeista.
Maahanmuuttajataustaisten jäsenten määrä on jäsenliitoissa noussut tällä
edustajakokouskaudella melkein 18 000:een, kiitos liittojen aktiivisuuden.
Vuonna 2007 elettiin työvoimapulan näkymissä. SAK, EK ja muut työmarkki-
najärjestöt järjestivät Ulkomaalaiset työntekijät tervetuloa -kiertueen, joka
oli osa EU:n yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta. Työmarkkinajär-
jestöt julkaisivat kirjan Mahmoud, Mertsi ja Maija – Monimuotoinen työyhteisö
ja syrjimätön arki. Se on koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuuden
edistämiseksi.
SAK on ollut aktiivinen ulkomaisen työvoiman etujen ajamisessa ja saanut ai-
kaan ohjelman maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. SAK on ollut mukana
valtakunnallisissa maahanmuuttopoliittisissa hankkeissa ja osallistunut kotou-
tumislainsäädännön valmisteluun.

16. Katsaus edustajakokouskauteen 2006–2011 15
Ulkomailta työvoimaa palkattaessa Vanhasen II hallituksen tavoitteena oli
luopua työvoiman saatavuusharkinnasta asteittain. Niin ei kuitenkaan tapah-
tunut, vaan hallitus jatkoi SAK:n linjan mukaisesti työvoiman maahanmuutto-
politiikkaa, joka on systemaattista, hallittua ja todellisiin tarpeisiin perustuvaa.

17. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 , PL 157
00531 Helsinki
puhelin 020 774 000
www.sak.fi

18. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 , PL 157
00531 Helsinki
puhelin 020 774 000
www.sak.fi