Open stage: Tiltin perheklubin esittely

•

0 likes•65 views

Tiltin perheklubi — vertaistukea ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen Hanna Karmakka-Asare, asiakastyöntekijä / kokemusasiantuntija, Tiltti / Peliklinikka

Government & Nonprofit

TILTIN PERHEKLUBI
• Vertaistukiryhmä perheille, joille pelaamisesta aiheutuu haittaa
• Joka toinen keskiviikko klo 18.15-19.45
• Järjestäjä: Tieto- ja tukipiste Tiltti/ Sininauhaliitto
• Vastaava tukiohjaaja: Hanna Karmakka-Asare, p. 040 358 4198
• www.tiltti.fi

Perheklubi-toiminta
• Päihteiden ongelmakäytöstä tai ongelmapelaamisesta kärsivien
perheiden vertaistukiryhmä, jossa on mukana koulutettu
tukiohjaaja
• Myös perheiden lapset voivat osallistua klubin toimintaan
• Osallistuminen ei edellytä koko perheen osallistumista tai itse
päihteitä käyttävän tai pelaavan jäsenen osallistumista

• Helsingissä alkanut 19.3.2015 Sininauhaliiton työnä
• Perheklubeja tällä hetkellä 9: Helsingissä, Jyväskylässä,
Laukaassa, Turussa, Ilmajoella ja Porissa
• Tukiohjaajia Suomessa 29 kpl
• Seuraava tukiohjaajakoulutus 10.-13.102018 Helsingissä
• Jos olet kiinnostunut osallistumaan toimintaan tai
käynnistämään klubin, ota yhteyttä Perheklubi-hankkeen
työntekijät: tarja.hiltunen@sininauha.fi ja
eva.kanerva@sininauha.fi

Päihdepäivät 2023: 17. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli.pptx

EHYT

On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023. 12.30 Avaus 12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida? Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto 12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut. Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma) 13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin? 13.20 Tauko 13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen. Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke) 13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli • Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava • Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja • Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke) • Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry 14.15 Loppukeskustelu

Päihdepäivät 2023: 16. Päiväkeskustoiminta - näkökulmina kävijäprofiilit, hyv...

EHYT

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään joka päivä monissa arjen tilanteissa ja kuka tahansa voi välittää toisesta ottamalla huolen päihteiden käytöstä puheeksi. Päihteistä puhuminen voi kuitenkin olla kiusallista tai herättää ihmisessä kielteisiä tunteita. Seminaarissa pureudutaan kysymyksiin: Miksi on tärkeää, että eri tilanteissa löydetään rohkeus ottaa asia puheeksi? Ja miten päihteistä puhutaan ihmistä kunnioittaen ja välittävästi? 12.30 Tervetuloa seminaariin Heikki Luoto,osastopäällikkö, EHYT ry 12.35 Ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä kuka tahansa Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL 12.55 Onkohan työkaverillani alkoholiongelma? Kaija Ojanperä, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus 13.15 Lapseltani löytyi pillereitä – Mitä jokaisen olisi hyvä tietää huumeista ja lääkkeiden päihdekäytöstä? John Söderholm, psykiatri, HUS 13.35 Uudet nikotiinituotteet – miten niistä kannattaa puhua? Katri Saarela, asiantuntija, EHYT 13.55 Mitä tapahtuu puheeksi oton jälkeen? – Oma-apuvälineet ja päihdepalvelut sote-myllerryksessä. Henri Sipilä, palvelupäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue Lopetuspuheenvuoro Heikki Luoto, osastopäällikkö, EHYT ry

Päihdepäivät 2023: 15. Käytännön läheisiä menetelmiä arjen ehkäisevään päihde...

EHYT

Tervetuloa työpajaan, jonka tarkoituksena on antaa tukea ja työkaluja työssä jaksamiseen sekä ylipäätään elämässä selviytymiseen. - Eikä vaan jaksamiseen ja selviytymiseen, vaan myös elämästä iloitsemiseen! Tässä työpajassa saat kohdata itseäsi sekä kohdistaa huomiosi siihen, mitä sinä tarvitset voidaksesi mahdollisimman hyvin. Se, että sinä voit mahdollisimman hyvin, auttaa myös kohtaamiasi asiakkaita. Aina paras mahdollinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole mahdollista, koska elämä tuo eteemme kaikenlaista, johon emme pysty vaikuttamaan. Ja työt on tehtävä. Haluamme antaa sinulle tämän työpajan ja parhaan osaamisemme jaksamisesi tueksi, koska tapahtuipa elämässäsi ja työssäsi mitä tahansa, näillä työkaluilla voit vaikuttaa hyvinvointiisi. Olemme koonneet työpajan, jonka tarkoituksena on antaa sinulle hetken huohahdus ja pieni breikki siitä, mitä kaikkea elämässäsi on meneillään. Tule siis työpajaan avoimella mielellä, villasukkafiiliksellä ja anna myös älylaitteesi levähtää työpajan ajan. Toki voit halutessasi kirjoittaa muistiinpanoja, mutta tästä työpajasta saat eniten irti, tulemalla paikalle ja ottamalla anti vastaan. Kristiina Niskanen alustaa aiheesta, jonka jälkeen Ilkka Koppelomäki sekä Susanna Ahvalo avaavat itsensä johtamisen sekä tietoisuustaitojen ihmeitä. Osallistuaksesi työpajaan et tarvitse mitään tiettyä koulutusta, ammattia tai aiempaa tietoa aiheesta. Olet lämpimästi tervetullut! 12.30 Voimavarakeskeinen lähestymistapa mielenterveys- ja päihdetyössä Psykoterapeutti Kristiina Niskanen 12.40 Itsensä muistaminen ja huolehtiminen arjen ja työn keskellä Itsensäjohtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki 13.30 Itsemyötätunto ja muutos Opettaja ja Mindfulness-ohjaaja Susanna Ahvalo 14.15 Aikaa kysymyksille

Päihdepäivät 2023 14. Tietoisuus ja muutostaidot mielenterveys- ja päihdetyöt...

EHYT

Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä. klo 9 Seminaarin avaus Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM klo 9.40 Tauko ja pariporina klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä? Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö

Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä

EHYT

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä, missä maassa alkoholihaittoja torjutaan parhaiten. Ruotsalainen kehaisee: Ruotsissa keskioluttakin saa myydä vain Systembolagetissa. Norjalainen vastaa: Meillä on Vinmonopolet eikä keskiolutta saa ostaa kioskeilta tai huoltoasemilta. Suomalainen sanoo: Meilläpä saa vahvempia oluita kaupoista ja kioskeista. Lisäksi löytyy suomalaista sisua. Niinpä meillä on huudeltu viinejä kauppoihin jo 30 vuotta. Suomen alkoholipolitiikka on pohjoismaisittain liberaalia. Miltä Suomen käytännöt ja keskustelukulttuuri näyttävät naapurimaihin verrattuna? Mitä yhteisiä piirteitä maiden välillä on ja missä taas erotaan toisista? Millaisia vaikutuksia erilaisilla toimilla on alkoholin aiheuttamiin haittoihin eri maissa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla. Seminaari on englanninkielinen. 9.00 Tilaisuuden avaus Puheenjohtaja Juha Mikkonen avaa tilaisuuden ja esittelee alkoholiasenteisiin liittyviä tuloksia EHYTin kansalais- ja ehdokaskyselyistä. 9.15 Katsaus eri pohjoismaiden alkoholipolitiikkaan Panelistien alustukset 10:00 Paneelikeskustelu Lauri Beekman, Executive Director, Nordic Alcohol and Drugs Policy Network (NordAN) Emil Juslin, European Policy Officer, IOGT, Ruotsi Mariann Skar, former Secretary General, Eurocare, Norja Pia Mäkelä, Research Professor, THL, Suomi 10.40 Kommenttipuheenvuoro Sami Kuusela, toimittaja 10.55. Puheenjohtajan loppusanat

Päihdepäivät 2023: 12. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät viina...

EHYT

Millaista on haittoja vähentävä kannabistyö? Miten keskustella kannabiksesta päätymättä väittelemään hyödyistä ja haitoista? Mitä kaikkea yhdellä käynnillä voidaan saada aikaan? Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta? Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. Kannabiksen käyttö ei ole enää vain marginaali-ilmiö, etenkään nuorten aikuisten keskuudessa, joista kannabista on vähintään kokeillut lähes puolet. Meidän kaikkien on tärkeää opetella käymään kannabiskeskusteluja. Kannabiskeskustelu alkaa kohtaamisesta. Yrtitä edes -seminaarissa kuulet nuorten kokemuksia kohtaamisista ja saat tietoa ja käytännön menetelmiä siihen, kuinka kannabiksesta voi keskustella nuoren aikuisen kanssa ja samalla tukea nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä. klo 9.00 Avaussanat Eeva-Kaisa Hohenthal, Toiminnanjohtaja, YAD ry klo 9.05 Kasvun kausia: Itsetunnon vahvistaminen kohtaamisessa Reetta Salminen, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Kasvun kausia klo 9.25 Käynti kerrallaan: Jokainen kohtaaminen on tärkeä, Tuomas Perkiö, Hanketyöntekijä, Walk in -terapia, Lasten ja nuorten keskus klo 9.45 Mitä haluat kasvattaa? Menetelmiä kannabiksesta keskusteluun Riikka Peltola, Projektityöntekijä, Hamppupelto-hanke, YAD ry klo 9.55 Kohtaamisia -video ja tauko klo 10.10 Vertaisuus kohtaamisessa: Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta Teemu Hannula, Yksilövalmentaja, Autismisäätiö klo 10.30 Yrtitä edes: Haittoja vähentävä kannabistyö Tihu Tiittanen ja vertaisohjaajat, Hamppupelto-hanke, YAD ry klo 10.50 Kysymykset puhujille ja loppusanat

Päihdepäivät 2023: seminaari 11. Yrtitä edes: Kohtaamisia ja kannabiskeskuste...

EHYT

Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset. Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä. Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi. Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin Klo 15.55-16.05 Tauko Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” – taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta: - Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin? - Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on? - Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta? - Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä? Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin. Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä - Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto

Päihdepäivät 2023 seminaari 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvo...

EHYT

Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä. Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä. Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun. Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry 15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry 15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry 15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry 15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä? Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki 16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry 16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry

Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...

EHYT

Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin. klo 15.00 Avaussanat klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla? erikoistutkija Janne Härkönen, THL klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia. tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan? tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen. erikoistutkija Katariina Warpenius, THL klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat

6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässä

EHYT

Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua. Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat, päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat. Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.

Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön...

EHYT

Seminaarissa käsitellään uusia ja osin vaikeastikin ymmärrettäviä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä ilmiöitä kuten digipeleistä tienaamista, kryptosijoittamista ja digi- ja rahapelaamisen rajapintoja. Näitä ilmiöitä yhdistää median ja somen hypetys ja markkinointi ns. nopeasta helposta rahasta ja ne vetoavat erityisesti nuoriin miehiin. Seminaarin puhujat ovat johtavia käytännön työn tekijöitä ja asiantuntijoita omalla alallaan. Seminaari on tarkoitettu sote-alan ammattilaisille (erityisesti nuorten ja nuorehkojen miesten kanssa työskenteleville), tutkijoille ja kaikista uusista digi-ja rahapelaamisen ilmiöistä kiinnostuneille. Seminaarin jälkeen osallistuja ymmärtää perusasiat näistä uusista ilmiöistä ja niiden haittapotentiaalin sekä saa vinkkejä siihen, miten haittoihin voi puuttua. klo 12.00 Tervetuloa seminaariin Krista Schulman, koulutussuunnittelija, EHYT ry klo 12.05 Helppoa rahaa digi- ja rahapelien maailmassa: miksi ja keitä helppo raha houkuttaa? Sanni Behm, projektipäällikkö, Peluurin Restart klo 12.35 Kryptovaluutat pelissä ja pelinä Jani Kinnunen, tutkijatohtori, Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto klo 13.05 Rahapelit, online-sijoittaminen ja kryptovaluutat - uusi Bermudan kolmio? Tanja Sihvonen, viestintätieteen professori, Vaasan yliopisto 13.35 Paneelikeskustelu Krista Schulman, EHYt ry ja puhujat klo 14 seminaari päättyy

Päihdepäivät 2023 Seminaari 2. Helppo Raha - Slideshare.pdf

EHYT

Päihdepäivät 2023: 1. Aidon kohtaamisen rakennusaineet Työpajassa on tarkoitus avata arvostavan ja kunnioittavan kohtaamisen merkitystä toiminnallisten menetelmien avulla. Osallistujat huomaavat työpajassa käytettävien menetelmien tuomat reaktiot, tunteet ja hyödyt niin itsessään kuin muissakin. Työpajamenetelmiä on helppo integroida osaksi omaa ja työyhteisön työtapoja. Lisäksi seminaarissa kuullaan tutkijatohtori Riikka Perälän alustus palveluiden saavutettavuudesta.

Työpaja Aidon kohtaamisen rakennusaineet.pdf

EHYT

Drinking Like the Nordics – A Comparative Study on Attitudes to Alcohol

EHYT

Järjestäjä: Kalliolan klinikka oy ja Helsingin kaupunki Korvaushoitoa on ollut tarjolla opioidiriippuvaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja korvaushoidossa olevien asiakkaiden joukossa alkaa olla yhä enemmän niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että hoidon lopettaminen on ajankohtaista. Hoitojärjestelmämme ei kuitenkaan aktiivisesti näytä tukevan korvaushoidon lopettamista, vaikka korvaushoidon lopettamiseen tulisi panostaa samalla intensiteetillä kuin hoidon aloitukseen. Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille nykyiseen palvelujärjestelmäämme liittyviä haasteita, joista yksi keskeinen näyttää liittyvän siihen, ettei korvaushoidon lopettamista suunnitteleville asiakkaille ole luotuna selkeää prosessia. Korvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten näkemykset vahvistavat haasteen. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hoidossa oleville ei myöskään puhuta siitä, että hoito on mahdollista tuetusti ja suunnitelmallisesti lopettaa. Toisin sanoen korvaushoidon aloitusvaihe on hyvin strukturoitu, mutta lopetusvaihe ei. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on uudenlainen vaihe identiteetin muutostyölle, ja asiakkaat tarvitsevat lopettamisen jälkeen kuntoutusta ja tukea uudenlaisessa elämäntilanteessaan. Hoitojärjestelmäämme olisi aika tarkastella kriittisesti korvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta ja ryhtyä luomaan korvaushoidon prosessiin selkeä rakenne myös hoidosta irti haluaville asiakkaille. Hoidossa oleville tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän psykososiaalista tukea lääkehoidon rinnalle. Seminaarissamme haluamme puhua siitä, että korvaushoidon lopettaminen on monen päihdekuntoutujan tavoite. Korvaushoidon ei aina tarvitse olla loppuelämän kestoinen hoito, vaan siitäkin on mahdollista onnistuneesti irrottautua. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on prosessi, ja haluamme tässä seminaarissa tuoda kahden eri palvelunjärjestäjän näkökulmia ja kokemuksia aiheesta sekä antaa äänen korvaushoidon lopettaneille henkilöille. Seminaari on suunnattu korvaushoidossa ja päihderiippuvaisten parissa työtä tekeville ammattilaisille, korvaushoidossa oleville asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille. 13:00 Seminaarin avaussanat Puheenjohtaja Amanda Tammivirta, liiketoimintajohtaja, Kalliolan Klinikka oy. 13.05 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia kumppa

Opioidikorvaushoidosta irrottautuminen

EHYT

Järjestäjä: Elämäni Sankari ry, Suomen Syöpäyhdistys ja Mieli ry Koronapandemian aikana urheiluharrastussektori on kokenut kovia ja erityisesti lapsille / nuorille suunnatut urheiluharrastustoiminnan rajoitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti lasten terveeseen kehitykseen. Seminaari antaa osallistujilleen hyvän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan siitä, miten urheiluharrastukset toimivat ehkäisevän työn ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistajana. Seminaari vastaa ajankohtaiseen osaamistarpeeseen vapaa-ajan toimintaympäristöissä tapahtuvasta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä. Seminaarin osallistujat oppivat ymmärtämään kokonaisuuksia ja näkemään ehkäisevän työn mahdollisuudet terveyden edistämistyössä. Uusien materiaalien, verkkokoulutusten ja eri toimintamallien avulla opitaan hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja sekä jalkauttamaan niitä ”kentälle”. Seminaari nostaa myös esiin ja tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia kasvaviin haasteisiin digi- ja rahapelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyen. 13.00 Johdanto teemaan ja tilaisuuden avaus. Seminaarin puheenjohtaja, Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry 13.05 Asiantuntijan pohjustus aiheeseen UKK-Instituutin johtajan ja tohtorin näkökulmasta Tommi Vasankari, UKK-Instituutti 13.25 Seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena ohjaa keskustelun nykytilanteeseen ja vallitseviin käytäntöihin. Miten vastaamme toimintaympäristössä havaittuihin haasteisiin? Mitä toimintoja ja työkaluja on tarjolla? 13.25 Selvitys 12-17 -vuotiaiden joukkueurheilun parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tiedoista ja asenteista sekä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista ehkäisevästä ja digipelaamisen haittoja ehkäisevästä toiminnasta urheiluseuroissa (EHYT ry 2022) Tom Korolainen, LitM, liikunnanopettaja 13.45-13.50 Tauko 13.50 Ehkäisevän työn verkko-koulutusmateriaali valmentajille ja seuratyöntekijöille sekä kohtaavan työn ja hyvinvoinnin haasteista / mahdollisuuksista vapaa-ajan toimintaympäristöissä Teemu Koskimäki, hankekoordinaattori, Elämäni Sankari ry 14.10 Nuuskaton urheilu toimintamalli – kokemuksia toimintaympäristöön jalkautuksesta Heidi Kolehmainen, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys 14.30 Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla Johannes Parkkonen, päällikkö Nuorisotoiminnan yksikkö, Mieli ry 14.50 Kommenttipuheenvuoro Juha Jäntti, Pyydetty loppupuheenvuoro valmentajalta, joka toimii ns. ”kentän äänenä” Juha Jäntti, miesten salibandymaajoukkue/Classic miehet F-liiga. 15.00 Seminaarin päätös puheenjohtaja Henrik Norrena

Päihdepäivät 2022: Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edist...

EHYT

Järjestäjä: A-klinikkasäätiö Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa. 10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö 10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto 10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis 10.50 Tauko 11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö Inari Viskari, asiantuntija, THL 11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja 11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa 12.00 Seminaari päättyy

Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvat

EHYT

Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvat Inari Viskari

EHYT

Järjestäjä: EPT-verkoston huumetyöryhmä Miten huumeita käyttävän asiakkaan kohtaamiseen vaikuttaa työntekijän ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet? Mitä asialle voisi tehdä? Asiaa pohditaan ja siihen haetaan ratkaisuja ilmoitusvelvollisuuden yleisestä, työntekijän sekä asiakkaan näkökulmasta. 10.00–10.05 Seminaarin avaus ja teeman esittely. Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry 10.05–10.35 Yleistä ilmoitusvelvollisuudesta ja -vastuusta. Milloin pitää ilmoittaa ja kenelle? (lastensuojeluun? poliisille? terveydenhuoltoon?) HUOM! Sairastapauksen vuoksi Mirka Vainikka esittää Pia Pulkkisen, Helsingin kaupungin päihdepalveluiden päällikön diaesityksen. 10.40–11.05 Työntekijän haasteet ilmoittamisessa/ilmoittamatta jättämisestä. Robert Koski, projektipäällikkö, HDL Tukialus -hanke 11.10–11.15 Tauko 11.15–11.40 Asiakkaan näkökulmat teemaan Juha-Pekka Pääskysaari, ohjaaja, Sininauha Oy 11.45–12.00 Yhteenveto, yleisökysymykset kaikille ja seminaarin lopetus Mirka Vainikka, Irti Huumeista ry

Päihdepäivät 2022: Mitä mä teen tän asiakkaan kanssa – ilmoitusvelvollisuudes...

EHYT

Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet Järjestäjä: Kriminaalihuollon Tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos Vankilasta vapautuvat ovat yhteiskunnassamme erityisen huonossa asemassa. Vapautuminen on haavoittuva nivelvaihe, joka voi pudottaa uudestaan marginaalin vangiksi. Vankilataustainen kantaa usein leimaa, stigmaa ja häntä tarkastellaan vahvojen stereotypioiden kautta. Tämän lisäksi yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat aikaisemmat huonot kokemukset ja negatiivinen minäkuva. Vapautuvien vankien asunnottomuus on Suomen mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Työllistyminen on haastavaa ilman asuntoa, koulutusta, työkokemusta ja vahvasti leimattuna. Vapautuva vanki tarvitsee erityisen suunnitelman ja tukea haastavaan nivelvaiheeseen. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin välille. Tätä haavoittuvaa nivelvaihetta tarkastellaan seminaarissa vertaistyön kautta. Seminaari on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisille. 10.00 Pohjustus aiheeseen Mia Juselius - Kaksi kokemusasiantuntijaa on jokaisen osion mukana koko seminaarin ajan. 1. Vankilan sopeuttavia toimia klo 10.05 - Klo 10.05 Koevapaus tueksi nivelvaiheeseen: kokemusasiantuntijat sekä rikosseuraamusesimies Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila, - Klo 10.25 Kuntoutusta vankilan sijaan – sakkovankihanke: kokemusasiantuntijat sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, 2. Vapautumisen monet mahdollisuudet 10.45 - Klo 10.35 Päihteet odottaa portilla; päihteiden käyttö hallintaan: kokemusasiantuntijat sekä projektipäällikkö Marko Karuvaara - Tauko 5 minuuttia. - Klo 11.10 Mihin mä sit meen? Asunnottomuus uuden elämän esteenä: kokemusasiantuntijat sekä vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius - Klo 11.25 Arkeen kiinni – koulutuksen ja työelämän kautta: kokemusasiantuntijat sekä oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen - Klo 11.40 Kenen kanssa mä pyörin? Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan. Kokemusasiantuntijat sekä vastaava ohjaaja Hanna Myyrä, Nuorten toiminta ja Juntu-hanke - Klo 11.55 Kommentteja/kysymyksiä. Voimme vastailla tulleisiin kysymyksiin myös jälkikäteen.

Päihdepäivät 2022: Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet h...

EHYT

More from EHYT (20)