27.6.2008 - Kuntaliitto ottaa kantaa Asiointitiliin

1. Lausunto
1618/90/2008
Tanja Rantanen 27.6.2008
Valtiovarainministeriö
valtiovarainministerio@vm.fi
PL 28
00023 VALTIONEUVOSTO
Lausuntopyyntönne VM101:03/2006
Sähköisen asioinnin asiointitilin ja tavoitettavuustiedon vaatimusmäärittely-
dokumentaatio
Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa otsikossa mainitusta doku-
mentaatiosta ja korostaa asiointitilin tyyppisten ratkaisujen tärkeyttä julkisen hallinnon
sähköisiä palveluita kehitettäessä. Liitto myös pitää, viitaten mm. valtion IT-strategiasta
antamaansa lausuntoon, erittäin perusteltuna sitä, että asiointitilin tapaisia palveluita kehi-
tetään kuntien ja valtion yhteisinä hankkeina.
Yhteenvetona lausunnostaan Suomen Kuntaliitto toteaa suhtautuvansa epäillen siihen, että
tässä muodossa dokumentoitua asiointitiliä kuitenkaan otettaisiin kuntasektorin organisaa-
tioissa laajamittaiseen käyttöön. Täydennystä kaipaamme etenkin kustannusten jaon ja
käytännön toteutuksen kuvaamiseen sekä parempaa integraatiota niin olemassa oleviin ja
kehitettäviin julkisen hallinnon yhteisiin palveluihin kuin myös kuntien toimintaan.
Asiointitilin kuvauksessa nousee myös vahvasti esiin viranomaisnäkökulma ylitse asiakas-
lähtöisyyden. Lähtökohtana tulisi olla näkemys asiakkaan hyvästä palvelusta ja hänen
omista tiedoistaan. Minimivaatimuksena tulisi olla joko asiakkaan oman arkiston mahdollis-
taminen tai ainakin arkiston tallentaminen itselleen. Asiointitilin käyttöönottokynnystä voisi
merkittävästi madaltaa arkistointitarkoituksiin omalle työasemalle saatava lisäohjelmisto,
jota asiakas voisi hyödyntää myös muissa vastaavissa palveluissa.
Suomen Kuntaliitto ei lausunnossaan ole arvioinut omaa rooliaan asiointitilin käyttäjänä,
mutta on luonnollisesti valmis tukemaan eri tavoin sen pilotointia.
Määritellyn asiointitilin tarpeellisuus ja hyödynnettävyys kuntasektorin organisaatioiden kan-
nalta
Ollakseen kilpailukykyinen sähköisen asioinnin tulee olla mahdollisimman helppoa. Yksin-
kertainen ja asiakaslähtöinen pääsy julkisen hallinnon sähköisiin palveluihin edesauttaa
näiden palveluiden löytämistä ja uusien käyttäjien saamista palvelujen piiriin.
Yksinomaan sähköisen asioinnin kehittämisen kautta ei kyetä turvaamaan palvelujen saa-
vutettavuutta, eikä kaikkia palveluita tulla koskaan sähköistämään. Siitä syystä myös asi-
ointitilin kaltaisten palvelujen osalta on mietittävä, miten ne palvelevat koko kokonaisuut-
ta, kaikkia asiointikanavia. Yksi palvelujen laadun ja tuottavuuden olennainen kriteeri on,
että sähköisen palvelun/asiointitilin tulee olla käytettävissä myös hallinnon tukena fyysisis-
sä palvelukanavissa. Esimerkiksi loppukäyttäjäskenaarioista puuttuu kokonaan sellainen
malli, että asiakas ei käytä nettiä lainkaan.
Valtuutusten osalta, niin tässä palvelussa, kuin myös muunlaisessa asioinnissa, on valtuu-
tus tärkeä myös henkilöasiakkaita palveltaessa. Esimerkiksi yhteispalvelussa ollaan useasti
tilanteissa, joissa asiakas antaa viranomaiselle valtuutuksen hoitaa asian puolestansa, jos
ei itse syystä tai toisesta kykene tai halua käyttää sähköistä palvelua. Valtuutusten osalta

2. 2
tulisi selvittää sen laajempia käyttötarpeita ja sitä kautta tarkastella uudelleen myös to-
teuttamisratkaisumallia.
Hyödynnettävyyttä kuntasektorin organisaatioiden kannalta on vaikea arvioida, koska ark-
kitehtuurikuvauksessa on tarkasteltu liitännäisjärjestelmien ja kehityshankkeiden ominai-
suuksia ainoastaan valtionhallinnon sekä Kansaneläkelaitoksen osalta ja jätetty kokonaan
kunnat huomioimatta. Mikään osa vaatimusmäärittelydokumentaatiota ei vastaa esimer-
kiksi kysymyksiin jo olemassa olevien sekä rakentuvien kuntalaistilien ja asiointitilin roo-
leista tai suhteesta toisiinsa.
Samoin arviointia vaikeuttaa se, että dokumentaatiossa ei ole kuvattu, miten kunnat liitty-
vät palveluun, jonka keskitettynä omistajana toimii valtionhallinto (esimerkiksi Valtion IT-
palvelukeskus). Millaisia sopimuksia tarvitaan, millainen kustannustenjako on jne.? Kunta-
laistilin ja asiointitilin rooleja tulee tältäkin osin täsmentää sekä selvittää esimerkiksi miten
kuntien liittymisprosessista saadaan kevyt ja yksinkertainen sekä mitä kustannustenjako
konkreettisesti tarkoittaa.
Asiakkaalle suunnattujen käytön tukipalvelumallin osalta on avoinna paitsi kustannustenja-
ko, myös se, miten malli käytännössä toimisi. Olisi enemmän kuin järkevää, että neuvon-
ta- ja tukipalvelu olisi yhteinen kaikille yhteisille palveluille (esim. suomi.fi ja eräät yhteiset
puhelinpalvelut). Lisäksi pitäisi kuvata, miten yleinen neuvonta- ja tukipalvelu toimii yh-
teen jokaisen palvelun varsinaisen neuvonnan kanssa.
Asiakaslähtöisyyden kannalta on välttämätöntä, että asiointitilille voi siirtyä sekä portaalis-
ta että suoraan eri viranomaisten asiointipalvelusta. Sen lisäksi olisi hyvä, että asiointitili
olisi liitettävissä mihin tahansa asiakkaan käyttämään palveluun. Tällaisia ovat esimerkiksi
verkkopankit, joiden osaksi asiakkaan tulisi voida, pankin niin mahdollistaessa ja asiakkaan
itse päättäessä, ottaa asiointitili yhdeksi komponentiksi verkkopankkinäkymäänsä. Samalla
tavalla näkymä tulisi olla kytkettävissä osaksi mahdollista oman kunnan kuntalaistiliä.
Suomen Kuntaliiton näkemyksenä on, että kertakirjautuminen on yksi tärkeimmistä asia-
kaslähtöisistä vaatimuksista, ja kuten arkkitehtuurikuvauksessa esitetään, ehdoton vaati-
mus.
Sähköisten palvelujen ja niitä tukevien tukipalvelujen osalta on järkevää suosia SOA-
tyyppistä, uudelleen käyttävien komponenttien ratkaisumallia. Julkisen hallinnon sähköisen
asioinnin rakenneosien kuvauksessa on valtuutusten hallinta sekä suostumusten hallinta
asemoitu tukipalveluihin samalla tavalla kuin esim. tunnistaminen ja maksaminen. Esite-
tyssä mallissa ovat nämä osiot, suostumusten ja valtuutusten hallinta, kuitenkin kytketty
hyvin kiinteäksi osaksi itse asiointitiliä. Näiden osioiden tulee kuitenkin olla irrallisia myös
muiden palveluiden hyödyntämiä komponentteja.
SUOMEN KUNTALIITTO
Heikki Lunnas Tanja Rantanen
tietoyhteiskunta-asiain päällikkö erityisasiantuntija