Nykytaide, ihmettely ja oppiminen museoympäristössä
•
0 likes•514 views
Toiminnallinen nykytaiteen tarkastelu ja oppiminen museoympäristössä, museokäyntiin ja opastetulle kierrokselle valmistautuminen.
Recommended
More Related Content
Similar to Nykytaide, ihmettely ja oppiminen museoympäristössä
Similar to Nykytaide, ihmettely ja oppiminen museoympäristössä (19)
More from Anne Raasakka
Nykytaide, ihmettely ja oppiminen museoympäristössä
- 1. TÄÄ ON MUN JUTTU! nykytaide, ihmettely ja oppiminen museoympäristössä Anne Raasakka, osaamisen kehittämisen lehtori, Vantaan ammattiopisto Varia
- 2. Aktiivinen toimijuus ja oppiminen museoympäristössä • toiminnallisuus ei tarkoita pelkästään materiaalisten tuotteiden tekemistä esimerkiksi museon työpajassa vaan havainnointia, ajattelua ja aktiivista osallistumista • tärkeätä on keskustelu taiteen äärellä, uusien näkökulmien löytäminen, ihmettely, oivaltaminen ja omien ajatusten esiin tuominen • taiteen opettaminen on myös taiteesta keskustelemista
- 3. • toimijuus on aktiivisuutta, intentionaalisuutta, osallisuutta, vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksia, vapaaehtoisuutta sekä taitoa ja voimaa valita itse toimintatavat • toimija on aktiivinen tekijä omassa elämässään eikä esimerkiksi opetuksen kohde • nykytaide tarjoaa hyvän oppimisympäristön ja mahdollisuuden toimia ilman, että mitään tuotetaan materiaalisesti; toimijan ominaisuudet ovat keskeisiä nykytaiteen tarkastelussa ja siitä keskusteltaessa • nykytaiteen tulkinnoissa ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia, siksi jokaisen oppijan mielipiteet ovat arvokkaita ja jokainen keskustelija tuo mukaan lisäarvoa
- 4. Oppaiden huomioita • moni opas toivoi, että opettaja osallistuisi kierroksella keskusteluun, osallistaisi oppilaita ja olisi oppaan parina opastuksella • opas kaipaisi tietoa kohtaamisesta ja teosten vaikuttavuudesta • usein museossa ryhmien kanssa käyvä opettaja, oli "valmentanut" ryhmän etukäteen; valmennus näkyi keskittymisenä ja kiinnostumisena opastuksen aikana • yhteistyötä opettajien kanssa ja heidän perehdyttämistä näyttelyihin pidettiin tärkeänä
- 5. Opettajan rooli opastuksella Opettaja ei aina tiedä, mikä hänen roolinsa on opastetulla kierroksella: oppaan kumppani vai yksi oppija ryhmän mukana? On myös epätietoisuutta siitä, miten paljon voi itse aktivoida ryhmää opastuksen aikana ilman, että se häiritsee. Valmennukseen toivottiin kehitettävän välineitä.
- 6. Ihanteellinen museokäynti pohjautuu vuorovaikutukseen ja dialogiin teoksen, taiteilijan, museohenkilökunnan, oppaan, museotilan ym. näyttelyn eri tekijöitten kanssa.
- 7. Toiminnallinen museovierailu • alkaa perehtymisellä koulussa • etukäteen mietitään, mitä tullaan kohtaamaan, mikä ihmetyttää ja mistä asioista otetaan selvää: opiskelijoiden mielenkiinto herätetään • museossa kohdataan uusien teosten lisäksi jo ennestään tuttuja, joista keskustellaan niin oppilasryhmissä kuin opettajan ja oppaan kanssa • opas pystyy kenties vastaamaan kysymyksiin, joita on muodostunut tai hän voi tuoda lisää pohdittavaa esille • museokäynnin jälkeen aiheita vielä työstetään koulussa; käynnistä muodostuu kokonaisuus, joka liittyy johonkin koulussa opiskeltavaan kokonaisuuteen
- 8. Hyvä keino nykytaiteen tarkastelussa on ihmettely Näyttelyn keskeiseen sisältöön on hyvä tutustua ennen näyttelykäyntejä keskustellen ja ihmetellen. Kun mielenkiinto herää ja oppilaat tietävät mitä he tulevat kohtaamaan museossa, heillä on jotakin, mitä odottaa käynniltä.
- 9. Kuka? OPPILAS OPETTAJA OPAS ENNEN KÄYNTIÄ (koulussa) • Toimeksianto mennä museoon • Saattaa tietää paljon, tai ei tiedä juuri mitään • Perehtymiseen käytetty aika: 0–x min. • On yhteydessä museoon varatessaan opastuksen • Saattaa esittää toiveita liittyen käyntiin • Saattaa perehtyä omatoimisesti (ja perehdyttää) tai olla täysin tietämätön siitä, mitä tulee kohtaamaan • Perehtymiseen käytetty aika: 0–x min. • Tietää mistä koulusta ryhmä tulee • Jokin yksittäinen tieto voi olla ryhmän toiveista tai ei mitään tietoa MUSEOSSA • On fyysisesti läsnä opastuksella • Esittää satunnaisia kysymyksiä • On arka kun ei tunne teoksia • Ei kohtaamista • 45–60 min. • Yleensä osallistuu kierrokselle • Osallistuminen jää oman aktiivisuuden varaan • 45–60 min. • Ottaa ryhmän vastaan • Opastaa, ehkä syntyy keskustelua • Ei ehdi tutustua ryhmään • 45–60 min. KÄYNNIN JÄLKEEN (koulussa) • Ei jatkotyöskentelyä, käynti jää irralliseksi tai liittyy johonkin opiskeltavaan asiaan. • 0–x min. • Käynti jää irralliseksi eikä kuulu OPSiin tai on sisällytetty opiskeltaviin asioihin • 0–x min. • Ei saa ryhmältä palautetta • Opastus on irrallinen työtehtävä Kohtaamattomuus museossa:
- 10. Kuka? OPPILAS OPETTAJA OPAS ENNEN KÄYNTIÄ (koulussa) • Tietää useita teoksia perehdytyksen pohjalta • On mielessä kysymyksiä teoksesta/teokselle ja oppaalle ja on valmistautunut keskustelemaan • Pohtii tehtäviä ryhmässä • 45–75 min. • Varaa opastuksen ja saa linkin perehtymismateriaaliin • Perehtyy ja perehdyttää ryhmän • Pohtii tehtäviä oppilaitten kanssa • 45–75 min. • Oletus, että perehdytyspaketti on käyty läpi ja käyntiin on valmistauduttu huolella MUSEOSS A • Oppaan kanssa työskentelyä, minkä jälkeen vielä oman ryhmän kanssa toimimista • 45–60 min. • Tuo saadun ohjeistuksen mukaisesti ryhmän museoon • Työskentelee aktiivisesti ryhmän kanssa ja valvoo ryhmää • Osallistuu opastuksella (myös opettaja on oppimassa) • 45–60 min. • itsenäinen työskentely: sopii tarkasti missä ja miten työskennellään, on oppilaitten käytettävissä • 30–45 min. • Ottaa ryhmän vastaan rauhassa, varmistaa, että on perehdytty, kyselee pohdintojen aiheita… • Kierros perustuu vuorovaikutukseen, jossa teokset ja oppilaat ovat tärkeitä; opas on asiantuntija, jonka kanssa keskustellaan • 45–60 min. KÄYNNIN JÄLKEEN (koulussa) • Pohdiskelua, keskustelua, tehtävien työstämistä. • Liittyy opiskeltaviin asioihin, ei • Saa ohjeita jatkotyöskentelyyn • Pohdiskelua, keskustelua, tehtävien työstämistä • Liittyy opiskeltaviin asioihin, ei oppiainesidonnaisuutta • Ohjeistaa käyttämään tehtäväpakettia, voi antaa jonkin tehtävän pohdittavaksi Kohtaaminen museossa:
- 11. Opastuksen kulku: ESITTELYMATERIAALI - museon esittely (esim. PDF, PP-esitys) - näyttelykohtainen esittely, muunneltavuus eri kouluasteille ja tarkoituksiin - ajattelun käynnistäminen jo koulussa: esittelyt, tehtävä, pohdiskelun käynnistyminen, ryhmien muodostaminen - materiaali toimitetaan opettajalle opasvarauksen yhteydessä sähköpostilla linkki MUSEOSSA - saapuminen museoon opettajan kanssa (opettajalla selkeä ohjeistus miten toimia ko. museossa ja mitkä on vastuut jne.) - omatoiminen kierros esittelymateriaalin pohjalta, kohtaaminen koulussa valitun teoksen kanssa (jälleennäkeminen), kysymyksiä teokselle, pohdiskelua, tutkimista, valmistaudutaan esittelemään oma teos - oppaan kanssa kierros (45-60 min.), oppilaat esittelevät valitsemansa teoksen oppaalle, keskustelua, opas tuo lisää pohdittavaa ja tietoja, keskustelua - korostuu sitominen OPSiin MATERIAALI KOULUUN - tehtäviä, keskusteluapua, lisätietoa… AJAKÄYTTÖ - koulussa esim. 45–75 min. - museossa: itsenäisesti 30–45 min., oppaan kanssa 45–60 min. - koulussa esim. 45–90 min. POHDITTAVAA - jos ryhmässä on 24 oppilasta, muodostetaan 6 neljän oppilaan ryhmää - ryhmäytyminen koulussa ennen käyntiä - miten teokset valitaan? - Millainen perehdytyspaketti? Eri luokka-asteille erilainen, nykytaiteen käsitteitä avaava. - Montako teosta valittavana? Tähän vaikuttaa ripustus, sillä ryhmän on työskenneltävä koko ajan samassa näyttelytilassa. - koulussa valitaan teos, aloitetaan pohdiskelu, mietitään joitakin selvitettäviä asioita, ei liian yksityiskohtaista, että jää kiinnostusta ottaa lisää selvää museossa