Nuorisotyön tunnustaminen on Euroopan laajuinen prosessi. Rita Bergstain Saksan SALTO Training & Cooperation -resurssikeskuksesta kertoi, millaisia eurooppalaisia prosesseja on meneillään nuorisotyön tunnustamiseksi ja kuinka nuoret voivat hyötyä osallistumisestaan eri aktiviteetteihin. Voiko nuorisotyön kautta opituilla asioilla esim. korvata kursseja tai saada lisäpisteitä kouluun pääsemiseen? Samalla kerrotaan Youthpass-työkalusta, jonka avulla Youth in Action -ohjelman hankkeissa opitut asiat voidaan tehdä näkyviksi ja esitellä esim. työnhaussa.
Nuori 2013: YAD Street Team - Matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaaNUORI2013
YAD Street Team on netistä käsin ohjautuvaa nuorten huumeiden vastaista vapaaehtoistyötä, jota voi tehdä kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa ja vielä valita, että mitä hän haluaa tehdä. - Janne Paananen, Street Team Crew -
Nuorisotyön tunnustaminen on Euroopan laajuinen prosessi. Rita Bergstain Saksan SALTO Training & Cooperation -resurssikeskuksesta kertoi, millaisia eurooppalaisia prosesseja on meneillään nuorisotyön tunnustamiseksi ja kuinka nuoret voivat hyötyä osallistumisestaan eri aktiviteetteihin. Voiko nuorisotyön kautta opituilla asioilla esim. korvata kursseja tai saada lisäpisteitä kouluun pääsemiseen? Samalla kerrotaan Youthpass-työkalusta, jonka avulla Youth in Action -ohjelman hankkeissa opitut asiat voidaan tehdä näkyviksi ja esitellä esim. työnhaussa.
Nuori 2013: YAD Street Team - Matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaaNUORI2013
YAD Street Team on netistä käsin ohjautuvaa nuorten huumeiden vastaista vapaaehtoistyötä, jota voi tehdä kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa ja vielä valita, että mitä hän haluaa tehdä. - Janne Paananen, Street Team Crew -
Nuorten työllistymispolkujen tukeminen, EK, Jukka-Pekka Kivioja: Oivallus, tulevaisuuden työelämä, työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi.
Nuorten työllistymispolkujen tukeminen, EK, Jukka-Pekka Kivioja: Oivallus, tulevaisuuden työelämä, työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi.
2. Nuorten rahapelaaminen
• Nuorten terveystapatutkimus 2011:
• 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaat (n= 4566), aineisto kerätty keväällä 2011
• 44 % pelannut rahapelejä viimeisen puolen vuoden aikana
• 12 % pelaa viikoittain tai useammin
• Pojat pelaavat selvästi tyttöjä enemmän
– Haitat:
• 17 % syyllisyys tai häpeä pelaamisesta
• 13 % riitely ystävien tai vanhempien kanssa
• 10 % vuorokausirytmin sekoittuminen
• 6 % taloudelliset haitat
Inka Silvennoinen/Ehkäisevä päihdetyö
EHYT ry
5. Lasten ja nuorten digitaalinen
pelaaminen
•99% lapsista ja nuorista (10-19v.) pelaa digitaalisia pelejä ainakin
satunnaisesti. Vähintään kerran kuukaudessa pelaa 95%
•Suurin osa pelaa kohtuullisesti. Keskimäärin peleihin käytetään 1-2 tuntia
päivässä. Pojat pelaavat enemmän ja pidempiä aikoja kuin tytöt kuin tytöt
•Pelaaminen merkittävä osa lasten ja nuorten media- ja populaarikulttuuria.
Pelien tuntemus kulttuurisena pääomana
•Pelit syrjäyttämässä television suosikkimediana
•Pelit aina mukana (käsikonsolit, kännykät)
•Rajojen hämärtyminen suhteessa muuhun viihdeteollisuuteen ja
rahapeleihin
Inka Silvennoinen/Ehkäisevä päihdetyö
EHYT ry
6. Digitaalisen pelaamisen motiivit
• Pelaamiseen liittyvät tunteet
Viihteellisyys, jännitys, pelko, pettymykset, onnistumiset
Tarinat, hahmot, roolit, fantasia
Immersio/Flow-kokemus
• Päämäärien tavoittelu/saavutukset
Pelien perusideana erilaisten tehtävien suorittaminen/
Jatkuvasti uusiutuvat tavoitteet/pelien päättymättömyys
Kilpailu, suorittaminen, kehittyminen
Onnistumisen elämykset
• Sosiaalisuus
Yhteistyö, luodut sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus
pelaajien kanssa
Merkitykselliset sosiaaliset yhteisöt
Inka Silvennoinen/Ehkäisevä päihdetyö
EHYT ry
7. Digitaalisen pelaamisen vaikutukset
pelaaminen
Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen
• Taitojen kehitys • Fyysiset • Fyysiset
sisällöt
Negatiiviset vaikutukset/ Haitalliset
Kognitiiviset taidot Ranne-, kyynärpää- Unettomuus ja
Positiiviset vaikutukset
(esim. käsi- selkä- ja niskaoireet univaikeudet
silmäkoordinaatio, o Unettomuus ja
ngelmaratkaisutaidot uniongelmat • Sosiaaliset ja
, strateginen Silmien väsyminen psykologiset
ajattelu) Päänsärky Pelot
Kielelliset taidot • Sosiaaliset ja Huonojen mallien
• Sosiaaliset ja psykologiset omaksuminen
psykologiset Eristäytyminen Kapeiden roolimallien
Osallisuus ja Sosiaaliset konfliktit omaksuminen
ryhmätaidot Aggressiivisen
Koulumenestyksen
Onnistumisen heikkeneminen käytöksen
elämykset vahvistuminen
Masennusoireet
Identiteettikokeilut
Mahdollinen
Uudet sosiaaliset riippuvuuskäyttäytymi
kontaktit nen
Inka Silvennoinen/Ehkäisevä päihdetyö
EHYT ry
8. Pelien ikärajat
• Tietokone- ja konsolipelit – PEGI-luokituksen mukaan: 3, 7, 12, 16, 18 –
eivät kerro pelin vaikeustasosta, vaan haitallisesta sisällöstä
• Alle 18-vuotiailta kiellettyä peliä ei saa myydä eikä luovuttaa
alaikäisille vrt. alkoholi.
”Joka julkisesti esittää tai levittää kuvaohjelmaa sille määrätyn
ikärajaluokituksen vastaisesti on tuomittava kuvaohjelman laittomasta
levittämisestä alaikäiselle sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi
kuukaudeksi.” Rikoslaki Luku 17, 18 §
Inka Silvennoinen/Ehkäisevä päihdetyö
EHYT ry
10. Kysely pelaamisesta nuorille ja heidän
kanssaan työskenteleville
• Kysely Varkauden, Mikkelin ja Savonlinnan 2.asteen
opiskelijoille ( ja suppeampi kysely oppilaitosten
henkilökunnalle)
• Vastaajia n. 250, suurin osa ammattiopistoista
• Mediaani-ikä 17 vuotta
• Kysely toteutetaan loka-tammikuussa 2012-13
• 60 % vastanneista pelasi alle 7 h/vko, 8-14 h/vko pelasi 16
% ja yli 40 h/vko pelaavia oli 8 %
• Vastanneista nuorista 35 %:lla on ainakin yksi liikaa pelaava
kaveri
• Samojen oppilaitosten työntekijöistä 70 % kohtaa työssään
ongelmallisesti pelaavia nuoria
Jarkko Järvelin
Pelituki / Sovatek-säätiö
11. Nuorten näkemys ongelmallisesta
pelaamisesta
• Mikä on mielestäsi ongelmallista pelaamista?
• Kyselyyn vastanneet nuoret kuvaavat ongelmallista
pelaamista hallinnan menetyksen (23 %
mainitsee), pelihaittojen (35 %), vahvan uppoutumisen
(17 %) ja ajankäytön yksipuolisuuden (30 %) kautta.
Lisäksi joissain vastuksissa viitataan pelaamisen
motiiveihin (pako, tunteiden säätely).
• Yleisempi määrittely esim. THL:n Nuoret Pelissä:
”Pelaaminen on ongelmallista, kun se alkaa
vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään, kuten
ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai terveyteen.”
Jarkko Järvelin
Pelituki / Sovatek-säätiö
13. Peliongelmien esiintyvyys
• Rahapelejä ongelmallisesti pelaavia on Suomessa n. 110
000 ja peliriippuvaisia n. 40 000
• Kyselyyn vastanneista nuorista 78 % ei pelannut lainkaan
rahapelejä, viikoittain tai päivittäin pelaavia oli 6 %
• Digitaalisen pelaamisen aiheuttamista ongelmista on
Suomessa tehty hyvin vähän tutkimusta, joten kattavaa
kuvaa ongelmien laajuudesta ei ole
• Kyselyyn vastanneista nuorista 5 % oli pelaamiseen liittyen
kärsinyt toistuvasti silmien väsymisestä tai ranne-
, kyynärpää, niska- tai selkäoireista; vuorokausirytmin
toistuvista muutoksista tai toistuvasta yleisestä
väsymyksestä kertoi 4 % vastanneista
Jarkko Järvelin
Pelituki / Sovatek-säätiö
14. Miten puutun ja mistä apua?
• Mitä nuori ajattelee itse pelaamisestaan?
• Arvioikaa elämätilannetta kokonaisuutena, ei kannata
keskittyä vain pelaamiseen
• Rutiinit ja päivärytmi kohdalleen
• Selvitä aiheutuneet seuraukset (laiminlyönnit, velat
tms.) ja auta eteenpäin
• Apua lasten ja nuorten peliongelmiin:
- Oppilas- ja opiskelijahuolto
- nuorisoasemat tms.
- MLL:n vanhempainpuhelin ja netti
- peluuri.fi (rahapelit)
Jarkko Järvelin
Pelituki / Sovatek-säätiö
15. Peliongelmien kohtaaminen
nuorisotyössä
• Tärkeää: Keneen nuori luottaa? Kenet nuori voi luontevasti
kohdata hänelle ominaisissa yhteyksissä vapaa-
ajalla, työpajoissa, kouluissa? Nuorisotyöntekijät tärkeässä
roolissa ja näköalapaikalla
• Pelituki-projektin kyselyssä (2012) keskisuomalaisista
nuorisotyössä toimivista noin 3/4 ilmoitti kohtaavansa työssään
nuoria, joiden pelaamisen näkevät ongelmallisena (sekä
digitaalinen että rahapelaaminen)
• Valtakunnallisen osaamistarvekartoituksen vastanneista
nuorisotyöntekijöistä neljännes kohtasi rahapeliongelmia
omaavia noin kerran kuukaudessa ja 3 /4 vähintään kerran
vuodessa (Raiski 2011)
Tuula-Leena Raiski
Koske/THL
16. Mitä nuorisotyöntekijä voi tehdä?
• Nuorisotyöntekijä peliongelmien palvelupolulla:
o ongelmien ehkäisyssä: ohjaus, tukena nuoren valinnoissa
o riskien ja ongelmien tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa
o tilanteen arvioinnissa
o tukemalla vaikeuksissa
o palveluihin ohjauksessa
o avohoito> nuorisoasemat, nuorten erityispalvelut
o intensiivihoito
o vertaistuki
o yhteistyö lähikauppojen kanssa > ikärajavalvonta
• www.peliloki.fi
• Lie-Bet –pikatyökalu
• http://www.paihdelinkki.fi/testaa/reikaleipatesti
Tuula-Leena Raiski
Koske/THL
17. Mistä osaamisen päivitystä?
• Osaamistarvekartoituksessa nuorisotyön vastaajat kokivat osaa-
mistarvetta erityisesti digitaalisen pelaamisen haitoista ja raha-
peliongelmien osalta ehkäisystä ja tunnistamista (Raiski, 2011)
THL:n tuottamia verkko/monimuoto-kursseja:
• Netti- ja peliongelmat ja opiskelukyky 1-2 op (YTHS toisena
tuottajana)> netti, raha- ja digitaalinen pelaaminen
• Peliongelmien ehkäisy 2 op > raha- ja digitaalinen pelaaminen
• Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito 6 op
• www.thl.fi/pelihaitat/koulutus
Itseopiskeluun:
www.thl.fi/pelihaitat, www.pelitaito.fi, www.pelituki.fi, www.pelivoi
mapiiri, www.peluuri.fi , www.paihdelinkki.fi
Nuoret pelissä -tukiaineisto
Tuula-Leena Raiski
Koske/THL
18. Lähteet
• Itäpuisto, Lampinen, Miettinen, Naappi, Perttula, Smolander & Vihriälä
(2011) Rahapeliongelmien tunnistaminen, puheeksiotto ja pelaajan
auttaminen
• Karvinen & Mäyrä (2011) Pelaajabarometri 2011
• Luhtala, Silvennoinen & Tenkanen (2012) Pelaavat nuoret Vantaalla -
selvitys vantaalaisten nuorten pelaamisesta ja pelihaitoista
• Pelituki-hankkeen kyselyt 2.asteen opiskelijoille ja oppilaitosten
henkilökunnalle Varkaudessa, Mikkelissä ja Savonlinnassa (raportti
valmistuu 2013)
• Pelituki-hankkeen kysely nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille
projektialueella (raportti valmistuu 2013)
• Nuoret pelissä -tukiaineisto, www.thl.fi/pelihaitat
• Raiski, T-L (2011) Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa.
THL Raportti 3.
• Terveystapatutkimus 2011
Inka Silvennoinen/Ehkäisevä päihdetyö
EHYT ry
19. Kiitos!
Projektipäällikkö Inka Silvennoinen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry/Pelitaito
Projektipäällikkö Jarkko Järvelin, Sovatek-säätiö, Tyynelä, Kuopion
kriisikeskus/Pelituki
Koulutuspäällikkö Tuula-Leena Raiski, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Keski-
Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Nuori 2013