THL:n OPER yhteistyöseminaari - Asiakkaan ääni kuuluviin 18.3.2015, Turku

1. Miten Suomen lainsäädäntö
pysyy sähköisten palvelujen teknisen ja
toiminnallisen kehityksen mukana?
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
THL OPERin yhteistyöseminaari - Asiakkaan ääni kuuluviin 19.3.2015

2. Any sufficiently advanced technology is
indistinguishable from magic.
- Arthur C. Clarke

3. Olemme matkalla kohti Tylypahka-yhteiskuntaa
Teknologian ymmärtäminen välttämätöntä myös lainsäädännössä

4. Tiedon puute voi
johtaa tuhoisiin
poliittisiin päätöksiin.

5. Reagoimme, emme ohjaa kehitystä
 IC-tekniikan kehitys kiihtyy Mooren lakia noudattaen
 Samoin IC-tekniikkaa hyödyntävien teknologioiden kehitys (geeni-tekniikka,
synteettinen biologia, nanotekniikka, neurotekniikka, …)
 IC-tekniikan merkitys yhteiskunnalle kasvaa
 Useita radikaaleja teknologioita (tekoälyt, big data, IoT, robotisaatio, …)
 Koko infrastruktuuri riippuvainen ICT-infrastruktuurin toiminnasta
 Lainsäädännön prosessit eivät ole vastaavasti nopeutuneet
 ”Tuottavuus”ohjelma vähensi lainvalmisteluresursseja
 Laajojen teknologialakikokonaisuuksien valmistelu ei enää tahdo onnistua
neljän vuoden vaalikauden aikana (Tietoyhteiskuntakaari)
 Teknologialait vanhenevat usein jo ennen valmistumistaan
(esim Modeemikaappauslaki)
 Oikeuskäytännön määrittelevät ennakkotapaukset saadaan vasta vuosia
lain voimaantulon jälkeen (esim. TVkaista)

6. 19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7. Esim tuoreen tietoyhteiskuntakaaren käsitys
joukkoviestinnästä ei vastaa nykytilannetta
 Audiovisuaalisen ohjelman ja sisältöpalvelun määritelmät 3§ 1) ja
2) ovat avoimia, mutta perusteluissa painotetaan merkittävälle
osalle yleisöstä suunnattua joukkoviestintää.
 Kasvava osa audiovisuaalisista ohjelmista on käyttäjien pienille yleisöille tuottamia,
mutta voivat saada miljoonia katsojia ja tuottaa merkittäviä mainostuloja.
 Useat kaupalliset sisältöpalvelut keskittyvät nimenomaan käyttäjien itse tuottamien
audiovisuaalisten sisältöjen välittämiseen.
 Käyttäjien tuottamien sisältöjen ja niitä välittävien sisältöpalveluiden
oikeudellinen asema on jäämässä epäselväksi
 Audiovisuaalisuus rajaa monia sisältöpalveluita kuten e-kirjat keinotekoisesti lain
ulkopuolelle, vaikka verkko ei erittele sisältöjä eri medioihin
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7

8. 19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
13,9 miljoonan katsojan ”kotivideo”

9. Havaintoja Suomesta
 Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tee sitä
 Kataisen hallituksen ohjelmassa oli paljon tietoyhteiskuntapoliittisia
tavoitteita, mutta ne lyötiin suurimmalta osin laimin
 Raporttien ja strategioiden asemesta tarvitaan päätöksiä!
 Hankimme tietojärjestelmiä mutta emme hyödynnä niitä
 Suomen osaaminen ja ICT-infra huippuluokkaa, mutta esim Suomen
kouluissa käytetään IC-tekniikkaa vähiten Euroopassa
 Ministeriöt ja kunnat vahtivat mustasukkaisesti tonttejaan
 Esim. kyberturvallisuutta ei pystytty vastuuttamaan, ja sitä koordinoi
valtioneuvosto
 Ministeriöt nokittelevat sanoista! ’Verkkovalvonta’ vai
’tietoliikennetiedustelu’
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10. … kyllä, vähiten Euroopassa
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
Survey of Schools: ICT in Education

11. Vallitseva tilanne on sietämätön
 Esim. sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät
kommunikoi eivätkä muodosta toiminnallista kokonaisuutta
 Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat (hoito)virheet ja viivästymiset
 Ylimääräisen työn kustannukset
– HUS: erikoislääkäreiden työajasta 10%:a kuluu tiimalasin tuijotteluun
 Julkisen sektorin tiedonhallinnan prosessit usein arkaaisia
 Mappeja, kirjeitä, käsin kirjoitettuja lippusia ja lappusia, muistikuvia
 Tietojärjestelmästä huolimatta noudatetaan vanhoja toimintatapoja
 Julkishallinnon tietovarantojen laatu usein heikko
 Käsitteistöt ja sanastot määrittelemättä, metadata puuttuu
 Aineistot kootaan raporteiksi vuosien viipeellä
 Päätökset ja lainsäädäntö perustuvat vuosia vanhentuneeseen tietoon
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11

12. Seurauksia
 (Julkishallinnon) tietojärjestelmien ja tietovarantojen heikko
hallinta vaarantaa kansalaisten tietoturvan ja yksityisyyden
 Esim. poliisin henkilörekisterien ongelmat ovat syöneet luottamusta
viranomaisten kykyyn huolehtia rekistereistään asianmukaisesti
– Voimmeko luottaa esim. poliisin henkilörekistereiden perusteella
laadittaviin, monessa työtehtävässä vaadittaviin turvallisuusselvityksiin
 Julkishallinnon tietojärjestelmien kehityksen ja ylläpidon
kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä
 Hankintalaki ja totutut käytännöt johtavat toimintatapoihin, joiden
tiedetään jo etukäteen epäonnistuvan
 Kuka uskaltaa tilata virkavastuulla ketterästi kehitettävän tietojärjestelmän,
josta ei tilattaessa vielä tiedetä, mitä se tarkkaan ottaen tekee?
– Toki näin myös nyt, sillä laajan tietojärjestelmän etukäteen määrittely on
mahdotonta, etenkin kun maailma muuttuu alta pois.
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. Poliittisia selityksiä
 Poliittinen tahtotila digitalisaation edistämisestä puuttunut
 Digitalisaatio nähty teknisenä, ei poliittisena kysymyksenä
 Muutosta parempaan havaittavissa
 Hallintorajojen loukkaamattomuus
 JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen.
– Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa
yhteentoimivuutta
 Suomen digitalisaation jarruina mm.
 Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute ”Päätöksentekolama”
 Keskittyminen teknologiaan (laajakaista, palveluväylä), palveluiden,
prosessien, toiminnallisuuden ja vaikuttavuuden asemesta
 Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen (esim suoratyo.fi)
 Projektipöhö ja strategiaähky uuvuttavat tekemisen
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Kaupallisia selityksiä
 Ajanmukaisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön puuttuessa
teknologiainvestointeihin liittyy usein juridinen riski
 Kyse myös kulttuurista. Kaliforniassa syntyy jatkuvasti uusia liiketoiminta-
malleja, joille tarjolla riskirahoitusta vaikka juridinen riski voi olla suuri
(Über, AirBnB, …)
 Lainsäädännön uudistumista myös jarrutetaan tarkoituksella
vanhojen liiketoimintamallien suojelemiseksi
 Esim. mobiilimaksaminen, sähköinen tunnistaminen ja sisältöteollisuus
 Vanhoilla toimijoilla vahva asema, jonka turvin vaikuttaa lainsäädäntöön
 Uusilla toimijoilla ei vastaavaa lobbausvoimaa ja suhdeverkostoja
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

15. Mobiilimaksut – ylivoimainen haaste Suomessa
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
TimoSImell

16. yhteensä.
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16
Uusia haastajia
V. 2012 Afrikan mobiiliraha-
markkinat olivat 61,5 mrd
euroa, suuremmat kuin
Euroopan ja Pohjois-
Amerikan yhteensä.
Keniassa avataan rahti-
lennokkireitti vuonna 2016.

17. Ratkaisuja
 Ketterä lainsäädäntöprosessi
 Iteratiivinen kokeileva ja korjaava toimintatapa sopii ympäristöön, jossa
tavoitteet eivät ole työn alkaessa vielä selvillä, koska maailma muuttuu
valmistelutyön aikana
 Poliittisen tahtotilan luominen
 Pelkät hallitusohjelmakirjaukset ja ICT-strategiat eivät riitä
 Virossa Toomas Ilves otti digitalisoinnin poliittisten tavoitteidensa kärkeen
 Tekoälyjen hyödyntäminen lainvalmistelussa
 Lait ovat tai niiden tulisi olla yksiselitteisiä rakenteisia dokumentteja,
ihanteellisia koneelliseen analysointiin ja tuotantoon
 Vapauttaisi resursseja rutiineista lakien tavoitteisiin ja sisältöön
 Yhdysvalloissa on jo juristitekoäly koekäytössä
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17

18. Esimerkkejä lähivuosien haasteista
 Liikenteen automaation lainsäädäntö
 Vaikka turvallisuus paranisi, kuka vastuussa onnettomuustilanteissa?
 Kenen turvallisuutta tekoäly priorisoisi?
 Tekoälyjen valtuudet ja vastuut
 Tekoälyt toimivat jo lääkäreinä ja juristeina
 Algoritmit julkisen vallan käyttäjinä
– Aidosti automaattinen liikenteenvalvonta
– Automaattinen sosiaalietuuksien myöntäminen
 Yksityisyys ja tietoturva vs. big data ja esineiden internet (IoT)
 Kun sänky tietää, miten nukut, muki tietää, mitä juot ja piilolinssi
tietää, milloin olet syönyt
 Kun kaikki ympärilläsi kerää ja analysoi sinusta tietoa
19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18

19. 19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
Image: IBM
Juristia, kun Ross osaa ulkoa sekä lainsäädännön että ennakkotapaukset?

20. 19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20
73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä
juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.

21. 19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21
Google

22. 19.3.2015 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22

23. 30.9.2010 www.kasvi.org 23
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo

24. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24