This document summarizes a presentation about using ASP.NET MVC to build a web application integrating the PowerMaps tool and Google Maps API. It discusses MVC pattern, features of ASP.NET MVC like controllers and JSON results. It also explains using ExtJS for rich components and interacting with data from the Google Maps API. Tips provided include using JSON.NET for date parsing and jsBeautifier to validate JavaScript code.
This presentation discussed various technology-based tools for teaching and assessment. It began by framing students as "digital natives" accustomed to technology. Several presentation tools for teachers were demonstrated, including Inspiration, Prezi, Glogster, and Bubblus. Google Docs and Edmodo were presented as tools for student collaboration. Digital storytelling tools like iMovie, GoAnimate, comic creators and word clouds were also discussed. The presentation covered assessment tools for teachers and concluded by sharing additional favorite tools of the presenters. Attendees were invited to join an Edmodo classroom to continue collaborating with other educators.
Dokumen tersebut merangkum 4 jenis kepribadian pengelola uang menurut Ray Linder yaitu:
1. Protector yang sangat berhati-hati dalam mengelola keuangan
2. Planner yang fokus pada investasi jangka panjang
3. Pleaser yang gemar berbelanja untuk kesenangan dan mengekspresikan diri
4. Player yang suka mengambil risiko besar dalam bermain dengan uangnya
"
This document summarizes a presentation about using ASP.NET MVC to build a web application integrating the PowerMaps tool and Google Maps API. It discusses MVC pattern, features of ASP.NET MVC like controllers and JSON results. It also explains using ExtJS for rich components and interacting with data from the Google Maps API. Tips provided include using JSON.NET for date parsing and jsBeautifier to validate JavaScript code.
This presentation discussed various technology-based tools for teaching and assessment. It began by framing students as "digital natives" accustomed to technology. Several presentation tools for teachers were demonstrated, including Inspiration, Prezi, Glogster, and Bubblus. Google Docs and Edmodo were presented as tools for student collaboration. Digital storytelling tools like iMovie, GoAnimate, comic creators and word clouds were also discussed. The presentation covered assessment tools for teachers and concluded by sharing additional favorite tools of the presenters. Attendees were invited to join an Edmodo classroom to continue collaborating with other educators.
Dokumen tersebut merangkum 4 jenis kepribadian pengelola uang menurut Ray Linder yaitu:
1. Protector yang sangat berhati-hati dalam mengelola keuangan
2. Planner yang fokus pada investasi jangka panjang
3. Pleaser yang gemar berbelanja untuk kesenangan dan mengekspresikan diri
4. Player yang suka mengambil risiko besar dalam bermain dengan uangnya
"
Sosiaalinen media luo uusia mahdollisuuksia opetukseenMiia Äkkinen
Vaasassa Tritonia EduLab järjestää Learning in Networks -koulutusta. Kävin puhumassa helmikuussa 2011 tähän koulutukseen osallistuville sosiaalisesta mediasta opetuksessa. Ohessa osa kalvoista. / Miia Äkkinen
Uusi koulu III Tee mediasta vaikuttava työkalu 21.-22.3.12 Mikkelissä. Mediavaikuttamisen parhaat eurooppalaiset käytännöt hanke 2011-2012. http://mediavaikuttaminen.wordpress.com
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Kuinka hyödynnän sosiaalisen median yrityksessäniTimo Kumpulainen
Kuinka teen rahaa sosiaalisella medialla? Kuinka yritykseni voi hyödyntää sosiaalisen median valtavan potentiaalin?
Tässä näet luentoni, jonka pidin 17.5.2010 Kajaanissa Intotalolla.
Sosiaalinen media luo uusia mahdollisuuksia opetukseenMiia Äkkinen
Vaasassa Tritonia EduLab järjestää Learning in Networks -koulutusta. Kävin puhumassa helmikuussa 2011 tähän koulutukseen osallistuville sosiaalisesta mediasta opetuksessa. Ohessa osa kalvoista. / Miia Äkkinen
Uusi koulu III Tee mediasta vaikuttava työkalu 21.-22.3.12 Mikkelissä. Mediavaikuttamisen parhaat eurooppalaiset käytännöt hanke 2011-2012. http://mediavaikuttaminen.wordpress.com
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Kuinka hyödynnän sosiaalisen median yrityksessäniTimo Kumpulainen
Kuinka teen rahaa sosiaalisella medialla? Kuinka yritykseni voi hyödyntää sosiaalisen median valtavan potentiaalin?
Tässä näet luentoni, jonka pidin 17.5.2010 Kajaanissa Intotalolla.
2. Oppilaat & koulu Lahnuksen koulun, 4.-6. lk oppilaat Koulun ennakkotoiveet Mediapolulta: Mediakasvatusta: oppilaiden ymmärrystä ja kriittisyyttä medioita kohtaan tulee lisätä Tutustutaan eri mediatyökaluihin ihmisten välisessä kanssakäymisessä; tutustutaan eri palveluihin, opitaan käyttämään niitä vastuullisesti ja kriittisesti. Projekti lisäisi motivaatiota, keskustelua ja tekemistä mediakasvatuksesta koulullamme.
4. Suunnitelma Numero Uno Tutkimus Lahnuksen koulun sosiaalisen median käyttämisestä. Toteutetaan Lasten Oma Facebook? Mediakriittisyyttä
5. Haasteet Heterogeeninen oppilasaines: Eri-ikäiset ja eri taitotasolla olevat oppilaat. Rajallinen määrä tietokoneita. Ajankäyttö Facebook:iin liittyvät kysymykset: Kuinka opettajan kannattaa sitä lähestyä? Miten suhtautua oppilaisiin, jotka ovat alaikäisyydestään huolimatta Facebookissa?
7. Teemat Sosiaalinen media Henkilökohtainen nettikäyttäytyminen Kiusaaminen netissä Netin hyödyntäminen laillisesti ja median luomat mahdollisuudet Mediakriittisyys Yhteistoiminnallisuus, oppilaslähtöisyys ja eriyttäminen
8. Sosiaalisen median turvallinen ja fiksu käyttö Sosiaalisen media käyttäminen (Facebook) Yksityisen ja julkisen välinen raja? Omien tietojen jakaminen? Kuvien käyttäminen ja julkaiseminen? Ikärajojen funktio? Kiusaaminen netissä (MLL) Mitä kuvat kertovat?
9.
10.
11.
12.
13. Tutkimus 6. luokkalaiset tytöt laativat kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää koulun oppilaiden netinkäyttöä: kuinka paljon aikaa netissä vietetään päivittäin, millaisilla sivustoilla vieraillaan jne. Tuloksien kuvallinen esittäminen. Tulokset verkkolehteen.
14.
15. Lasten Oma Facebook Tarkoitus luoda oma Facebook –profiili Opitiin. Millainen on Facebook? Mitä asioita haluan kertoa itsestäni? Kuvien ottaminen ja lataaminen. Ystävien sivujen kommentoiminen.
16.
17. Lahnuksen koulun kuumimmat trendit 2011 Ideana tuoda oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet esille ja tämän kautta tuottaa koko koululle jotain. Nettiä hyödynnettiin tiedon- ja kuvien lähteenä. www.creativecommons.fi Lopullisena työnä banderolli
18.
19.
20.
21. Lyhytelokuvat / mainokset Mainoskampanjavideo turvallisesta liikkumisesta sosiaalisessa mediassa. Mitä mainos sisältää ja millainen on hyvä ja tehokas mainos? Mitä turvallinen nettikäyttöön liittyy ja mitä mahdollisia uhkia on olemassa? Käsikirjoituksen, ohjaaja, kuvaaja, esiintyjät. Mediapolku-ryhmä kuvasi tilanteen, jossa joku oli saanut käsiinsä toisen Facebook-tunnukset ja käytti niitä vääriin tarkoituksiin. Video editoitiin. Videon ensi-ilta.
22.
23. Uutiskatsaus Sanomalehtiviikkoon liittyen Oppilaat kokosivat erilaisia heitä kiinnostavia uutisia isolle banderollille. Uutisien ympärille lisättiin kommentteja, kysymyksiä ja omia pohdintoja.
29. Mitä opit? Mikä oli kivaa? Mitä muuttaisit? ”Facebookin turva-asetusten käyttöä.” ”Nettikiusaamisesta, nettiturvallisuudesta yms…” ”Leffan tekeminen.” ”Kaikki oli tosi kivaa!” ”Se saisi kestää koko päivän ” ”Tulkaa uudestaan, koska oli kivaa. SIIS VIELÄ TÄNÄ VUONNA!”