Tässä paperissa tarkastellaan palkanalennusten pysyvyyttä ja vaikutusta työontekijöiden palkkakehitykseen 1997–2000. Työssä osoitetaan että suurella osalla palkanalennuksista on varsin lyhytaikainen vaikutus palkkakehitykseen; niiden
vaikutus häviää kun otetaan edeltävän ja seuraavan vuoden palkanmuutokset mukaan tarkasteluun. Paperissa tarkastetaan myös mitkä muuttujat liittyvät siihen kuinka pitkäikaisiksi palkanalennusten vaikutukset tulevat.
Järjestöosaaminen esiin virtuaalisin osaamismerkein (id 14948)MS SOSTE
Virtuaaliset osaamismerkit, Open Badges, ovat uusi, kuvallinen tapa kertoa osaamisesta. OK-opintokeskus on mukana tuomassa virtuaalisia osaamismerkkejä järjestökentälle. Esityksessä esitellään virtuaaliset osaamismerkit ja käsitellään järjestötyössä syntyvää osaamista.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Tässä paperissa tarkastellaan palkanalennusten pysyvyyttä ja vaikutusta työontekijöiden palkkakehitykseen 1997–2000. Työssä osoitetaan että suurella osalla palkanalennuksista on varsin lyhytaikainen vaikutus palkkakehitykseen; niiden
vaikutus häviää kun otetaan edeltävän ja seuraavan vuoden palkanmuutokset mukaan tarkasteluun. Paperissa tarkastetaan myös mitkä muuttujat liittyvät siihen kuinka pitkäikaisiksi palkanalennusten vaikutukset tulevat.
Järjestöosaaminen esiin virtuaalisin osaamismerkein (id 14948)MS SOSTE
Virtuaaliset osaamismerkit, Open Badges, ovat uusi, kuvallinen tapa kertoa osaamisesta. OK-opintokeskus on mukana tuomassa virtuaalisia osaamismerkkejä järjestökentälle. Esityksessä esitellään virtuaaliset osaamismerkit ja käsitellään järjestötyössä syntyvää osaamista.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
MS Soste risteily, ay-kryptologiaa, työehdoista sopiminenMS SOSTE
Sosiaalialan järjesteöjen työehdoista sopii työntekijäpuolella yksin Toimihenkilöliitto ERTO. Mitä tarkoittaa yleissitovuus? ERTOlla 114 henkiöstön edustajaa noin 100 sosiaalialan järjestössä.
Yrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshareMS SOSTE
Yrittäjyysajattelu yhdistyksissä ja hyvinvointipalvelun suunnittelu. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus / Kolmas lähde. Liity verkostoon ja löydä lisää aineistoja:
https://www.innokyla.fi/web/verkosto859507
Soste ry:n risteilyllä 9.10.2014 pidetty esitelmä uudesta kansalaistoiminnasta, Yhteismaasta, Kallio-liikkeestä ja siitä, miten ihmiset saadaan osallistumaan.
MS Soste risteily, ay-kryptologiaa, työehdoista sopiminenMS SOSTE
Sosiaalialan järjesteöjen työehdoista sopii työntekijäpuolella yksin Toimihenkilöliitto ERTO. Mitä tarkoittaa yleissitovuus? ERTOlla 114 henkiöstön edustajaa noin 100 sosiaalialan järjestössä.
Yrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshareMS SOSTE
Yrittäjyysajattelu yhdistyksissä ja hyvinvointipalvelun suunnittelu. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus / Kolmas lähde. Liity verkostoon ja löydä lisää aineistoja:
https://www.innokyla.fi/web/verkosto859507
Soste ry:n risteilyllä 9.10.2014 pidetty esitelmä uudesta kansalaistoiminnasta, Yhteismaasta, Kallio-liikkeestä ja siitä, miten ihmiset saadaan osallistumaan.
2. 1996
Eri työaikalait yhdistettiin
Usein käytännön kysymykset ratkeavat tes:n
mukaan
3. SOVELTAMISALA, LAKI EI KOSKE
Tehtävien ja muutoin työntekijän aseman
perusteella on pidettävä itsenäisen osan
johtamisena tai rinnastettavana
Uskonnollisiin toimituksiin, kotityöhön, metsä- ym.
työhön, perhepäivähoitoon yms.
Asetuksella virkamiehen työhön ja erillinen laki
puolustusvoimista
4. SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN TES
7,5 tuntia/pv tai 37,5 tuntia viikossa
Toiminnallisista syistä keskimääräiseksi
Ennalta laadittu työtuntijärjestelmä
Ei yli 48 tuntia viikossa
Suositus: yli 10 t työvuoroja vältettävä
5. TYÖAJAN MÄÄRITTELY
Velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan
käytettävissä
Ei lepotauko, jos saa poistua työpaikalta
Ei matka-aika, ellei samalla työsuoritus
Ei varallaoloaika
6. ESIMERKKI - 1
Säännöllinen toimistotyö klo 8 – 16, välissä lounas
Aamulla toimistolle klo 8
Matka kokoukseen Tampereelle klo 10 – 12
Kokous klo 12 – 14
Matka kotiin klo 14 – 16
7. SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN
ULKOPUOLELLA MATKUSTAMINEN
”Mikäli ei ole huomioitu ajankäyttöä suuniteltaessa
ja korvattaessa”
Mikäli ei ole muuta sovittu
Puolet
Rahana tai aikana
8. LIUKUVA TYÖAIKA
Sovittava työnantajan ja työntekijän kesken tai
työehtosopimuksella
Kiinteästä työajasta
Liukumarajasta
Lepoaikojen sijoittamisesta
Ylitysten/alitusten enimmäiskertymästä
Kertymä voidaan sopia annettavaksi vapaa-aikana
9. YLI- JA LISÄTYÖ
Vaaditaan työntekijän suostumus
Ylityötä on lain tai tes:n maksimityöajan ylittävä työ
• 50 % tai 100 % korotettu tuntipalkka
Lisätyötä muu, esim. osa-aikaisen lisätyö
• korvaus yksinkertainen tuntipalkka
• Tes:n kuukausipalkan jakaja 160
• Lauantaityö 25 % korotettuna
10. ESIMERKKI - 2
Säännöllinen toimistotyö klo 8 – 16
Toimistolle klo 8
Toimistolta kokoukseen klo 16 – 17
Kokous 17 – 18
Kokouksesta kotiin klo 18 - 19
11. MUITA SÄÄNNÖKSIÄ
Yötyötä klo 23–6 vain säännellyissä tapauksissa
Yli 6 tunnin työaikana tunnin tai sovittaessa vähintään
½ tunnin lepotauko
Vuorokaudessa 11 tuntia
Viikossa 35 tuntia
Säännöllisestä sunnuntaityöstä 100 % korotettu
palkka
• ylityö erikseen
Johtavassa asemassa olevat voivat sopia yli-, lisä- ja
sunnuntaikorvaukset erillisenä kuukausikorvauksena