Palkansaajien tutkimuslaitos laski Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 prosentista. Ennustetta alennettiin, koska viime vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotanto supistui vastoin odotuksia. Myös tämän vuoden tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen. Viime vuonna Suomen bkt supistui 1,4 prosenttia. Heikkoa kehitystä selittävät pitkälti Euroopan pitkittynyt taantuma ja investointien tuntuva supistuminen vientimaissamme. Suomen talous kääntyy tänä vuonna nousuun muun Euroopan perässä. Kasvu jää kuitenkin Eurooppaa hitaammaksi. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Sekä tänä että ensi vuonna Suomen talouskasvua rajoittavat ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä finanssipolitiikka.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v
Palkansaajien tutkimuslaitos laski Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 prosentista. Ennustetta alennettiin, koska viime vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotanto supistui vastoin odotuksia. Myös tämän vuoden tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen. Viime vuonna Suomen bkt supistui 1,4 prosenttia. Heikkoa kehitystä selittävät pitkälti Euroopan pitkittynyt taantuma ja investointien tuntuva supistuminen vientimaissamme. Suomen talous kääntyy tänä vuonna nousuun muun Euroopan perässä. Kasvu jää kuitenkin Eurooppaa hitaammaksi. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Sekä tänä että ensi vuonna Suomen talouskasvua rajoittavat ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä finanssipolitiikka.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut,...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
#eurojatalous
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
FiBANin bisnesenkeliaamiainen EK:ssa - "Suomen lähitulevaisuuden näkymät pien...FiBAN
FiBAN järjestää aamiaistilaisuuksia, joiden tavoitteena on jakaa bisnesenkelitoiminnan parhaita käytäntöjä kokeneiden sijoittajien avulla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki kokeneet, sekä kokemattomat bisnesenkelisijoittamisesta kiinnostuneet.
Tilaisuudessa kuullaan EK:n Minna Etu-Seppälän luento kasvuyritysten markkinanäkymistä ja Penna Urrilan investointinäkymät.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Matkailu- ja ravintola-alan hallitusohjelmatavoitteet 2019wwwMaRafi
Kilpailukyky kuntoon: Valtion kannattaa panostaa matkailu- ja ravintola-alaan. Ala on työvoimavaltainen, kotimainen ja verointensiivinen kasvuala. Matkailu- ja ravintola-alan työpaikat pysyvät Suomessa. Esityksessä on tiivistetysti alan hallitusohjelmatavoitteet.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Prof. Jouko Vilmunen, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2019 pääkohdat medialle 29.1. 2020 järjestetyssä tilaisuudessa.
Tutustu koko raporttiin:
https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/
Kansantalouden suhteita, merkityksiä sekä niiden vaikutuksista Suomen veroasteeseen sekä kansalaisten toimentulon muodostumiseen. Erinomainen tausta-aineisto näin vaalivuonna, kun osa ehdokkaista "puhuu totta, niin hyvin kuin he vain osaavat".
Valmetin varsinainen yhtiökokous järjestettiin 26. maaliskuuta 2014 Messukeskuksessa, Helsingissä.
Esitysmateriaali toimitusjohtaja Pasi Laineen katsauksesta.
Matkailualalle voi eri selvitysten mukaan syntyä kahdeksan seuraavan vuoden aikana jopa 40 000 uutta työpaikkaa. SAK:n selvitys esittelee matkailun mahdollisuudet numeroina sekä keinot niiden hyödyntämiseksi.
Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)Panu Kekäle
Helsingin entisen matkailujohtajan Kari Halosen (nykyisin Toolbox Travel marketing & consulting) alustus Hämeenlinnan matkailun aamukahveilla 14.11.2013 koskien matkailun vuosikelloa.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut,...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen talous kesän korvalla 2020: Pahin ei toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 9.6.2020
#eurojatalous
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
FiBANin bisnesenkeliaamiainen EK:ssa - "Suomen lähitulevaisuuden näkymät pien...FiBAN
FiBAN järjestää aamiaistilaisuuksia, joiden tavoitteena on jakaa bisnesenkelitoiminnan parhaita käytäntöjä kokeneiden sijoittajien avulla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki kokeneet, sekä kokemattomat bisnesenkelisijoittamisesta kiinnostuneet.
Tilaisuudessa kuullaan EK:n Minna Etu-Seppälän luento kasvuyritysten markkinanäkymistä ja Penna Urrilan investointinäkymät.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Matkailu- ja ravintola-alan hallitusohjelmatavoitteet 2019wwwMaRafi
Kilpailukyky kuntoon: Valtion kannattaa panostaa matkailu- ja ravintola-alaan. Ala on työvoimavaltainen, kotimainen ja verointensiivinen kasvuala. Matkailu- ja ravintola-alan työpaikat pysyvät Suomessa. Esityksessä on tiivistetysti alan hallitusohjelmatavoitteet.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Prof. Jouko Vilmunen, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, esitteli vuosiraportin 2019 pääkohdat medialle 29.1. 2020 järjestetyssä tilaisuudessa.
Tutustu koko raporttiin:
https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/
Kansantalouden suhteita, merkityksiä sekä niiden vaikutuksista Suomen veroasteeseen sekä kansalaisten toimentulon muodostumiseen. Erinomainen tausta-aineisto näin vaalivuonna, kun osa ehdokkaista "puhuu totta, niin hyvin kuin he vain osaavat".
Valmetin varsinainen yhtiökokous järjestettiin 26. maaliskuuta 2014 Messukeskuksessa, Helsingissä.
Esitysmateriaali toimitusjohtaja Pasi Laineen katsauksesta.
Matkailualalle voi eri selvitysten mukaan syntyä kahdeksan seuraavan vuoden aikana jopa 40 000 uutta työpaikkaa. SAK:n selvitys esittelee matkailun mahdollisuudet numeroina sekä keinot niiden hyödyntämiseksi.
Matkailun teemakahvit 14.11.2013, Kari Halonen (Toolbox Travel)Panu Kekäle
Helsingin entisen matkailujohtajan Kari Halosen (nykyisin Toolbox Travel marketing & consulting) alustus Hämeenlinnan matkailun aamukahveilla 14.11.2013 koskien matkailun vuosikelloa.
Pääjohtaja Olli Rehn: Mihin suomalaisten yritysten tulee varautua?Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn: Mihin suomalaisten yritysten tulee varautua? – Suomen talouden ja yritysrahoituksen näkymät
Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin paineessa
Pohjois-Savon maakuntapäivä
15.8.2022
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
"Ikääntyvät ovat Suomen iso potentiaalinen voimavara – myös siksi, että julkisen talouden haasteista selvittäisiin", valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki avasi Sitran Voimaa-foorumin. Hetemäki puhui foorumissa otsikolla Mitä ripeitä korjaustoimenpiteitä kestävästä ikääntyvä Suomi vaatii?
Novagon järjestämässä Länsi-Uudenmaan Sparrausfoorumissa 13.3.2013 järjestettiin myös kolme signaalisessiota. Matkailu oli yksi näistä. Session vetäjänä toimi Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Jukka Punamäki
Valorizing Cultural Heritage in Savonlinna - The Context of European CooperationMatkailufoorumi
This document discusses efforts to promote cultural heritage in Savonlinna, Finland through various initiatives and partnerships. It describes Savonlinna's rich cultural attractions including Olavinlinna Castle, several museums, and natural areas. Projects are underway to develop cultural tourism and apply for the European Capital of Culture designation in 2026. These involve grassroots initiatives, an EU-funded cultural routes project, and plans to enhance heritage sites and interpretation digitally. The goal is to increase tourism and economic benefits by better showcasing Savonlinna's unique cultural and natural heritage.
Local Cultural Flavors’ objective is to improve policies supporting places unable to fully exploit their cultural legacies due to less-advantaged locations. This is the status quo analysis of the region reflecting situation in 2020.
Saimaa UNESCO Global Geopark was recognized internationally on May 12, 2021. The geopark covers an area of 6,063 square kilometers across 10 municipalities. It contains geologically and culturally significant landscapes and sites. The geopark aims to conserve the unique geology, nature, and culture of the Saimaa area and promote sustainable tourism and education. Receiving the UNESCO Global Geopark designation will help increase visibility and recognition of the area's natural and cultural heritage both nationally and internationally.
Saimaan kulttuuriperintöohjelma (2021) tähtää yhteistyön vahvistamiseen Saimaan rikkaan kulttuuriperinnnön säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Kulttuuriperintöohjelma synty Local Flavours Interreg Europe-hankkeen inspiroimana ja osana siinä kehitettävää toimintasuunnitelmaa.
Rural Growth Interreg Europe-hankkeen tuottama toimintasuunnitelma Etelä-Savon maaseutuyritysten kilpailukyvyn vahvistamistoimenpiteistä.
Rural Growth Regional Action Plan for South Savo PP3
Ole siellä missä matkailija on - Kaisa KosonenMatkailufoorumi
Savonlinnan Matkailufoorumissa 2018 Kaisa Kososen (Digital Development Manager, Business Finland, Visit Finland) esitys, jossa käsitellään mm. matkailijoita ja niiden ostopolkua.
This document discusses developing Lake Saimaa in Finland as an international tourism destination. It aims to identify the unique experiences of Saimaa for visitors and discover opportunities for cooperation. Potential partners are identified to work with, including tourism organizations and regional development companies. Key experiences of Saimaa are outlined such as activities on the lake, local culture and cuisine. Guidelines are provided for branding Saimaa as a place of encounters where co-creation is encouraged. Distribution platforms and a moments team are proposed to promote Saimaa experiences internationally.
1. Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset:
Tartutaan niihin
strategisella ohjelmalla
Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy
Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus
25.10.2013
2. 3 matkailuviestiämme
Matkailu
on eräs maailman
nopeimmin kasvavista
aloista ja sillä on
kasvuedellytyksiä
Suomessa
Suomi tarvitsee
matkailun strategisen
ohjelman seuraavaan
hallitusohjelmaan
Matkailu tulee
huomioida nykyistä
paremmin
päätöksenteossa
3. Matkailu on eräs maailman nopeimmin
kasvavista aloista
Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia (
= 100 miljoonaa)
Vuonna 2030: Maapallolla asuu noin 8,4 miljardia ihmistä.
Osa heistä saapuu eri maihin 1,8 miljardia kertaa.
2030
2012
1995
1980
1950
0
0,5
1
1,5
2 miljardia
Lähteet: YK 2012, UNWTO 2012
4. Matkailulla on kasvuedellytyksiä Suomessa
Matkailuvientituloilla
voidaan kattaa esim. kaikki
työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalan kulut, jotka ovat
3,9 miljardia euroa valtion
talousarviossa vuonna 2013.
Talousarvio on 54,1
miljardia euroa.
Eri alojen vienti
Elintarviketeollisuus
(sis. juomat ja
0%
tupakka)
Matkailu
Metsäteollisuus
+10 %
-2 %
Kemian teollisuus
7%
mrd. €
Matkailun
kokonaiskysyntä
(kotimainen ja
ulkomainen)
13,3 mrd. €
vuonna 2012
Lähteet: MEK 2012 (kohta 1), Tullihallitus 2011, 2012 (kohdat 2, 3, 4)
5. Mistä ulkomaiset matkailijat tulevat?
4 000 000
3 500 000
Suomessa vieraili
7,6 miljoonaa
matkustajaa
vuonna 2012
(saapumisia)
3 000 000
2 500 000
2008
2 000 000
2012
1 500 000
1 000 000
500 000
0
Lähteet: Rajahaastattelututkimus, MEK ja Tilastokeskus 2008, 2012
6. Matkailu Itä-Suomessa - kotimaa
Saimaan maakunnat (Lappi)
Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
1600000
1400000
1200000
1000000
Etelä-Karjala Suomi
Etelä-Savo Suomi
800000
Pohjois-Savo Suomi
Pohjois-Karjala Suomi
600000
Lappi Suomi
400000
200000
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2012 - Lappi = 1,40 milj, Itä-Suomi 2,07 milj. yöpymistä.
Lähteet: Tilastokeskus
7. 30
Matkailu Itä-Suomessa, kasvu kotimaa %
25
20
15
Etelä-Karjala Suomi
10
Etelä-Savo Suomi
Pohjois-Savo Suomi
Pohjois-Karjala Suomi
5
Lappi Suomi
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013*
-5
-10
-15
Lähteet: Tilastokeskus
13. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset
Savonlinnan seutukunta –
vaikutukset mEUR 2010
9 % osuus kokonaistyövoimasta
• Välitön matkailutulo
97,2
• Kerrannaisvaikutukset
5 % kokonaistulovaikutus seudulle (BKT)
3 % välitön tulovaikutus alueen BKT:sta
116,1
• Tulovuodot seudulta ulos
• -Yritykset
-Kotitaloudet
57,3
17,1
• Välitön työllisyysvaikutus
työpaikkaa
Kokonaistyöllistävyys
työpaikkaa
1423
• Matkailu- ja ravitsemus
työpaikkaa
733
1720
Lähteet: Itä-Suomen yliopisto 2010
14. Matkailu tuo hyvinvointia alueille
5,2 mrd. e veroja ja veroluonteisia maksuja + arvonlisäveroja
valtiolle ja kunnille
184 400 matkailu- ja ravintola-alan palkansaajaa –
16 % kasvua vuodesta 2007
Työllistää paljon nuoria
Nuorten osuus kaikista työntekijöistä
• Matkailu- ja ravintola-alat noin 30 %
• Muut alat 18 %
Lähteet: MaRa 2009 (kohta 1), Tilastokeskus 2012 (kohta 2), TEM, PAM 2012 (kohta 3)
15. Suurin kasvupotentiaali on rajan takana
Venäläisten matkailijoiden
saapumiset Suomeen, milj.
4
Venäläisten
osuus kaikista
matkailijoista
47 %
3,5
3
2,5
40 % haastatelluista venäläisistä arvioi
matkustavansa Suomeen useammin,
jos viisumivapaus toteutuisi
2
1,5
1
0,5
0
2000
2012
Pietarilaisista
lähes 80 %
ei ole käynyt
kertaakaan
Suomessa
”Suomi voisi aivan hyvin olla
massaturismin maa, eikä siihen
tarvita kuin yksi kaupunki, Pietari”.
Olli Hietanen, kehitys- ja varajohtaja, Turun
kauppa-korkeakoulun tulevaisuuden
tutkimuskeskus ja pysyvä asiantuntija,
eduskunnan tulevaisuusvaliokunta
Lähteet: Rajahaastattelututkimus , MEK ja Tilastokeskus 2012 (luvut); M&E vuosijulkaisu 2011 (sitaatti)
16. Myös matkailuvirrat Aasiasta kasvavat
”Eurooppalaisten matkailijoiden hienoisen vähenemisen ovat jo nyt
korvanneet venäläiset, japanilaiset ja kiinalaiset. Myös Etelä-Korean
nopea talouskasvu antaa mahdollisuuksia Suomen matkailulle.”
Lehdistötiedote, MEK, 4.8.2013
Kiinalaisten matkailijoiden
saapumiset Suomeen
2000
2012
0
50 000
100 000 150 000
Kiinalaiset kuluttavat Suomessa eniten
rahaa kaikista kansallisuuksista
(yhden vierailun aikana)
”Arvioidaan,
että vuonna 2020 Kiinassa
on 100 miljoonaa kokenutta
matkailijaa. Lontoo, Rooma
ja Pariisi on jo nähty ja niiden
jälkeen halutaan jotakin
uutta.”
Heli Mende,
seniorikonsultti, Finpro
€
Lähteet: MEK, 2000; Rajahaastattelututkimus, Tilastokeskus ja
MEK, 2012 (luvut); M&E vuosijulkaisu 2012 (Menden sitaatti)
17. Suomi tarvitsee matkailun strategisen
ohjelman seuraavaan hallitusohjelmaan
Ohjelmaa tarvitaan ratkomaan esim. näitä haasteita
1.
Varmistaa Suomen
menestyminen
kansainvälisessä
kilpailussa
matkailijoista
2.
Tunnistaa
ja ratkaista
liiketoiminnan
kasvun
pullonkaulat
3.
Tehdä Venäjältä
Suomeen tulevien
matkailijoiden
saapumisesta
nykyistä
sujuvampaa
18. Matkailun strateginen ohjelma alatavoitteineen
(1/2)
1.
Varmistaa Suomen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa
matkailijoista
Varmistaa alan työpaikkojen kasvu
Saada aikaan veropolitiikkaa, joka tulee alan kilpailukykyä ja kasvua
Hillitä kustannusten nousua
Karsia turhaa byrokratiaa
Edistää ja rahoittaa osaamisen kehittämistä ja innovaatioita
19. Matkailun strateginen ohjelma alatavoitteineen
(2/2)
2.
Tunnistaa ja ratkaista liiketoiminnan kasvun pullonkaulat
Tunnistaa erilaisten matkailijoiden tarpeita ja Suomen
matkailumahdollisuuksia
Viedä Suomen matkailutuotteet maailmanlaajuisiin sähköisiin kanaviin,
joita potentiaaliset matkailijat käyttävät
Selvittää liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia ja pullonkauloja
yhteisvoimin – alan yritykset ja alueet eivät pysty tähän yksin
3.
Tehdä Venäjältä Suomeen tulevien matkailijoiden saapumisesta
nykyistä sujuvampaa
Lisätä resursseja rajalle, jotta rajaliikenne ja rajatarkastukset sujuvat
Sopia viisumivapaudesta – suurin yksittäinen päätös, jonka myötä matkailu
voi kasvaa erittäin merkittävästi
20. Päättäjien tulee huomioida
päätöstensä vaikutus matkailuun
Esimerkkejä käytännön teoista,
jotka tukevat matkailun kasvua
Liikenneyhteyksiä
pitää kehittää
Tie- ja rataverkkoa, laivaja lento-yhteyksiä sekä
lentoasemaverkostoa on
kehitettävä entisestään.
Kulutusveroja
ei tule nostaa
Kulutusverot, kuten arvonlisävero, alkoholijuomavero,
majoituksen arvonlisävero ja
energiaverot, vaikuttavat Suomen
pärjäämiseen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Esim.
Suomessa on jo nyt Euroopan
korkeimpiin kuuluvat työvoimakustannukset matkailussa.
Matkailun
kestävä kasvu
tulee turvata
Suomen vetovoima kumpuaa
puhtaasta ympäristöstä.
Ympäristöön vaikuttavassa
elinkeinopolitiikassa tulee aina
ottaa huomioon myös vaikutukset
matkailulle. Lisäksi tarvitaan
kasvua tukevia koulutus- ja
innovaatiopoliittisia päätöksiä.
Yritykset tarvitsevat osaavaa
työvoimaa ja apua
uudistumiseen.
21. 3 matkailuviestiämme
Matkailu
on eräs maailman
nopeimmin kasvavista
aloista ja sillä on
kasvuedellytyksiä
Suomessa
Suomi tarvitsee
matkailun strategisen
ohjelman seuraavaan
hallitusohjelmaan
Matkailu tulee
huomioida nykyistä
paremmin
päätöksenteossa
22. Saimaan matkailun kehittämisen
tulee olla kansallinen hanke
Hyvä
Vetovoimapotentiaali ja
Monipuoliset
tuotteet
Vahvoja
kasvuyrityksiä
ja yhteistyöosaamista
Suomen matkailun
potentiaalisin
kasvualue
Saimaalle tarvitaan TEM:n kanssa
matkailun kasvusopimus
23. Tehdään matkailun kasvusta
yhdessä totta!
Lue lisää: experiencebusiness.fi/matkailu-luvut
Pellervo Kokkonen
Kehitysjohtaja, matkailu
Savolinnan Yrityspalvelut Oy
pellervo.kokkonen@savonlinna.fi
044 758 5472
www.savonlinnanyrityspalvelut.fi | www.soske.fi