Kansantalous 2019 v2

ARI LINDHOLM
Tradenomi (BBA), Liiketalous
ari@lindholm-fi.net
linkedin.com/in/arilindholm
@BoulderD
KANSANTALOUS
JA KANSALAISET
8. helmikuuta 2019 | Lindholm AM | Kansantalous_2019_v2

Suomionmelkopienikansantalous,
jonka on hyvin riippuvainen
maailmantaloudesta
ÐÐ Euroopan Unioni on meille tärkein viitekehys,
joka määrittää erityisesti lainsäädäntöämme
sekä finanssi- ja rahapolitiikkamme
ÐÐ Suomi on erittäin riippuvainen tuonnista ja
viennistä sekä pitkät välimatkat tuottavat
merkittäviä lisäkustannuksia
Suomi on vahvasti sekatalous
ÐÐ Olemme osittain säännelty suunnitelmatalous,
jossa julkishallinnolla on merkittävä rooli
ÐÐ Suomen kotimarkkina on tuottanut aika vähän
kansainvälisen tason ”saalistajia”
SUOMI ON SUHTEELLISEN PIENI OSA MAAILMANTALOUTTA
Suomi Maailma Osuus
Maa-aluetta 303 815 km2 148 940 000 km2 0,204 %
Väestö 5 500 000 7 349 000 000 0,074 %
BKT (PPP) 224 999 milj. USD 114 212 979 milj. USD 0,197 %
Vienti 84 927 milj. USD 21 269 680 milj. USD 0,399 %
Tuonti 86 002 milj. USD 20 730 416 milj. USD 0,415 %
Lähde: United Nations,WTO,WorldBank database 2015
Pieni, jäykkä ja hidas on saalis. Pieni, ketterä ja nopea on saalistaja.

Suomea vahvasti ohjaa EU:n poliittinen
päätöksenteko ja kilpailuympäristö
ÐÐ Suomi on Euro-maa, joka antaa meille yhteisen valuutan sekä
määrittää meidän taloudellisen ympäristön mm. korot, inflaation,
valuuttakurssin – jota ei devalvoida Suomen tarpeiden mukaan
ÐÐ Kun Suomen kilpailukyky eli kustannukset ja tuottavuus on
verokkimaiden tasolla, investoinnit kohdistuvat myös Suomeen
Vaikutus Suomen finanssi- ja rahapolitiikkaan
ÐÐ EU määrittää finassi- ja rahapolitiikan peruskehikon, joka ohjaa
vahvasti pitkäaikaiseen sääntöperäiseen linjaan, jolloin lyhyen
tähtäimen opportunistinen politiikka on vaikeampaa
ÐÐ On epärealistista olettaa, että Suomi voisi esim. pääomavirtoja
verottaa verokkimaita kovemmalla tasolla (vero on sijoittajalle
kulu, joka olisi katettava paremmalla tuottoasteella)
EUROOPAN UNIONI, NIIN HYVÄSSÄ KUIN PAHASSA...
1. IHMISTENVAPAA LIIKKUVUUS EU:N ALUEELLA
– Ilman rajatarkastuksia ihmiset voi ylittää maiden rajoja (Schengen-maat)
– Mahdollistaa ihmisen muuttamisen toiseen EU-maahan (opiskelu, työ jne.)
A) ASETUS
– Tulee voimaan sellaisenaan kaikissa EU-maissa
EUROOPAN UNIONIN LAINSÄÄDÄNTÖVALTAEUROOPAN UNIONIN PERUSPERIAATTEEN NELJÄVAPAUTTA
Annetaan määräyksiä, joilla ohjataan ja säädellään jäsenmaiden
lainsäädäntöä. Näistä asetus, direktiivi ja päätös on vahvempia
kuin jäsenmaan omat päätökset ja lait. Jokaisen jäsenmaan on
siis pakko noudattaa niitä.
B) DIREKTIIVI
– Ohje, jonka mukaan jokaisen maan on laadittava lakinsa
– Tavoitteena on varmistaa esim. tuotteiden samanlainen
laatu ja turvallisuus eri EU-maissa
C) PÄÄTÖS
– Täydentää asetuksia ja direktiivejä
– Koskee usein vain yhtä tai muutamaa jäsenmaata
D) SUOSITUS
– Näitä ei ole pakko noudattaa
– Tarkoitus on ohjata eri maita samaan suuntaan
2. TAVAROIDENVAPAA LIIKKUVUUS EU:N ALUEELLA
– EU on tulliliitto, joten toisesta EU-maasta voi ostaa ilman tullia/esteitä
– Erityisesti verkkokauppa on hyötynyt tästä
3. PÄÄOMIENVAPAA LIIKKUVUUS EU:N ALUEELLA
–Vaihtoehdot: Euroopan keskuspankki ja Euro tai oma kansallinen valuutta
– Osa kansainvälisiä pääomamarkkinoita  tuottovaatimus on kaikkialla sama
4. PALVELUIDENVAPAA LIIKKUVUUS EU:N ALUEELLA
– EU on tulliliitto, joten toisesta EU-maasta voi ostaa ilman tullia/esteitä
– Samoin ehdoin ulkomaiset voi tuottaa palveluita eri jäsenmaissa
1)Kauppapolitiikka (tullit, ylätason kauppasuhteet ja edut)
2)Talouspolitiikka (vakaus, korko, valuutta, investoinnit, kilpailukyky)
3)Maatalouspolitiikka (laatu/suojelu, ylituotanto, tuki)
4)Ympäristöpolitiikka (luonnonvarat, energia, kierrätys)
5)Työllisyyspolitiikka (koulutus, tutkimus, oikeudet, hankkeet)
6)Turvallisuuspolitiikka (erityisesti EU:n sisäiset asiat, yhteistyö etenkin ns. poliisiasiat)
7)Ulkopolitiikka (EU-tason edustus ja yhteistyö)
ESIMERKKEJÄ EUROOPAN UNIONIN POLITIIKANVAIKUTUSALUEISTA
Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin politiikka määräytyvät pitkälti
Euroopan unionin arvojen, tavoitteiden ja periaatteiden mukaan.
SYRJIMÄTTÖMYYDENPERIAATE
EUROOPAN UNIONI
ON POLIITTINEN JA
TALOUDELLINEN LIITTO
Liiton tarkoitus on luoda yhteiset
säännöt ja parantaa Euroopan
kaupankäyntiä ja elinoloja.
Jäsenmaat ovat itsenäisiä valtioita.
Ne kuitenkin sitoutuvat noudattamaan
Euroopan unionissa tehtyjä
päätöksiä ja määräyksiä.

SUOMI
SUHTEUTETTUNA
MUIHIN MAIHIN
MITTAKAAVA JA KAKSI MITTARIA

Suomen kansantalous, kokoluokka ja merkitys on
ehkä eniten verrattavissa Missourin osavaltioon
ÐÐ Yhdysvalloista ei tarkkaan ottaen löydy juuri Suomen kokoista
osavaltiota, jonka BKT, väestö ja pinta-ala olisi suhteessa samalla tasolla
ÐÐ Suomea ja Missouria voi verrata vain makrotasolla, koska verotus ja sen
rakenne sekä julkistalouden rooli ja koko on todella erilaisia
Mittakaava antaa perspektiiviä suhteuttaa asioita
ÐÐ Kuinka moni suomalaisista edes tietää
- Missä tarkkaanottaen Missouri edes sijaitsee?
- Mitkä ovat Missourin suurimmat yritykset?
- Mikä on Missourin suurin kaupunki sekä osavaltion pääkaupunki?
ÐÐ Suomi onYhdysvaltojen näkökulmasta lähinnä eksoottinen ja pieni maa
Länsi-Siperiassa, jonne kuitenkin on järkevää myydä vaikka hävittäjiä
MITTAKAAVA: SUOMI YHDYSVALTOJEN NÄKÖKULMASTA
MISSOURI
FINLAND
STATE OF MISSOURI (2017)
Area (km2) 180 560
Population 6 113 532
GDP (nominal), million USD 305 000
GDP per capita, USD 49 890
GDP % of USA 1,58 %
Unemployment 3,9 %
FINLAND (2017)
Area (km2) 338 424
Population 5 513 000
GDP (nominal), million USD 277 000
GDP per capita, USD 48 975
GDP % of EU 1,45 %
Unemployment 7,1 %

Bruttokansantuote per kansalainen on
vakiintuinein tapa verrata eri kansakuntia
ÐÐ Mittaustapa on vajaavainen, se ei huomioi mitenkään
mm. kotitalouksissa tehtävää työtä ja sen arvoa
ÐÐ Toinen mitä se ei kuvaa, on eurojen ostovoima eli mitä
kansalainen euroilla voi kustantaa itselleen kotimaassa
ÐÐ Ei huomioi veroastetta sekä lukemissa on yhdistettynä
kansalaisten ja yritysten tulonmuodostus
Suomi näyttää BKT:n puolesta kuuluvan
Euroopan menestyviin kansantalouksiin
ÐÐ Suomen BKT on verrattuna muihin Pohjoismaihin
merkittävästi alempi sekä lähimmät verrokkimaat
löytyvät pääasiassa saksankielisistä maista (Saksa,
Itävalta ja Hollanti)
MITTARI 1: SUOMALAISTEN BKT/HENKILÖ EUROOPAN TASOLLA
75 001– USD
50 001–75 000 USD
40 001–50 000 USD
30 001–40 000 USD
20 001–30 000 USD
10 001–20 000 USD
5 001–10 000 USD
0 000–5 000 USD
GDP nominal per capita
GNI eli bruttokansantulo on BKTL = bruttokansantuote – kotimaasta maksetut ensitulot ulkomaille + kotimaahan saadut ensitulot ulkomailta.
Ensituloa on mm. palkat, korot, osingot, tuotannon ja tuonnin verot sekä uudelleen sijoitetut voitot.
Maa BKT/capita USD GNI/capita USD Väestö suhde FIN
Liechtenstein 168 146 134 660 38 111 3,679
Monaco 168 004 168 004 38 400 3,676
Luxembourg 104 103 70 260 602 005 2,278
Switzerland 80 190 80 560 8 508 904 1,755
Norway 75 505 75 990 5 312 343 1,652
Iceland 70 057 60 830 353 070 1,533
Ireland 69 331 55 290 6 572 728 1,517
Denmark 56 308 55 220 5 785 864 1,232
Sweden 53 442 52 590 10 196 177 1,169
San Marino 49 664 40 586 33 344 1,087
Netherlands 48 223 46 180 17 259 111 1,055
Austria 47 291 45 440 8 823 054 1,035
Finland 45 703 44 580 5 517 887 1,000
Germany 44 470 43 490 82 800 000 0,973
Belgium 43 324 41 790 11 420 163 0,948
United Kingdom 39 720 40 530 66 040 229 0,869
Andorra 39 147 39 147 77 281 0,857
France 38 477 37 970 67 348 000 0,842
Italy 31 953 31 020 60 483 973 0,699
Spain 28 157 27 180 46 659 302 0,616
Malta 26 946 23 810 475 700 0,590
Cyprus 25 234 23 720 1 170 125 0,552
Slovenia 23 597 22 000 2 067 284 0,516
Portugal 21 136 19 820 10 291 027 0,462
Czech Republic 20 368 18 160 10 610 947 0,446
Estonia 19 705 18 190 1 319 133 0,431
Greece 18 613 18 090 10 768 477 0,407
Slovakia 17 605 16 610 5 443 120 0,385
Lithuania 16 681 15 200 2 800 667 0,365
Latvia 15 594 14 740 1 925 800 0,341
Hungary 14 225 12 870 9 797 561 0,311
Poland 13 812 12 710 38 433 600 0,302
Croatia 13 295 12 430 4 154 200 0,291
Romania 10 814 9 970 19 524 000 0,237
Russia 10 743 9 232 146 877 088 0,235
Bulgaria 8 032 7 760 7 050 034 0,176
Montenegro 7 670 7 350 642 550 0,168
Serbia 5 900 5 180 7 001 444 0,129
Belarus 5 726 5 280 9 491 800 0,125
Macedonia (FYROM) 5 442 4 880 2 103 721 0,119
Bosnia and Herzegovina 5 181 4 940 3 511 372 0,113
Albania 4 538 4 320 2 876 591 0,099
Kosovo 3 894 3 890 1 920 079 0,085
Ukraine 2 640 2 388 42 248 129 0,058
Moldova 2 290 2 180 3 350 900 0,050
BRUTTOKANSANTUOTE PER KANSALAINEN EUROOPASSA, USD (2017)
Lähde:World Bank, USD v. 2017
1,000
1,1691,652
0,235
0,431
0,341
0,365
0,125
0,058
0,050
0,302
1,232
0,973
1,055
0,948
2,278
0,842
0,869
1,533
1,517
1,035
0,446
1,755
3,676
3,679
1,087
0,385
0,516
0,311
0,237
0,176
0,236
0,129
0,291
0,1130,699
0,119
0,168
0,099
0,407
0,085
0,590
0,0780,0920,067
0,552
0,462
0,616

Työssäkäynti ja yrittäminen on ihmisten
keskeisin tulojen lähde
ÐÐ Kansankunnan varaus ja hyvinvointi vaatii työtä,
tuottavuutta, pääomia sekä hallittua riskinottoa
ÐÐ Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttää korkea
osallistumisastetta sekä sopivaa veroastetta, jotta
hyvinvointivaltion korkea kustannukset voitaisiin kattaa
Suomi näyttää työssäkäynnin puolesta
kuuluvan Euroopan hieman heikommin
menestyviin kansantalouksiin
ÐÐ Suomi eroaa merkittävästi muista Pohjoismaista sekä
keskeimmät verrokkimaat löytyvät nyt Itä-Euroopasta
sekä Ranska, Espanja, Irlanti akselilta
MITTARI 2:TYÖSSÄKÄYNTI EUROOPAN TASOLLA
55,0 %–
50,0–54,9 %
45,0–49,9 %
40,0–44,9 %
–39,9 %
Työlliset suhteessa koko väestöön
Työllisyys lukemissa on kaikki yrittäjät, yksinyrittäjät/itsensä työllistävät, yrittäjien perheen jäsenet ja palkansaajat.
Maa Väestö Työlliset % väestöstä
Cyprus 864 200 547 939 63,4 %
Iceland 355 620 201 266 56,6 %
Switzerland 8 526 932 4 699 718 55,1 %
Belarus 9 477 100 5 021 485 53,0 %
Georgia 3 729 600 1 890 316 50,7 %
Norway 5 323 933 2 685 588 50,4 %
Germany 82 887 000 41 549 411 50,1 %
Netherlands 17 284 685 8 606 922 49,8 %
Lithuania 2 793 986 1 385 211 49,6 %
Czech Republic 10 627 794 5 229 524 49,2 %
Estonia 1 319 133 647 695 49,1 %
United Kingdom 66 324 679 32 482 008 49,0 %
Denmark 5 857 252 2 849 622 48,7 %
Russia 146 877 088 71 454 310 48,6 %
Austria 8 857 960 4 278 656 48,3 %
Kazakhstan 18 356 900 8 859 306 48,3 %
Serbia 7 001 444 3 375 139 48,2 %
Sweden 10 215 250 4 882 178 47,8 %
Azerbaijan 9 959 245 4 733 613 47,5 %
Latvia 1 921 300 912 769 47,5 %
Slovakia 5 445 087 2 532 632 46,5 %
Portugal 10 291 027 4 731 261 46,0 %
Poland 38 433 600 17 497 739 45,5 %
Hungary 9 771 000 4 435 707 45,4 %
Slovenia 2 070 050 929 775 44,9 %
Luxembourg 602 005 266 616 44,3 %
Finland 5 551 504 2 457 911 44,3 %
Ukraine 42 220 824 18 341 427 43,4 %
Bulgaria 7 050 034 3 047 119 43,2 %
Romania 19 523 621 8 437 825 43,2 %
Ireland 4 857 000 2 095 234 43,1 %
Belgium 11 449 656 4 679 500 40,9 %
Albania 2 870 324 1 168 927 40,7 %
France 67 372 000 27 397 856 40,7 %
Malta 475 701 192 707 40,5 %
Spain 46 733 038 18 923 358 40,5 %
Croatia 4 105 493 1 628 013 39,7 %
Moldova 3 547 539 1 384 480 39,0 %
Armenia 2 969 200 1 152 699 38,8 %
Greece 10 768 193 3 973 626 36,9 %
Italy 60 395 921 22 160 345 36,7 %
Macedonia 2 075 301 740 361 35,7 %
Turkey 80 810 525 27 752 869 34,3 %
Montenegro 622 359 209 360 33,6 %
Bosnia and Herzegovina 3 511 372 1 044 548 29,7 %
TYÖLLISYYS SUHTEESSA KOKOVÄESTÖÖN EUROOPASSA (2017)
Lähde: International Labour Organization (United Nations), 2017
44,3 %
47,8 %50,4 %
48,6 %
49,1 %
47,5 %
49,6 %
53,0 %
43,4 %
39,0 %
45,5 %
48,7 %
50,1 %
49,8 %
40,9 %
44,3 %
40,7 %
49,0 %
56,6 %
43,1 %
48,3 %
49,2 %
55,1 %
46,5 %
44,9 %
45,4 %
43,2 %
43,2 %
34,3 %
48,2 %
39,7 %
29,7 %36,7 %
35,7 %
33,6 %
40,7 %
36,9 %
40,5 %
63,4
46,0 %
40,5 %

TOIMIVAN
MARKKINA-
TALOUDEN
MERKITYS
KANSAN-
TALOUDELLE

YKSINKERTAISTETTU KANSANTALOUDEN KIERTOKULKU
KOTITALOUDET YRITYKSET
RAHOITUS-
LAITOKSET
JULKISYHTEISÖT:
VALTIO JA KUNNAT
Työvoima
Palkat
Hyödykkeet
Myyntitulot
Vienti
Tuonti
SijoituksetLainaaSäästötjasijoitukset
Rahoitus
Tulonsiirrot
Verot
Verot
Yritystuet
Ulkomaisen
velanmaksu
Velanotto
ulkomailta
Suora
ulkomainen
kulutus
MÄÄRÄ
SUUNTA LAATU
Optimilopputulos
Huonoinlopputulos
–
––
+
++
TÄYDELLISEN KILPAILUN EHDOT
A) Ostajia ja myyjiä on runsaasti ja kunkin markkinaosuus on pieni.
B) Kaikkien tuottajien hyödykkeet ovat samanlaisia, joten kuluttajalle
on yhdentekevää kenen tuottaman hyödykkeen hän ostaa.
Tästä seuraa, että yhdenlaiselle hyödykkeelle on vain yksi hinta,
koska kukaan ei suostu ostamaan kalliimmalla eikä myymään
halvemmalla kuin muut.
C) Markkinoilla olevien hyödykkeiden ominaisuuksista ja hinnoista
vallitsee täydellinen tietämys.
D) Markkinat ovat vapaat siten, ettei uusien tuottajien tuloa ja
poistumista markkinoilta voida estää.

Markkinatalouden keskeisin mekanismi
ÐÐ Markkinaehtoinen kilpailu tuottaa parhaiten optimaalisen lopputuloksen
ÐÐ Yksittäinen kauppa syntyy vain, kun ostaja ja myyjä kokevat kaupanteon
mielekkääksi eli hinta ja laatu kohtaa sekä myyjä saa tarvitsemansa katteen
ÐÐ Kysyntä ja tarjonta määrää hyödykkeen hinnan (arvon) sekä tuotannon määrän
ja laadun markkinoilla (Mersu vs. Lada)
ÐÐ Rahataloudessa hinta on hyödykkeen arvon mitta ja maksuväline on raha sekä
vaihdantataloudessa toimitaan oravannahoilla, vastapalveluilla tms.
Miten käy jos kysyntä/tarjonta mekanismi on rikki?
ÐÐ Neuvostoliiton suunnitelmataloudessa keskusvirasto Gosplan määritti määrät,
hinnat, laadun sekä valikoiman, jotka olivat vääristyneitä (talous sekaisin)
ÐÐ Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla alkoiVenäjällä ns. ”ryöstötalouden”
aika, jolloin kaikelle oli haettava väkisin ns. oikea markkinahinta
KYSYNTÄ JA TARJONTA: MARKKINATALOUDEN SUPERVOIMA
KYSYNTÄ
RAHA ONVAIHDANNANVÄLINE, OMAISUUDEN MUOTO,
VALUUTTA SEKÄ ARVON MITTA/SÄILYTTÄJÄ
TARJONTA

Kuluttajamyynti on valtaosin toimitus-/tuotemyyntiä
ÐÐ Jauheliha, sähkö, vessapaperi ja bensiini ovat valtaosin ns. volyymibusinesta,
joissa ratkaisee hinta, saatavuus sekä reagointinopeus (vaivattomuus)
ÐÐ Menestys edellyttää vahvaa kustannustehokkuutta sekä hyviä jakelukanavia
Yritysmyynti on yhä useammin ratkaisu-/lisäarvomyyntiä
ÐÐ Koneen hissit, Ponssen metsätyökoneet sekä Meyer laivateollisuus tuottaa
kokonaisratkaisuja, jotka sovitetaan aina asiakaskohtaisesti
ÐÐ Menestys edellyttää vahvaaT&K panostusta, osaamista ja hyviä kumppaneita
Missä ovat kansainväliset suomalaiset kuluttajabrändit?
ÐÐ Suomen kotimarkkinat on valtaosin jaettu ja kilpailuympäristö on leppoisa,
ettei se valmenna yrityksiä kohtaamaan ulkomailla vallitsevaa kilpailua
ÐÐ Alko,Veikkaus, asfaltti- ja rakennustoiminta sekä kauppaketjut on oikein hyviä
esimerkkejä monopolin tai puolimonopolin asemassa toimivista yrityksistä
YRITYKSET TOIMIVAT HYVIN ERILAISILLA MARKKINOILLA
Millaista tuotetta/palvelua olette tarjoamassa sekä mitä se vaati ostopäätöksen kannalta?
MYYNNIN JA MARKKINOINNIN NELJÄ ERI NÄKÖKULMAA
MITÄ MYYDÄÄN/
MARKKINOIDAAN?
KENELLE MYYDÄÄN/
MARKKINOIDAAN?
KILPAILUETU
YRITYSKUVAN
LISÄKSI?
PÄÄTÖSSYKLI?
Tuote tai
hyödyke
Käyttäjälle
“e-business”vai
supermarket
Hinta, saatavuus,
reagointinopeus
Heti, muutama
viikko
Tuote ja
palvelu
Osto-osastolle
Henkilökohtainen
suhde, palvelu,
hinta/laatu
Muutamasta
viikosta kuukauteen
Ratkaisu
Johdolle
“Business case”
Muutamasta
viikosta vuoteen
Kumppanuus/
lisäarvo
TASO 1
TOIMITUS- /
TUOTEMYYNTI
TASO 2
HENKILÖKOHTAINEN
MYYNTI
TASO 3
RATKAISUMYYNTI
TASO 4
LISÄARVON
MYYNTI
Ylimmälle
johdolle
“Business case”
Vuodesta eteenpäin
Lähde:VilleLintula/MercuriFinland2015
OSTOPÄÄTÖS
Halvin hinta
Myyjän rooli alhainen
Asiakas tietää, mitä ostaa
OSTOPÄÄTÖS
Edullinen hinta
Parempi vaihtoehto
Myyjällä on rooli
OSTOPÄÄTÖS
Edullinen, sopiva hinta
Myyjän ehdotus, on
jotain“uniikkia”
Parempi kate uusien
ratkaisujen myötä
Myyjä muuttaa asiakkaan
ostotottumusta
OSTOPÄÄTÖS
Myyjä kykenee
rakentamaan ratkaisun,
johon asiakkaalla ei ole
antaa suoria speksejä
Myyjä on jopa asiakasta
parempi toimialan
asiantuntija

Menestyvät yritykset on tehokkaita sekä
kilpailukykyisiä omilla markkinoillaan
ÐÐ Tulonjakoprosessit on keskeisiä paikkoja, joissa
yrityksen toiminnalle määritellään arvoa/hintaa
ÐÐ Lisäarvon luominen tapahtuu kahden tulonjako-
prosessien välissä, jonka tuotantokulut, investoinnit ja
käytetyn pääoman kuluminen on katettava
ÐÐ Mitä kitkattomammin/tehokkaammin yrityksen eri
prosessit toimivat, sitä tuottavampaa toiminta on
ÐÐ Tehokkuus on kilpailukyvyn tärkeä tekijä, joka
mahdollistaa menestymisen markkinoilla
Yhteiskunnan tehtävänä on ylläpitää
ennakoitavaa toimintaympäristöä
YRITYSTASON MENESTYS SEKÄ KESKEISET PROSESSIT
REAALIPROSESSI
RAHOITUSPROSESSI
MARKKINA-ARVOPROSESSI
Tulonjako-
prosessi
Tulonjako-
prosessi
Tuotanto-
hyödykkeiden
markkinat
Kulutus- ja
investointi-
hyödykkeiden
markkinat
Tuotantoprosessi
Tuotantoprosessi
Rahamarkkinat
Rahamarkkinat
YRITYSTOIMINNAN PÄÄPROSESSIT
Reaaliprosessi Tuottavuus syntyy reaaliprosessissa. Reaaliprosessissa syntyy tuotannon
tuloksen tekeminen, johon käytetään tuotannonpanoksia/tekijöitä.
Hyödykkeet voi olla fyysisiä tavaroita, aineettomia palveluja ja yleensä näiden
yhdistelmiä. Hyödykkeiden ominaisuudet merkitsevät lisäarvoa ostajalle, joka
jaetaan markkinoilla hinnan perusteella ostajan ja myyjän välillä.
Tuottajan lisäarvo on reaaliprosessin tulos eli reaalitulo, joka on reaalituotoksen
ja reaalipanostuksen erotus (tuotos - panos = tulo).
Tulonjakoprosessi Tulonjakoprosessissa jaetaan pääasiassa reaaliprosessien tuottavuushyötyjä,
joissaostajan vaihdannan välineenä tyypillisesti on raha (oltava ostaja ja myyjä).
Nämä voi jakaa kahteen osaan, on tuotannontekijöitä (työvoima, tietotaito,
materiaalit, reaalipääoma) sekä tuotettujen hyödykkeiden markkinat eli
lopputuotos. Molemmissa hinnan määrittää ensisijassa kysyntä/tarjonta.
Tuotantoprosessi Tuotantoprosessi on reaaliprosessin ja tulonjakoprosessin yhdistelmä.
Tuotantoprosessi ja sen osaprosessit reaaliprosessi ja tulonjakoprosessi
tapahtuvat käytännössä samanaikaisesti, mistä syystä niistä ulospäin näkyvä
tuotantoprosessi on tunnistettavissa ja mitattavissa.
Rahoitusprosessi Rahoitusprosessi tarkoittaa yrityksen rahoittamiseen liittyviä tapahtumia.
Rahoitusprosessissa on tyypillisesti omaa (investointeja, kassavirtaa yms.) ja
vierasta pääomaa (lainoja, sijoituksia yms.). Pääomalle yrityksen pitää saada
tuottoa, joka on usein osinkoa ja/tai korkoa pääomalle.
Markkina-arvoprosessi
TUOTANNONTEKIJÄT
1. Työvoima/suoritukset
2. Reaalipääoma eli
koneet, laitteet tms.
3. Raaka-aineet ja
välituotteet
4. Tietotaito
Markkina-arvoprosessi tarkoittaa tapahtumasarjaa, jossa esim. sijoittajat
määrittelevät yrityksen markkina-arvon sijoitusmarkkinoilla.
Itse markkina-arvo muodostuu useista tekijöistä, joita on mm. markkinointi/
myynti, asiakkuudet, brändi, innovatiivisuus, markkina-asema ja tulos jne...
Lähde: Seppo Saari:Tuottavuus - teoria ja mittaminen liiketoiminnassa (2006).

VISIO: SUOMI TARVITSEE ENEMMÄN MARKKINALÄHTÖISYYTTÄ
Luvut on poimittu Eurostat palvelusta 12/2018, veroaste on otettu OECD:n tiedoista. Lukemissa on pyöristyksiä, joten ne ei välttämättä summaudu tarkasti.
KYSYNNÄN JATARJONNANTASE: SUOMI, RUOTSI JA SVEITSI SEKÄ LASKELMA JOS SUOMI KYKENISI SVEITSINTEHOLUKEMIIN
Suomen BKT nousisi n. 90 % Ruotsin
BKT:n tasosta vaikka väestömme
pysyisi ennallaan.
Veroaste laskisi jopa kolmanneksen
nykyisestä tasosta, mutta siitä
huolimatta veroja ja veronluonteisia
maksuja kertyisi 15 % nykytilannetta
enemmän julkiselle sektorille (yli 14 mrd).
Suurimmat muutokset kohdistuisi
ulkomaan kauppaan, jossa tuonti
yli 2,5 kertaistuisi ja vienti lähes
kolminkertaistuisi.
Julkisen sektorin osuus kansantaloudessa
laskisi merkittävästi, koska yksityissektori
tuottaa merkittävästi enemmän vaurautta
ja hyvinvointia.
Yksittäisen kansalaisen kannalta
merkittävin parannus tulisi ansiotuloihin,
joita on palkkatulojen lisäksi myös mm. eläkkeet.
Julkisen sektorin alijäämät ja velkaantuminen
tulisi loppumaan sekä itseasiassa saisimme
maksettua velkakertymät pois.
Negatiivisena asiana Suomen kaikki hinnat
nousisivat, mutta parantuneet nettotulot ja alempi
verotus vahvistavat kansalaisten ostovoimaa
tätäkin enemmän.
A) LÄHTÖTILANNE: SUOMI, SVEITSI JA RUOTSI (2017)
miljoonia €/käyvin hinnoin FIN € SUI € SWE €
KOKONAISTARJONTA 309 289 927 343 673 206
Tavaroiden ja palvelujen tuonti 85 446 325 948 197 982
Bruttokansantuote markkinahintaan 223 843 601 396 475 224
KYSYNTÄERÄTYHTEENSÄ 310 004 927 343 673 206
Tavaroiden ja palvelujen vienti 86 250 390 360 215 495
KOTIMAINEN KYSYNTÄ 223 754 536 983 457 711
Kulutus 173 107 395 436 335 985
– yksityinen 121 874 323 377 211 832
– julkinen 51 233 72 059 124 154
Investoinnit 49 578 147 949 118 583
– yksityiset 40 437 – 96 815
– julkiset 9 141 – 21 768
MUITAVERTAILULUKUJA
Väestö (keskimäärin v. 2017) 5 508 214 8 450 851 10 057 698
BKT per capita (€) 40 638 71 156 47 250
Verot ja veronluonteiset maksut (milj. €) 97 251 171 555 213 595
Veroaste, suhde BKT % 43,3 % 28,5 % 44,0 %
Työllisyysaste 20-64 vuotiaat 74,2 % 82,1 % 81,8 %
Ansiotulon bruttoansio (k-a) tehty työtunti €/h 29,60 50,50 29,1
Ansiotulon brutto (k-a) vuodessa 46 593,10 78 556,00 46 585,40
B) SUOMI SVEITSINTEHOLUKEMILLA, MUTTA SAMALLAVÄESTÖMÄÄRÄLLÄ (2017)
miljoonia €/käyvin hinnoin FIN € SUHDELUKU
KOKONAISTARJONTA 604 437 195 %
Tavaroiden ja palvelujen tuonti 212 451 249 %
Bruttokansantuote markkinahintaan 391 986 175 %
KYSYNTÄERÄTYHTEENSÄ 604 437 195 %
Tavaroiden ja palvelujen vienti 254 434 295 %
KOTIMAINEN KYSYNTÄ 350 002 156 %
Kulutus 257 742 149 %
– yksityinen 210 775 173 %
– julkinen 46 968 92 %
Investoinnit 96 432 195 %
– yksityiset 78 652 195 %
– julkiset 14 502 159 %
MUITAVERTAILULUKUJA
Väestö (keskimäärin v. 2017) 5 508 214 100 %
BKT per capita (€) 71 156 175 %
Verot ja veronluonteiset maksut (milj. €) 111 818 115 %
Veroaste, suhde BKT % 28,5 % 66 %
Työllisyysaste 20-64 vuotiaat 82,1 % 111 %
Ansiotulon bruttoansio (k-a) tehty työtunti €/h 50,50 171 %
Ansiotulon brutto (k-a) vuodessa 78 556,00 169 %
ÐÐ Tehokkaimmat maat
toimivat markkinatalouden
mekanismein ja valtion
rooli on pienempi kuin
ns. pohjoismaisissa
hyvinvointivaltioissa
ÐÐ Vienti ja tuonti kertoo
hyvin eri valtioiden
kilpailukyvystä globaalissa
markkinataloudessa
ÐÐ Kilpailukykyisissä maissa
työntekijöiden ansiot
on paremmat sekä
julkishallinnon ei tarvitse
verottaa ankarasti (kulut ja
osuus pienemmät)

MIKSI TEHOKAS KANSANTALOUS ON KANSALAISENKIN ETU?
Bruttokansantuote on mahdollistaja
ÐÐ Kaikkein parhaiten BKT:ta kasvatetaan kaupalla,
työllä, yrittämisellä sekä investoinneilla, joista kertyy
ansioita/arvolisää eli nettotuloja
ÐÐ Vasta veronalaisista euroista voidaan tietyyn
pisteeseen asti kerätä verotuloja/maksuja
ÐÐ Aina on kansalaisia, jotka ei kykene omaa toimeen-
tuloa ansaitsemaan, joten sen takia tarvitaan myös
tulonsiirtoja - joiden eurot on kerättävä verotuksella
Nykytilanteen haasteita
ÐÐ Suomen BKT on kasvanut viimeiset 10 vuotta hitaasti
ÐÐ Samaan aikaan sosiaaliturvan menojen tarve/käyttö
on kuitenkin kasvanut n. 2,5x nopeudella
ÐÐ Nettomaksajien määrä laskee nyt ja tulevaisuudessa
60 %
55 %
50 %
45 %
40 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5 %
0 %
300 mrd. €
275 mrd. €
250 mrd. €
225 mrd. €
200 mrd. €
175 mrd. €
150 mrd. €
125 mrd. €
100 mrd. €
75 mrd. €
50 mrd. €
25 mrd. €
0 mrd. €
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
SOSIAALITURVAN MENOJEN JA KELAN ETUISUUKSIEN SUHDE BKT 20002017 (mrd €, vuoden 2017 rahaksi muunnettuna)
Lähde:Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito,THL, STM ja Kela.Tausta-aineistona on Kelan tilastollinen vuosikirja 2017 (sivut 30 ja 33)
Vuosi 2000 2017 kasvu
Suomen BKT, mrd € 179,8 223,8 24,5 %
Sosiaalimenojen suhde, BKT/% 24,3 31,2
Sosiaalimenot, mrd. € 43,7 69,9 60,0 %
Kelan etuuksien suhde, BKT/% 6,6 6,6
Kela etuisuudet, mrd. € 11,9 14,8 24,4 %
Huoltosuhde 1,23 1,30
Vanhuus ja eläkkeet 28,71 mrd €
Sairaus ja terveys 15,70 mrd €
Toimintarajoitteisuus 6,66 mrd €
Perhe ja lapset 6,56 mrd €
Työttömyys 5,11 mrd €
Muu sosiaaliturva 4,21 mrd €
Leski ja omaiset 1,78 mrd €
Hallinto 1,16 mrd €
Yhteensä 69,88 mrd €
41,1 %
22,5 %
9,5 %
9,4 %
7,3 %
6,0 %
2,5 % 1,7 %
SOSIAALITURVAN MENOT 2017
JosSuomentaloustoimisiSveitsin
kansantaloudentehokkuudella,
meidäneitarvitsisijatkuvastiottaa
syömävelkaa.Velkakunonlähinnä
tulevaisuuteensiirrettyäverotusta.
Meiltäyksinkertaisestiloppuu
maksajatjaeurotnykymenolla.

YLEISIÄ
KANSAN-
TALOUDEN
KESKUSTELU-
AIHEITA
SUOMESSA

Suomessa on liian vähän hyvä-
tuloisia, joita voisi verottaa lisää
ÐÐ Yli 100 000 €/vuodessa veronalaisia tuloja
ansaitsevia kansalaisia oli saman verran kuin
Porissa on asukkaita (osuus kaikista 1,8 %),
mutta he maksoivat n. 20 % verotuloista
ÐÐ Yli 55 000 €/vuodessa veronalaisia tuloja
ansaitsevat kansalaisia oli alle 10 %, mutta he
maksoivat lähes puolet kaikista välittömistä
veroista
ÐÐ Yli puolet veronalaisia tuloa ansainneista oli
pienituloisia (verotettavat tulot n. 2 000 €/kk),
jotka maksoivat alle 12 % kaikista välittömistä
veroista
HYVÄTULOISET EI MAKSA ”RIITTÄVÄSTI”VEROJA
35,0 %
32,5 %
30,0 %
27,5 %
25,0 %
22,5 %
20,0 %
17,5 %
15,0 %
12,5 %
10,0 %
7,5 %
5,0 %
2,5 %
0,0 %
0–14999 € 15000–24999 € 25000–34999 € 35000–54999 € 55000–149999 € 150000– €
Osuus tulonsaajista %
Osuus kaikista veronalaisista tuloista %
Osuus kaikista maksetuista veroista %
HENKILÖIDENVERONALAISET ANSIO- JA PÄÄOMATULOT SEKÄ MAKSETUTVEROTTULOLUOKITTAIN 2017
Lähde:Verohallinto.Verohallinnon keräämät tuloverot sisältää valtion ansio- ja pääomatuloveron, kunnallisveron, kirkollisveron,
sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekäYLE-verot.
32,18 %
8,36 %
2,58 %
20,66 %
14,10 %
9,11 %
18,64 %
19,19 %
15,33 %
18,85 %
27,93 %
28,51 %
9,05 %
23,66 %
32,73 %
0,61 %
6,73 %
11,74 %
Veronalaisia tuloja kertyi hieman yli 4,813 miljoonalle
henkilölle n. 139,6 mrd € edestä. Ansiotuloja kertyi
129,2 mrd € ja veronalaisia pääomatuloja lähes 10,5 mrd €.
Maksettujen tuloverojen kokonaiskertymä oli 30,1 mrd €,
joka oli 31,0 % kaikista veroista ja maksuista julkishallinnolle.
Veroalaisista pääomatuloista kertyi 57,7 % yli 100 000 €
ansainneille ja 8,9 % alle 25 000 € ansainneille.
Yli 100 000 € (yli 8 333 €/kk) ansainneet maksoivat
verokertymästä 19,53 % ja heitä oli 1,79 % veronmaksajista
(86 390 henkeä).
Alle 25 000 € (alle 2 083 €/kk) ansainneet maksoivat
verokertymästä 11,69 % ja heitä oli 52,84 % veronmaksajista
(2 543 659 henkeä).
Kokonaisansioiden mediaani oli 2 816 €/kk ja keskiarvo 3 087 €/kk.
Kokonaisansiot siis sisältävät kaikki ansiot ja muut korvaukset.
Keskimääräinen eläketulo oli 18 541 €/v., joka kasvoi +1,3 %
edellisestä vuodesta. Keskimääräinen palkkatulo oli 29 842 €/v.,
joka kasvoi +1,0 % edellisestä vuodesta.
Vaikkaverottaisimme100%:llaveroasteellakaikkiayli6250€/kk(75000€/v)veronalaisiaansio-japääomatulojaansaitsevia,
(195000henkeäeli18%verovelvollisista)saisimmeheiltäkerättyävastan.85%kaikistaansio-japääomatulonverokertymistä.
Tämäedellyttää,etteiheidänahkeruusjatehokkuuslaskisiyhtään,vaikkaheeivätsaisieuroakaanitselleentuloja.

Gini-kerroin on yleisin tapa
mitata tulonjaon tasaisuutta
ÐÐ Suomen tulonjako on tälläkin hetkellä
yksi maailman tasaisimmista, etenkin kun
mitataan tuloja verotuksen jälkeen
ÐÐ Suomalaiset tulonjako on tasaisimmillaan
aina taantumissa, kun hyvätuloiset ei saa
pääomatuloja ja/tai myyntivoittoja esim.
yritysten myynnistä
Suomessa on todella vaikea
rikastua vain ansiotuloilla
ÐÐ Venäjällä ansiotuloilla olisi suhteessa
n. 3x helpompi rikastua, koska kaikilla
käytössä on tasaverotus 13 %
SUOMESSA KANSALAISTEN VÄLISET TULOEROT ON REVENNEET
GINI-KERROIN MUISSA MAISSA 2016
Lähde: OECD, vertailukelpoiset luvut
Suomi 0,259 (alhainen)
Ruotsi 0,282 (alhainen)
Norja 0,262 (alhainen)
Tanska 0,263 (alhainen)
Islanti 0,246 (alhainen)
Viro 0,314 (keskitasoa)
Latvia 0,346 (keskitasoa)
Liettua 0,378 (keskitasoa)
Saksa 0,293 (alhainen)
Iso Britannia 0,351 (keskitasoa)
USA 0,391 (keskitasoa)
Sveitsi 0,296 (alhainen)
Venäjä 0,377 (keskitasoa)
Kiina 0,462 (korkea)
Etelä-Afrikka 0,620 (erittäin korkea)19951994 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
0,30
0,27
0,24
0,21
0,18
0,15
0,12
0,09
0,06
0,03
0,00
0,215
0,220
0,224
0,235
0,243
0,250
0,254
0,262
0,258
0,261
0,266
0,265
0,268
0,269
0,264
0,259
0,264
0,264
0,260
0,262
0,257
0,260
0,259
Suomen pienet tuloerot johtuvat siitä, että meillä on onnistuneita yrityksiä vähemmän kuin esim. Ruotsissa.Tuloerot on Suomessa tasaisimmillaan aina taantumissa, kun varakkaampi väestön osa
ei saa kerrytettyä pääomatuloilla, optioilla ja osingoilla tms. ansiotulojaan. Näiden puuttuminen tosin vähentää myös verokertymiä, joista ne tulonsiirrot pienituloisille maksettaisiin
ellei niitä hoideta julkishallinnon velkaantumisen kautta.Vuosien 2017–2018 pieni tuloerojen kasvu johtuu ensijassa mm. SuperCell tms. yritysten myynnistä saaduista tuloista sekä
parantuneesta työllisyydestä. Suomessa on kuitenkin suhteellisesti vähän aidosti suurituloisia (v. 2017 1,8 % eli 86 000 kpl, yli 100 000 €/v. ansaitsevia) verrattuina muihin maihin.
SUOMEN KOTITALOUKSIEN SUHTEELLISETTULOEROT: GINI-KERROIN, KÄYTETTÄVISSÄ OLEVATTULOT 19942016
Lähde: OECD < https://data.oecd.org/inequality/income-inequality.htm >. Käytettävät tulot sisältävät kaikki tulot ja tulonsiirrot sekä käytettävistä tuloista on maksettu välittömät veronluonteiset maksut (nettoansio).
Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 1,00, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.
Kaikkiatuloerojaeipidä/kannatatasata,koskasilloinahkerimpien/nokkelimpienhenkilöidenjayritystenkannustimetkatoavat.
Miksisiisedesvaivautua,kunkerransamanrahansaisihelpommallakin.

Suomalaisen palkansaajan bruttopalkan taso on
kohtuullinen, mutta työn kokonaishinta on korkea
ÐÐ Nimelliset keskipalkat (brutto) on ns. hyvää eurooppalaista tasoa,
mutta työntekijä nettopalkan suhde ja ostovoima sekä työnantajan
sivukulut muuttavat tilanteen haastavaksi
ÐÐ Jo 3 000 €/kk palkasta kaikki verot huomioiden voi mennä yli 50 %
kaikenlaisiin veroihin ja maksuihin, mikäli koko ansio kulutetaan
ÐÐ Jo pelkät peruselinkustannukset Suomessa on merkittävästi
korkeammat kuin Keski-Euroopassa (mm. ruoka, asuminen, liikenne)
Ankara palkkaverokiila tekee työstä hyvin kallista
ÐÐ Suomalaisen perusinsinöörin työn kokonaishinnalla voisi palkata
kolme perusinsinööriä esim. Latviassa
ÐÐ Suomessa on vaikea maksaa hyviä palkkoja, koska työpanoksesta
saatavien tuottojen on oltava korkeita (tuottavuus)
SUOMALAISEN TYÖN HINTA ON KILPAILUKYKYINEN
Lähtökohtana onVeromaksajien laskelmat < https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/palkkakuitti/ >
Kohta C toteutuu, mikäli palkansaaja kuluttaa 100 %:sti palkkansa ja
maksaa koko kulutuksestaan vielä 24 % arvonlisäveroa.
Nämäkaksion
normikansalaisille
hyvintuttuja,
koskane
löytyvätomasta
veroilmoituksesta
Tästäpuhutaan
hyvinharvoin
Tämäkokonaisverotus
työhinnastaonusein
tuntematonasia
YKSINKERTAISTAEN
Työntekijänolisiitseensin
tehtävän.2hja4minuuttialaskutettavaa
työtä,jottaverojen/maksujenjälkeenvoisi
ostaatyönantajaltaan1,0homaatyötä.
Hinnoittelussaonkatteena0%.
Joskäytössäoli30%kate,olisiensintehtävä
laskutettavaatyötälähes3hja45minuuttia.
A)TYÖNANTAJAN MAKSAMATYÖNHINTA: Yhteensä 3 623,70 €/kk, josta työntekijän bruttoansiot 3 000,00 €/kk
3000,00€/kk(82,79%maksetustatyönhinnasta)
B) PALKANSAAJAN NETTOTULO: Yhteensä 3 000,00 €/kk, josta työntekijän nettoansiot 2 163,91 €/kk
2163,91€/kk(59,72%maksetustatyönhinnasta) 836,09€/kk
C) PALKANSAAJANVEROTON OSTOVOIMA (24 % ALV): Yhteensä 2 163,91 €/kk, josta työntekijän ostovoima 1 745,09 €/kk
1745,09€/kk(48,16%maksetustatyönhinnasta) 418,82€/kk
TYÖNTEKIJÄN BRUTTOPALKKA 100,00 % 20 000,00 € 100,00 % 37 500,00 € 100,00 % 75 000,00 €
Pakolliset maksut (kiinteä %) 9,79 % 1 958,00 € 9,79 % 3 671,25 € 9,79 % 7 342,50 €
–TyEL-maksu 6,75 % 1 270,00 € 6,75 % 2 581,25 € 6,75 % 5 062,50 €
– muut (työttömyys, sairauspv-raha) 3,04 % 608,00 € 3,04 % 1 140,00 € 3,04 % 2 280,00 €
Verot (muuttuvat) 5,88 % 1 175,13 € 18,08 % 6 779,88 € 29,00 % 21 751,00 €
– valtion tulovero (progressiivinen) 0,00 % 0,00 € 0,33 % 122,63 € 10,05 % 7 539,38 €
– kunnallisverot (kuntakohtainen) 4,88 % 975,63 € 16,19 % 6 069,88 € 17,51 % 13 130,50 €
– muut (kirkollis,YLE vero) 1,00 % 199,50 € 1,57 % 587,38 € 1,44 % 1 081,13 €
Työntekijän nettopalkka 84,33 % 16,866,88 € 72,13 % 27,048,88 € 61,21 % 45 906,50 €
Maksetut verot/pakolliset maksut 15,67 % 3 133,13 € 27,87 % 10 451,13 € 38,79 % 29 093,50 €
TYÖN HINTATYÖNANTAJALLE 117,21 % 24 158,00 € 117,21 % 45 296,25 € 117,21 % 90 592,50 €
Työnantajan maksut (kiinteä %) 17,21 % 4 158,00 € 17,21 % 7 796,25 € 17,21 % 15 592,50 €
–TyEL-maksu 14,61 % 3 530,00 € 14,61 % 6 768,75 € 14,61 % 13 537,50 €
– muut vakuutukset (keskiarvo) 2,60 % 628,00 € 2,60 % 1 177,50 € 2,60 % 2 355,00 €
PALKKAVEROKIILA (netto/työn hinta) 30,18 % 7 291,13 € 40,28 % 18 247,38 € 49,33 % 44 686,00 €
Laskelmissa on käytetty ns. keskiarvolukuja ja ne sisältävät vain ns. viranpuolesta tehtävät vähennykset. ja alle 53-vuotiaalle.Tämän takia lukemat ovat suuntaa-antavia.
Kunnallisveron laskennassa on käytetty keskimääräistä (19,88 %) veroa, vähennykset huomioiden.Valtiovero jaYLE-vero menee asteikoilla.
KOLME ESIMERKKIÄ SUOMEN PALKKAVEROTUKSESTA JATYÖNANTAJAKULUISTA (2019)
Vuositulot 20 000 €
(kk-palkka 1 600 €)
623,70€/kk
Verotjaveronluonteisetmaksut1878,61€/kk

Luonne: korvaus riskinotosta ja investoinnista
ÐÐ Pääomatuloja luonnolliset henkilöt saavat mm. myyntivoitoista,
vuokratuloista, osingoista sekä koroista. Nämä ovat korvausta
pääoman kulumisesta sekä pääomaan liittyvästä riskistä
ÐÐ Pääomatulot on hyvin suhdanneherkkiä, eli taantumassa jopa
menetetään pääomia ja niiden tuottoja (riski konkretisoituu)
ÐÐ Yrityksen on tehtävä voittoa, jotta osinkoa voidaan maksaa.
Voitosta yritys maksaa ensin 20 % yritysveron ja osingonsaaja
maksaa veronalaisista pääomatuloista vielä omat veronsa
ÐÐ Henkilöiden pääomatuloja verotetaan tasaverolla (alle 30 000 €/v
asti 30 % ja ylimenevät 34 %)
ÐÐ Pörssiyhtiöistä saatujen osinkojen yleisin veroaste on 25,5 % ja
hyvin harvoin normikansalainen tässä pystyy ”kikkailemaan”
ÐÐ Saman summan verot ansioina olisi 13,5 % ellei olisi muita tuloja.
PÄÄOMATULOJEN VEROTUSTA PITÄISI KOROTTAA
Tulot ja verot Tuloluokka, 1000 €
Yhteensä –10 10–20 20–30 30–40 40–50 50–75 75–100 100–
Tulonsaajia 4 712 809 895 835 1 077 163 940 045 767 522 434 410 404 035 107 789 86 010
Tulonsaajia, % 100,0 19,0 22,9 19,9 16,3 9,2 8,6 2,3 1,8
Veronalaiset tulot, milj. € 139 217,7 4 543,5 16 037,7 23 472,7 26 568,5 19 323,4 24 069,0 9 177,9 16 025,1
Veronalaiset tulot, % 100 3,3 11,5 16,9 19,1 13,9 17,3 6,6 11,5
Ansiotulovero, milj. € 5 519,3 0,0 0,5 26,5 206,8 613,0 1 622,8 947,9 2 101,7
Ansiotulovero, % 100,0 0,0 0,0 0,5 3,7 11,1 29,4 17,2 38,1
Pääomatulovero, milj. € 2 825,2 30,4 86,2 155,2 190,9 191,8 379,2 242,3 1 549,2
Pääomatulovero, % 100,0 1,1 3,1 5,5 6,8 6,8 13,4 8,6 54,8
Sairausvakuutusmaksu milj. € 1 687,5 18,8 105,2 300,9 380,4 277,3 336,0 120,4 148,5
Sairausvakuutusmaksu, % 100,0 1,1 6,3 17,8 22,5 16,4 19,9 7,1 8,8
Kunnallisvero, milj. € 18 524,7 195,4 1 223,2 2 974,3 3 908,3 3 032,5 3 818,5 1 436,2 1 936,3
Kunnallisvero, % 100,0 1,1 6,6 16,1 21,1 16,4 20,6 7,8 10,5
Yle-vero, milj. € 489,3 1,8 101,1 131,7 108,7 61,5 57,2 15,2 12,1
Yle-vero, % 100,0 0,4 20,7 26,9 22,2 12,6 11,7 3,1 2,5
Verot yhteensä, milj. € 29 053,2 247,0 1 517,0 3 589,2 4 796,0 4 176,8 6 214,7 2 762,8 5 749,8
Verot yhteensä, % 100,0 0,9 5,2 12,4 16,5 14,4 21,4 9,5 19,8
TULONSAAJIENVERONALAISET ANSIO- JA PÄÄOMATULOT SEKÄ MAKSETUTVEROTTULOLUOKITTAIN 2017
Lähde:Tilastokeskus/Veronalaiset tulot 2017.Yli 40 000 euroa vuodessa ansainneita henkilöitä oli 21,9 %, jotka maksoivat 65,1 % kaikista tuloveroista sekä valtion ansiotuloveroista 95,8 %.
Yli 50 000 euroa vuodessa ansainneita henkilöitä oli 598 000 henkeä (12,7 %), jotka maksoivat 50,7 % kaikista tuloveroista.Yli 100 000 euroa vuodessa ansainneita oli vain 86 000 henkeä
(1,8 %) ja he saivat 54,8 % pääomatuloista sekä maksoivat 19,8 % kaikista veroista.Veronalaisiin tuloihin eivät sisälly verottomat tulonsiirrot kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät.
Tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot olivat 24 037 euroa ja keskimäärin 29 540 euroa vuonna 2017.
Ansiotuloja ansaitiin keskimäärin 27 398 euroa ja pääomatuloja ansaittiin keskimäärin 2 142 euroa.Veroja maksettiin keskimäärin 6 352 euroa per tulonsaaja.
Miesten mediaanitulot olivat 27 624 euroa ja naisten 21 415 euroa.Vuonna 2017 naispalkansaajien tehty vuosityöaika oli 1 488 tuntia ja miespalkansaajien tehty vuosityöaika 1 716 tuntia.
Miehet maksoivat keskimäärin veroja 8 082 euroa vuodessa ja naiset 4 698 euroa vuodessa.
< https://www.stat.fi/til/tvt/2017/tvt_2017_2018-12-17_kat_001_fi.html >
Onkansakunnanetu,ettäkansalaisetkykenevätvaurastumaanmyöstoisintavoinkuinpalkkatyöllä.
Nykyäänsuomalaistensaamienpääomatulojentasoonmuihinmaihinverrattunatodellamatalallatasolla.

HARVINAISIA
KANSAN-
TALOUDEN
KESKUSTELU-
AIHEITA
SUOMESSA

Asuntokuntien ansaitsemat tulot
sekä tulonsiirrot Suomessa
ÐÐ OECD-maiden toisiksi suurimmat tulonsiirtojen
osuus tulonmuodostuksessa (30,8 % suhteessa
BKT:sta) - ykkönen on Ranska
ÐÐ Noin 30 % kotitalouksista valtaosa tuloista tuli
tulonsiirroista sekä vain 30 % kotitalouksista oli
nettoveronmaksajia
ÐÐ Yksinkertaistaen, nykyisellä mallilla vain 40 %
kotitalouksista osallistuu yhteisesti ”jaettavan
kakun”ylläpitämiseen ja kasvattamiseen
ÐÐ Keskimääräinen suomalainen sai 2 092 €
enemmän tulonsiirtoja kuin maksoi veroina
takaisin yhteiskunnalle
ISO OSA KANSALAISTEN TULOISTA KIERTÄÄ VEROTTAJAN KAUTTA
I (pienituloisin 10 %) 365 067 538 598 2 517 302 219 3 038 10 998 1 120 9 878 14 036 12 928 –7,9 %
II 321 919 538 599 5 544 413 318 6 274 16 142 2 538 13 604 22 416 19 880 –11,3 %
III 282 744 538 598 11 445 709 548 12 703 17 313 4 662 12 651 30 015 25 355 –15,5 %
IV 260 071 538 595 18 477 1 023 789 20 289 17 279 6 938 10 341 37 568 30 631 –18,5 %
V 250 674 538 596 25 890 1 290 997 28 177 16 360 9 221 7 139 44 537 35 317 –20,7 %
VI 244 609 538 598 33 325 1 627 1 306 36 258 15 474 11 688 3 786 51 731 40 044 –22,6 %
VII 239 234 538 597 41 452 2 083 1 734 45 268 14 723 14 577 146 59 991 45 415 –24,3 %
VIII 237 165 538 597 50 842 2 717 2 490 56 049 13 980 18 212 –4 232 70 028 51 817 –26,0 %
IX 238 113 538 599 62 990 4 012 4 223 71 226 13 722 24 017 –10 295 84 947 60 931 –28,3 %
X (suurituloisin 10 %) 240 481 538 595 91 036 9 586 36 259 136 881 17 066 50 083 –33 017 153 947 103 867 –32,5 %
Yhteensä/keskiarvo 2 680 077 5 385 972 31 436 2 177 4 419 38 032 15 184 13 092 2 092 53 216 40 127 –24,6 %
Asuntokunnat Tulonsiirrot (keskiarvo)Tuotannontekijä tulot €/v (keskiarvo)
määrä henkilöt palkka yrittäjä omaisuus tulot yht. saadut maksetut erotus
Rahatulot (keskiarvo)
bruttotulo nettotulo erotus %
Suomen BKT per capita v. 2017 oli 40 638 €/vuodessa eli 3 386,5 €/kk.
Suomessa tulonsiirroilla on merkittävä osuus etenkin pienituloisimpien asuntokuntien tuloista. OECD:n mukaan Suomen tulonsiirtojen osuus suhteessa BKT:sta v. 2016 oli toisiksi korkeimmat OECD-maista (30,8 %).
Suomessa ainoastaan kolme suurinta tulodesilliä olivat nettoveronmaksajia (30 % asuntokunnista) ja lisäksi yhdellä tulodesillillä (10 % asuntokunnista) maksetut verot ja saadut tulonsiirrot oli noin yhtä suuret.
Lähde:Tilastokeskus,Tulonjaon kokonaistilasto.
ASUNTOKUNTIEN KESKIMÄÄRÄISETTULOTTULOLAJEITTAINV. 2017
Perusongelmatulonsiirroissa:
–Tavallaankansalaisiltakerätäänensinpaljonverojajamaksuja,jottaniitävoidaanviranomaistentoimestajakaauudelleen
–Osatulonsiirroistaonharkinnanvaraisiajaosaselkeilläkriteereillämääriteltyjä
–Osasaaduistatulonsiirroistaonveronalaisia(eläke/työttömyys)sekäosaonverottomiaetuisuuksia(mm.lapsilisät)
–Kelallaonolemassan.30erilaistatukeajalisää,joidenlogikkaanormikansalaisenonhaastavaymmärtää
–JulkisyhteisöidenkokonaismenotsuhteessaBKToliv.200147,3%sekäv.201754,2%tasolla(osuuskasvoi6,9%-yksikköä)

Asuntokuntien ansaitsemat tulot
sekä tulonsiirrot Suomessa
ÐÐ Ehdottomasti suurin osa saaduista tulonsiirroista
on vanhuuden turvaa eli pääasiassa eläkkeitä
ÐÐ Kaikkein pienituloisimmissa eläkeläisten osuus
on merkittävästi pienempi sekä mitä parempi-
tuloinen on, sitä todennäköisemmin saatu
tulonsiirto on eläkettä
ÐÐ Pienituloisimmat on opiskelijoita ja työttömiä
TyEl eläkemaksut palkkatuloista
ÐÐ Palkansaajan jo 3000 €/kk bruttotuloista
eläkemaksuja maksettiin 732 €/kk, joista
työnantaja maksoi 190,5 €/kk ja palkansaaja
541,5 €/kk v. 2018
TULONSIIRROT VIHJAAVAT KETKÄ ON AIDOSTI PIENITULOISIA
Keskimääräinen kokonaiseläke v. 2017 Suomessa asuvilla oli 1 657 €/kk eli 19 884 €/v (brutto). Suomesta maksettiin ulkomaille 59 400 henkilölle eläkettä. Eläkkeen saajia oli 31.12.2017 kaikkiaan
1,586 milj. henkeä (28,8 % väestöstä) sekä työeläkkeiden ja Kelan maksamien eläkkeiden kokonaismenot oli 29,4 mrd €/v. Eläkemenojen suhde sosiaalimenoista oli 44 % ja suhde BKT:sta oli 14 %.
Vuonna 2017 54 % siirtyi eläkkeelle 63-vuotiaana ja eläkkeelle siirtyi 77 874 henkilöä samana vuonna.Vähintään 3 000 €/kk eläkettä sai 102 697 henkilöä (6,9 %) ja vähintään 5 000 €/kk 15 930 henkilöä (1,1 %).
Lähde: Eläketurvakeskus
I (pienituloisin 10 %) 10 998 € 28,3 % 22,9 % 8,8 % 5,9 % 16,5 % 3,6 % 7,8 % 5,1 % 1,1 %
II 16 142 € 44,5 % 14,7 % 10,5 % 6,7 % 11,4 % 5,1 % 4,6 % 1,6 % 0,9 %
III 17 313 € 56,1 % 11,7 % 8,6 % 7,3 % 5,9 % 5,4 % 2,5 % 1,3 % 1,1 %
IV 17 279 € 62,5 % 10,6 % 8,1 % 7,6 % 2,9 % 4,4 % 1,6 % 1,1 % 1,2 %
V 16 360 € 65,2 % 10,0 % 8,4 % 7,6 % 1,6 % 3,8 % 1,1 % 1,0 % 1,3 %
VI 15 474 € 65,9 % 9,7 % 8,9 % 7,6 % 1,0 % 3,5 % 0,8 % 1,0 % 1,5 %
VII 14 723 € 66,5 % 9,3 % 9,3 % 7,5 % 0,8 % 3,4 % 0,6 % 1,0 % 1,6 %
VIII 13 980 € 68,2 % 8,6 % 9,4 % 6,8 % 0,6 % 3,1 % 0,4 % 1,1 % 1,8 %
IX 13 722 € 71,4 % 7,2 % 8,9 % 5,9 % 0,4 % 2,9 % 0,3 % 1,2 % 1,8 %
X (suurituloisin 10 %) 17 066 € 79,6 % 4,4 % 6,4 % 4,1 % 0,3 % 2,3 % 0,2 % 1,4 % 1,4 %
Yhteensä/keskiarvo 15 184 € 59,9 % 11,1 % 8,7 % 6,7 % 4,6 % 3,9 % 2,1 % 1,6 % 1,3 %
Vanhuuden
turva
Yhteensä
tuet/etuudet
Työttömyys-
turva
Toiminta-
rajoitteisuus
Lapsiperheiden
etuudet
Asumisen
tuet
Lesken, muiden
omaisten tuet
Muu toimeen-
tuloturva
Opinto-
etuudet
Sairausajan
toimeentulo
Ehdottomasti suurin osuus tulonsiirroista liittyi vanhuuden turvaan eli pääasiassa eläkkeisiin.Vanhuuden turvan osuus tulonsiirroista kasvaa suhteessa siihen, mitä hyvätuloisempi asuntokunta on kyseessä.
Kaikkein pienituloimpien tulonsiirroissa olivat enemmän työttömyyteen, asumisen tukiin sekä opintoetuuksiin liittyviä. Aivan pienituloisimmat asuntokunnat saa myös muuta toimeentuloturvaa.
Lähde:Tilastokeskus,Tulonjaon kokonaistilasto.
ASUNTOKUNTIEN SAAMIENTULONSIIRTOJENTARKEMPI ERITTELY SEKÄ JAUKAUMATULOKYMMENYKSITTÄINV. 2017
Muutamiaerityishuomioitatulonsiirroista/eläkkeistä:
–Eläkeläisiäonjo28,8%kokoväestöstäsekäeläkemenotovatn.kaksinkertaistuneensuhteessaBKTtällävuosituhannella
–Eläkeläisilläonmerkittävästivarallisuutta(asunto,mökki,auto,varojatms.)sekämarginaalisestivelkaaverrattunanuorempiin
–Keskimääräinenkokonaiseläke19884€/vuosionsumma,jotaesim.osa-aikatöitätekevätnuoreteikykeneedesansaitsemaan
–Merkittäväosaköyhimmistäkansalaisistaontyöttömiätaiopiskelijoita,joillevarallisuuttaonkertynyttodellavähän

Suomessa kansalaisten nettovarallisuus on merkittävästi
matalampi kuin keskeisissä verrokkimaissa
ÐÐ Yksi kansalaisten varallisuuteen vaikuttavasti asioista on meidän korkea
veroaste sekä elinkustannukset Suomessa (pääomat ei kerry)
ÐÐ Suomalaisten varallisuus on pääosin asunnoista (n. puolet) sekä rikkain
kymmenys omistaa puolet varallisuudesta ja saa valtaosan pääomatuloista
ÐÐ Nettovaroja ja nettovarallisuutta on suhteellisesti eniten 65–74 -vuotiailla
(mediaani 203 000 €/kansalainen v. 2016)
Matalat varallisuustasojen aiheuttamia seurauksia
ÐÐ Ilman realisoitavissa olevaa varallisuutta, suomalaisten kyky varautua
itsenäisesti yllättäviin elämäntilanteisiin on heikohko
ÐÐ Suomalaisista pörssiosakkeista on yli puolet ulkomaalaisessa omistuksessa eli
myös sijoitustuotot (arvonnousu ja osinkotuotto) suuntautuvat ulkomaille
SUOMALAISTEN NETTOVARALLISUUS ON MATALA
Lukemat ovat keskiarvoja per aikuinen.Varallisuus on nettovarallisuutta sekä velka on henkilökohtaista velkaa, joka ei sisällä osuutta
julkistalouden velasta. Suomen julkistalouden velka per aikuinen v. 2017 oli n. 32 000 € per aikuinen kansalainen.
Credit Suisse: GlobalWealth Databook 2017.
BKT Varallisuus Velka Kaikki Aikuiset
AIKUISTEN NETTOVARALLISUUS JAVELAT PER AIKUINEN, USD (2017)
Switzerland 98 395 537 599 140 516 8 439 6 753
Norway 94 521 320 475 99 616 5 280 4 013
Ireland 86 122 248 466 51 629 4 744 3 434
United States 78 483 388 585 60 205 323 320 240 772
Denmark 68 872 281 542 94 596 5 723 4 423
Sweden 65 227 260 667 61 188 9 874 7 650
Netherlands 57 919 204 045 77 029 17 012 13 193
Finland 54 831 159 098 42 419 5 513 4 312
Austria 54 574 221 456 29 636 8 724 7 051
Belgium 52 959 278 139 35 763 11 394 8 820
United Kingdom 50 754 278 038 47 869 65 985 50 617
Germany 50 676 203 946 28 735 82 014 67 244
France 49 644 263 399 29 945 64 850 49 239
Japan 46 786 225 057 27 187 127 616 105 228
Italy 36 842 223 572 21 931 59 395 48 544
Spain 33 005 129 578 23 599 46 351 37 389
Portugal 24 372 89 437 20 653 10 351 8 383
Estonia 22 419 43 158 12 282 1 311 1 040
Greece 22 091 111 684 15 289 11 172 9 020
Lithuania 18 752 27 507 5 998 2 899 2 316
Latvia 17 568 27 631 4 728 1 960 1 577
Poland 15 596 28 057 6 561 38 198 30 627
Russia 12 640 16 773 3 373 143 977 112 567
China 10 803 26 872 2 380 1 406 509 1 079 169
India 2 838 5 976 609 1 331 676 834 608
Maailma 36 050 56 541 8 689 7 497 118 4 857 291
Kansantalouden lukemia per aikuinen (USD) Väestö (1000)
1,79
1,72
1,57
1,43
1,26
1,19
1,06
1,00
1,00
0,97
0,93
0,92
0,91
0,85
0,67
0,60
0,44
0,41
0,40
0,34
0,32
0,28
0,23
0,20
0,05
0,66

Puhdas perustulo on aina kallis ratkaisu
ÐÐ Jos kaikille kansalaisille alettaisiin jakamaan perustuloa, siitä
tulisi joko liian kallis ratkaisu tai perustulon tason olisi oltava
niin pieni, ettei ratkaise oikeastaan mitään ydinongelmia
ÐÐ Miten esim. hoidettaisiin 800 €/kk tasoisen perustulon jako
oikeudenmukaisella ja työn tekemistä tukevalla tavalla?
Oikein toteutettu negatiivisen tuloverotuksen
malli voisi olla ratkaisu, jos se aktivoi ihmisiä
ÐÐ Tämä pitäisi yhdistää sosiaaliturvan uudistuksen kanssa, jotta
varmasti jokaisesta ansaitusta eurosta olisi tekijälleen hyötyä
ÐÐ Samalla kannattaisi ratkoa myös yksinyrittämiseen, pätkä-
työn sekä työn kannustavuuden ongelmia pienillä tuloilla
ÐÐ Suomen tulorekisteri voisi mahdollistaa toteutuksen
PERUSTULO OLISI HUONO RATKAISU SUOMEN ONGELMIIN
Vaikuttavuusarvioiden tueksi:
Suomessa oli v. 2017 n. 750 000 henkilöä, jotka ansaitsi keskimäärin
alle 600 €/kk veronalaisia tuloja. He maksoivat alle 1 % (n. 250 milj. )
kaikista henkilöverotuksen ansio- ja pääomatulojen veroista (30 mrd ).
Keskimäärin alle 1 500 €/kk veronalaisia tuloja ansainneita oli n. 1,7 milj.
henkilöä, jotka maksoivat alle 3 % henkilöverotuksen tuloveroista.
1 500 €
1 400 €
1 300 €
1 200 €
1 100 €
1 000 €
900 €
800 €
700 €
600 €
500 €
400 €
300 €
200 €
100 €
0 €
Takuutulo (lineaarisesti vähenevä osuus)
Itse ansaittujen tulojen osuus (verovapaaosuus)
TyEL- ja työttömyysmaksut (8,25 % ansiotuloista)
0€
100€
200€
300€
400€
500€
600€
700€
800€
900€
1000€
1100€
1200€
1300€
1400€
1500€
Henkilöverotuksen itseansaittuja ansiota pitäisi voida tehdä mm. palkansaajana, kevyt yrittäjänä, freelancerina,
joista pidätetään vain 6,75 % työeläkemaksua sekä 1,50 % työttömyysvakuutusmaksua (yhteensä 8,25 %) jolloin
ne on suhteessa saman suuruisia kuin muillakin palkansaajilla v. 2019.
Jos kaikille veronalaisia tuloja ansainneille annettaisiin perustulona suoraan nettotuloa 600 €/kk, sen hinta
olisi 34,6 mrd €/vuosi eli sen kustannukset ylittäisi v. 2017 koko ansio- ja pääomaveroista saadun kertymän.
Ansiotulo Takuutulo Bruttotulo Maksut Nettotulot
0,00 600,00 600,00 0,00 600,00
100,00 560,00 660,00 8,25 651,75
200,00 520,00 720,00 16,50 703,50
300,00 480,00 780,00 24,75 755,25
400,00 440,00 840,00 33,00 807,00
500,00 400,00 900,00 41,25 858,75
600,00 360,00 960,00 49,50 910,50
700,00 320,00 1 020,00 57,75 962,25
800,00 280,00 1 080,00 66,00 1 014,00
900,00 240,00 1 140,00 74,25 1 065,75
1 000,00 200,00 1 200,00 82,50 1 117,50
1 100,00 160,00 1 260,00 90,75 1 169,25
1 200,00 120,00 1 320,00 99,00 1 221,00
1 300,00 80,00 1 380,00 107,25 1 272,75
1 400,00 40,00 1 440,00 115,50 1 324,50
1 500,00 0,00 1 500,00 123,75 1 376,25
TULONMUODOSTUKSEN EUROMÄÄRÄISET LUKEMAT
Perusidea:Työikäisten ja työhaluisten Suomen kansalaisten henkilöverotuksen ensimmäisiin 1 500 €/kk tuloihin voi kokeilla soveltaa ns. negatiivisen tuloverotuksen mallia.
Mikäli kansalainen ei itse pysty tekemään lisätuloja, niin aina on olemassa ns. takuutulo-osuus 600 €/kk (7 200 €/v) pohjatulona, jota ei erikseen tarvitse anoa/hakea esim. Kelalta.
Takuutulon osuus vähenee lineaarisesti, aina tulojen kasvaessa (kts. taulukko, jossa on yksi malli toteutuksesta).Tätä perusideaa on esittänyt mm. Osmo Soininvaara.
ESIMERKKI: NEGATIIVISENTULOVEROTUKSEN HYÖDYNTÄMINEN OSANA PIENITULOISUUS ONGELMAN RATKAISUA

Hukkaamme verovarojamme aluepolitiikkaan
ÐÐ Suomessa on edelleen 311 kuntaa vain 5,5 milj. väestön tarpeita varten ja
tähän päälle vielä haluttaisiin maakuntahallinto
ÐÐ Valtion osuuksien tasauksessa nettomaksajina on vain 30 kuntaa sekä
nettosaajina on 265 kuntaa.Tulonsiirron summa oli 637,5 milj. €/v. (v. 2018),
joka on poissa kasvukykyisiltä alueilta
ÐÐ Kansalliset ja EU-tason maataloustuet oli yli 2,8 mrd. €/vuodessa ja jokainen
täysi-ikäinen kansalainen osallistui maataloustukien maksamiseen
n. 650 €/vuodessa (v. 2017).Tästä huolimatta elintarvikkeet maksavat
kuluttajalle merkittävästi enemmän kuin Keski-Euroopassa
Muita erikoisia ilmiöitä
ÐÐ Valtakunnalliset työehtosopimukset huomioi aika heikosti, että suurempia
nettotuloja tarvitaan pääkaupunkiseudulla elämiseen kuin esim. Kainuussa
ÐÐ Yritystuet on niin vaikea asia, ettei tila edes riitä kertomaan...
KANSALLINEN ALUEPOLITIIKKA EDISTÄÄ ALITEHOKKUUTTA
milj. € % €/as suhde
01 Uusimaa 74 870 38,7 % 45 459 130 %
02Varsinais-Suomi 15 569 8,1 % 32 666 93 %
04 Satakunta 7 082 3,7 % 32 036 91 %
05 Kanta-Häme 4 992 2,6 % 28 816 82 %
06 Pirkanmaa 16 485 8,5 % 32 279 92 %
07 Päijät-Häme 5 715 3,0 % 28 368 81 %
08 Kymenlaakso 5 702 3,0 % 32 290 92 %
09 Etelä-Karjala 4 465 2,3 % 34 298 98 %
10 Etelä-Savo 4 005 2,1 % 27 043 77 %
11 Pohjois-Savo 7 230 3,7 % 29 245 83 %
12 Pohjois-Karjala 4 349 2,3 % 26 595 76 %
13 Keski-Suomi 8 028 4,2 % 29 076 83 %
14 Etelä-Pohjanmaa 5 352 2,8 % 27 964 80 %
15 Pohjanmaa 6 054 3,1 % 33 411 95 %
16 Keski-Pohjanmaa 2 203 1,1 % 31 974 91 %
17 Pohjois-Pohjanmaa 11 999 6,2 % 29 158 83 %
18 Kainuu 1 961 1,0 % 26 362 75 %
19 Lappi 5 965 3,1 % 33 190 95 %
21 Ahvenanmaa 1 194 0,6 % 40 686 116 %
Ulkoalue 48 – – –
Koko maa 193 268 100,0 % 35 087 100 %
115– %
105–114 %
95–104 %
85–94 %
80–84 %
74–79 %
21
13
14
15
16
17 18
19
12
04
05
06
07
08
09
10
11
01
02
Helsinki (01) 643 272
Espoo (01) 279 044
Tampere (06) 231 853
Vantaa (01) 223 027
Oulu (17) 201 810
Turku (02) 189 669
Jyväskylä (13) 140 188
Lahti (07) 119 573
Kuopio (11) 118 209
Pori (04) 84 587
Kouvola (08) 84 196
Vuoden 2018 alussa Suomessa oli
9 yli 100 000 asukkaan kaupunkia
Keskimääräinen kuntakoko v. 2017
oli 17 727 asukasta. Kuntien
mediaanikoko on 6 146 asukasta.
BRUTTOARVONLISÄYS MAAKUNNITTAIN (2017)
29,9%
39,1%
23,0%
5,4%
Tuet ja tulonsiirrot
v. 2017
2 881
milj. €/vuosi
2,6%
SUORATTUET JATULONSIIRROT MAATALOUDELLE SUOMESSA 2017
Maaseutuviraston tuesta viljelijätukia oli 1 760 milj. € (88,5 %). Suomen viljelyalasta n. 70 % tukee kotieläintuotantoa ja n. 30 % ihmisen suoraan syömiä
kasviksia. Suomen tukea saanneista maatiloista (54 118 kpl) noin puolet tuotti 95 % tuotannosta ja loput vain 5 % tuotannosta.
A) MAASEUTUVIRASTONTUET MAATALOUTEEN (2017)
EU:n varoista maksettu tuki 862,8 milj. € 29,9 % (43,4 %)
Kansallisista varoista maksettu tuki 1 125,5 milj. € 39,1 % (56,6 %)
YHTEENSÄ MAKSETTAVATTUET 1 988,3 milj. € 69,0 % (100,0 %)
Lähde: Maaseutuviraston verkkosivusto
< http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tiedotteet/2013/Sivut/tukitiedot-2017.aspx >
B) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOKSEN (MELA)TULONSIIRROT MAATALOUTEEN (2017)
MYEL-korvausmenot (vain valtion osuus, joka on 79,3 %) 661,6 milj. € 23,0 % (74,1 %)
Lomitusmenot (vain valtion osuus, joka on 100,0 %) 155,9 milj. € 5,4 % (17,5 %)
Muut MELAn maksamat tulonsiirrot 75,3 milj. € 2,6 % (8,4 %)
–TyöajanMATA-kustannukset(vainvaltionosuus,jokaon29,5%) 9,9milj.€
–Sairauspäivärahat(vainvaltionosuus,jokaon100,0%) 2,8milj.€
–Luopumiseläkemenot(vainvaltionosuus,jokaon100,0%) 28,3milj.€
–Luopumistukimenot(vainvaltionosuus,jokaon100,0%) 34,3milj.€
YHTEENSÄ MAKSETTAVATTULONSIIRROT 892,8 milj. € 31,0 % (100,0 %)
Lähde: Mela vuosikertomus 2017, sivu 5
< https://www.mela.fi/sites/default/files/tiedostot/tietoa_melasta/tilinpaatos2017.pdf >

Hyvinvointivaltio ylläpito vaatii nettomaksajansa
ÐÐ Suomen väestöstä vain 42,1 % käy ylipäätänsä töissä sekä vain
30,6 % väestöstä on töissä yksityisellä sektorilla
ÐÐ Yksityinen sektori on avainasemassa, koska se on koko julkisen
sektorin keskeinen tulonlähde joka toimii verotetuilla varoilla
ÐÐ Kuitenkin potentiaalisimmista työntekijä ikäluokista on jopa 30 %
poissa työmarkkinoilta ja heistä eläkkeellä on jopa 7,9 %
Tilanne kiristyy lähitulevaisuudessa
ÐÐ Eläköityminen kasvaa todella nopeasti ja heidän hoito vaatii jatkossa
yhä enemmän resursseja (varoja, henkilöitä, tiloja)
ÐÐ Maastamuuttajissa on paljon korkeakoulutettuja ja parhaassa
työiässä olevia henkilöitä sekä maahantulijoissa on paljon henkilöitä,
joilla ei ole valmiuksia työllistymiseen Suomessa
ÐÐ Työssäkäyviä ja yrityksiä ei voi loputtomiin vain verottaa enemmän
SUOMESSA PIENENEVÄ JOUKKO LUO TODELLISEN VEROPOHJAN
Koko väestö 5 513 130 100,0 % 1 066 261 19,3 % 3 267 551 59,3 % 1 179 318 21,4 %
Työlliset 2 319 420 42,1 % 0 0,0 % 2 294 610 70,2 % 24 810 2,1 %
–Yrittäjät 235 011 4,3 % 0 0,0 % 233 312 7,1 % 1 699 0,1 %
– Palkansaajat 2 084 409 37,8 % 0 0,0 % 2 061 298 63,1 % 23 111 2,0 %
Ei-työlliset 3 193 710 57,9 % 1 066 261 100,0 % 972 941 29,8 % 1 154 508 97,9 %
– Eläkeläiset 1 409 538 25,6 % 642 0,1 % 258 297 7,9 % 1 150 599 97,6 %
– 0-14 -vuotiaat 890 424 16,2 % 890 424 83,5 % – – – –
– Opiskelijat, koululaiset 396 401 7,2 % 164 454 15,4 % 230 978 7,1 % 969 0,1 %
–Työttömät 296 496 5,4 % 305 0,0 % 296 191 9,1 % – –
– Muut työvoiman ulkopuolella 200 851 3,6 % 10 436 1,0 % 187 475 5,7 % 2 940 0,2 %
Työllisistä 72,7 % työskenteli yksityisellä sektorilla sekä 21,6 % kunnallisella ja 5,7 % valtiollisella sektorilla.
Yksinkertaistaen n. 1 686 000 henkeä (30,6 % koko väestöstä) eli yksityisen sektorin työntekijät todellisuudessa hankki toimeentulon koko Suomelle.
Ikäluokat jotka täyttävät 18 vuotta vuosittain ovat kooltaan n. 63 000 henkeä sekä ikäluokat jotka täyttävät vuosittain 65 vuotta ovat kooltaan n. 73 700 henkeä.
Näin ollen potentiaalisin työvoima vähenee 10 700 hengellä (n. 0,4 %) vuosittain. Maahanmuutto ja maastamuutto vaikuttaa myös lukemiin eri vuosina.
Lähde:Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot.
SUOMENVÄESTÖ, IKÄRYHMITTÄIN JA PÄÄASIALLISENTOIMINNAN MUKAAN (2017)
Yhteensä 0–17 -vuotiaat 18–64 -vuotiaat 65+ -vuotiaat
2014 2015 2016 2017
€ milj. BKT/% € milj. BKT/% € milj. BKT/% € milj. BKT/%
Verot ja maksut yhteensä 90 027 43,8 92 002 43,9 95 126 44,0 97 014 43,3
Tulovero 31 479 15,3 32 371 15,4 32 934 15,2 34 404 15,4
– josta kotitalouksien tulovero 27 381 13,3 27 714 13,2 28 046 13,0 28 211 12,6
– josta yhteisöjen tulovero 3 845 1,9 4 429 2,1 4 798 2,2 6 127 2,7
Pakolliset sosiaaliturvamaksut 26 011 12,7 26 639 12,7 27 641 12,8 27 068 12,1
– josta työnantajat 17 885 8,7 18 232 8,7 18 763 8,7 17 650 7,9
– josta vakuutetut 8 126 3,9 8 407 4,1 8 878 4,1 9 418 4,2
Omaisuusverot 2 719 1,3 3 017 1,4 3 066 1,4 3 459 1,5
Tavaroista ja palveluista maksetut verot 29 572 14,4 29 729 14,2 31 223 14,4 31 848 14,2
– josta arvonlisävero 18 948 9,2 18 974 9,1 19 694 9,1 20 404 9,1
– josta energiaverot 3 846 1,9 4 054 1,9 4 407 2,0 4 324 1,9
Muut verot 246 0,1 246 0,1 262 0,1 235 0,1
Lähde:Tilastokeskus, Julkinen talous,Verot ja veronluonteiset maksut tilasto
VEROTUKSEN RAKENNE SEKÄ OSUUDET %/BKT:STA 20142017 (käyvin hinnoin, ellei toisin mainita)
Lukemat sisältävät julkisyhtisöt sekä Euroopan unionin toimielimet. Kaikki lukemat ei ole suoraan summautuvia.

”Hyvinvointitaloyhtiö”tarvitsee useita maksajia,
jotta maksuosuus euroissa pysyisi kohtuullisena
ÐÐ Ihannetapauksessa kaikki osallistuvat kustannusten maksamiseen
sekä elättävät itsensä työstä ja sen tuottavuudesta saaduilla tuloilla
ÐÐ Suomessa kun maksajien määrä on varsin rajallinen ns. vero-
pohjien oltava mahdollisimman laajoja sekä erityishuomiota on
kiinnitettävä tahoihin, jotka on ns. vapaamatkustajia
ÐÐ Huojennuksia/vapautuksia voi antaa esim. sairaille, vanhuksille ja
lapsille, mutta työkykyiset tarvitaan maksamaan oma osuutensa
Velanotto siirtää vain maksuja tulevaisuuteen
ÐÐ Pahimmillaan tämä laukaisee ns. pahan kierteen. Lopulta
kustannukset nousee niin korkeiksi, että maksukykyisimmät
nettomaksajat pohtivat jopa toisaalle muuttamista
ESIMERKKI: JOS YHTEISKUNTAMME OLISI KUIN TALOYHTIÖ
60 m2
400 €/kk
10,00 %
60 m2
400 €/kk
10,00 %
60 m2
400 €/kk
10,00 %
60 m2
400 €/kk
10,00 %
60 m2
400 €/kk
10,00 %
60 m2
400 €/kk
10,00 %
60 m2
400 €/kk
10,00 %
60 m2
400 €/kk
10,00 %
60 m2
400 €/kk
10,00 %
60 m2
400 €/kk
10,00 %
A) LÄHTÖTILANNE: KAIKKI OSALLISTUVAT KULUJEN MAKSAMISEEN SAMALLA SUMMALLA,TARVITTAVAYHTEISSUMMA 4 000 €/KK
Maksavien asuntojen maksusumma on 400,00 €/kk eli maksuosuus 6,66 €/jm2
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
60 m2
500 €/kk
12,50 %
60 m2
500 €/kk
12,50 %
60 m2
500 €/kk
12,50 %
60 m2
500 €/kk
12,50 %
60 m2
500 €/kk
12,50 %
60 m2
500 €/kk
12,50 %
60 m2
500 €/kk
12,50 %
60 m2
500 €/kk
12,50 %
60 m2
0 €/kk
0,00 %
60 m2
0 €/kk
0,00 %
B) MAKSUKYVYTTÖMYYS: KAKSI ASUNNOISTA EI KYKENE MAKSAAMAAN OMAA OSUUTTAAN,TARVITTAVAYHTEISSUMMA ON KUITENKIN EDELLEEN 4 000 €/KK
Maksavien asuntojen maksusumma on nostettava 500,00 €/kk eli maksuosuus on 8,33 €/jm2. Maksavien kustannus nousisi 1,25-kertaiseksi verrattuna lähtötilanteeseen.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
60 m2
933,33 €/kk
16,66 %
60 m2
933,33 €/kk
16,66 %
60 m2
933,33 €/kk
16,66 %
60 m2
933,33 €/kk
16,66 %
60 m2
933,33 €/kk
16,66 %
60 m2
933,33 €/kk
16,66 %
60 m2
-800 €/kk
-85,71 %
60 m2
-800 €/kk
-85,71 %
60 m2
0 €/kk
0,00 %
60 m2
0 €/kk
0,00 %
C) PERUSTULO: KAKSI ASUNNOISTATARVITSEEVIELÄ PERUSTULON 800 €/KK,TARVITTAVAYHTEISSUMMA ON NYT 4 000 €/KK + 1 600 €/KK ELI 5 600 €/KK
Maksavien asuntojen maksusumma on nostettava 933,33 €/kk eli maksuosuus on 15,56 €/jm2. Maksavien kustannus nousisi 2,33-kertaiseksi verrattuna lähtötilanteeseen.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Mikälihalutaan,ettämaksavienmaksuosuuspysyisialkuperäisessä400,00€/kk,
niintaloyhtiönlainanotontarveolisi3200€/kkelilainallakatettaisiinn.57%taloyhtiönmenoista.
Toinenvaihtoehtoonlöytää“jostain”vielä8kplmaksajialisää,jotkakukinolisivatvalmiita“antamaan”400,00€/kktaloyhtiölle,
jottatalonyhtiöntarvitsemayhteissumma5600€/kksaataisiinkatetuksi.
LAINARAHAN PERUSONGELMA
Jos lainanotolla katetaan 10 vuotta asuntoyhtiön kuluja, niin jo korottomana
lainapääoma nousee 38 400 €/asunto eli 640 €/jm2.Tästä summasta pelkät
korkokulut olisi 768 €/asunto vuodessa, jos korkotaso olisi 2,00 % p.a.

Suomi ei hyödynnä omaa potentiaaliaan täysin
ÐÐ Suomi on alisuorittanut jo yli vuosikymmenen ajan sekä samaan
aikaan olemme tuplanneet julkisyhteisöjen velan (syömävelkaa)
ÐÐ Meille on jo kerrottu useiden ulkomaisten sekä kotimaisten
toimijoiden taholta mitä uudistuksia Suomen pitäisi tehdä
ÐÐ Suomen kansantalouden neljä haastetta on verotuksen taso,
sosiaaliturvan kestävyys/kohdentaminen, eläköitymisen menot/
vaikutukset sekä työmarkkinoiden dynaamikka
Tulevaisuudessa tilanne yhä vaikeutuu
ÐÐ Kymmenen vuoden päästä me tarvitsisimme noin Norjan tulot ja
varat kansantalouteemme, mikäli jatkamme nykyisellä menolla
ÐÐ Tikittävä aikapommi: eläkevarallisuus on nyt n. 197 mrd € tasolla
sekä luvatut eläkevastuut on n. 695 mrd € tasolla
(vaje n. 10x Suomen valtion budjettia)
SUOMELLA ON PALJON HAASTEITA SEKÄ PARANNETTAVAA
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
Norjan BKT:n suurta
heilahtelua osin selittää
heidän öljyrahastonsa
tuottojen vaihtelut.
Rahaston virallisempi nimi
onThe Government
Pension Fund Global, jota
hallinnoi Norges Bank.
Kyseinen rahasto on
varoiltaan maailman
suurin itsenäinen
sosiaalinen rahasto (arvo
yli 1 000 miljardia USD),
jossa on sijoituksia
190 000 USD per
kansalainen.
Kyseinen rahasto on
siirtänyt 22 vuoden aikana
varoja valtiolle noin 350
miljardin euron edestä.
100 000
Lukemat on nykyarvossa ja US dollareissa. Lukemien alkuperäinen lähde onWorld Bank ja OECD.
110 000
BRUTTOKANSANTUOTTEEN KEHITTYMINEN PER KANSALAINEN 20072017
Norway
Denmark
Sweden
Finland
Germany
NOR 1,764 1,817 1,700 1,900 1,983 2,144 2,076 1,947 1,756 1,632 1,652
DEN 1,211 1,205 1,235 1,256 1,216 1,234 1,233 1,253 1,250 1,234 1,232
SWE 1,104 1,044 0,981 1,127 1,173 1,205 1,214 1,186 1,198 1,194 1,169
FIN 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000
GER 0,866 0,856 0,886 0,904 0,922 0,929 0,937 0,962 0,974 0,972 0,973
SuomessaonOECD-maidenylensyöneinjulkinensektori,muttasiltieisaadaydintehtäviähoidettua.
Silloinvikaontuloslaskelmankuluriveilläjaeikäpelkästäänliikevaihdossa.

”IF THE RATE OF CHANGE
ON THE OUTSIDE EXCEEDS
THE RATE OF CHANGE
ON THE INSIDE,
THE END IS NEAR”
– JackWelch, ex-chairmain and CEO of General Electric

Kansantalous 2019 v2

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Similar to Kansantalous 2019 v2

Similar to Kansantalous 2019 v2 (20)

Kansantalous 2019 v2