SlideShare a Scribd company logo
1 of 12
1
Fosfori
punaisella?
Fosforista kasvit saavat energiansa. Lisäksi se tehostaa muiden
ravinteiden ja veden ottoa. Kasvit hyödyntävät fosforia koko kasvunsa
ajan itämisestä tuleentumiseen. Fosfori:
• parantaa versoutumista ja
lehtien kokoa
• lisää jyvien määrää ja kokoa
tähkässä
• nopeuttaa tuleentumista ja
parantaa sen tasaisuutta
• on nurmirehussa eläimille
elintärkeä kivennäinen
Fosfori on kasvun kannalta tärkeimpiä
ravinteita
Riittävällä
fosforilannoituksella
nopeutat kasvin
kehitystä jo heti
keväällä, ja saat
varmemmin
paremmat sadot.
Fosforin puute
vaikuttaa kasvin
koko maanpäällisen
kasvuston ja
juuriston
elinvoimaisuuteen.
Kasvu on heikompaa
ja kehitys hitaampaa.
Yli puolet Suomen pelloista on punaisella
Fosforin käyttö on vähentynyt merkittävästi ja valtaosa Suomen
viljelykasveista kärsii fosforin puutteesta. Entistä useammalla pellolla
Suomessa fosforitase on negatiivinen: satojen mukana poistuu
enemmän fosforia kuin peltoon on lisätty.
Fosforitilanne koko Suomessa
Huono-huononlainen
20,9 %
Välttävä
32,5 %
Tyydyttävä
28,1 %
Hyvä
11,4 %
Korkea
7,1 %
Fosforin puutos kasvilajeittain
Vehnä
Ohra
Kaura
Nurmi
Vakava puutos
Lähteet: Eurofins Viljavuuspalvelu 2006–2010 ja Yara MegaLab -kasvustoanalyysi 2015
Lievä puutos
Yli puolet Suomen pelloista on punaisella
on nurmirehussa eläimille
elintärkeä kivennäinen
Muista
nämä 3 asiaa
fosforilannoituksessa
1Ota lannoituksessa
huomioon maan viljavuus
• Perusta lannoitus aina viljavuustutkimuksen tuloksiin,
niin huolehdit peltosi viljavuudesta ja
voit tuottaa hyviä satoja.
• Hyödynnä myös ympäristökorvaus-
järjestelmän mahdollistama
satotasokorjaus.
Fosforilannoituksella saatu lisätuotto ohralla €/ha
0
234
330
Lähde: Yara Kotkaniemi koetulokset 2015
400
300
200
100
0
0 17 35
Fosforin määrä kg/ha, fosforiluokka huononlainen, ohra 130 N kg/ha
2Lannoita tasapainoisesti
sadontuottokyvyn mukaan
• Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeammasta lannoituksesta,
ja sinulla on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä sadonlisiä.
• Anna kasveille riittävä määrä ravinteita oikeassa suhteessa.
8 000 kilon vehnäsato tai
10 000 kilon nurmen kuiva-ainesato
vievät noin 30 kg fosforia hehtaarilta.
3Huolehdi maan
rakenteesta
• Hyvä maan rakenne on tärkeää kasvulle ja fosforin hyväksikäytölle.
• Kalkitus ja ojien toimivuus ovat avainasemassa.
• Kipsin levitys korkeafosforisilla savimailla estää eroosiota ja
pidättää fosforia huuhtoutumiselta.
Onnistu Yaran resepteillä
• YaraMila-lannoitteille annetaan Puhtaustakuu.
Fosfori on puhdasta, peräisin Siilinjärven kaivoksesta.
• Ota käyttöön Yaran lannoitusohjelmat osoitteessa www.yara.fi, ja
kysy lisää maataloukauppiaaltasi. Tutustu myös uusiin sovelluksiin,
joilla tehostat ravinteiden käyttöä kasvukaudella.
www.yara.fi

More Related Content

More from Yara Suomi

Oikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausina
Oikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausinaOikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausina
Oikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausinaYara Suomi
 
UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke:
UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke: UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke:
UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke: Yara Suomi
 
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteistaTäydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteistaYara Suomi
 
Kiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussa
Kiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussaKiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussa
Kiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussaYara Suomi
 
Kierrätysravinteet ja vesiensuojelu
Kierrätysravinteet ja vesiensuojeluKierrätysravinteet ja vesiensuojelu
Kierrätysravinteet ja vesiensuojeluYara Suomi
 
Lannoitus kasvin tarpeen mukaan
Lannoitus kasvin tarpeen mukaanLannoitus kasvin tarpeen mukaan
Lannoitus kasvin tarpeen mukaanYara Suomi
 
Kierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessa
Kierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessaKierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessa
Kierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessaYara Suomi
 
Fosforia pitää ymmärtää
Fosforia pitää ymmärtääFosforia pitää ymmärtää
Fosforia pitää ymmärtääYara Suomi
 
Miten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijä
Miten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijäMiten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijä
Miten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijäYara Suomi
 
8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä
8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä
8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijäYara Suomi
 
Viljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-Maatalous
Viljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-MaatalousViljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-Maatalous
Viljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-MaatalousYara Suomi
 
Kaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara Suomi
Kaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara SuomiKaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara Suomi
Kaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara SuomiYara Suomi
 
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, Fazer
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, FazerKaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, Fazer
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, FazerYara Suomi
 
Terveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki Fazer
Terveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki FazerTerveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki Fazer
Terveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki FazerYara Suomi
 
Kaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-Maatalous
Kaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-MaatalousKaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-Maatalous
Kaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-MaatalousYara Suomi
 
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin Mylly
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin MyllyKaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin Mylly
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin MyllyYara Suomi
 
KM satokilpailu, Annaleena Ylhäinen
KM satokilpailu, Annaleena YlhäinenKM satokilpailu, Annaleena Ylhäinen
KM satokilpailu, Annaleena YlhäinenYara Suomi
 
Kaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-Rehu
Kaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-RehuKaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-Rehu
Kaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-RehuYara Suomi
 
Yara Uudenkaupungin laajennusinvestointi
Yara Uudenkaupungin laajennusinvestointiYara Uudenkaupungin laajennusinvestointi
Yara Uudenkaupungin laajennusinvestointiYara Suomi
 
Karjanlannan täydentämisen pääperiaatteet
Karjanlannan täydentämisen pääperiaatteetKarjanlannan täydentämisen pääperiaatteet
Karjanlannan täydentämisen pääperiaatteetYara Suomi
 

More from Yara Suomi (20)

Oikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausina
Oikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausinaOikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausina
Oikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausina
 
UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke:
UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke: UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke:
UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke:
 
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteistaTäydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
 
Kiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussa
Kiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussaKiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussa
Kiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussa
 
Kierrätysravinteet ja vesiensuojelu
Kierrätysravinteet ja vesiensuojeluKierrätysravinteet ja vesiensuojelu
Kierrätysravinteet ja vesiensuojelu
 
Lannoitus kasvin tarpeen mukaan
Lannoitus kasvin tarpeen mukaanLannoitus kasvin tarpeen mukaan
Lannoitus kasvin tarpeen mukaan
 
Kierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessa
Kierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessaKierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessa
Kierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessa
 
Fosforia pitää ymmärtää
Fosforia pitää ymmärtääFosforia pitää ymmärtää
Fosforia pitää ymmärtää
 
Miten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijä
Miten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijäMiten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijä
Miten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijä
 
8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä
8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä
8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä
 
Viljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-Maatalous
Viljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-MaatalousViljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-Maatalous
Viljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-Maatalous
 
Kaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara Suomi
Kaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara SuomiKaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara Suomi
Kaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara Suomi
 
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, Fazer
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, FazerKaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, Fazer
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, Fazer
 
Terveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki Fazer
Terveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki FazerTerveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki Fazer
Terveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki Fazer
 
Kaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-Maatalous
Kaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-MaatalousKaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-Maatalous
Kaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-Maatalous
 
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin Mylly
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin MyllyKaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin Mylly
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin Mylly
 
KM satokilpailu, Annaleena Ylhäinen
KM satokilpailu, Annaleena YlhäinenKM satokilpailu, Annaleena Ylhäinen
KM satokilpailu, Annaleena Ylhäinen
 
Kaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-Rehu
Kaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-RehuKaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-Rehu
Kaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-Rehu
 
Yara Uudenkaupungin laajennusinvestointi
Yara Uudenkaupungin laajennusinvestointiYara Uudenkaupungin laajennusinvestointi
Yara Uudenkaupungin laajennusinvestointi
 
Karjanlannan täydentämisen pääperiaatteet
Karjanlannan täydentämisen pääperiaatteetKarjanlannan täydentämisen pääperiaatteet
Karjanlannan täydentämisen pääperiaatteet
 

Pellolla fosfori punaisella?

  • 2. Fosforista kasvit saavat energiansa. Lisäksi se tehostaa muiden ravinteiden ja veden ottoa. Kasvit hyödyntävät fosforia koko kasvunsa ajan itämisestä tuleentumiseen. Fosfori: • parantaa versoutumista ja lehtien kokoa • lisää jyvien määrää ja kokoa tähkässä • nopeuttaa tuleentumista ja parantaa sen tasaisuutta • on nurmirehussa eläimille elintärkeä kivennäinen Fosfori on kasvun kannalta tärkeimpiä ravinteita
  • 3. Riittävällä fosforilannoituksella nopeutat kasvin kehitystä jo heti keväällä, ja saat varmemmin paremmat sadot. Fosforin puute vaikuttaa kasvin koko maanpäällisen kasvuston ja juuriston elinvoimaisuuteen. Kasvu on heikompaa ja kehitys hitaampaa.
  • 4. Yli puolet Suomen pelloista on punaisella Fosforin käyttö on vähentynyt merkittävästi ja valtaosa Suomen viljelykasveista kärsii fosforin puutteesta. Entistä useammalla pellolla Suomessa fosforitase on negatiivinen: satojen mukana poistuu enemmän fosforia kuin peltoon on lisätty. Fosforitilanne koko Suomessa Huono-huononlainen 20,9 % Välttävä 32,5 % Tyydyttävä 28,1 % Hyvä 11,4 % Korkea 7,1 %
  • 5. Fosforin puutos kasvilajeittain Vehnä Ohra Kaura Nurmi Vakava puutos Lähteet: Eurofins Viljavuuspalvelu 2006–2010 ja Yara MegaLab -kasvustoanalyysi 2015 Lievä puutos Yli puolet Suomen pelloista on punaisella
  • 8. 1Ota lannoituksessa huomioon maan viljavuus • Perusta lannoitus aina viljavuustutkimuksen tuloksiin, niin huolehdit peltosi viljavuudesta ja voit tuottaa hyviä satoja. • Hyödynnä myös ympäristökorvaus- järjestelmän mahdollistama satotasokorjaus. Fosforilannoituksella saatu lisätuotto ohralla €/ha 0 234 330 Lähde: Yara Kotkaniemi koetulokset 2015 400 300 200 100 0 0 17 35 Fosforin määrä kg/ha, fosforiluokka huononlainen, ohra 130 N kg/ha
  • 9. 2Lannoita tasapainoisesti sadontuottokyvyn mukaan • Uudet satoisat lajikkeet hyötyvät korkeammasta lannoituksesta, ja sinulla on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä sadonlisiä. • Anna kasveille riittävä määrä ravinteita oikeassa suhteessa. 8 000 kilon vehnäsato tai 10 000 kilon nurmen kuiva-ainesato vievät noin 30 kg fosforia hehtaarilta.
  • 10. 3Huolehdi maan rakenteesta • Hyvä maan rakenne on tärkeää kasvulle ja fosforin hyväksikäytölle. • Kalkitus ja ojien toimivuus ovat avainasemassa. • Kipsin levitys korkeafosforisilla savimailla estää eroosiota ja pidättää fosforia huuhtoutumiselta.
  • 11. Onnistu Yaran resepteillä • YaraMila-lannoitteille annetaan Puhtaustakuu. Fosfori on puhdasta, peräisin Siilinjärven kaivoksesta. • Ota käyttöön Yaran lannoitusohjelmat osoitteessa www.yara.fi, ja kysy lisää maataloukauppiaaltasi. Tutustu myös uusiin sovelluksiin, joilla tehostat ravinteiden käyttöä kasvukaudella.