Kimmo Kytölä A-Rehulta esitelmöi aiheesta "Laatuvilja rehuksi". Myös kaura sopii eläinten rehuksi. Lajikevalinnassa kauran iso jyväkoko ja pieni kuoripitoisuus ovat eduksi.
6. Viljaa täysrehuissa
•Sikojen täysrehuissa 80 ±%
– Josta kauraa 10 – 40%
•Nautojen täysrehuissa 50 ±%
– Josta kauraa 10 ±%
•Broilerien täysrehuissa 70 ±%
– Josta puolet kauraa
2017-02-01 6
7. Vilja sianrehun raaka-aineena
Sian rehussa kauran ja kuoritun kauran käyttöä voisi lisätä nykyisestä niin,
että sitä voisi olla jopa puolet viljan määrästä!
Energiasta % Tiine
emakko
Imettävä
Emakko Porsas Lihasika
Viljasta 85 70 75 84
Valkuaisrehuista 7 15 15 14
Valkuaisesta % Tiine
emakko
Imettävä
Emakko Porsas Lihasika
Viljasta 70 48 49 56
Valkuaisrehuista 25 49 49 44
8. Kaura sikojen rehuna
•Kaura 0,91 ry/kg (10,3 MJ/kgKA)
– Tiineille emakolle ei käyttörajoituksia
• Yleensä käytetään n. 20-50% viljan määrästä
• Hyvä kuiturehu
– Pieniä määriä myös imettäville emakoille ja porsaille
• 5-15 % viljan määrästä
– Lihasioille yleensä rajoitetusti (< 20% viljan määrästä)
• Täyttävyys rajoittaa pienillä lihasioilla
•Kuorittu kaura, 1,20 ry/kg (13,5 MJ/kgKA)
– Sisältää runsaasti energiaa
• Parempi energia-arvo kuin vehnällä (13,5 vs. 12,5 MJ/kgKA!)
• Soveltuu erinomaisesti porsaille ja imettäville emakoille
– Kuorimissa eroja, mutta yleensä
n. 25% jää kuorimatta
– Myös kuoret voidaan hyödyntää
• Esim. tiineiden emakoiden seoksessa tai virikkeenä
• Polttoaineena sikalan lämmityksessä
9. Kaura nautojen rehuna
•Kaura 12,4 MJ/kgKA
– Perinteisesti käytetty sekä lihanautojen, että lypsylehmien rehuna
• Lypsykarjalle tilakäytössä edelleen merkittävä (n. 1/3 viljasta)
• Lihanaudoille käytetään vähemmän
– Vaatimus entistä energiapitoisemmista rehuista vähentänyt kauran
käyttöä tehdasrehuissa
•Kuorittu kaura 14,2 MJ/kgKA
– Kuoritun kauran rasva ei yhtä käyttökelpoista naudoille kuin on
sioille tai broilereille
– Voidaan käyttää nautojen rehuissa, mutta rajoitetusti
10. Kaura broilereiden rehuna
•Kaura 12,8 MJ/kgKA
– Käyttö erittäin vähäistä broilereiden rehussa
– Käytetään broiler-emojen ja munivien kanojen rehuissa
• Laimentaa rehua
• Pitää pehkun kuivana (toisin kuin ohra)
• Käytetään hyvinkin puolet viljan määrästä
•Kuorittu kaura 16,7 MJ/kgKA
– Broilerit kuoritun kauran suurkuluttajia
• Käytetään yli puolet viljan määrästä
– Mukana myös munivien kanojen rehussa
– Korkea valkuaispitoisuus eduksi
– Aminohappokoostumus hyvä
– Broiler hyötyy eniten kuorinnasta
13. Tavoitteet sikatilan viljanviljelyssä
– Hehtopainot
• ohra HLP vähintään 66 kg
• vehnä HLP vähintään 78kg
• kaura HLP vähintään 56 kg
– Valkuaispitoisuus
tavoite12.5 % kuiva-aineessa
• Kesä 2016: viljan valkuainen matala
(ohra n. 11,2%/KA, kaura 12,2%/KA) ->
vaatii normaalia suuremman määrän
valkuaistäydennystä
– Viljan matala valkuaispitoisuus helpompi
täydentää kuin huono hehtolitrapaino
14. Hehtolitrapainokorjaukset
Ohran hl-painon perusteella
tehtävät hintakorjaukset (ALV 0 %)
Kg/hl Hinnan muutos €/tn
71 tai yli +5
70-70,9 +4
69-69,9 +3
68-68,9 +2
67-67,9 +1
65-66,9 0
64-64,9 -1
63-63,9 -2
62-62,9 -5
61,61,9 -10
60-60,9 -15
Vastaanoton raja 60 kg/hl
Kauran hl-painon perusteella
tehtävät hintakorjaukset (ALV 0 %)
Kg/h Hinnan muutos €/tn
61 tai yli +5
60-60,9 +4
59-59,9 +3
58–58,9 +2
57-57,9 +1
55–56,9 0
54–54,9 -2
53–53,9 -4
52–52,9 -8
Vastaanoton raja 52 kg/hl
Vehnän hl-painon perusteella
tehtävät hintakorjaukset (ALV 0 %)
Kg/hl Hinnan muutos €/tn
81 tai yli +3
80-80,9 +2
79-79,9 +1
77-78,9 0
75-76,9 -1
74-74,9 -5
73-73,9 -8
72-72,9 -15
71-71,9 -35
Vastaanoton raja 71 kg/hl
15. Valkuaiseen perustuva rehuviljojen laatuhinnoittelu
sopimustuottajille
Vehnän ja Kauran valkuaishinnoittelu
15,0 tai yli +3
14,0 -14,9 +2
13,1 -13,9 +1
11,5 – 13,0 0
Alle 11,5 -2
Ohran valkuaishinnoittelu
14,0 tai yli +3
13,0 – 13,9 +2
12,1 – 12,9 +1
10,5 – 12,0 0
Alle 10,4 -2
16. Lajikevalinta
– Hehtaarisato, HLP ja valkuaispitoisuus
tärkeitä
• Mikä on näiden paras yhdistelmä?
– HLP:n ja valkuaisen yhteys heikko
– Ohra: Korkea tärkkelyspitoisuus
ennustaa matalaa valkuaista
• Ns. tärkkelysohrat on jalostettu
tuottamaan paljon tärkkelystä
huono valkuaispitoisuus?
– Kaura: iso jyväkoko ja pieni
kuoripitoisuus eduksi,
valkuaispitoisuutta unohtamatta
2017-02-01 16
17. Kauran HLP:n ja valkuaisen yhteys
2017-02-01 17
8,0
9,0
10,0
11,0
12,0
13,0
14,0
15,0
16,0
50,0 52,0 54,0 56,0 58,0 60,0 62,0 64,0
RV,%/KA
HLP, kg
Kauran HLP vs. RV
18. Ohran tärkkelyksen ja valkuaisen yhteys
2017-02-01 18
Kuva: http://www.leipatiedotus.fi
20. Ei rikkakasvin siemeniä eikä homemyrkkyjä
• Rikkakasvinsiemenet
– Sika ei syö rikkasiemeniä
– Heikentävät rehuarvoa
• Homeita tai toksiineja
– Punahomeen l. Fusariumin toksiinit
yleisimpiä Suomessa
– Tunnettuja homemyrkkyjä n. 300
– Osa toksiineista jää kuorittaessa kuoreen
– Sika herkin homemyrkyille
– Homemyrkyillä monia vaikutuksia
» Syömättömyys, kasvun heikentyminen
» Hedelmällisyysongelmat
» Heikentää eläimen vastustuskykyä
21. Kosteus hinnoittelu
Viljan kosteuden perusteella tehtävät hintakorjaukset (ALV 0 %)
Kosteus Hinnan muutos €/tn
12,4 tai alle 0,40
12,5-12,9 0,20
13,0-14,0 0
14,1-14,5 -2
Vastaanoton raja 14,0
•Kosteus vaikuttaa viljoilla homeiden ja toksiinien muodostumiseen
22. Kauraa lihasioille, Atrian tilakokeet 2012-2014
•Kauraa lihasikojen koerehuissa 50-70 %/ry
• Havainnot ruokintakokeista
– Päiväkasvu hyvä (kokeissa 900-925 g/pv,
ohraruokinnalla 940-950)
– Rehuhyötysuhde putosi ( -0,15 ry/kg)
– Lihaprosentti putosi (n. 1% yksikköä)
– Kaura sian rehussa ei juurikaan vaikuttanut lihan
rasvahappokoostumukseen
– Kaura paransi lihan makua
•Johtopäätöksenä kauraa kannattaa
käyttää (rajoitetusti), kun hinta on
vähintään 10% ohran hintaa alempi
2017-02-01 22