1. 4.5.2013 1
Lähiruoka
11.5.2010
Sirpa Kurppa ja Kestävän bio- ja
elintarviketalouden tutkimustyhmä

2. 4.5.2013 2
Lähiruoka
• Ei voida perustella kuljetusmatkalla
• Ennemminkin tunnettuus ja luottamus parempia
perusteita – toimijaketjun pituus
• Vahva yhteys luonnon resurssien käytön, sen kautta
toimintaympäristön monimuotoisuuteen ja edelleen
resurssien ja ympäristön kestävään käyttöön
• Vahva yhteys vastuullisuuteen – meillä on globaali
vastuu panostaa osaamisemme oman luonnonvaran
hyödyntämiseen

3. 4.5.2013 3
Kevät -kesä
• Varhaisvihannekset, tuoreyrtit,
retiisi, varhaisporkkanat, luonnosta
kerättävät nuoret kasvit,
varhaisherneet
• Lisänä esim. pähkinöitä
• Salaattikastikkeen valinta kriittinen!

4. 4.5.2013 4
Syyskesä - syksy
• Kurkut, kurpitsat, kukkakaalit, muut
kaalit, kiinankaali, maissi, sipulit,
’keskiaikaiset’ perunat, pavut, hieman
myöhäisemmät juurekset, hitaammin
kasvavat salaatit
• Tuoreena, kiehauttaen, paistaen

5. 4.5.2013 5
Talvi - sydäntalvi
• Juurekset, talvikaalit, talvikurpitsa,
sipulit, myöhäiset perunat
• Pakastetut tai säilötyt vihannekset
• Haudutetut, paistetut –
kuorrutusten valinta kriittinen
• Versot

6. 4.5.2013 6
Kevättalvi
• Juurekset, talvikaalit, talvikurpitsa,
sipulit, myöhäiset perunat
• Pakastetut tai säilötyt vihannekset
• Haudutetut, paistetut –
kuorrutusten valinta kriittinen
• Versot

7. 4.5.2013 7
Sesonkiutuksen merkitykset
• Sesonkiuttaminen tuo vaihtelun
• Sesonkiuttaminen sitoo raaka-ainetuotannon ja kulutuksen
'sisäsyntyisesti' toisiinsa, eli sesonkisuus tulee korostamaan
lähiruoan asemaa.
• Kuluttajilta sesonkisuuden ymmärtäminen edellyttää olosuhteiden
sekä vuosivaihtelujen ymmärtämistä, siis kommunikointia tuottajien
kanssa.
• Sesonkituotteiden tuleminen markkinoille on yhteinen odotus,
jollaista on markkinoinnissa käytetty menestyksekkäästi muissa
yhteyksissä 'jaffat tulloo ja helemat paukkuu' tai tietty viini, joka tulee
markkinoille aina samana päivänä vuodessa.

8. 4.5.2013 8
Sesonkisuuteen
tuotantostrategia
• Sesongin avaaminen on vahvasti vuorovaikutteinen
tilanne: odotetut tuotteet, odottavalle asiakassegmentille
juuri oikeassa muodossa oikeaan aikaan.
• Jos mukana on vielä pieni määrä niukkuuden tuntua,
tuotteen arvo nousee edelleen.
• Tässä on suuri ero massatuotantoon = mahdollisimman
yksinkertaistettua tuotetta vakiolaatuna markkinoivalla
ylitarjonnalla suurelle määrälle kuluttajia ympäri vuoden,
vuodesta toiseen, tai ero on jopa 'just on time
tuotantoon', jossa tuotanto suunnataan kuluttajan
oletettujen/arvioitujen tarpeiden perusteella kinkut
jouluksi, lampaat pääsiäiseksi, laskiaispullat laskiaiseen
jne.

9. 4.5.2013 9
Haaste kulutukselle ja
tuotannolle
• Vahva monipuolistaminen kaikista näkökulmista
• Käyttövaihtoehtojen innovatiivinen kehittely -tuotteistus
• Kotimaisten kasvisten monipuolisen valikoiman kysyntä!
• Julkisten ruokapalvelujen aktiivisuus tärkeä
• Tuotannon monipuolistaminen – myös kasvihuoneissa,
ulkoiset tuotanto-olosuhteet huomioiden
• Varastohävikkien hallinta!
• Kommunikaatio
• Verkostoituminen
• Muuta?

10. 4.5.2013 10
Kiitokset !

11. 4.5.2013 11
Ilmastonmuutos
• Lautasmallissa salaatin tulisi täyttää 50 % lautasen
volyymista, joten vaikutus voi olla
lautaskokonaisuudessa erittäin huomattava.
• Esimerkkinä 300 g salaattiannos
• Sesonkisalaattien hiilijalanjälki on 120-600 g CO2 ekv.
• Esimerkiksi keskimääräisessä kahden kg CO2
ekvivalentin hiilijalanjäljen omaavassa lautasessa
salaatin merkitys vaihtelee noin 6%sta 30 %:iin.
• Salaatin merkitys on myös ympäristöllisesti tärkeä.