Sirpa Kurppa
MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus
KestÀvÀn biotalouden tiimi
4.5.2013
Miksi hiilijalanjÀlki?
‱ Maailmanlaajuisesti on runsaasti potentiaalia vihreĂ€lle
kasvulle, jolla tarkoitetaan vÀhÀhiilisyyteen ja
resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien
toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka
edistÀÀ hyvinvointia ja sosiaalista
oikeudenmukaisuutta.
4.5.2013 2© MTT Agrifood Research Finland
RuokajÀrjestelmÀn haasteet ja mahdollisuudet
vihreÀssÀ taloudessa
‱ RuokajĂ€rjestelmĂ€n ulkoisen energian riippuvuutta tulee
olennaisesti pienentÀÀ energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuvaa
energiaa lisÀÀmÀllÀ sekÀ suljetun kierron ratkaisuin.
‱ Runsaat vesivarat tulee hyödyntÀÀ innovatiivisesti globaaleilla
ruokamarkkinoilla.
‱ Alueellisten luonnonvara- ja tuotantostrategioiden sekĂ€
yritysverkkoihin perustuva liiketoiminta yhdistettynÀ
ÀlykkÀÀn teknologian kÀyttöönottoon tarjoaa mahdollisuuden
ruokastrategian tavoitteeksi asettaman viennin arvon
kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessÀ.
4.5.2013
RuokajÀrjestelmÀn haasteet ja mahdollisuudet
vihreÀssÀ taloudessa jatk.
‱ KestĂ€vÀÀn ruokatalouteen liittyvĂ€n tietoisuuden ja yksilöllistĂ€
hyvinvointia tukevan arvoketjun integrointi osaksi
hyvinvointipolitiikkaa mahdollistaa ruokastrategian asettaman 4
% vuosittaisen elintarviketuotannon arvonlisÀyksen sekÀ kansallisilla
ettÀ globaaleilla markkinoilla.
‱ Liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia tarjoutuu materiaaleja
tuotteistaville ja suunnitteluyrityksille erityisesti
kansainvÀlisellÀ tasolla:
‱ suljettuihin kiertoihin ja uusiutuvan energian tuotantoon,
‱ vesivarojen hyödyntĂ€miseen ja vesirikkaiden tuotteiden
kaupallistamiseen, ja
‱ alueellisten yritysverkostojen uusintamiseen ja hyödyntĂ€miseen
palveluinnovaatioiden kehityksessÀ sekÀ
‱ yksilöllisten ja terveysvaikutteisten tuotebrĂ€ndien kehittĂ€miseen.
4.5.2013
4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 5
Nauta, suurin
ympĂ€ristöongelma –
ihmisen luotettava
kumppani?
Naudan
tuotanto
systeemi
Planetaarinen kestÀvyys?
4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 6
© YTL Kehityspalvelu Oy
Ruokaketjun
ELINKAARI-
ajattelu
Panosteollisuus
ja -kauppa
Rehuntuotanto
Rehuteollisuus
ja -kauppa
Maitotila
Meijeri
Tukku- ja
vÀhittÀiskauppa
TyytyvÀinen
kuluttaja
Elinkaari
Luonnontilasta
eri vaiheiden kautta
takaisin luonnontilaan
Luonnon
raaka-aine
Raaka-aineiden
otto maaperÀstÀ
Kunnossapito
Kuljetukset
Pakkaus
Tuotannon eri
vaiheet
KÀyttö
Varastointi
Loppusijoitus
Jalostus
4.5.2013 8
Panosteollisuus
ja -kauppa
Rehuntuotanto
Rehuteollisuus
ja -kauppa
Maitotila
Meijeri
Tukku- ja
vÀhittÀiskauppa
Kuluttaja
ENERGIA
vesi
ONGELMAJÄTE
KIINTEÄ
JÄTE
JÄTEVESI
&
RAVINTE
ET
MAISEMA
SIDOSRYHMÄT
viranomaiset
lÀhiympÀristö
julkinen sana
luontoaktivistit
asiakkaat
tuotevastuut
KULJETUKSET
TUOTTEIDEN
YMPÄRISTÖ
VAIKUTUKSET
”PELLOLTA
PÖYTÄÄN”
BRÄNDIN OMISTAJAN ON TARKASTELTAVA KOKO TUOTANTOKETJUN
YMPÄRISTÖKYSYMYKSIÄ - elinkaariajattelu
Kuva: Pasi Voutilainen
Elinkaaren
systeemirajat ?
4.5.2013 9
Polttoaineen valmistus ja jakelu
Navetta
Kevyt polttoöljy
Lypsy, parsi
Ruokinta, sÀhkö, parsi
Pesut, parsi
Juotto, parsi
Ilmanvaihto, parsi
Valaistus, parsi
Lypsykoneen pesu, parsi
Maidon jÀÀhdytys, parsi
SÀhkö, Suomi
Tuotteet
Lannanpoisto, pihatto
Ruokinta, öljy, parsi
Lypsy, pihatto
Maidon jÀÀhdytys, pihatto
Pesut, pihatto
Juotto,pihatto
Ilmanvaihto, pihatto
Ruokinta, sÀhkö, pihatto
Ruokinta, öljy, pihatto
Valaistus, pihatto
Soijarouhe RY
SÀilörehu RY
HeinÀ RY
Laidun RY
Ohra RY Kaura RY
VehnÀ RY
Rehutehtaan energiankulutus
Rypsirouhe RY
KivennÀisrehu
Teollinen rehu
Karkearehu
Vilja
Rypsiöljy RY
Elinkaarilaskenta
© MTT Agrifood Research Finland
Elinkaarisen mittauksen
nÀkökulmat
KuormitusjalanjÀlki
Kuormitus
Kuormitus Kuormitus
Kuormitus
Kuormitus
ResurssialanjÀlki
Resurssi
Resurssi Resurssi
Resurssi
Resurssi
Raaka-ainetuotanto
Jalostus
VesijalanjÀlki
RavinnejalanjÀlki
HiilijalanjÀlki
Vesistökuormitus
Ekotoksinen jalanjÀlki
Humaanitoksiset jÀÀmÀt
© YTL Kehityspalvelu Oy
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue
PÀÀstöt luokitellaan
vaikutusten
mukaisesti ja lasketaan
vaikutuspotentiaali luokkien
sisÀllÀ (ekvivalenttiarvot)
KokonaisekvivalenttimÀÀrÀt
suhteutetaan
vaikutusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Eri vaikutusluokkien
keskinÀinen merkittÀvyys
arvotetaan esim.
asiantuntijapaneelin avulla
Tuotteen
elinkaaren
aikainen
ympÀristö-
kuormitus
Ilmastonmuutos
Happamoituminen
Otsonikerroksen oheneminen
Raskasmetallit
Rehevöityminen
Karsinogeenit
CFC
Pb
Cd
PAH
Pöly
VOC
DDT
CO2
SO2
NOx
Savusumu kesÀllÀ
Savusumu talvella
P
Torjunta-aineet
jne...
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
PÀÀstö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi
© YTL Kehityspalvelu Oy
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue
PÀÀstöt luokitellaan
vaikutusten
mukaisesti ja lasketaan
vaikutuspotentiaali luokkien
sisÀllÀ (ekvivalenttiarvot)
KokonaisekvivalenttimÀÀrÀt
suhteutetaan
vaikutusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Eri vaikutusluokkien
keskinÀinen merkittÀvyys
arvotetaan esim.
asiantuntijapaneelin avulla
Tuotteen
elinkaaren
aikainen
ympÀristö-
kuormitus
Vaikutusarviointi kuormitusnÀkökulmassa
Ilmastonmuutos
Happamoituminen
Otsonikerroksen ohenemen
Happamoituminen
Rehevöityminen
Karsinogeenit
CFC
Torjunta-aineet

NH3
PAH
CH4
VOC
N2O
CO2
SO2
NOx
Ilmastomuutos
Happamoituminen
P
Ilmastomuutos
N
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Subjektiivinen
vaikutusarviointi
YmpÀristö
indeksi
PÀÀstö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi
© YTL Kehityspalvelu Oy
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alue
PÀÀstöt luokitellaan
vaikutusten
mukaisesti ja lasketaan
vaikutuspotentiaali luokkien
sisÀllÀ (ekvivalenttiarvot)
KokonaisekvivalenttimÀÀrÀt
suhteutetaan
vaikutusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Eri vaikutusluokkien
keskinÀinen merkittÀvyys
arvotetaan esim.
asiantuntijapaneelin avulla
Tuotteen
elinkaaren
aikainen
ympÀristö-
kuormitus
Kvantitatiivinen
vaikutusarviointi
Arvottaminen Tulos
Saatavuus
© YTL Kehityspalvelu Oy
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue
PÀÀstöt luokitellaan
vaikutusten
mukaisesti ja lasketaan
vaikutuspotentiaali luokkien
sisÀllÀ (ekvivalenttiarvot)
KokonaisekvivalenttimÀÀrÀt
suhteutetaan
vaikutusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Ilmastonmuutos
Happamoituminen
Otsonikerroksen oheneminen
Raskasmetallit
Rehevöityminen
Karsinogeenit
Savusumu kesÀllÀ
Savusumu talvella
Torjunta-aineet
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Subjektiivinen
vaikutusarviointi
Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi
© YTL Kehityspalvelu Oy
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue
PÀÀstöt luokitellaan
vaikutusten
mukaisesti ja lasketaan
vaikutuspotentiaali luokkien
sisÀllÀ (ekvivalenttiarvot)
KokonaisekvivalenttimÀÀrÀt
suhteutetaan
vaikutusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Vaikutusarviointi kuormitusnÀkökulmassa
KÀyttÀjÀ
KÀyttÀjÀ
KÀyttÀjÀ
KÀyttÀjÀ
KÀyttÀjÀ
KÀyttÀjÀ
KÀyttÀjÀ
KÀyttÀjÀ
KÀyttÀjÀ
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Normalisointi
Kvantitat.vaiku
tusarviointi
Subjektiivinen
vaikutusarviointi
YmpÀristö
indeksi
KÀyttÀjÀ Normalisointi
Arvottaminen Tulos
© YTL Kehityspalvelu Oy
Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alue
KÀyttöön otetut luokitellaan
kÀyttöön liittyvÀn arvon pie-
nentymisen mukaan ja las-
ketaan vaikutuspotentiaali
resurssi luokkien sisÀllÀ
KÀyttöönotetut kokonaisresurssimÀÀrÀt
suhteutetaan
saavutettavuusluokkakohtaisesti
maantieteellisesti ja
ajallisesti rajattuihin perusarvoihin
Eri vaikutusluokkien
keskinÀinen merkittÀvyys
arvotetaan esim.
asiantuntijapaneelin avulla
Tuotteen
elinkaaren
aikainen
ympÀristö-
resurssointi
Luon
nonv
ara
Vesir
esur
ssi
P-
resur
sso
4.5.2013 13
13
Emmental-juustotonnin
ilmastonmuutosvaikutus
0
1000
2000
3000
4000
500
0
6000
7000
kgCO2-ekv.
CH4
N2O
CO2
mÀrehdin
tÀ
LĂ€hde: Katajajuuri 2007
LĂ€hde: World Business Council for Sustainable Development.
Agricultural Ecosystems Facts and Trends
Web: www.wbcsd.org
Bensiinilitrasta syntyy noin 2 350 grammaa ja
litrasta dieselöljyÀ noin 2 660 grammaa hiilidioksidia.
”parhailla autoilla hiilidioksidipÀÀstöt 135
grammasta 119 grammaan ajokilometrillĂ€â€.
Elinkaarinen
vaikutus-
profiili
avaa
parannus-
kohteet
Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen
tuoteryhmittÀin
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500 Viljatuotteet
Ravitsemis-ja
juomatarjoilupalvelut
Olut,siideri,
virvoitusjuomatja
vedet
Muuttuotteet
Maitotuotteet
Lihatuotteet
Kasvistuotteet
Kalatuotteet
HedelmÀ-ja
marjatuotteet
Alkoholijuomat
Milj.kgCO2eq
Tuonnin Kuljetus
Tuonti
Kotimainen Tuotanto
MMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUN
TAUSTARAPORTTI
Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen
tuoteryhmittĂ€in per M€
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Viljatuotteet
Ravitsemis-ja
juomatarjoilupalvelut
Olut,siideri,
virvoitusjuomatja
vedet
Muuttuotteet
Maitotuotteet
Lihatuotteet
Kasvistuotteet
Kalatuotteet
HedelmÀ-ja
marjatuotteet
Alkoholijuomat
tnCO2eq/M€
Tuonnin Kuljetus
Tuonti
Kotimainen Tuotanto
MMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUN
TAUSTARAPORTTI
Ilmastonmuutosvaikutuksen muodostuminen loppukÀyttöön
toimitetuissa tuoteryhmissÀ kuormituksittain
TuoteryhmÀ CH4 CO2-fos N2O PFC (CO2ekv)
Lihatuotteet 31% 27% 41% 2%
Maitotuotteet 36% 27% 37% 0%
Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 21% 55% 23% 2%
Viljatuotteet 5% 40% 55% 0%
Kasvistuotteet 5% 67% 28% 0%
Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 56% 40% 0%
HedelmÀ- ja marjatuotteet 12% 61% 26% 1%
Alkoholijuomat 4% 56% 40% 0%
Kalatuotteet 4% 86% 9% 0%
Koko sektorin ympÀristövaikutusarvio
Ilmastonmuutoksen muodostuminen loppukÀyttöön
toimitetuissa tuoteryhmissÀ kuormituksittain
Ketju kg CO2 eq/€
Lihatuotteet 2.7
Maitotuotteet 2.4
Viljatuotteet 1.8
Muut tuotteet 1.5
Kasvistuotteet 1.5
Kalatuotteet 1.0
Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1.0
Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 0.6
HedelmÀ- ja marjatuotteet 0.9
Alkoholijuomat 0.9
alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti 1.8
alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukÀyttö 2.0
kaikki ETK tuotteet keskimÀÀrin 1.3
NautaelÀinten tuotanto 4.2
Sikojen tuotanto 3.3
Maidon tuotanto 2.7
Siipikarjan tuotanto 2.1
Kananmunien tuotanto 6.3
Muu kotielÀintuotanto 11.1
Koko sektorin
YmpÀristö-
vaikutusarvio
4.5.2013 18
Kotiruoka
Nakkimakkara
Perunasose, kevytmaitoon
Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana
RuisleipÀ, perinteinen
Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa
Rasvaton maito
Kinkkukiusaus
Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana
SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe
Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa
Rasvaton maito
Broilerikiusaus
Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana
SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe
Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa
Rasvaton maito
Broileripasta(vuoka)
Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana
SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe
Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa
Rasvaton maito
Kirjolohikiusaus
Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana
RuisleipÀ, perinteinen
Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa
Rasvaton maito
Kanakastike
Makaroni/pasta
Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana
SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe
Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa
Rasvaton maito
Kasviskiusaus (soijapapu)
Kaali-mustaherukkasalaatti
SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe
Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa
Rasvaton maito
HÀrkÀpapupihvit
Perunnasose, veteen
Kaali-mustaherukkasalaatti
RuisleipÀ, perinteinen
Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa
Soijapapupihvit
Perunnasose, veteen
Kaali-mustaherukkasalaatti
SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe
Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa
Punajuuripihvit
Keitetyt ohrasuurimot (2 dl)
Kaali-mustaherukkasalaatti
SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe
Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa
Rasvaton maito
Ohrapuuro
Mansikkakeitto
RuisleipÀ, perinteinen
Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa
Juusto, puolikova, rasvaa 15-18%
Porkkanatikut
Kurkku
Rasvaton maito
Kuvan omistaja Diabetesliitto
4.5.2013 19
0 1 2 3 4
g PO4- ekv.
Raaka-
aineiden
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Lihamakaronilaatikko, koti
N-rehevöittÀvÀ
P-rehevöittÀvÀ
NH3 to air
NOx to air
RehevöittÀvÀstÀ vaikutuksesta yli
90 % aiheutuu alkutuotannosta
Ilmastovaikutuksista kasvi-
ja elÀinraaka-aineyhdistelmissÀ
yli 70 % aiheutuu alkutuotannosta
0 1 2 3 4
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden
alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Lihamakaronilaatikko, koti
CO2
CH4
N2O
Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys
Ilmastomuutosvaikutuksissa
metaanilla ja dityppioksidilla
on hiilidioksidin ohella paljon
merkitystÀ. Metaani- ja
dityppioksiduulipÀÀstöjen hallinta
on hyvin haastavaa.
4.5.2013 20
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Kasviskiusaus, koti
CO2
CH4
N2O
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
HÀrkÀpapupihvit (veget.), koti
CO2
CH4
N2O
Kasvisaterioissa eri
tuotantovaiheiden
HiilijalanjÀlkien erot
tasaantuvat.
Vegetaristiruuissa
metaani hÀviÀÀ
melkein kokonaan..
Valmisruoissa teollisuuden
osuus kasvaa ja
kotitalouksien pienenee.
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1
kg CO2 ekv.
Raaka-aineiden alkutuotanto
Teollisuus
Kauppa
Kotitalous
Kasviskiusaus, valmisruoka
CO2
CH4
N2O
Valmiina
‱ HiilijalanjĂ€lki
‱ https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodprint/laskentasuositus/Suositus_071112_Final.pdf
‱ RehevöittĂ€vyys
‱ Happamoittavuus
‱ AlailmakehĂ€n otsonin muodostus
4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 21
‱ Maataloustoiminnan sijoitusekosysteemin eli
maankÀytön merkityksen tunteminen ympÀristö
rasitusten hallinnan kannalta avainasemassa – tĂ€ssĂ€ on
ongelmia!
‱ Politiikka muutoksessa (CAP)
‱ Talous, epĂ€selvyys ja vÀÀrinymmĂ€rrys omavaraisuuden ja
tuotannon mÀÀrÀn ja arvon arvioinnin vÀlillÀ
‱ Kulttuuri – vienti - vesi?
‱ Teknologia – tehokkuus ? – elĂ€inten hyvinvointi? -
resurssien systemaattisen tarkka hyödyntĂ€minen – nĂ€issĂ€
on erilaisia ongelmia!
‱ Yhteiskunnan odotukset monessa suhteessa
murrosvaiheessa!
Naudan hiilijalanjÀljen arvioinnin
yhteiskuntakonteksti
‱ Orgaanisten maiden raivaaminen pelloksi aiheuttaa
erittÀin suuren kasvihuonekaasupulssin!
‱ Ylilannoituksen aiheuttama kasvihuonekaasupÀÀstö
nÀkyy siinÀ, ettÀ esim. rehuviljatonnin hiilijalanjÀlki
kasvaa noin 2-3 kertaiseksi ’normaalitilanteeseen’ eli
keskimÀÀrin parhaiten onnistuneen suomalaisen
tuotannon hiilijalanjÀlkeen verrattuna
‱ Orgaanisten maiden raivaamista pelloksi pyritÀÀn
rajoittamaan.
‱ Savialueilla puolestaan nurmituotannon vĂ€hĂ€isyys
aiheuttaa tiivistymisongelmia.
4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 24
sijoitusekosysteemin tunteminen
Potentiaalinen avainala
‱ Haaste: 1) MĂ€rehtijöihin perustuva tuotanto saatava irti
vesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta veden
ekotehokkaaseen kÀyttöön 2) kompensaatio mÀrehtijöiden
ilmastopÀÀstöille löydyttÀvÀ
‱ Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustua
korkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa ja
erityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihan
tuotannossa
‱ Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonais-
taloudellisesti suunniteltu maidon-lihantuotannon
jÀrjestelmÀ
 Mahdollinen vientiala – pitkĂ€lle jalostetut tuotteet
‱ TeknisistĂ€ kuormituksen vĂ€hentĂ€miseen
keskittyvistĂ€ yksittĂ€istoimenpiteistĂ€ –
ympĂ€ristöinvestointeja korostavaan jĂ€rjestelmÀÀn –
‱ Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta
hiilinieluksi
‱ ohessa: yleinen ympĂ€ristöhyöty
‱ Vesiensuojelu
‱ Eroosion vĂ€lttĂ€minen
‱ Kasvukunnon ja ravinteiden kĂ€ytön paraneminen
‱ CO2:n ohella muiden kasvihuonekaasupÀÀstöjen vĂ€henemĂ€
‱ Tuo mukanaan biodiversiteettietuja
http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/MainBanner_r1_c1.jpg
PitkĂ€aikainen mutta hidas vaikuttavuus
4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 27
Tavoitteeksi asetetaan, ettÀ Suomen
ruuantuotannon arvo mukaan lukien vienti
on kaksinkertaistunut vuoteen 2030
mennessÀ, mikÀ merkitsee noin 4
prosentin vuotuista kasvutavoitetta.
4.5.201328
Suuret kiitokset!

Hereford 17.4.2013

  • 1.
    Sirpa Kurppa MTT Biotekniikkaja elintarviketutkimus KestÀvÀn biotalouden tiimi 4.5.2013
  • 2.
    Miksi hiilijalanjĂ€lki? ‱ Maailmanlaajuisestion runsaasti potentiaalia vihreĂ€lle kasvulle, jolla tarkoitetaan vĂ€hĂ€hiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistÀÀ hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. 4.5.2013 2© MTT Agrifood Research Finland
  • 3.
    RuokajĂ€rjestelmĂ€n haasteet jamahdollisuudet vihreĂ€ssĂ€ taloudessa ‱ RuokajĂ€rjestelmĂ€n ulkoisen energian riippuvuutta tulee olennaisesti pienentÀÀ energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuvaa energiaa lisÀÀmĂ€llĂ€ sekĂ€ suljetun kierron ratkaisuin. ‱ Runsaat vesivarat tulee hyödyntÀÀ innovatiivisesti globaaleilla ruokamarkkinoilla. ‱ Alueellisten luonnonvara- ja tuotantostrategioiden sekĂ€ yritysverkkoihin perustuva liiketoiminta yhdistettynĂ€ Ă€lykkÀÀn teknologian kĂ€yttöönottoon tarjoaa mahdollisuuden ruokastrategian tavoitteeksi asettaman viennin arvon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessĂ€. 4.5.2013
  • 4.
    RuokajĂ€rjestelmĂ€n haasteet jamahdollisuudet vihreĂ€ssĂ€ taloudessa jatk. ‱ KestĂ€vÀÀn ruokatalouteen liittyvĂ€n tietoisuuden ja yksilöllistĂ€ hyvinvointia tukevan arvoketjun integrointi osaksi hyvinvointipolitiikkaa mahdollistaa ruokastrategian asettaman 4 % vuosittaisen elintarviketuotannon arvonlisĂ€yksen sekĂ€ kansallisilla ettĂ€ globaaleilla markkinoilla. ‱ Liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia tarjoutuu materiaaleja tuotteistaville ja suunnitteluyrityksille erityisesti kansainvĂ€lisellĂ€ tasolla: ‱ suljettuihin kiertoihin ja uusiutuvan energian tuotantoon, ‱ vesivarojen hyödyntĂ€miseen ja vesirikkaiden tuotteiden kaupallistamiseen, ja ‱ alueellisten yritysverkostojen uusintamiseen ja hyödyntĂ€miseen palveluinnovaatioiden kehityksessĂ€ sekĂ€ ‱ yksilöllisten ja terveysvaikutteisten tuotebrĂ€ndien kehittĂ€miseen. 4.5.2013
  • 5.
    4.5.2013© MTT AgrifoodResearch Finland 5 Nauta, suurin ympĂ€ristöongelma – ihmisen luotettava kumppani? Naudan tuotanto systeemi
  • 6.
  • 7.
    © YTL KehityspalveluOy Ruokaketjun ELINKAARI- ajattelu Panosteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Rehuteollisuus ja -kauppa Maitotila Meijeri Tukku- ja vÀhittÀiskauppa TyytyvÀinen kuluttaja Elinkaari Luonnontilasta eri vaiheiden kautta takaisin luonnontilaan Luonnon raaka-aine Raaka-aineiden otto maaperÀstÀ Kunnossapito Kuljetukset Pakkaus Tuotannon eri vaiheet KÀyttö Varastointi Loppusijoitus Jalostus
  • 8.
    4.5.2013 8 Panosteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Rehuteollisuus ja-kauppa Maitotila Meijeri Tukku- ja vĂ€hittĂ€iskauppa Kuluttaja ENERGIA vesi ONGELMAJÄTE KIINTEÄ JÄTE JÄTEVESI & RAVINTE ET MAISEMA SIDOSRYHMÄT viranomaiset lĂ€hiympĂ€ristö julkinen sana luontoaktivistit asiakkaat tuotevastuut KULJETUKSET TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET ”PELLOLTA PÖYTÄÄN” BRÄNDIN OMISTAJAN ON TARKASTELTAVA KOKO TUOTANTOKETJUN YMPÄRISTÖKYSYMYKSIÄ - elinkaariajattelu Kuva: Pasi Voutilainen Elinkaaren systeemirajat ?
  • 9.
    4.5.2013 9 Polttoaineen valmistusja jakelu Navetta Kevyt polttoöljy Lypsy, parsi Ruokinta, sÀhkö, parsi Pesut, parsi Juotto, parsi Ilmanvaihto, parsi Valaistus, parsi Lypsykoneen pesu, parsi Maidon jÀÀhdytys, parsi SÀhkö, Suomi Tuotteet Lannanpoisto, pihatto Ruokinta, öljy, parsi Lypsy, pihatto Maidon jÀÀhdytys, pihatto Pesut, pihatto Juotto,pihatto Ilmanvaihto, pihatto Ruokinta, sÀhkö, pihatto Ruokinta, öljy, pihatto Valaistus, pihatto Soijarouhe RY SÀilörehu RY HeinÀ RY Laidun RY Ohra RY Kaura RY VehnÀ RY Rehutehtaan energiankulutus Rypsirouhe RY KivennÀisrehu Teollinen rehu Karkearehu Vilja Rypsiöljy RY Elinkaarilaskenta © MTT Agrifood Research Finland
  • 10.
    Elinkaarisen mittauksen nÀkökulmat KuormitusjalanjÀlki Kuormitus Kuormitus Kuormitus Kuormitus Kuormitus ResurssialanjÀlki Resurssi ResurssiResurssi Resurssi Resurssi Raaka-ainetuotanto Jalostus VesijalanjÀlki RavinnejalanjÀlki HiilijalanjÀlki Vesistökuormitus Ekotoksinen jalanjÀlki Humaanitoksiset jÀÀmÀt
  • 11.
    © YTL KehityspalveluOy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue PÀÀstöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisĂ€llĂ€ (ekvivalenttiarvot) KokonaisekvivalenttimÀÀrĂ€t suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinĂ€inen merkittĂ€vyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympĂ€ristö- kuormitus Ilmastonmuutos Happamoituminen Otsonikerroksen oheneminen Raskasmetallit Rehevöityminen Karsinogeenit CFC Pb Cd PAH Pöly VOC DDT CO2 SO2 NOx Savusumu kesĂ€llĂ€ Savusumu talvella P Torjunta-aineet jne... Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi PÀÀstö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue PÀÀstöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisĂ€llĂ€ (ekvivalenttiarvot) KokonaisekvivalenttimÀÀrĂ€t suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinĂ€inen merkittĂ€vyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympĂ€ristö- kuormitus Vaikutusarviointi kuormitusnĂ€kökulmassa Ilmastonmuutos Happamoituminen Otsonikerroksen ohenemen Happamoituminen Rehevöityminen Karsinogeenit CFC Torjunta-aineet
 NH3 PAH CH4 VOC N2O CO2 SO2 NOx Ilmastomuutos Happamoituminen P Ilmastomuutos N Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi YmpĂ€ristö indeksi PÀÀstö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alue PÀÀstöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisĂ€llĂ€ (ekvivalenttiarvot) KokonaisekvivalenttimÀÀrĂ€t suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinĂ€inen merkittĂ€vyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympĂ€ristö- kuormitus Kvantitatiivinen vaikutusarviointi Arvottaminen Tulos
  • 12.
    Saatavuus © YTL KehityspalveluOy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue PÀÀstöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisÀllÀ (ekvivalenttiarvot) KokonaisekvivalenttimÀÀrÀt suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Ilmastonmuutos Happamoituminen Otsonikerroksen oheneminen Raskasmetallit Rehevöityminen Karsinogeenit Savusumu kesÀllÀ Savusumu talvella Torjunta-aineet Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue PÀÀstöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisÀllÀ (ekvivalenttiarvot) KokonaisekvivalenttimÀÀrÀt suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Vaikutusarviointi kuormitusnÀkökulmassa KÀyttÀjÀ KÀyttÀjÀ KÀyttÀjÀ KÀyttÀjÀ KÀyttÀjÀ KÀyttÀjÀ KÀyttÀjÀ KÀyttÀjÀ KÀyttÀjÀ Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Kvantitat.vaiku tusarviointi Subjektiivinen vaikutusarviointi YmpÀristö indeksi KÀyttÀjÀ Normalisointi Arvottaminen Tulos © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alue KÀyttöön otetut luokitellaan kÀyttöön liittyvÀn arvon pie- nentymisen mukaan ja las- ketaan vaikutuspotentiaali resurssi luokkien sisÀllÀ KÀyttöönotetut kokonaisresurssimÀÀrÀt suhteutetaan saavutettavuusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinÀinen merkittÀvyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympÀristö- resurssointi Luon nonv ara Vesir esur ssi P- resur sso
  • 13.
    4.5.2013 13 13 Emmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus 0 1000 2000 3000 4000 500 0 6000 7000 kgCO2-ekv. CH4 N2O CO2 mĂ€rehdin tĂ€ LĂ€hde: Katajajuuri2007 LĂ€hde: World Business Council for Sustainable Development. Agricultural Ecosystems Facts and Trends Web: www.wbcsd.org Bensiinilitrasta syntyy noin 2 350 grammaa ja litrasta dieselöljyĂ€ noin 2 660 grammaa hiilidioksidia. ”parhailla autoilla hiilidioksidipÀÀstöt 135 grammasta 119 grammaan ajokilometrillĂ€â€. Elinkaarinen vaikutus- profiili avaa parannus- kohteet
  • 14.
    Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksenmuodostuminen tuoteryhmittĂ€in 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Viljatuotteet Ravitsemis-ja juomatarjoilupalvelut Olut,siideri, virvoitusjuomatja vedet Muuttuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet HedelmĂ€-ja marjatuotteet Alkoholijuomat Milj.kgCO2eq Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto MMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUN TAUSTARAPORTTI
  • 15.
    Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksenmuodostuminen tuoteryhmittĂ€in per M€ 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Viljatuotteet Ravitsemis-ja juomatarjoilupalvelut Olut,siideri, virvoitusjuomatja vedet Muuttuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet HedelmĂ€-ja marjatuotteet Alkoholijuomat tnCO2eq/M€ Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto MMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUN TAUSTARAPORTTI
  • 16.
    Ilmastonmuutosvaikutuksen muodostuminen loppukÀyttöön toimitetuissatuoteryhmissÀ kuormituksittain TuoteryhmÀ CH4 CO2-fos N2O PFC (CO2ekv) Lihatuotteet 31% 27% 41% 2% Maitotuotteet 36% 27% 37% 0% Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 21% 55% 23% 2% Viljatuotteet 5% 40% 55% 0% Kasvistuotteet 5% 67% 28% 0% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 56% 40% 0% HedelmÀ- ja marjatuotteet 12% 61% 26% 1% Alkoholijuomat 4% 56% 40% 0% Kalatuotteet 4% 86% 9% 0% Koko sektorin ympÀristövaikutusarvio
  • 17.
    Ilmastonmuutoksen muodostuminen loppukĂ€yttöön toimitetuissatuoteryhmissĂ€ kuormituksittain Ketju kg CO2 eq/€ Lihatuotteet 2.7 Maitotuotteet 2.4 Viljatuotteet 1.8 Muut tuotteet 1.5 Kasvistuotteet 1.5 Kalatuotteet 1.0 Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1.0 Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 0.6 HedelmĂ€- ja marjatuotteet 0.9 Alkoholijuomat 0.9 alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti 1.8 alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukĂ€yttö 2.0 kaikki ETK tuotteet keskimÀÀrin 1.3 NautaelĂ€inten tuotanto 4.2 Sikojen tuotanto 3.3 Maidon tuotanto 2.7 Siipikarjan tuotanto 2.1 Kananmunien tuotanto 6.3 Muu kotielĂ€intuotanto 11.1 Koko sektorin YmpĂ€ristö- vaikutusarvio
  • 18.
    4.5.2013 18 Kotiruoka Nakkimakkara Perunasose, kevytmaitoon Tomaatti-kurkku-lehtisal.+keitetty porkkana RuisleipÀ, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kinkkukiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broileripasta(vuoka) Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kirjolohikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana RuisleipÀ, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kanakastike Makaroni/pasta Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kasviskiusaus (soijapapu) Kaali-mustaherukkasalaatti SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito HÀrkÀpapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti RuisleipÀ, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Soijapapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Punajuuripihvit Keitetyt ohrasuurimot (2 dl) Kaali-mustaherukkasalaatti SekaleipÀ vaalea, vehnÀjauho, vehnÀrouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Ohrapuuro Mansikkakeitto RuisleipÀ, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Juusto, puolikova, rasvaa 15-18% Porkkanatikut Kurkku Rasvaton maito Kuvan omistaja Diabetesliitto
  • 19.
    4.5.2013 19 0 12 3 4 g PO4- ekv. Raaka- aineiden Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti N-rehevöittÀvÀ P-rehevöittÀvÀ NH3 to air NOx to air RehevöittÀvÀstÀ vaikutuksesta yli 90 % aiheutuu alkutuotannosta Ilmastovaikutuksista kasvi- ja elÀinraaka-aineyhdistelmissÀ yli 70 % aiheutuu alkutuotannosta 0 1 2 3 4 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti CO2 CH4 N2O Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys Ilmastomuutosvaikutuksissa metaanilla ja dityppioksidilla on hiilidioksidin ohella paljon merkitystÀ. Metaani- ja dityppioksiduulipÀÀstöjen hallinta on hyvin haastavaa.
  • 20.
    4.5.2013 20 0 0,20,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Kasviskiusaus, koti CO2 CH4 N2O 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous HÀrkÀpapupihvit (veget.), koti CO2 CH4 N2O Kasvisaterioissa eri tuotantovaiheiden HiilijalanjÀlkien erot tasaantuvat. Vegetaristiruuissa metaani hÀviÀÀ melkein kokonaan.. Valmisruoissa teollisuuden osuus kasvaa ja kotitalouksien pienenee. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Kasviskiusaus, valmisruoka CO2 CH4 N2O
  • 21.
    Valmiina ‱ HiilijalanjĂ€lki ‱ https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodprint/laskentasuositus/Suositus_071112_Final.pdf ‱RehevöittĂ€vyys ‱ Happamoittavuus ‱ AlailmakehĂ€n otsonin muodostus 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 21
  • 23.
    ‱ Maataloustoiminnan sijoitusekosysteemineli maankĂ€ytön merkityksen tunteminen ympĂ€ristö rasitusten hallinnan kannalta avainasemassa – tĂ€ssĂ€ on ongelmia! ‱ Politiikka muutoksessa (CAP) ‱ Talous, epĂ€selvyys ja vÀÀrinymmĂ€rrys omavaraisuuden ja tuotannon mÀÀrĂ€n ja arvon arvioinnin vĂ€lillĂ€ ‱ Kulttuuri – vienti - vesi? ‱ Teknologia – tehokkuus ? – elĂ€inten hyvinvointi? - resurssien systemaattisen tarkka hyödyntĂ€minen – nĂ€issĂ€ on erilaisia ongelmia! ‱ Yhteiskunnan odotukset monessa suhteessa murrosvaiheessa! Naudan hiilijalanjĂ€ljen arvioinnin yhteiskuntakonteksti
  • 24.
    ‱ Orgaanisten maidenraivaaminen pelloksi aiheuttaa erittĂ€in suuren kasvihuonekaasupulssin! ‱ Ylilannoituksen aiheuttama kasvihuonekaasupÀÀstö nĂ€kyy siinĂ€, ettĂ€ esim. rehuviljatonnin hiilijalanjĂ€lki kasvaa noin 2-3 kertaiseksi ’normaalitilanteeseen’ eli keskimÀÀrin parhaiten onnistuneen suomalaisen tuotannon hiilijalanjĂ€lkeen verrattuna ‱ Orgaanisten maiden raivaamista pelloksi pyritÀÀn rajoittamaan. ‱ Savialueilla puolestaan nurmituotannon vĂ€hĂ€isyys aiheuttaa tiivistymisongelmia. 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 24 sijoitusekosysteemin tunteminen
  • 25.
    Potentiaalinen avainala ‱ Haaste:1) MĂ€rehtijöihin perustuva tuotanto saatava irti vesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta veden ekotehokkaaseen kĂ€yttöön 2) kompensaatio mĂ€rehtijöiden ilmastopÀÀstöille löydyttĂ€vĂ€ ‱ Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustua korkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa ja erityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihan tuotannossa ‱ Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonais- taloudellisesti suunniteltu maidon-lihantuotannon jĂ€rjestelmĂ€  Mahdollinen vientiala – pitkĂ€lle jalostetut tuotteet
  • 26.
    ‱ TeknisistĂ€ kuormituksenvĂ€hentĂ€miseen keskittyvistĂ€ yksittĂ€istoimenpiteistĂ€ – ympĂ€ristöinvestointeja korostavaan jĂ€rjestelmÀÀn – ‱ Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi ‱ ohessa: yleinen ympĂ€ristöhyöty ‱ Vesiensuojelu ‱ Eroosion vĂ€lttĂ€minen ‱ Kasvukunnon ja ravinteiden kĂ€ytön paraneminen ‱ CO2:n ohella muiden kasvihuonekaasupÀÀstöjen vĂ€henemĂ€ ‱ Tuo mukanaan biodiversiteettietuja http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/MainBanner_r1_c1.jpg PitkĂ€aikainen mutta hidas vaikuttavuus
  • 27.
    4.5.2013© MTT AgrifoodResearch Finland 27 Tavoitteeksi asetetaan, ettÀ Suomen ruuantuotannon arvo mukaan lukien vienti on kaksinkertaistunut vuoteen 2030 mennessÀ, mikÀ merkitsee noin 4 prosentin vuotuista kasvutavoitetta.
  • 28.