Dentro del el ciclo "El Evangelio de la familia" y con motivo del Sínodo de Obispos sobre la familia, el Instituto Diocesano de Teología y Pastoral de Bilbao organiza un ciclo que se desarrollará a lo largo del presente curso pastoral 14-15. Esta primera presentación es un análisis sociológico de la famiia actual

1. LLaa ffaammiilliiaa nnoo,, llaass ffaammiilliiaass
MMiittooss yy rreeaalliiddaaddeess
IIDDTTPP
2200//1100//22001144

2. GGUUIIÓÓNN
1. Los cambios de carácter morfológico que evidencian una auténtica
revolución demográfica y la proliferación de tipos de familias.
2. El impacto de la crisis económica actual.
3. El significado y alcance del proceso de “democratización
individualizadora” que está detrás de las alteraciones estadísticas.

3. “El mundo ha cambiado y la familia
también. Muchos quieren echar marcha
atrás, quieren mirar atrás. No sé si se
quedarán convertidos en estatuas de sal,
pero, sin duda, no podrán aportar nada
significativo a nuestra sociedad y familia del
futuro si no cambian su mirada.” (Torre,
2014: 273)

4. LLAA CCOONNTTUUNNDDEENNCCIIAA DDEE LLAASS
CCIIFFRRAASS
 DDeessddee 11997766,, eell iinnddiiccaaddoorr ddee ffeeccuunnddiiddaadd ssee hhaa rreedduucciiddoo
ddee 22,,8800 aa 11,,2277 eenn 22001133..
 SSii eenn 11999911,, eell ttaammaaññoo mmeeddiioo ddeell hhooggaarr eerraa ddee 33,,3366
mmiieemmbbrrooss,, eenn 22001100 eerraa ssoolloo ddee 22,,6677..
 SSii aa mmeeddiiaaddooss ddee llooss 7700,, llaass mmuujjeerreess eerraann mmaaddrreess ppoorr
pprriimmeerraa vveezz hhaacciiaa llooss 2288 aaññooss,, eenn 22001133 ttiieennddeenn aa
ssuuppeerraarr llooss 3311..
 CCrreecciieennttee ppeessoo eessttaaddííssttiiccoo ddee llooss nniiññooss//aass qquuee vviieenneenn aall
mmuunnddoo mmeeddiiaannttee ttééccnniiccaass ddee rreepprroodduucccciióónn aassiissttiiddaa..

5. LLAA CCOONNTTUUNNDDEENNCCIIAA DDEE LLAASS
CCIIFFRRAASS
 HHooyy llaa eessppeerraannzzaa ddee vviiddaa ssee ssiittúúaa eenn 8855,,66 aaññooss ppaarraa llaass
mmuujjeerreess yy 8800 aaññooss ppaarraa llooss hhoommbbrreess..
 ““EEssttiirraammiieennttoo ddee llaa ffaammiilliiaass”” oo ““vveerrttiiccaalliizzaacciióónn ddee llaass
rreeddeess ffaammiilliiaarreess””..
 EEssppaaññaa pprreesseennttaa hhooyy uunnaa ddee llaass mmeennoorreess ttaassaass ddee
nnuuppcciiaalliiddaadd ddee llaa UUEE..
 EEnn 22001122,, eell ppoorrcceennttaajjee ddee hhiijjooss nnaacciiddooss ffuueerraa ddeell
mmaattrriimmoonniioo ssee ssiittúúaa yyaa eenn 3388,,66%%
 NNoo ssoolloo nnooss ccaassaammooss mmeennooss yy mmááss ttaarrddee,, ssiinnoo qquuee nnooss
ddiivvoorrcciiaammooss mmááss..
 LLaass ppaarreejjaass ddee hheecchhoo yyaa ccoonnffoorrmmaann eell 1155%% ddeell ttoottaall..

6. LLAA CCOONNTTUUNNDDEENNCCIIAA DDEE LLAASS
CCIIFFRRAASS
 HHaayy mmeeddiioo mmiillllóónn ddee ppaarreejjaass qquuee ttiieenneenn aallggúúnn hhiijjoo qquuee
nnoo eess ccoommúúnn aa llooss ddooss mmiieemmbbrrooss ddee llaa ppaarreejjaa ((““ffaammiilliiaass
rreeccoonnssttiittuuiiddaass””))..
 CCrreecciimmiieennttoo ddee llooss hhooggaarreess ““ssiinngglleess””..
 EEll 1144%% ddee llooss mmaattrriimmoonniiooss eessppaaññoolleess ssoonn mmiixxttooss..

7. EELL CCRREECCIIMMIIEENNTTOO DDEE LLAA
DDEESSIIGGUUAALLDDAADD YY DDEE LLAA PPOOBBRREEZZAA
 EEnn llooss pprriimmeerrooss aaññooss ddeell nnuueevvoo ssiigglloo,, ssee ddiissppaarraarroonn
ttooddooss llooss iinnddiiccaaddoorreess ddee eennddeeuuddaammiieennttoo ffaammiilliiaarr ((ddeell
6699%% aall 113311%% ddee ssuu rreennttaa ddiissppoonniibbllee))..
 CCoommoo rreeaacccciióónn aa llaa ccrriissiiss,, llaass ffaammiilliiaass aaddooppttaarroonn ddooss
ttiippooss ddee eessttrraatteeggiiaass ccoommpplleemmeennttaarriiaass::
- AAuummeennttaarr ssuu ttaassaa ddee aahhoorrrroo rreedduucciieennddoo eell ccoonnssuummoo..
- DDeessaarrrroollllaarr mmeeccaanniissmmooss ddee ssoolliiddaarriiddaadd
iinntteerrggeenneerraacciioonnaall..

8. EELL CCRREECCIIMMIIEENNTTOO DDEE LLAA
DDEESSIIGGUUAALLDDAADD YY DDEE LLAA PPOOBBRREEZZAA
 SSeeggúúnn eell iinnddiiccaaddoorr AARROOPPEE,, eenn EEssppaaññaa llaa ppoobbllaacciióónn eenn
rriieessggoo ddee ppoobbrreezzaa aasscciieennddee aall 2277%% ddeell ttoottaall.. LLooss
hhooggaarreess mmoonnooppaarreennttaalleess ssoonn eessppeecciiaallmmeennttee
vvuullnneerraabblleess..
 DDeebbiilliiddaadd ddeell ssiisstteemmaa ddee pprrootteecccciióónn ssoocciiaall.. DDiiffeerreenncciiaass
ssiiggnniiffiiccaattiivvaass ppoorr ccoommuunniiddaaddeess aauuttóónnoommaass..
 IImmppoorrttaanncciiaa ddeell ffrraauuddee ffiissccaall..

9. ““DDEEMMOOCCRRAATTIIZZAACCIIÓÓNN
IINNDDIIVVIIDDUUAALLIIZZAADDOORRAA”” DDEE LLAASS FFAAMMIILLIIAASS
11..LLaass rreellaacciioonneess ddee ggéénneerroo,, ffaaccttoorr eexxpplliiccaattiivvoo
ttrraannssvveerrssaall
22..LLaass ffuunncciioonneess ddee llaass ffaammiilliiaass hhooyy

10. LLAASS RREELLAACCIIOONNEESS DDEE GGÉÉNNEERROO,,
FFAACCTTOORR EEXXPPLLIICCAATTIIVVOO TTRRAANNSSVVEERRSSAALL
 LLooss ccaammbbiiooss qquuee ssee hhaann pprroodduucciiddoo eenn llaass ffaammiilliiaass eessttáánn
íínnttiimmaammeennttee rreellaacciioonnaaddooss ccoonn llaass ccuueessttiioonneess ddee ggéénneerroo..
 AAúúnn nnooss eennccoonnttrraammooss eenn uunn pprroocceessoo ddee ttrraannssiicciióónn.. LLaa
iinnccoorrppoorraacciióónn ddee llaass mmuujjeerreess aall áámmbbiittoo ppúúbblliiccoo eessttáá
ccoonnddiicciioonnaaddaa ttaannttoo ppoorrqquuee eexxiissttee uunnaa sseeggrreeggaacciióónn
eedduuccaacciioonnaall yy llaabboorraall ccoommoo ppoorrqquuee ssee mmaannttiieennee ccoonn eell
mmiissmmoo eessqquueemmaa nnuueessttrraa pprreesseenncciiaa eenn eell áámmbbiittoo pprriivvaaddoo..

11. LLAASS FFUUNNCCIIOONNEESS DDEE LLAASS FFAAMMIILLIIAASS
HHOOYY
 LLaa ffaammiilliiaa eess eell aassppeeccttoo ddee llaa vviiddaa aall qquuee llaa ppoobbllaacciióónn
oottoorrggaa mmááss iimmppoorrttaanncciiaa..
 RReeaalliizzaa llaass mmiissmmaass ffuunncciioonneess,, ppeerroo ccaammbbiiaa eell ssuussttrraattoo
qquuee llaass rreevviissttee ddee ccoonntteenniiddoo.. TTrraannssiittaa ddeell mmooddeelloo
ppoossiicciioonniissttaa aall ppeerrssoonnaalliissttaa,, ddee uunn mmooddeelloo ttrraaddiicciioonnaall yy
jjeerraarrqquuiizzaaddoo aa oottrroo mmááss ssiimmééttrriiccoo ee iigguuaalliittaarriioo ((ffaammiilliiaass
nneeggoocciiaaddaass))..
 DDiiffiiccuullttaaddeess ppaarraa eessttaabblleecceerr ccrriitteerriiooss yy ppaattrroonneess ddee
ssoocciiaalliizzaacciióónn yy ppaarraa hhaacceerr uussoo ddee llaa aauuttoorriiddaadd ssiinn
ddeeggeenneerraarr eenn aauuttoorriittaarriissmmoo..

12. LLAASS FFUUNNCCIIOONNEESS DDEE LLAASS FFAAMMIILLIIAASS
HHOOYY
““[[……]] UUnnaa ddee llaass ddiiffiiccuullttaaddeess ddee eessttaa ssiittuuaacciióónn eess qquuee
llooss ppaaddrreess ddeebbeenn ggaannaarr aa ppuullssoo ssuu aasscceennddiieennttee.. UUnnaa
aauuttoorriiddaadd nnoo rreepprreessiivvaa ddeebbee mmaannaarr ddee uunn ffuunnddaammeennttoo
mmoorraall.. YYaa nnoo lleess vviieennee ddaaddaa ttaannttoo ppoorr llaa ttrraaddiicciióónn
ppaattrriiaarrccaall,, qquuee llaa ddaabbaa ppoorr ddeessccoonnttaaddaa,, ssiinnoo ppoorr llaa
ssuuppeerriioorriiddaadd ééttiiccaa.. EElllloo eexxiiggee mmaayyoorr mmaadduurreezz yy uunn
mmaayyoorr eessffuueerrzzoo.. ÉÉssttaa eess llaa rraazzóónn ppoorr llaa qquuee aallgguunnooss
ppaaddrreess [[……]] ttiieenneenn llaa tteennttaacciióónn ddee hhaacceerr ddeejjaacciióónn ddee
ssuuss ddeebbeerreess [[……]] aallgguunnooss ppaaddrreess ccoonnffuunnddeenn llaa
eedduuccaacciióónn aannttiiaauuttoorriittaarriiaa ccoonn eell ccoommppaaññeerriissmmoo.. EEnn vveezz
ddee ddaarr ddiirreeccttrriicceess aa llooss hhiijjooss ssee ppoonneenn aa ssuu mmiissmmoo
nniivveell,, oollvviiddaannddoo qquuee ffoorrmmaarr rreeqquuiieerree mmaanntteenneerr uunn
aasscceennddiieennttee jjeerráárrqquuiiccoo ssoobbrree llooss eedduuccaannddooss..””
((FFllaaqquueerr,, 22000000:: 1111))

13. LLAASS FFUUNNCCIIOONNEESS DDEE LLAASS FFAAMMIILLIIAASS
HHOOYY
 CCaammbbiiooss eessppeeccttaaccuullaarreess eenn llaa ccoommpprreennssiióónn yy eell aallccaannccee
ddee llaa sseexxuuaalliiddaadd..
 EEll ““ssíínnddrroommee ddeell eemmppeerraaddoorr””.. DDééffiicciitt ddee ddeessaarrrroolllloo ddee llaass
eemmoocciioonneess mmoorraalleess..
 LLaa ddeessiigguuaallddaadd ccoommoo ccaauussaa eessttrruuccttuurraall ddee llaa vviioolleenncciiaa
ddee ggéénneerroo ddeennttrroo ddee llaass ffaammiilliiaass..
 DDeell ““eennvveejjeecciimmiieennttoo aaccttiivvoo”” aa llaa ““ggrraann aanncciiaanniiddaadd””..