Arte prehistórico, 2do año.. Educación Artística.. Profesor Ronny Betancourt

2. Es la ciencia que estudia llooss ttiieemmppooss aanntteerriioorreess aa
llaa hhiissttoorriiaa;; eess ddeecciirr ddeessddee llaa aappaarriicciióónn ddeell hhoommbbrree eenn llaa ttiieerrrraa
hhaassttaa ssuu mmaanniiffeessttaacciióónn eenn tteessttiimmoonniiooss eessccrriittooss qquuee ppeerrmmiitteenn
rreeccoonnssttrruuiirr eell ppaassaaddoo..
LLaa ééppooccaa pprreehhiissttóórriiccaa aabbaarrccaa eell ppeerriiooddoo mmááss llaarrggoo ddee llaa
eevvoolluucciióónn hhuummaannaa;; 660000..000000 aaññooss oo ttaall vveezz,, mmááss..

3. Se distinguen ddooss ggrraannddeess EEDDAADDEESS::
● LLaa EEddaadd ddee PPiieeddrraa:: UUssoo ddee uutteennssiilliiooss ddee ppiieeddrraa yy
ssuubbddiivviiddiiddoo eenn::
 PPaalleeoollííttiiccoo;; ddee llaa ppiieeddrraa ttoossccaammeennttee ttaallllaaddaa,, eell ccuuaall ssee ddiivviiddee
eenn:: IInnffeerriioorr;; ddoonnddee llooss iinnssttrruummeennttooss ssoonn eexxcclluussiivvaammeennttee ddee
ppiieeddrraa yy,, SSuuppeerriioorr;; ddoonnddee ppeerrffeecccciioonnaann llaass aarrmmaass yy ttrraabbaajjaa
ccoonn hhuueessoo yy mmaarrffiill..
 NNeeoollííttiiccoo;; ddee llaa ppiieeddrraa ppuulliimmeennttaaddaa..

4. ● LLaa EEddaadd ddee llooss MMeettaalleess:: AAuunnqquuee llaa hhiissttoorriiaa ddeessccrriibbee llaa
uuttiilliizzaacciióónn ddee llooss mmeettaalleess ddeessddee hhaaccee 55..000000 aaññooss aa..CC.. ssee hhaann
eennccoonnttrraaddoo ppiieezzaass ddee mmaayyoorr aannttiiggüüeeddaadd yy eessttáá ddiivviiddiiddaa eenn::
 EEddaadd ddee CCoobbrree,, ddaattaann ddee llooss 66..550000aaññooss aa..CC.. ((IIrráánn))
 EEddaadd ddee BBrroonnccee,, 44..550000 aaññooss aa..CC ..
 EEddaadd ddee HHiieerrrroo,, 11..220000 aaññooss aa..CC..

5. Los hombres del paleolítico iinnffeerriioorr ddeeppeennddeenn
ddeell mmeeddiioo ffííssiiccoo,, ddee llooss pprroodduuccttooss qquuee lleess ooffrreeccee llaa nnaattuurraalleezzaa,,
ppeerroo ccuuaannddoo ssee aaggoottaann ssee vvaann aa bbuussccaarrlloo eenn oottrroo llaaddoo.. SSoonn
nnóómmaaddaass..
PPeerroo ssoonn aattrriibbuuiiddooss llooss iinniicciiooss ddeell aarrttee aall hhoommbbrree ddeell
ppaalleeoollííttiiccoo ssuuppeerriioorr,, yyaa qquuee ccoommiieennzzaa aa vviivviirr eenn uunn eessttaaddoo ddee
sseemmiinnoommaaddiissmmoo,, ssiinn eemmbbaarrggoo eell cclliimmaa nnoo eess nnaaddaa bbeenniiggnnoo.. LLooss
hhiieellooss hhaann aavvaannzzaaddoo yy ccuubbrreenn ggrraann ppaarrttee ddeell ccoonnttiinneennttee
EEuurrooppeeoo yy AAssiiááttiiccoo ddoonnddee vviivvííaa.. EEss oobblliiggaaddoo aa vviivviirr ddeennttrroo ddee
ccuueevvaa ggrruuttaass yy ccaavveerrnnaass,, ssuurrggee uunnaa nnuueevvaa rraazzaa llllaammaaddaa eell
““HHoommoo ssaappiieennss”” ddee ((11,,8800mmttrrss)) ddee aallttuurraa.. CCrroommaaggnnoo
ddeessccuubbiieerrttoo eenn 11886688 eenn FFrraanncciiaa..

6. Se consideran verdaderas eessccuullttuurraass llaass
eessttaattuuiillllaass ddee mmaarrffiill,, ppiieeddrraa oo hhuueessooss qquuee rreepprreesseennttaann ffiigguurraass
ffeemmeenniinnaass llllaammaaddaass ““VVeennuuss”” ddeell ppaalleeoollííttiiccoo.. SSee iinntteerrpprreettaa qquuee
ffuueerroonn hheecchhaass ccoonn uunnaa ffiinnaalliiddaadd mmáággiiccaa qquuee pprrooppiicciiaa llaa
ffeerrttiilliiddaadd..
SSee hhaann eennccoonnttrraaddoo eenn ggrraann nnuummeerroo eenn llooss
yyaacciimmiieennttooss ddee EEuurrooppaa hhaassttaa RRuussiiaa,, eennttrree eellllaass eessttáánn::
LLaa VVeennuuss ddee WWiilllleennddoorrff ((AAuussttrraalliiaa)),, ccoonn uunnaa aannttiiggüüeeddaadd ddee
2200..000000 aaññooss aa..CC..

7. LLaa VVeennuuss ddee LLeessppuugguuee ((FFrraanncciiaa)),, ddee mmaarrffiill yy ddee 1144,,77ccmm ddee
ttaammaaññoo..
LLaa VVeennuuss ddee BBrraasssseemmppoouuyy,, ddee llaa ccuuaall ssoolloo ssee eennccoonnttrróó llaa
ccaabbeezzaa ddee 3,,55ccmm..

8. También aparece en el PPaalleeoollííttiiccoo SSuuppeerriioorr.. EEss
llllaammaaddaa ppiinnttuurraa rruuppeessttrree ppoorrqquuee uussaa ccoommoo ssooppoorrttee llaass ppaarreeddeess
ddee llaass ccaavveerrnnaass.. SSee hhaann eennccoonnttrraaddoo aall SSuurr ddee FFrraanncciiaa ((llooss
ppiirriinneeooss));; NNoorrttee yy EEssttee ddee EEssppaaññaa ((llooss mmoonntteess CCaannttáábbrriiccooss));; yy
NNoorrttee ddee ÁÁffrriiccaa..
 ZZoonnaa FFrraannccoo--CCaannttaabbrriiaa::LLaa tteemmááttiiccaa ffuunnddaammeennttaall eessttaa
rreellaacciioonnaaddaa ccoonn aanniimmaalleess;; mmaammuuttss,, bbiissoonntteess,, oossooss ,, ccaabbaallllooss
ssaallvvaajjeess,, rreennooss,, jjaabbaallííeess,, cciieerrvvooss,, eettcc..;; llaass ffiigguurraass hhuummaannaass
eessttáánn aauusseenntteess yy ssoonn ppoolliiccrroommaaddaass,, ddee vvaarriiooss ccoolloorreess..

9. ● EEnn FFrraanncciiaa::
 LLaa CCuueevvaa ddee LLaassccaauuxx,, ddeessccuubbiieerrttaa eenn 11994400 ppoorr 44 cchhiiccooss..
TTiieennee vvaarriiaass ggaalleerrííaass yy uunn ggrraann ssaallóónn ddee 300mm.. ddee llaarrggoo ppoorr 88mm..
ddee aanncchhoo.. SSee oobbsseerrvvaann ppiinnttuurraass ddee ccaabbaallllooss,, cciieerrvvooss,, vvaaccaass yy 66
ttoorrooss ddee ggrraannddeess ddiimmeennssiioonneess..
 LLaa CCuueevvaa ddee FFoonntt ddee GGuuaammee,, qquuee ccoonnttiieennee uunnaa 220000 ppiinnttuurraass
ddee ttaammaaññoo nnaattuurraall..
 LLaa ccuueevvaa ddee LLeess CCoommbbaarreelllleess,, ccoonn mmááss ddee 30000 ffiigguurraass ddee
aanniimmaalleess aaiissllaaddooss..

10. ● EEnn EEssppaaññaa::
 LLaa CCuueevvaa ddee AAllttaammiirraa,, llllaammaaddaa llaa CCaappiillllaa SSiixxttiinnaa ddeell aarrttee
““ppaalleeoollííttiiccoo”” ppoorr ssuuss mmaaggnniiffiiccaass ppiinnttuurraass.. LLaass pprriinncciippaalleess
eessttáánn eenn eell tteecchhoo ddee uunn ssaallóónn ddee 1188mm.. ddee llaarrggoo ppoorr 99 ddee aanncchhoo..
EEss llllaammaaddoo eenn ssaallóónn ddee bbiissoonntteess:: rreepprreesseennttaaddooss 1166 ddee eellllooss yy
uunnoo aappaarreeccee ddeeccaappiittaaddoo..
 ZZoonnaa LLeevvaannttiinnaa,, AAddeemmááss ddee aanniimmaalleess eess ffrreeccuueennttee llaa
rreepprreesseennttaacciióónn hhuummaannaa eenn ccaacceerrííaa,, ddaannzzaass.. LLooss aabbrriiggooss ccoonn
mmaass rreennoommbbrree ssoonn eell CCoogguull,, AAllppeerraa,, PPaarrppaallllóó yy MMoorreellllaa LLaa
VViieejjaa..

11. Comienza en el Periodo NNeeoollííttiiccoo yy llaass ggrraannddeess
ttrraannssffoorrmmaacciioonneess ddeell aammbbiieennttee iinnfflluuyyeenn eenn llaass mmaanniiffeessttaacciioonneess
aarrttííssttiiccaass.. LLooss hhiieellooss ssee rreettiirraann llaa NNoorrttee yy aappaarreecceenn eenn EEuurrooppaa
zzoonnaass tteemmppllaaddaass ccuuyyooss ssuueellooss ssoonn aappttooss ppaarraa llaa aaggrriiccuullttuurraa.. EEll
hhoommbbrree ssee vvuueellvvee sseeddeennttaarriioo.. SSuurrggeenn llooss pprriimmeerrooss ppoobbllaaddooss
ccoonn vviivviieennddaass ddee ttrroonnccooss,, bbaarrrroo yy tteecchhooss ddee rraammaass,,
eessppeecciiaallmmeennttee eenn ffoorrmmaa ddee ppaallaaffiittooss..

12. Piedras grandes ccuuyyaa ffiinnaalliiddaadd rreelliiggiioossaa oo
ffuunneerraarriiaa mmuueessttrraa uunnaa iinnqquuiieettuudd mmaass rreellaacciioonnaaddaa ccoonn eell aarrttee..
LLooss pprriinncciippaalleess ssoonn::
 EEll mmeennhhiirr:: ggrraann ppiieeddrraa ccllaavvaaddaa vveerrttiiccaallmmeennttee eenn ttiieerrrraa..
 LLooss aalliinneeaammiieennttooss:: sseerriiee ddee mmeennhhiirreess oorrddeennaaddooss eenn hhiilleerraass..
 LLooss ccrroommlleecchh:: ggrruuppooss ddee mmeennhhiirreess ddiissppuueessttooss eenn ccíírrccuullooss..
 EEll ddoollmmeenn:: vvaarriiaass ppiieeddrraass vveerrttiiccaalleess qquuee ssoossttiieenneenn aa oottrraa uu
oottrraass hhoorriizzoonnttaalleess,, aa vveecceess ccuubbiieerrttaass ccoonn ttiieerrrraa,, eenn ffoorrmmaa ddee
ttúúmmuulloo..

13. En las islas ddeell mmeeddiitteerrrráánneeoo hhaayy oottrrooss
mmoonnuummeennttooss mmeeggaallííttiiccooss ddee llaa ééppooccaa ddee bbrroonnccee:: llaass nnaavveettaass yy
llooss ttaallaayyoottss,, eenn llaass BBaalleeaarreess;; yy llaass nnuurraaggaass,, eenn CCeerrddeeññaa..
 LLaass nnaavveettaass,, ddeebbeenn ssuu nnoommbbrree aa ssuu ffoorrmmaa eexxtteerriioorr
sseemmeejjaannttee aall ccaassccoo ddee uunnaa nnaavvee vvuueellttaa hhaacciiaa aabbaajjoo.. PPaarreeccee qquuee
ssiirrvviieerroonn ddee eenntteerrrraammiieennttooss ccoolleeccttiivvooss..
 LLooss ttaallaayyoottss,, ssoonn uunnooss ttoorrrreeoonneess eenn ffoorrmmaa ddee ppiirráámmiiddee oo ddee
ccoonnoo ttrruunnccaaddoo.. TTaall vveezz tteenniiaa ffuunncciióónn ddeeffeennssiivvaa..
 LLaass nnuurraaggaass,, ssoonn aannáállooggaass aa llooss ttaallaayyoottss,, ppeerroo mmeejjoorr
ccoonnssttrruuiiddaass,, yy ssee ssuuppoonnee eerraann lluuggaarreess ddee rreeffuuggiioo oo vviivviieennddaa..

14. Es uno de los descubrimientos ddeell nneeoollííttiiccoo mmááss
iimmppoorrttaanntteess.. NNoo ccoonnooccííaann eell ttoorrnnoo.. EEss uunnaa cceerráámmiiccaa mmaannuuaall
sseeccaaddaa aall ssooll;; lluueeggoo aall ffuueeggoo..
LLaa ddeeccoorraacciióónn eess hheecchhaa ccoonn llooss ddeeddooss ((iimmpprreessiióónn
ddiiggiittaall)),, ccoonn llaass uuññaass ((iimmpprreessiióónn uunngguullaarr)) oo ppoorr mmeeddiioo ddee
ccoonncchhaass,, ccoonn ppuunnttaass aagguuddaass ((iinncciissaa)) oo ccoonn ppuunnttaa rroommaa
((aaccaannaallaaddoo))..
LLooss mmoottiivvooss ssoonn ppuunnttooss,, llíínneeaass eenn ffoorrmmaa ddee
bbaannddaass qquuee ddaa oorriiggeenn aa llaa ddeeccoorraacciióónn ““aa ccoorrddeell””..

15. A finales del Neolítico aappaarreecceenn llaa cceerráámmiiccaa
ccaammppaanniiffoorrmmee ddeeccoorraaddaass ccoonn iinncciissiioonneess ddee llíínneeaass,, ttrriiáánngguullooss,,
rroommbbooss,, zzaagg--zzaaggss yy rreelllleennooss,, aa vveecceess,, eessooss mmoottiivvooss ccoonn ppaassttaa
bbllaannccaa..
EEssttaa cceerráámmiiccaa ddaa oorriiggeenn aa uunnaa ccuullttuurraa llllaammaaddaa
ddeell ““VVaassoo ccaammppaanniiffoorrmmee”” qquuee ssee ddeessaarrrroolllloo eenn ccaassii ttooddaa
EEuurrooppaa yy eell NNoorrttee ddee ÁÁffrriiccaa..

16. Al neolítico le ssiigguuiióó llaa EEddaadd ddee llooss MMeettaalleess..
EEll ccoobbrree ffuuee eell mmeettaall uussaaddoo ppoorr llooss hhoommbbrree
((55..000000aaññooss aa..CC..)).. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ssee ccoonnssiiddeerraa ccoommoo vveerrddaaddeerroo
iinniicciioo ddee llaa EE..MM.. CCuuaannddoo ssee oobbttuuvviieerroonn llooss pprriimmeerrooss oobbjjeettooss
ddee bbrroonnccee..
SSee eemmpplleeoo llaa ttééccnniiccaa ddee ffuussiióónn vveerrttiieennddoo llaa
aalleeaacciióónn eenn ffoorrmmaass eexxccaavvaaddaass eenn llaa rrooccaa yy eell mmoollddeess..
SSee uussoo llaa ddeeccoorraacciióónn ddee aarrmmaass yy oorrnnaammeennttooss eenn
eessppiirraall,, eessttaattuuiillllaass ddee bbrroonnccee,, ddee oorroo yy oobbjjeettooss rreellaacciioonnaaddooss ccoonn
llaa oorrffeebbrreerrííaa ccoommoo bbrraazzaalleetteess,, ccoollllaarreess,, ffííbbuullaass oo iimmppeerrddiibblleess,,
bbrroocchheess,, pprreennddeeddoorreess,, eettcc..