Luento kuvataideopiskelijoille oman toiminnan järjestämisestä ja uudenlaisten ajatusten virittämisestä oman toimeentulon rakentamiseksi.

1. KUVATAITEEN
UUDET
TOIMINTAMALLIT
MATTI KOISTINEN
ESITYS NETISSÄ: WWW.SLIDESHARE.NET/KOISTINEN

2. KUKA?
Opinnot
l Taidehistorian opintoja Jyväskylässä 2001-03
l Kulttuurituottaja (AMK) 2007
l Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 2011
Työt
l Free-teatterituotantoja ja yleistä säätöä 2004-07
l Järjestöjyrä 2007-2009
l Kuvataidemanageri Art360-hankkeessa 2009-2011:
www.art360.fi → paljon materiaalia taiteilijoille!
l Kesäkuusta lähtien tuottajana Frei Zimmer Oy:ssä.

3. MISTÄ KUVATAITEILIJAT
OVAT SAANEET TULOJA?
• oma taiteellinen työ (esim. teosten myynti/ esityskorvaukset) 64 %
• palkkatyö joka vaatii oman taiteenalan tuntemusta 44 %
• apuraha 32 %
• muu palkkatyö 14 %
• oma yritys/liiketoiminta (esim. oma galleria) 10 %
• työttömyyskorvaus 14 %
• taiteilijaeläke 8 %
• opintoraha 5 %
• perhevapaaseen liittyvät päivärahat ja tuet 5 %
• vuorottelu- tai virkavapaaseen liittyvät korvaukset 0 %
• muu (mm. muut eläkkeet, puolison tms. avustus, säästöt) 20 %
Vastaajia yhteensä 425.
Lähde: Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla? Työn ja toimeentulon rakentuminen eri ammateissa 2000-luvun Suomessa. 2007.

4. TAITEESTA SAADUT
MYYNTITULOT (V. 2000)
Taiteesta saatujen myyntitulojen vuosivaihtelu
vaihtelevat paljon 63 %
vaihtelevat jonkin verran 26 %
pysyvät samoina 11 %

5. JOKAISEN ON
KEKSITTÄVÄ OMA
TULONLÄHTEENSÄ
KOSKA TEOSMYYNNILLÄ JA APURAHOILLA ELÄÄ
HYVIN HARVA.

6. PALKKATYÖ
PALKKATYÖSUHTEIDEN LUKUMÄÄRÄ
ei lainkaan palkkatyössä 51 %
yhdessä 29 %
useammassa 20 %
PALKKATYÖANSIOT VIIMEISEN VUODEN AIKANA
alle 1.000 € 8%
1.000–4.999 € 23 %
5.000–9.999 € 24 %
10.000–19.999 € 26 %
20.000–29.999 € 13 %
vähintään 30.000 € 6%
PALKKATYÖANSIOIDEN VUOSITTAINEN VAIHTELU
vaihtelevat paljon 36 %
vaihtelevat jonkin verran 35 %
pysyvät samoina 29 %

7. YRITTÄJYYS
• Lähes puolet kuvataiteilijoista tunnisti taiteilijan työssään
ammatinharjoittamisen tai yrittäjyyden piirteitä.
Yhtymäkohtia nähtiin etenkin työn itsenäisyydessä.
• Kuvataiteilijat ovat yrittäjien lailla vastuussa muun
muassa töiden synnystä, laadusta, esillepääsystä ja
toiminnan taloudellisesta kannattavuudesta, kuten
palkasta, sosiaalikuluista, eläkemaksuista ja veroista.
• Vapaus päättää työajoista- ja tavoista.

8. MAAILMA ON MUUTTUNUT
Vancouver Art Gallery, teos taiwanilaisen Micheal Linin The Modest Veil . Kuva: Brandon Godfrey
(CC), 2010.

9. MAAILMA ON
MUUTTUNUT
PAIKALLISESTA GLOBAALIKSI
PORTINVARTIJOIDEN MERKITYS VÄHENTYNYT
SUORA KONTAKTI KENEEN TAHANSA ON
MAHDOLLISTA
TIETO LIIKKUU HETI, EI POSTIMIEHEN
AIKATAULUN MUKAAN

10. TULONMUODOSTUS
• Ei ole olemassa oikotietä.
• Sinulle ominaisia asioita → korosta vahvuuksiasi! Muista
pyytää osaamisestasi käypä hinta.
• Ole ihan oikeasti luova. Lopeta muiden kuuntelu. Mutta jaa
osaamisesi ja opi muilta.
• Älä kuuntele elämäänsä pettyneiden taiteilijoiden
urputuksia baaripöydässä.
• Jaa ideoitasi: luennoi, bloggaa, kirjoita, ole yhteydessä
mediaa, esitä teoksia eri paikoissa, ole aktiivinen
kansalaistoimija.
• Open source -ajattelu = anna muidenkin jakaa.

11. TULONMUODOSTUS
• Jos olet jossain kiinnostavassa asiassa hyvä, niin silloin
voit saada tuloja kouluttajana, asiantuntijana,
tuotekehittäjänä jne.
• Kommunikaatio, markkinointi ja näkyminen on nykyään
tärkeää. Olemme infoähkyn alla ja esiin nousee harva. Älä
odota Aamulehden kritiikin merkitsevän mitään. Jos haluat
kritiikin, niin hanki se vaikka keskustelutilaisuudessa.
• Tulevaisuusajattelu & heikot signaalit

12. IDEA RATKAISEE
Amnestyn kampanjointia Pariisissa. Kuva: Arturo de Albornoz (CC), 2006

13. KULTTUURITUOTANNON
MEGATRENDEJÄ
1. Tarjoa elämys kaikille aisteille
2. Chillaa, leppoista ja hidasta!
3. Tarjoa uusia, yllätyksellisiä yhteisöjä
4. Sekoittele reaali- ja virtuaalitodellisuutta elämyskentäksi
5. Käytä teknologiaa mahdollistajana ja inspiroijana
6. Glokalisaatio ja monikulttuurisuus värittävät kaikkea
7. Nomadina rakennettu portfolioura jatkossakin
kulttuurialan arkea
8. Arvoketjuista siirrytään yhteistuotantoihin
9. Vaikeasti tavoitettavat kuluttajat ovat yhä pienempien
segmenttien mosaiikki
10. Kaupunkitilat vallataan uudeksi leikkikentäksi
Lähde: Katri Halonen: Kulttuuri katalysoi (Tuottaja2020 -hanke)

14. ELÄMYS KAIKILLE AISTEILLE
• Visuaalisuus, haju, maku, kuulo, tunto.
• Vaatii monialaisempaa osaamista kuvataiteilijalta tai
monialaista yhteistyötä.
• Myös taiteilijan markkinoinnissa korostettava asia.
• Hypertodellisuus
• Esim. teemapuistot ja ostoskeskukset. Huvitus- ja
kulutuselämä läpäisee yhteiskunnan: Disnelyland on
kaikkialla. Tavaratalot ovat elämyskeskuksia ja uimahallit
kylpylöitä.

15. LEPPOISTAMINEN
l Hitaan taiteen tapahtuma Ateneumissa. Katsottavien
taulujen määrä kohtuullistetaan: valitse 1–2 taulua ja
keskity koko museokäynnin ajan vain niihin.
l Voisiko yksittäinen taiteilija tehdä saman? Kiireisen
galleriakierroksen jälkeen teekupilliselle työhuoneelle?
l Voisiko leppoistajien aikaa käyttää projekteissa
hyväksi? Onko heillä enemmän aikaa taiteelle ja
kulttuurille?
l Onko tämä sittenkin laskeva trendi taloushuolien
vuoksi?

16. YLEISÖ TEKIJÄKSI
l Sosiaalisen median myötä niiden käyttäjät pääsevät
esille → ero ammattitaiteilijan ja harrastajan välillä
kapenee. Esim. Kiasman Tee ite parempi -fb kampanja.
l Kaverien välittämän linkityksen ja hakuviestinnän
(friendcasting) on arvioitu ohittaneen Yhdysvalloissa
vuoden 2010 alussa Googlen.
l Star Wreck & Iron Sky, Ravintolapäivä
l Taiteilijoiden ja muiden kulttuurien tuottajien haaste:
kyky muodostaa kuluttajien, tuottajien ja välittäjien
muuntuvia verkostoja tuotteiden luomisen prosessin
osaksi. Vaatii paljon kulttuurista ja sosiaalista
osaamista.

17. SAMI LUKKARINEN: PIIRUSTUSLUOKKA

18. TAITEEN KULUTTAJIEN
PIRSTOUTUMINEN
l Ihmiset pirstoutuvat yhä pienempiin
kuluttajasegmentteihin.
l Taiteilijan on pystyttävä huomioimaan joku tai joitakin
segmenttejä hyvin. Kaikkia et voi tavoittaa.
l Löydä oma segmenttisi ja mieti miten voit viestiä heille
paremmin.
l Suuret mediat eivät ymmärrä marginaalisia juttuja ->
hae yleisösi netistä yhteisöistä, jossa sinua
ymmärretään.
l Älä luota siihen, että FB-kaverisi riittävät, jos vain 8
niistä ymmärtää mitä teet.

19. YHTEISTYÖLLÄ
ENEMMÄN

20. AVOIMUUS JA
VERKOSTOT
Tieto leviää nopeasti. Avoimella tiedon levittämisellä voit saat
mainetta, verkostoja ja työmahdollisuuksia.
Hyvä kyllä kiertää, jos vain olet rohkea.
Kun ehdotat yhteistyötä, mieti mitä kukin taho siitä hyötyy.
Käytä tätä hyväksesi.
Mieti mitä sinä tarvitset ja haluat:
- Näkyvyyttä?
- Myyntiä?
- Näyttelytilaisuuksia?
- Tilaustöitä?
- Osaamista joltakin erikoisalalta?

21. MAHDOLLISUUDET
YRITYSTEN KANSSA
Yrityksiä kiinnostaa
pääsääntöisesti tulos.
Miten kuvataide voi lisätä
tuottoa?
- Teos nostaa esim.
rakennuksen arvoa
- Yrityksen imagon parannus
- Julkisuus -> yritysten hankala
saada positiivista
mediajulkisuutta
- Tuotekehitys, esim. graafinen
betoni
- Työhyvinvointi
Modern Art –lautapelin kortteja
- Liikelahjat

22. YRITYSYHTEISTYÖN
VAATIMUKSET
• Pitää ymmärtää yritysten toimintamallit
• Selkeää, ymmärrettävää viestintää. Yritysten on hankala
hahmottaa kuvataiteesta saatavia hyötyjä.
• Myynnin haasteet
• Sisältöosaaminen

23. MITÄ SINÄ VOISIT TARJOTA
YRITYKSILLE TAI YHTEISÖILLE?
• Fyysinen teos vai palvelu?
• Millä sisällöllä ja tavoitteella?
• Kenelle?
• Jos palvelu, niin kuinka kauan kestää?
• Mitä maksaa?
• Materiaalit
• Oma palkka (esim. 40 €/h työpajoissa/opetuksessa)
• Mahdollinen tila
• Työnantajakulut voi laskea kertomalla oman palkkansa
1,30:llä
• Teoksen kohdalla teoksen hinnoittelu

24. ASENNE RATKAISEE

25. MATTIKOISTINEN@YAHOO.COM
ESITYS: WWW.SLIDESHARE.NET/KOISTINEN
WWW.ART360.FI WWW.FREIZIMMER.FI
ONNEA
URALLE!