Esitykseni Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston opiskelijoille 5.11.2014 Raahessa. Esityksessä on perustietoa kiertotaloudesta sekä muutamia esimerkkejä sisustukseen ja tekstiileihin liittyen.
Esitykseni Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston opiskelijoille 5.11.2014 Raahessa. Esityksessä on perustietoa kiertotaloudesta sekä muutamia esimerkkejä sisustukseen ja tekstiileihin liittyen.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Metsäbiotalous kasvuun -hankkeen 2020 järjestämän Puurakentaminen ja uudet puutuotteet -tilaisuuden materiaalia.
Puurakentaminen Suomessa - Jouni Silvast, Suomen metsäkeskus
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Metsäbiotalous kasvuun -hankkeen 2020 järjestämän Puurakentaminen ja uudet puutuotteet -tilaisuuden materiaalia.
Puurakentaminen Suomessa - Jouni Silvast, Suomen metsäkeskus
Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessori ja ryhmäpäällikkö Pekka Leskisen ja
tutkija Anne Holman esitelmä "Biotalouden kestävyys" Säätytalolla 4.2.2015
Kestävä asuminen ja ympäristö hankkeen materiaalitehokkuus ja jätehuolto osakokonaisuuden päätösseminaarin aineisito, jonka esitys 7.3.2014 RAKSA Foorumissa Lahdessa. Esityksessä käsitellään myös energiatehokkuutta.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Jyväskylän ammattikorkeakoulun metsäteollisuusasiantuntija Matti Kurjen esitys Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta 27.10.2014 Jyväskylässä järjestetyssä Aluueelliset resurssivirrat -seminaarissa.
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Elintarvike- ja metsäsektorien arvoketjujen vertailu Suomessa – tutkimustarpeiden tunnistaminen – Metsäalan ketju, erikoistutkija Riitta Hänninen, Luke
Similar to Kuhmo Määttä puurakentaminen: Globaalisti tunnettu biotalouden menestystarkina metsän keskellä (20)
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. Strategiset painopisteet:
• Metsäklusteri, puutuoteosaaminen,
biotalous
• Puhdas luonto ja asumisympäristö
• Maailman kamarimusiikin pääkaupunki
• Hyvän kasvun ja oppimisen ympäristö
• Kiehtova sijainti idän ja lännen rajalla
4. Miksi rakentaa puusta?
• Alue- ja kansantaloudellinen merkitys
1 euro puurakentamiseen 2,7 euroa aluetalouteen
Tuupala 11,9 miljoonaa 31 miljoonaa aluetalouteen.
• Lisää kotimaisten raaka-aineiden käyttöä
• Megatrendinä puurakentaminen mahdollistaa
vientiä. 500 miljoonan euron viennin lisäys tuottaa
usean tuhannen uuden työpaikan syntymisen
5. Miksi rakentaa puusta?
• Puu on hiilivarasto. Sen ympäristövaikutukset ovat suotuisat. 1kg
puuta tarvitsee 1,5 kg hiilidioksidia.
• Tuupalassa betoni korvaavuudella (ulko- ja väliseinät korvataan
betonilla) , tuotevaiheen päästöt kasvavat 15 %-34% alkuperäisestä,
eli materiaalivaiheessa muutos on merkittävä.
• Puulla on hyvät akustiset ominaisuudet
• Puulla kyky imeä ja luovuttaa kosteutta = ihanteellinen
kosteustasapaino, 30-60.
• Puu viehättää ja rauhoittaa, stressi taso madaltuu, mieliala kohenee.
Tähän vaikuttaa mm. puun tuoksu.
6. Miten?
• Lainsäädäntö mahdollistaa jo monipuolisen puun
käytön. Rakennusmääräykset?
• Kuntastrategian merkitys olennainen
• Kaavoitus, maankäyttösopimukset ja
tontinluovutusehdot
• Hankintamenettely
• Osaaminen
7. Hankintalaki mahdollistaa puun
valinnan
Hankintalaki:
1. Vähimmäisvaatimus
2. Kokonaistaloudellisuus
a) Hintalaatusuhde
Kuinka paljon uusiutuvia
materiaaleja
b) Edullisimmat
kustannukset
Elinkaarikustannukset
3. Ympäristönäkökohdat
kaikissa hankinnan
vaiheissa
8. Mitä vielä puurakentamisen
edistämiseksi voi tehdä?
• Kuntia ja maakuntia tulee ohjeistaa tekemään hankintastrategia,
joka ottaa huomion lähiruuan ja lähienergian.
Rakentamisinvestoinneissa tulee selvittää puuvaihtoehto.
• Puuvaihtoehdon selvittämisestä laaditaan kansallinen suositus.
• Sosiaalisen asuntotuotannon tuki porrastetaan hankkeen
ekologisuuden mukaan vrt. Itävalta. Tuen suuruus 5-10%. Tuki
myönnetään investointitukena tai korkotukena.
9. Mitä vielä puurakentamisen
edistämiseksi voi tehdä?
• Kaavoitus
Syystä tai toisesta kaavoittaja pyrkii melko yksityiskohtaiseen
suunnitteluun jo kaavassa. Tämä johtaa ratkaisuvaihtoehtojen
kaventumiseen menetelmästä riippumatta ja esim.
tilaelementtikerrostaloille tyypilliseksi ongelmaksi tulee liian
kapeat runkosyvyydet.
• Tasapuoliset palomääräykset
Määräysten tulisi olla materiaalineutraaleja. Sprinklausvaatimus
koskee vain puukerrostaloa, mutta ei tavallista.
10. Mitä vielä puurakentamisen
edistämiseksi voi tehdä?
• Sääsuojauksen toteutuksen valvonta materiaalineutraaliksi
Sääsuojaus on tärkeää toteuttaa oikein ja hallitusti
materiaalista riippumatta. Muut materiaalit saavat
kohtuutonta etua, jos nykyiset vaatimukset eivät toteudu
käytännössä.
• Yleisesti toivoisin, että julkiset toimijat toimisivat rohkeasti
tilaajina uusissa hankkeissa. Tämä on ensimmäinen porras
koko ketjun kehittämisessä. Ala kehittyy vain uusien
kohteiden kautta ja saa kilpailukykyä.