Keskiaika, historia

1. Keskiaika

2. Yleisesti:
• n. 500-1400 (Länsi-Rooman tuhosta renessanssin
alkuun)
– 400-800 varhaiskeskiaika / 800-1200 sydänkeskiaika / 1200-1500 myöhäiskeskiaika
• ”Pimeä keskiaika” -> antiikin ja renessanssin
kukoistuksen välissä
- Jälkikäteen luotu aliarvioiva termi

3. Euroopan kulttuurialueet keskiajalla
•Rooman valtakunta jakautui kahtia 395 jaa. -> Itä-Rooma (Bysantti) säilyi
kansainvaelluksissa
•Islam syntyy Muhammedin ilmoitusten pohjalta ja laajenee Eurooppaankin 600-
luvulla (mm. Espanja, Turkki)
•Kaarle Suuri yhdistää Länsi-Euroopan alueen n. 800-luvulla
•Viikingit valloittavat alueita Pohjois-Euroopasta käsin (700-1000 jaa.)
•Kristillisen kirkon kahtiajako vuonna 1054 (katolinen länsi; ortodoksinen itä)
Viikingit

4. Läänityslaitos eli feodalismi = Hallitsija jakoi vasalleille
palkkioksi sotapalveluista maata/verotusoikeuden.
Läänitysten pohjalta syntyi sääty-yhteiskunta
Vasalli Vasalli Talonpojat
Hallitsija
Maksoivat vuokran
taksvärkillä eli
päivätyöllä
Jakoivat oikeutta alueellaan
Maat periytyivät -> aatelisto syntyi
Rahatalous oli
taantunut
varhaiskeskiajalla

5. Elämää keskiajalla:
•Paavin johtama kirkko ylin auktoriteetti
•Sääty (aatelisto, papisto, porvaristo, talonpojat) määritti aseman
yhteiskunnassa
•Elettiin pienissä kylissä maata viljellen vuodenaikojen tahdissa
•Kuoleman läsnäolo arkista (esim. musta surma, keski-ikä 30-vuotta,
lapsikuolleisuus)

6. Riistapaistia
Makean veden kalaa
Kukkopasteijoita ja rapeita lehikäisiä
Lahnaa ja ankeriaspasteijoita
Riisivanukasta kananlihasta
hunajalla maustetussa mantelimaidossa
Vehnävelliä
Nahkiaisia pippurikastikkeessa
Keitinpiiraita
Paistettua lahnaa ja kermapiiraita
Maalaisaateliston ja kaupungin porvariston juhlat
Pariisissa vuonna 1393:
Turskanmaksalla ja luuytimellä
täytettyjä pasteijoita
Kamelia kanelikastikkeessa
Luuydinpiiraita
Ankeriasta maustepyreessä
Kylmää kalaa salviakastikkeessa
Paistia ja keitettyjä lihakimpaleita
Suolaisen veden kalaa

7. Kaupungit kaupan keskuksia:
•1100 -1300 v. Euroopassa perustettiin paljon kaupunkeja
-> kaupan, puolustuksen ja hallinnon keskuksia
•Vesialueet kaupan solmukohtia: itämeri (Hansa-liitto) ja
välimeri
•Tuotteet: mm. ruoka, puu- ja nahka
•Voimakas väestönkasvu tuki kaupunkien kasvua

8. Tiede ja taide olivat keskiajalla valjastettu
kirkon palveluksiin:
Eurooppaan nousi massiivisia kirkkoja (mm. Notre Dame); munkit luostareissa
tutkivat ja jäljensivät Antiikin kirjoituksia; kuvataide kuvitti Raamatun
sanomaa lukutaidottomalle väestölle; Kirkkoisä Augustinus (354-430) ja
Tuomas Akvinolainen (1225 – 1274) sovittivat Antiikin filosofian kristilliseen
teologiaan

9. Rangaistukset: häpeä ja ruumiillinen kidutus

10. Lääketiede keskiajalla
Ruumintuntemus sekä ymmärrys tautien leviämisestä oli heikkoa. Esim. Musta surma –
ruttoepidemia surmasi paikoin 1/3 väestöstä. Suosittu teoria terveydestä perustui neljään
elämännesteeseen ja niiden tasapainoon. Ruumiinavauksia paheksuttiin.

11. Ritarit:
= Ratsuväkisotilas keskiajalla, jolle kehkeytyi tapa- ja
arvojärjestelmä (vrt. ritarillinen). Sotataitoa pidetiin yllä
turnajaisissa. Oli läänissään myös oikeuden jakaja.
• Ritarit järjestäytyivät ritarikunniksi (esim.
temppeliherrat)
Italialainen ritarivarustus 1500-luvulta:
1 kypärän laki
2 silmikko
3 rinnansuojus
4 leuansuojus
5 olansuojus
6 kyynärsuojus
7 lonkansuojus
8 miekka
9 polvensuojus
10 säärensuojus
11 rautakenkä
12 lavansuojus
13 hevosen kypärä
14 harjapanssari

12. Ristiretket:
= Uskonnollisin (mm. Jerusalem) ja taloudellisin (mm.
ryöstely, kauppareitit, verotus, maattomat aateliset)
perustein tehdyt sotaretket 1100- ja 1200 –luvuilla
• Tarkoituksena vapautta Jerusalem muslimien hallinnasta
• Seurauksia: valloituksista ei tullut pysyviä, mutta kauppa
ja Paavin valta kasvoivat. Uusia ideoita ja tapoja.
Paavi Urbanus II Clermontin antoi kehoituksen ristiretkiin
kirkolliskokouksessa vuonna 1095 (turkkilaisten uhka)
Pyhän Eerikin legendan mukaan Lalli tappoi Piispa Henrikin
Köyliönjärven jäällä (1155?)

13. Ristiretkiaika Suomessa:
• Vuosien 1155-1293 aikana neljä ristiretkeä -> ”Suomen”
alue liitettiin Ruotsiin (verotus, hallinto, kristinusko)
• Rajat Novgorodin (Venäjän) ja Ruotsin välillä
vahvistettiin vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa
• Ruotsin kautta Suomen alue tuli osaksi läntistä
kulttuuripiiriä
saamelaiset

14. Sydänkeskiaika Suomessa: Eteläiseen Eurooppaan verrattuna
Suomen alueen talonpojat olivat vapaampia ja kaupunkeja oli
vähän (mm. Turku, Porvoo, Viipuri). Varsinkin idässä talous
perustui alkeelliseen kaskiviljelyyn.

15. Lähteet: Miten historiaa tutkitaan? Miten saamme tieto
esimerkiksi arkielämästä keskiajalla?
Inkvisitio eli uskonnollinen
tuomioistuin kuulusteli
Montailloun kyläläisiä.
Kuulusteluista tehtiin tarkat
pöytäkirjat, joissa ihmiset
mm. kielivät toistensa
tavoista. Taitavan tutkijan
käsissä kuulustelujen tueksi
tehdyt pöytäkirjat
muotoutuivat lähteiksi eli
todisteiksi arkielämästä!