2. Termejä:
Argumentointi = Omien väitteiden/mielipiteiden perustelu esim. väittelytilanteissa
● Yleisesti ottaen kaikki hyvät perustelut ovat loogisia eli järkeviä
● Huonot argumentit ovat yleistäviä, mustavalkoisia, tunteisiin vetoavia,
henkilöön kohdustuvia, kärjistäviä...
● Vaikka on olemassa yleisiä argumentaatiovirheitä, niin mikään perustelu ei ole
automaattisesti huono tai hyvä
Retoriikka = puhetaito eli taito jonka avulla saavutat tavoitteesi puhumalla esim.
myyntityö, puheen pitäminen häissä
● retoriset keinojen ei tarvitse olla aina loogisia eli järkeviä - parhaimmat puheet
vetoavat nimenomaan tunteisiin
3. 1) Mustavalkoisuus eli monimutkaisten asioiden
typistäminen vain kahteen vaihtoehtoon
Valtionvarainministeri: “Jos haluamme
säilyttää maksukykymme, niin ei ole muuta
keinoa kuin verotuksen laskeminen”
“Olet joko meidän puolellamme tai meitä
vastaan”
Selitysesimerkki: Verojen leikkaaminen
on yksi keino muiden joukossa. Verojen
leikkaamista kannattavat todennäköisesti
siitä hyötyvät ihmiset.
4. 2) Liiallinen yleistäminen
Keski-ikäinen mies: “Kaikki nuoret ovat
eeäässää juovia mopojonneja”
“Ei sipsit ole epäterveellisiä! Kaverini
serkku söi opiskeluaikanaan joka päivä
sipsejä, muttei ollut kertaakaan sairaana!”
Selitysesimerkki: Yksittäistapaukset voivat
olla totta, mutta eivät päde väestön
mittakaavassa (esim. Suomi 5,4 miljoonaa
ihmistä)
Huom! On olemassa toki ilmiöitä joiden
yleisyys on kohtuullisen kattava
5. 3) Kritiikki kohdistuu argumentin sijaan ihmiseen (Ad
hominem) tai hänen edustamaansa asiaan/väestöryhmään
Opettaja: “Ei jonnet voi ymmärtää
mitään näin monimutkaisesta
aiheesta.”
Hitler-kortti/natsikortti voidaan
nähdä yhtenä muoto: ”Hitlerkin oli
kasvissyöjä”
Huom! On tilanteita jossa on
järkevää vedota esim. natsien
hirmutekoihin!
6. 4) Kalteva pinta (slippery slope) = yhden asian hyväksyminen
johtaisi vääjäämättä asioiden hallitsemattomaan luisuun kuin
kaltevalla pinnalla
Kansanedustaja: “Olen tasa-arvon puolella,
mutta jos samaa sukupuolta olevat henkilöt
saavat mennä naimisiin, niin kohta saa mennä
koirankin kanssa naimisiin!” (tämä on muuten
oikea esimerkkitapaus…)
Selitysesimerkki: Vasta-argumenttina voidaan
nähdä, että on hyvin epätodennäköistä, että
kahden täysi-ikäisen aikuisen ihmisen avioliiton
hyväksyminen johtaisi ihmis-koira -liittoihin.
7. 5) Olkinukke eli vastustajan argumentin kärjistäminen
helposti kumottavaan muotoon
Ministeri: “Armeijaan halutaan tuoda kasvisruokapäivä.
Halutaanko, että nälkäiset sotilaat kuolevat nälkään, kun
sodassa vedetään vain kukkakaalipirtelöä!” (tämäkin on oikea
tapausesimerkki…)
Selitysesimerkki: Todellisuudessa kasvisruokaa on ollut aina
tarjolla (esim. puuro) ja muutaman kasvisruokapäivän lisäys
tehdään samalla kalorimäärällä kuin ennenkin
Huom! Monet argumentaatiovirheet ovat toisaalta taitavaa
retoriikkaa eli puhetaitoa. Esim. tässä tapauksessa ministeri
saattoi kärjistää tahalleen vedotakseen äänestäjiensä
tunteisiin...
8. 6) Vetoaminen asioiden tämän hetkiseen tilaan tai
yleisyyteen.
“Oppilas: “Onpa paha olla tekemättä läksyjä, kun
ei kukaan muukaan niitä tee”
“Sata kärpästä ei voi olla väärässä”
“Asia nyt vaan on niin, että…”
“Lapsityövoimaa on käytetty aina, emme voi
poistaa sitä maailmasta”
Selitysesimerkki: Miten asiat on ja miten ne
pitäsi olla, siinä on ero. Suurin osa
ihmisyhteisöjen toiminnasta on sovittuja asioita -
ei luonnonlakeja esim. raha, avioliitto, valtiot...
Humen giljotiini: Se miten asiat ovat
tällä hetkellä, ei voida vahvistaa sitä
miten niiden pitäisi olla.
9. 7) Monesti argumentti on yksinkertaisesti vain ristiriitainen, virheellinen tai kiertää
kehää. Nettiväittelyissä tahallinen trollaaminen on myös yleistä.
“Kannatan tasa-arvoa, paitsi miesten
armeijakysymyksessä”
“Minä olen lahjoittanut suuria summia
hyväntekeväisyyteen, joten minun ei
tarvitse maksaa tätä ylinopeussakkoa”.
“Tämä peruna on keltainen, joten kaikki
banaanit pitää kieltää”
“Esko on SM-liigan maalikuningas, koska
hän on tehnyt eniten maaleja”
10. 8) Todistamisen taakan kääntäminen esim.
tieteellisessä keskustelussa
Todistustaakka on väitteen esittäjällä
Salaliittoteoreetikko: “Ei ole todisteita
siitäkään, etteikö yksisarvisten keijujen
salaliittoa olisi totta”
Selitysesimerkki: tieteen piiriin kuuluvat ne
asiat joista voi hankkia todisteita. Esim. väite
siitä, että kumpi voittaa Rasmus Nalle vai
Peppi Pitkätossu, on mielenkiintoinen, mutta
sitä ei voi tieteellisesti tutkia, koska
molemmat ovat mielikuvituksen tuotetta
11. 9) Liiallinen auktoriteettiin (vaikutusvaltainen asema)
vetoaminen
“Mun historianopettaja isä sanoi, ettei lapsia tarvitse rokottaa”
Selitysesimerkki: Vaikka historianopettajat ovatkin usein yleisneroja, niin eivät
he silti ole asiantuntijoita lääketieteen alalla
12. 10) Tunteisiin vetoaminen ja muut retoriset kikat
“...tämä uudistuksen myötä pieniä lapsia
tullaan kiusaamaan koulussa”
“...sama lippalakki ei käy melonille ja
viinirypäleelle”
“...on kolme hyvää syytä olla opettaa -
kesäkuu, heinäkuu ja elokuu
Selitysesimerkki: On hyvä muistaa, että
kaikki yleisimmät retoriset keinot, kuten
huumori, tunteisiin vetoaminen,
vertauskuvat ja rinnastukset, eivät tee
väitteestä sinänsä totta
13. 11) Hämäys (red herring, savusilli) eli huomion
viemistä itse asiasta
“Joo, onhan se ongelma, ettei
nuoret käytä pyöräilykypärää,
mutta mietin paljonko lapsia kuolee
nälkään Afrikassa”
Selitysesimerkki: Tässä huomio
vietiin muualla pyöräilykypäristä
tuomalla esille aivan toinen
ongelma
Editor's Notes
Tyypillisiä virhepäätelmiä
Kaikkeen inhimilliseen argumentaatioon liittyy virheitä ja harhaanjohtavuutta. Tyypillisiä argumentaatiovirheitä ovat ainakin seuraavat:
Kehäpäätelmä. Kehäpäättely on muodollisesti pätevää, koska jokainen lause voidaan johtaa itsestään, mutta se on silti virheellistä päättelyä, koska se ei lisää väitteeseen mitään. Tyypillinen esimerkki on Descartesin kehä: Kirkkaat selvät ideat ovat totta, koska Jumala takaa ne. Jumala on olemassa, koska meillä on Jumalan olemassaolosta kirkas ja selkeä idea.
Ristiriitainen ajattelu tarkoittaa, että argumentin sisältämät väitteet ovat ristiriidassa keskenään. ”Olen tasa-arvoisen yhteiskunnan kannattaja, mutta vastustan homoliittoja / kannatan vain miehiä koskevaa yleistä asevelvollisuutta.” ”Talouskasvu on ympäristöongelmien keskeinen syy. Ilman talouskasvua meillä ei ole varaa hoitaa ympäristöongelmia.”
Perusteeton yleistys / kausaalinen virhepäätelmä: Yksittäistapausten perusteella syntyy yleistyksiä. Osa yleistyksistä on perusteettomia, ristiriidassa muun asiaan liittyvän tiedon kanssa. ”Kaikki romanit kantavat puukkoa mukanaan.” "Paavo on renttu. Kaikki muusikot ovat renttuja."
Pelurin virhepäätelmän mukaan tilanteessa, jossa ruletissa on tullut musta punaisen sijaan neljä kertaa peräkkäin, kannattaa päätellä, että on todennäköisempää, että seuraavalla kerralla tulee punainen ja asettaa panoksensa sen mukaan. Todennäköisyys on kuitenkin joka ruletin pyörimiskerralla 50–50.
Ad hominem -virheessä yritetään ihmisen ominaisuuksien, aseman tai saavutuksien avulla perustella tai torjua tosiasiaväitteitä. "Einari on rasisti, joten hän on väärässä." "Miehenä et voi ottaa tähän asiaan kantaa."
Naturalistinen virhepäätelmä tarkoittaa, että siitä, että jotakin on olemassa, johdetaan, että niin pitääkin olla: "Lapsityövoiman käyttö täytyy hyväksyä, koska se on niin yleistä."
Auktoriteettiin viittaaminen on mahdollista, jos kaikki keskustelun osallistujat pitävät kyseistä auktoriteettia pätevänä, mutta loogista sitovuutta auktoriteettiperustelulla ei tietenkään ole. Kiistanalaiseen auktoriteettiin vetoaminen ei koskaan ole mielekästä. Kunnioitukseen perustuva auktoriteetti: "Arvostettu yritysjohtaja X on tätä mieltä, joten - - " Määrään perustuva auktoriteetti eli enemmistöargumentti: "Ihmisten enemmistö uskoo, että Aurinko kiertää Maata. Aurinko siis kiertää Maata." Enemmistöargumentti kumotaan tyypillisesti ns. kärpäsargumentilla: ”Miljoona triljoonaa kärpästä ei voi olla väärässä. Siis paska on hyvää.”
Red Herring (savusilli) tarkoittaa sumuverhoa, harhauttavaa ja harhaanjohtavaa argumenttia. Keskustelija voi häiritä keskustelukumppaninsa keskittymistä itse asiaan keksimällä sumuverhon asia-argumentin sijaan. ”Mitä mieltä olet vakausrahastosta?” ”Hmm… mutta ympyräähän ei voi neliöidä.”
Todistamisen taakka väärin käsitettynä: vastakkaisen todistusaineiston puutetta käytetään väitteen perusteluna. Todistamisen taakka kuuluu joka tapauksessa sille, joka jotakin väittää. "Ufoja on olemassa, koska ei ole voitu osoittaa, että niitä ei ole olemassa."
Näennäistautologia: ”Pojat ovat poikia.”
Virheellinen analogia tarkoittaa, että kahden asian välillä nähdään näennäisen samankaltaisuuden vuoksi yhteys. ”Luonnossa näkyy järjestystä, joten kaikella täytyy olla suunnittelija, Jumala.”
Kategoriavirheet: yksinkertainen esimerkki kategoriavirheestä on iloinen pallo. Eloton esine ei voi kuitenkaan tuntea yhtään mitään. Tyypillisesti parapsykologiset uskomukset sisältävät kategoriavirheitä sekoittamalla elottoman ja elollisen sekä aineettoman ja aineellisen kategoriat. Filosofisesti kiinnostava esimerkki (mahdollisesta) kategoriavirheestä on filosofi Gilbert Rylen pohdinta tahdosta päätöksentekijänä. Puhumme usein ikään kuin tahtoni olisi jotain minuudesta erillistä. Voinko toimia tahtoni mukaisesti? Tahto ei kuitenkaan ole minuudesta irrallinen olio, joka päättää asian suuntaan tai toiseen.
Argumentaatiovirheiden lisäksi filosofiasta löytyy itse itsensä kumoavia kantoja. Esimerkiksi jyrkkä relativismi on ristiriitainen kanta. Jyrkän relativismin mukaan ei ole perusteita yleispäteville periaatteille. Jyrkkä relativismi kuitenkin esiintyy yleispätevänä periaatteena, jolloin periaatteen myöntäminen on sen kieltämistä. Esimerkiksi moraalisen relativismin jyrkän version mukaan moraali on läpeensä kulttuurisidonnaista, joten jyrkkä relativismi ei voi esiintyä yleispätevänä moraaliperiaatteena. Globaali tai jyrkkä skeptismi on myös itse itsensä kumoava kanta. Kannan mukaan mitään ei voi tietää, jolloin sitäkään ei voi tietää, että mitään ei voi tietää.
Taustaa: Ristiriitaista maailmankuvaa/käytöstä kutsutaan psykologiassa kognitiiviseksi dissonanssiksi. Esimerkiksi ihminen paheksuu jotain toimintaa, mitä kuitenkin itse tekee. Ristiriitinen maailmankuva on yksi pahimmista onnellisuuden esteistä.
On kolmenlaisia asioita: asioita jotka voidaan havaita (esim. puu), asioita jotka ovat olemassa vain mielikuvituksen kautta (yksisarviskeiju) ja asioita jotka ovat totta, koska ne ovat yhteisesti mielikuvitusta (esim. raha ja valtiot)
Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia (pääpremissi
Sokrates on ihminen (alipremissi)
Siis Sokrates on kuolevainen (päätelmä)
