1. ROOMA
keisariaika 30 eaa-500jaa (tutkimus keskittynyt Rooman kaupunkiin, koska muu alue niin laaja)
- ei tavallista roomalaista. Arkielämään vaikutti ikä ja sukupuoli, syntyperä, yhteiskunnallinen
asema, varallisuus, ammatti, etninen alkuperä ja uskonnollinen suuntautuminen. Yhteiskunta
hierarkkinen.
- keisarikautena jako patriiseihin ja plebeijeihin menettänyt merkityksen.
- 212 jKr kaikista vapaasyntyisistä miehistä Rooman kansalaisia. Ihmiset jaettiin lisäksi eliittiin
ja rahvaaseen. Köyhät rahvasta riippumatta syntyperästä. Eliitti jakautui senaattoreihin ja
ritareihin.
- yhteiskunnallisien ryhmien sisällä huomattavia eroja: orja kaivoksessa vai
aristokraattiperheessä.
väestöolot
- vain arvioita olosuhteista. Liian vähän säilyneitä lähteitä. Painopiste eliitin kulttuurissa.
- lähteinä kirjallisuuden maininnat, lakitekstit, hautapiirtokirjoitukset, papyruksille laaditut
veroluettelot, arkeologiset löydöt.
- asukasluvut arvioitu sillä miten paljon Välimeri pystyy elättämään.
- Pax Romana takasi sisäisesti ja ulkoisesti vakaat olot väkiluvun kasvulle.
- Rooma miljoonakaupunki, Aleksandriassa puoli miljoonaa ja muissa suurkaupungeissa n. 100
000. (vrt. joensuu)
kuolleisuus
- imeväiskuolleisuus n 30%! Johtui luultavasti saastuneesta juomavedestä (taudit levisi)
Köyhissä väestöryhmissä uhkana myös nälkä ja huono ravinto
- Nälänhädät harvinaisia, mutta ruokapula yleinen ilmiö
Ikärakenne ja perhekoko
- veroluetteloiden perusteella laskelmat
- painopiste nuorissa on ominaista väestölle jossa korkea kuolleisuus
- Rooman valtakunta niin laaja, että alueelliset erot ovat olleet huomattavia. Elinolosuhteet
vaihdelleet eri aikoina esim, sen mukaan missä on ollut tautiepidemioita ja nälänhätää.
Vuodenajat ja lämpötilojen vaihtelut vaikuttivat tautien leviämiseen. Syksyisin usein nousua.
- perhekokoon vaikutti ainakin roomalaisen eliitin tuntema syntyvyyden säännöstely.
Perhepoliittiset syyt: ei haluttu liikaa perillisiä (maaomaisuus)
- Myös muissa kuin aristokraattisissa perheissä perhekoko ilm. pieni. Imeväiskuolleisuus. Orjia
kannustettiin lapsentekoon, sillä se oli omistajille luonnollinen keino hankkia lisää orjia.
Kolmesta poikalapsesta orja sai lomaa ja neljännestä vapautettiin kokonaan. Omassa
taloudessa kasvatettua ja koulutettua orjaa pidettiin suuressa arvossa.
Taudit
- lähteinä antiikin kirjallisuus ja arkeologinen materiaali, ennen kaikkea luut ja muumiot.
Luuaineistosta on voitu tunnistaa synnynnäisiä epämuodostumia, puutostauteja (riisitauti,
anemia, keripukki), aineenvaihduntasairauksia (kihti), luun rakenteen muutoksia
(osteoporoosi), tartuntatauteja (lepra, tuberkuloosi), hampaiston tauteja, nivelmuutoksia,
kasvaimia ja vammoja.

2. - antiikissa on voinut olla tauteja joita ei nykyään tunnisteta tai joilla oli erilaiset oireet.
- infektiot: ei antibiootteja tai tehokkaita desinfiointiaineita.
- tautiepidemia: tarvitsee suuren väestötiheyden ja riittävän vilkkaat kulkuyhteydet. Roomassa
sopivat olosuhteet
- Antoninuksen rutto: Marcus Aureliuksen hallitusaika. Välimeren alueelle roomalaisten
sotajoukkojen mukana Mesopotamiasta. kenties isorokkoa. Levisi kaikkialle valtakuntaan.
Kaupungeissa ja maaseudulla. 10-20% väestöstä menehtyi.
- Epidemiat yliluonnollisten voimien aikaansaannoksia. Jumalien vihan ilmaus. Kulkueita ja
uhrauksia lepyttelemiseksi. Jumalien vihan aiheuttaneita syyllisiä etsittiin. Kristityt usein
syytettyjä. Miasma, saastunut ilma.
- saastunut vesi ja ruoka: varsinkin pikkulapset. jotkut tiesivät keittää veden jotta puhdistuisi.
Ruokapula ja nälänhärä alensivat vastustuskykyä.
- LYIJY: lyijyä hyödynnettiin runsaasti. helppo työstää ja käsitellä. vesijohdoissa, rahoissa,
lasissa, ruoka-astioissa, juoma-astioissa, kosmetiikassa ja lääkinnässä (ulkoisesti kääreissä)
Lasten hidastunut kehitys. Aristokraatit vähemmän altistuneita koska niillä hopea-astiat. Ei
merkittävää vaikutusta roomalaisten terveydentilaan, kaivostyöläisiä lukuunottamatta.
Siirtymät:
-siirtymät ikäkaudesta ja vaiheesta toiseen olivat antiikin maailmassa merkittäviä niin yksilön,
perheen kuin yhteiskunnan kannalta. Nykyään esim. rippi ja ylioppilaaksi tulo. Siirtymien merkitys
antiikissa erilainen naiselle ja miehelle.