8. SYNTY:
1. Roomalaiset vaikutteet
- talonpoikien maaorjuus valtakunnan loppuaikoina
- kartanotalous
2. Germaaniset vaikutteet
- Päällikön henkivartiosto
- Valloitettuja alueita annettiin läänityksiksi
sotapalvelusta vastaan
vähitellen alueet muuttuvat perinnöllisiksi ja syntyy
aatelisto
myös kirkko läänitti alueitaan saadakseen suojelua
levottomina aikoina
9. Kuninkaan alue
Feodalismin rakenne
Sopimus 50 ritaria
Ruhtinaan läänitys
Sopimus 15 ritaria
Sopimus 15 ritaria
Herttuan läänitys
Herttuan läänitys
Sopimus 3 ritaria
Vapaaherran
läänitys
Sopimus 3 ritaria
Vapaaherran
läänitys
Sopimus 3 ritaria
Vapaaherran
läänitys
Vapaaherran
läänitys
Sopimus
ritarista
Ritarin läänitys
10. Feodalismin seuraukset:
1. Kuninkaan valta
vähäinen
2. Aateliston valta
kasvoi
3. Alueet pirstoutuivat
ja kaupankäynti
alueiden välillä
heikkeni
4. Alituinen sotatilanne
5. Talonpoikien
maaorjuus
11. Oheinen teksti on 1000-luvulta ja sen on laatinut Adalbero
Laudunesis.
Millaisen kuvan runo antaa keskiajan säätyjärjestelmästä?
Selvitä, miten keskiaikainen säätyjärjestelmä syntyi.
●
Jumalallinen laki ei erottele mitenkään alamaisiaan. Se
pitää heitä kaikkia samanarvoisina riippumatta siitä, miten
erilaisiksi luonto tai sääty on heidät tehnyt. Käsityöläisen
poika ei ole sen vähempää Jumalan lapsi kuin kuninkaan
poika… Jumalan valtakunta, jota pidetään yksitasoisena,
on siis kolmitasoinen. Toiset rukoilevat, toiset taistelevat
ja toiset tekevät työtä. Nämä kolme ovat yhdessä eikä
heitä saa erottaa. Kahden toimet tukevat yhden tehtäviä,
kaikki tarjoavat toisilleen apua. Tämä kolminkertainen
side on siis yksinkertainen.
12. ●
●
●
Tällaista dokumenttia pitää tarkastella myös
lähdekriittisesti.
Lähdekritiikkiin vaikuttaa, että kyseessä on
runo, joka on kuitenkin tehty keskiajalla. Kuka
on ollut kirjoittaja tai mitkä ovat olleet motiivit,
eivät selviä lähteen tiedoista.
Tekstistä voisi silti päätellä, että kirjoittaja on
kirkon edustaja, koska esimerkiksi papisto
mainitaan ennen aatelistoa.
13. Dokumentin mukaan säätyjärjestelmä perustuu jumalalliseen
lakiin ja että kaikki ovat samanarvoisia.
●
Jumalallinen laki ei erottele mitenkään alamaisiaan. Se
pitää heitä kaikkia samanarvoisina riippumatta siitä, miten
erilaisiksi luonto tai sääty on heidät tehnyt. Käsityöläisen
poika ei ole sen vähempää Jumalan lapsi kuin kuninkaan
poika… Jumalan valtakunta, jota pidetään yksitasoisena,
on siis kolmitasoinen. Toiset rukoilevat, toiset taistelevat
ja toiset tekevät työtä. Nämä kolme ovat yhdessä eikä
heitä saa erottaa. Kahden toimet tukevat yhden tehtäviä,
kaikki tarjoavat toisilleen apua. Tämä kolminkertainen
side on siis yksinkertainen.
14. Yhteiskunnassa on kuitenkin kolme säätyä: rukoileva papisto;
taisteleva aatelisto; työtätekevät talonpojat tai käsityöläiset.
Kaikkien toimia tarvitaan ja kaikki toimivat yhdessä.
●
Jumalallinen laki ei erottele mitenkään alamaisiaan. Se
pitää heitä kaikkia samanarvoisina riippumatta siitä, miten
erilaisiksi luonto tai sääty on heidät tehnyt. Käsityöläisen
poika ei ole sen vähempää Jumalan lapsi kuin kuninkaan
poika… Jumalan valtakunta, jota pidetään yksitasoisena,
on siis kolmitasoinen. Toiset rukoilevat, toiset taistelevat
ja toiset tekevät työtä. Nämä kolme ovat yhdessä eikä
heitä saa erottaa. Kahden toimet tukevat yhden tehtäviä,
kaikki tarjoavat toisilleen apua. Tämä kolminkertainen
side on siis yksinkertainen.
15. Selvitä, miten keskiaikainen säätyjärjestelmä syntyi.
- Keskiaikaisen säätyjärjestelmän taustalla oli feodalismi eli
läänityslaitos.
- Rooman vallan loppuaikana talonpojat joutuivat maaorjuuteen ja
alistuivat kartanonherran alaisuuteen. Syntyi
maaorjien/talonpoikien ryhmä.
- Germaanien kansainvaellusten yhteydessä maa-alueita joutui
germaanikuninkaiden valvontaan, jotka lahjoittivat maata
sotapalvelusta vastaan uskollisille miehille, jolloin syntyi aatelisto.
- Kauppa ja rahatalous olivat romahtaneet
- Kirkko vahvisti asemaansa keskiajan alkupuolella ja papiston
merkitys kasvoi. Se oli ainoa yhdistävä tekijä Euroopassa.
Kristinuskon käsitystä Jumalan luomasta maailmasta sovellettiin
myös säätyjen välisiin suhteisiin ja katsottiin, että säätyjen eri
tehtävät olivat Jumalan määräämiä.
18. Lue kirjan sivut ja tee itsellesi lyhyet muistiinpanot aikajanan avulla.
1. Miten kauppa ja elinkeinot kehittyivät vasraiskeskiajalla ja sydänkeskiajalla
2. Vertaa kirjan s.
SYDÄNKESKIAIKA (n.800 - 1300)
VARHAISKESKIAIKA (n. 400-800)
MYÖHÄISKESKIAIKA (n. 1300-1500)
20. Selvitä oheisen graafin keskeiset muutokset ja muutoksiin vaikuttaneet tekijät (s. 64-66 ja 75-77
Euroopan väestö
90
80
80
80
70
60
55
50
40
30
60
36
30
36
26
40
30
20
10
0
300
400
600
800
1000
1100
1200
1300
1400
1500
21. Mikä on päähuomio?
Keskiajalla Euroopan väestö kasvaa
Euroopan väestö
90
80
80
80
70
60
55
50
40
30
60
36
30
36
26
40
30
20
10
0
300
400
600
800
1000
1100
1200
1300
1400
1500
22. Mitkä kohdat pitää selittää?
Ruttoepidemia
Euroopan väestö
Levottomat ajat,
kansainvaellukset,
maatalouden
tuotannon lasku,
ruttoepidemiat
90
Väestö kasvaa
80
vielä Rooman
valtakunnan
70
loppuaikoina
60
55
50
40
30
80
36
30
20
10
0
300
400
40
80
60
Maatalouden
tehostuminen:
30
26
uudet lajikkeet,
pellon raivaus,
kolmivuoroviljely,
uusi aura
Rauhallinen
600
800 1000 1100 1200 1300 1400 1500
ajanjakso
36
23. MUSTA SURMA 1374-52
Ruton seuraukset:
- Eurooppalaisista kuoli 1/3
→ väestöpula
- Sosiaalinen liikkuvuus parani:
maaorjien asema kohentui ja
feodalismi heikkeni
- Teknologisen kehityksen murros
