2. Päivän ohjelma
• Mitä teemakartat ovat ja missä niitä käytetään?
• Teemakartat OPS ja LOPS
• Tehtävän suunnittelu
• Tehdään Paikkatietoikkunassa itse teemakartta
3. Mikä teemakartta?
• Teemakartta esittää symbolisin keinoin maastokarttapohjalla
abstraktia tietoa, joka voidaan kohdentaa maantieteellisesti.
• Sen aiheena voi olla mikä tahansa asia, jota koskeva tieto voidaan
liittää paikkaan, kuten erilaiset luonnonilmiöt, väestö, talous, liikenne,
kulttuuri tai yhteisöjen toiminta.
4. Maastokartta ja teemakartta
Lähde: Sanna Mäki: Kartan ominaisuudet ja karttatyypit
MAAN6081 Kartografian ja geoinformatiikan perusteet 5 op
5. • Teemakartoissa tietty teema tai aihe kuvataan korostetummin kuin
kartan muu sisältö.
• Teemakartta esittää paikkaan sidottuja asioita, jotka eivät ole maastoa
kuvaavia eivätkä välttämättä näy ympäristössä.
• Teema voidaan muodostaa esim. liikuntapalveluista, bussireiteistä,
luovutettavina olevista tonteista tai mistä tahansa ilmiöstä, joka
voidaan kohdentaa maastoon.
• Myös mm. postinumeroaluekartta, tilastoaluekartta,
kaupunginosakartta sekä oppilasaluekartta.
6. Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset teemakartat sekä
erilaisin symbolein esitetyt teemakartat
• Teemakartat voidaan ryhmitellä aineiston luokittelussa käytetyn
tarkkuuden perusteella:
• kvalitatiivisiin ja
• kvantitatiivisiin esityksiin, jotka voivat olla joko järjestysasteikolla,
absoluuttisella asteikolla tai suhdelukuasteikolla laadittuja
• Teemakarttoja ryhmitellään myös teema-aineksen esittämiseen
käytettyjen symbolien perusteella. Näin erotetaan pistekartat,
viivakartat ja alueluokituskartat (rasteriväripinnat).
• Teemakarttoja voidaan luokitella myös asiasisällön perusteella (esim.
maaperä-, vesistö-, sää-, kasvillisuus-, väestö-, kieli-, talous-, liikenne-,
aluejako- ja aluesuunnittelukartat).
8. Lähde: Sanna Mäki: Kartan ominaisuudet ja karttatyypit
MAAN6081 Kartografian ja geoinformatiikan perusteet 5 op
Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen alueluokituskartta
9. Mihin teemakarttoja tarvitaan?
Kun karttaa suunnitellaan on hyvä pohtia...
…miksi kartta tehdään ja mikä on sen tarkoitus?
• Samasta aineistosta eri tavoin tehdyillä kartoilla voi kertoa erilaisia
tarinoita!
13. Teemakartat OPS ja LOPS, Sanna Mäki
Perusopetus
• oppilas tunnistaa teemakartan ja erottaa sen maastokartasta (eli teemakartan määrittely vertailun avulla)
• erityisesti yläkoulussa:
• opettaja käyttää teemakarttoja opetettavien aiheiden havainnollistamisessa
• oppilas osaa lukea teemakarttoja ja tulkita niistä alueellisia eroja
• oppilas osaa myös käyttää teemakarttoja esimerkiksi ryhmätöissä havainnollistamaan tarkasteltavaa aihetta
Lukiokoulutus
• opiskelija tunnistaa erilaisia teemakarttoja ja ymmärtää, mikä teemakartta on (esim. alueluokituskartta, pistesymbolikartta) (ja erottaa sen edelleen
maastokartoista?)
• opiskelija tietää, mitkä ovat hyvän kartan ominaisuudet (otsikko, karttaselite, mittakaava, pohjoisnuoli, pvm [esim. tuottamisen ajankohta ja aineiston
ajantasaisuus], projektiotieto jne…)
• teemakartoista vähintäänkin alueluokituskartta tulee tutuksi ja opiskelija ymmärtää, miten sellainen tuotetaan
• kartassa tarkasteltava alue on jaettu pienempiin alueisiin (esim. kunnat, postinumeroalueet, maakunnat…) ja alueet saavat jonkun värin tai rasteripinnan, joka kuvaa
teeman laatua tai määrää
• laadullinen (luokat ilmaisevat jonkun asian/ilmiön laadun vaihtelua alueella, esim. maaseutumaiset ja kaupunkimaiset kunnat) tai määrällinen (luokat ilmaisevat jonkun
asian määrällistä vaihtelua alueella)
• koropleettikartta on yleisin alueluokituskartta - se on aina numeerinen:
• käytetään suhteellisia lukuja (esim. ”kouluikäisten osuus alueen väestöstä”), jotta alueen koon vaihtelu ei vaikuta tulkintaan (vrt. kouluikäisten absoluuttinen määrä eri kunnissa)
• luokittelun voi tehdä eri periaattein (esim. luonnolliset luokat, kvantiilit, tasavälit) ja luokittelun tapa vaikuttaa kartan viestiin
• värien valinnassa tulee olla huolellinen (ihmisillä kulttuurisidonnainen suhtautuminen väriskaaloihin; värinäön häiriöt, kuten ”puna-vihersokeus”)
• lukiolaisten on hyvä harjoitella teemakartan tekoa esimerkiksi Paikkatietoikkunassa ja heidän tulee osata käyttää teemakarttoja tarkoituksenmukaisesti omassa tutkimus-
tai vaikuttamisprojektissaan (GE4) – myös muilla lukion kursseilla voidaan tehdä tehtäviä, joissa teemakartta on oiva tulosten esitystapa
• Nostaisin tässä alueluokituskartan esiin siksi, että se on yksi yleisimmistä teemakartoista, joihin opiskelija/oppilas törmää. Koropleettikarttoja
käytetään paljon mediassa esim. tilastotiedon esittämiseen ja on hyvä, että kaikilla kansalaisilla olisi hyvä kyky tulkita näitä karttoja ja myös ymmärtää,
miten niillä voidaan johtaa harhaan.
17. Suodata arvoilla ja alueilla TEHTÄVÄ: Kokeile sekä arvoilla
että alueilla suodattamista.
Mihin tilanteisiin arvoilla
suodattaminen sopii?
18. Luokittelu - luokittelutapa
Luonnolliset välit:
luokkajako luonnollisten
rajojen mukaan
Kvantiilit: kussakin
luokassa yhtä
monta aluetta
Tasavälit: luokkavälit
ovat yhtä suuret
Luokittelu käsin: Voit määritellä itse luokkavälit. Kirjoita
luokkarajat tekstikenttään pilkulla erotettuna. Esimerkiksi jos määrittelet
luokkarajoiksi "10, 20, 30, 40", luokat ovat 10-20, 20-30 ja 30-40.
Luokkarajojen tulee olla suurempia kuin indikaattorin
pienin arvo ja pienempiä kuin indikaattorin suurin arvo.
Luokkarajojen ulkopuoliset arvot suodatetaan pois taulukosta ja kartalta.
19. Luokittelu - luokkajako
Luokkien lukumääräksi on mahdollista valita
mikä tahansa kokonaisluku välillä 2-9,
jos luokittelutapana on luonnolliset välit, kvantiilit tai tasavälit.
Milloin luokkia kannattaa
olla paljon, milloin vähän?
Vinkki! Luokkien lukumäärä kannattaa pitää kohtuullisen
pienenä, jotta kartan tulkitseminen ei vaadi lukijalta
kohtuuttomia ponnistuksia! Toisaalta informaatiota täytyy
välittyä kartasta riittävästi.
Tärkeintä on miettiä, mitä kartalla halutaan viestiä. Välittyykö
viesti tehdyillä valinnoilla?
20. Luokittelu – luokkarajojen jatkuvuus
Luokkarajat voidaan esittää joko jatkuvina tai epäjatkuvina.
Epäjatkuvat luokkarajat rajaavat luokat todellisten arvojen
perusteella, kun taas jatkuvat luokkarajat rajaavat luokat siten,
että luokat jatkuvat luokasta toiseen.
Käytetään esimerkkinä aineistoa, jossa on arvot {1,1; 2,3; 4,5;
5,6; 7,2; 8,3; 10,0}. Jaetaan arvo luonnollisilla väleillä kolmeen
luokkaan.
• Jatkuvat luokat olisivat {"1,1 - 2,3"; "2,4 - 5,6"; "5,7 - 10,0"}.
• Epäjatkuvat luokat olisivat {"1,1 - 2,3"; "4,5 - 5,6"; "7,2 -
10,0"}.
22. Luokittelu - väreillä viestiminen
• Väreillä viestitään kartoissa ilmiöiden laadullisia ja/tai määrällisiä eroja.
Erot ilmaistaan eri värisävyin (laadulliset erot) tai saman värisävyn
intensiteetin muutoksilla (määrälliset erot).
• Joillakin väreillä on tiettyjä, käyttöön vakiintuneita merkityksiä. Tällöin
tietty väri = tietty ilmiö (esim. sininen = viileä, kylmä, punainen = lämmin,
kuuma). Nämä niin sanotut sovinnaiset merkitykset pohjautuvat paljolti
värien erilaisiin aistimis- ja terävyysominaisuuksiin, mutta myös erilaisten
karttatyyppien historiaan ja kehitykseen.
• Lisäksi värien käyttöön vaikuttavat värisävyihin liitetyt kulttuurisidonnaiset
ominaisuudet (esim. eurooppalaisen kulttuurin piirissä pidetään punaista
feminiinisenä ja sinistä maskuliinisena värinä).
23. Lisää tietoa teemakartoista:
Kaisa Jurkan esitys teemakartoista:
http://slideplayer.com/slide/11638240/
OPH:n Edu.fi-palvelussa:
http://www.edu.fi/lukiokoulutus/biologia_ja_maantieto/ops_kaytanto
on_maantieteessa/aluetutkimus_ge4/peruskartografia/teemakartat